LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w95 2/1 p. 16-20
  • Ko Hono Tauhi ʻa e Fanga Sipi ʻa e ʻOtuá ʻi he ʻOfa

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • Ko Hono Tauhi ʻa e Fanga Sipi ʻa e ʻOtuá ʻi he ʻOfa
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1995
  • Kaveinga Tokoni
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • Ko e Faʻifaʻitakiʻanga ʻa e Tauhi-Sipi Leleí
  • Kau Tauhi-Sipi Anga-Fakamamahi ʻi ʻIsileli
  • Kau Tauhi-Sipi Anga-ʻOfa ʻi he Fakatahaʻanga Kalisitiané
  • Tokaʻi ʻa Hono Ngāueʻaki ʻo e Tauʻatāina ke Filí
  • Kau Tauhi-Sipi, Faʻifaʻitaki ki he Ongo Tauhi-Sipi Lahí
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2013
  • Talangofua ki he Kau Tauhi-Sipi ʻa Sihová
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2013
  • “ʻE, Mou Fei mo Tauhi ʻa e Fanga Sipi ʻa e ʻOtua ʻOku ʻIate Kimoutolu”
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2011
  • Ko e Ngāue Fakaetauhisipi Fakataha mo Hotau Tokotaha-Fakatupu Maʻongoʻongá
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1993
Sio ki he Me‘a Lahi Ange
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1995
w95 2/1 p. 16-20

Ko Hono Tauhi ʻa e Fanga Sipi ʻa e ʻOtuá ʻi he ʻOfa

“ʻE, mou fei mo tauhi ʻa e fanga sipi ʻa e ʻOtua ʻoku ʻiate kimoutolu.”​—1 PITA 5:2.

1, 2. Ko e hā ʻa e ʻulungaanga tuʻu-ki-muʻa ʻo Sihová, pea ʻoku anga-fēfē ʻa ʻene fakahaaʻi iá?

ʻI HE Tohi Tapú fakakātoa, ʻoku fakahā mahino ai ko e ʻofá ko e ʻulungaanga tuʻu-ki-muʻa ia ʻo e ʻOtuá. ʻOku pehē ʻi he 1 Sione 4:8: “Ko e ʻOtua ko e ʻOfa.” Koeʻuhi ko ʻene ʻofá ʻoku fakahaaʻi ia ʻi he ngāue, ʻoku pehē ʻi he 1 Pita 5:7 ko e ʻOtuá ʻokú ne “mamahiʻi kimoutolu.” ʻI he Tohi Tapú ko e founga ʻoku tokanga mai ai ʻa Sihova ki heʻene kakaí ʻoku fakatatau ia ki he founga ʻoku tokanga lelei ai ha tauhi-sipi anga-ʻofa ki heʻene fanga sipí: “Vakai, ʻe haʻele mai ʻa Atonai Sihova ko e mafi . . . Te ne fafanga ʻene takanga hange ha tauhisipi: te ne faluku ʻene fanga lami ʻi hono kona, ʻo fua ʻi hono fatafata, ko e toutama te ne takitakimalie.” (ʻAisea 40:​10, 11) Ko ha fiemālie lahi ē naʻe maʻu ʻe Tēvita ʻo malava ai ke ne pehē: “Ko hoku tauhi ʻa Sihova; ʻe ʻikai te u masiva.”​—Sāme 23:1.

2 ʻOku feʻungamālie ʻa hono fakatatau ʻi he Tohi Tapú ʻa e kakai ʻoku hōifua ki ai ʻa e ʻOtuá ki he fanga sipí, he ko e fanga sipí ʻoku nau nonga, anga-nofo, ʻo talangofua ki honau tauhi-sipi anga-tokangá. ʻI he tuʻunga ko ha Tauhi-sipi anga-ʻofá, ʻoku tokanga lahi ʻaupito ʻa Sihova ki heʻene kakai hangē ha sipí. ʻOkú ne fakahaaʻi ia ʻaki hono tokonaki kiate kinautolu ʻa e ngaahi meʻa fakamatelie mo e fakalaumālie pea ʻaki hono tataki kinautolu he lolotonga ʻo e “kuonga fakamui” faingataʻa ʻo e māmani kovi ko ení ki he māmani foʻou māʻoniʻoni ʻoku tuʻunuku maí.​—2 Tīmote 3:​1-5, 13; Mātiu 6:​31-34; 10:​28-31; 2 Pita 3:13.

3. Naʻe anga-fēfē ʻa hono fakamatalaʻi ʻe he tangata tohi sāmé ʻa e founga ʻoku tokanga ai ʻa Sihova ki heʻene fanga sipí?

3 Fakatokangaʻi ʻa e tokanga ʻofa ʻa Sihova ki heʻene fanga sipí: “Oku afio mau ae fofoga o Jihova ki he kakai maonioni, bea oku ogoʻi e hono teliga e nau tagi. . . . Oku tagi ae maonioni, bea ogoʻi e Jihova, o ne fakamoui akinautolu mei he e nau gaahi mamahi kotoabe. Oku ofi a Jihova kiate kinautolu oku loto mafeji; oku ne fakamoui akinautolu oku laumalie mafofoa. Oku lahi ae gaahi mamahi oe maonioni: ka oku fakamoui ia mei ai kotoabe e Jihova.” (Sāme 34:​15-19, PM) Ko ha fiemālie lahi ē ʻoku tokonaki ʻe he Tauhi-sipi Aoniú ki heʻene kakai hangē ha sipí!

Ko e Faʻifaʻitakiʻanga ʻa e Tauhi-Sipi Leleí

4. Ko e hā ʻa e fatongia ʻo Sīsū ʻi hono tokangaʻi ʻa e tākanga ʻa e ʻOtuá?

4 Ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá, ko Sīsū, naʻá ne ako lelei mei heʻene Tamaí, he ʻoku ui ʻi he Tohi Tapú ʻa Sīsū “ko e tauhi lelei.” (Sione 10:​11-16) Ko ʻene ngāue mātuʻaki mahuʻinga ki he fanga sipi ʻa e ʻOtuá ʻoku hā ia ʻi he Fakahā vahe 7. ʻI he Fkh 7 veesi 9, ʻoku ui ai ʻa e kau sevāniti ʻa e ʻOtuá ʻi hotau ʻaho ní “ko e fuʻu kakai lahi . . . mei he puleʻanga kotoa pē, mo e ngaahi matakali, mo e ngaahi faʻahinga, mo e ngaahi lea.” Pea ʻoku fakahā ʻi he Fkh 7 veesi 17: “Ko e Lami [Sīsū] . . . te ne tauhi kinautolu ʻo hangē ha fanga sipi, pea te ne tataki kinautolu ki he ngaahi matavai ʻo e Vaiola: pea ʻe holoholo ʻe he ʻOtua ʻa e loʻimata kotoa pē mei honau mata.” ʻOku tataki ʻe Sīsū ʻa e fanga sipi ʻa e ʻOtuá ki he ngaahi vai ʻo e moʻoni ʻa ia ʻoku iku atu ki he moʻui taʻengatá. (Sione 17:3) Fakatokangaʻi ʻoku ui ʻa Sīsū “ko e Lami,” ʻo fakahaaʻi ai ʻa hono ngaahi ʻulungaanga hangē ha sipí, ʻo ne hoko ko e faʻifaʻitakiʻanga tefito ʻo e anga-nofo ki he ʻOtuá.

5. Naʻe anga-fēfē ʻa e ongoʻi ʻa Sīsū ʻo fekauʻaki mo e kakaí?

5 Naʻe moʻui ʻa Sīsū ʻi he māmaní ʻi he lotolotonga ʻo e kakaí pea naʻá ne sio ki he tuʻunga fakaʻofa naʻa nau ʻi aí. Naʻe anga-fēfē ʻa ʻene vakai ki heʻenau faingataʻaʻiá? “Naʻe langa hono fatu ʻi he ʻofa kiate kinautolu: he naʻa nau nofo ongosia mo tukuhāusia, ʻo hange ko ha fanga sipi taʻe hanau tauhi.” (Mātiu 9:36) Ko e fanga sipi ʻoku ʻikai hanau tauhí ʻoku nau faingataʻaʻia lahi mei he fanga manu fekaí, ʻo hangē pē ko ia ʻoku hoko ki he fanga sipi ʻoku nau maʻu ha kau tauhi-sipi taʻetokangá. Ka naʻe tokanga lahi ʻaupito ʻa Sīsū, he naʻá ne pehē: “Haʻu kiate au, ʻa kimoutolu kotoa pe ʻoku fakaongosia mo māfasia, pea te u fakamālōlō kimoutolu. ʻAi ʻeku ioke kiate kimoutolu, pea mou ako ʻiate au: he ʻoku ou faʻa kataki mo angafākatuʻa, pea te mou ʻilo ha mālōlō ʻi homou laumalie. He ko e ioke aʻaku ʻoku molū, pea ko e kavenga aʻaku ʻoku maʻamaʻa.”​—Mātiu 11:​28-30.

6. Naʻe tokaʻi fēfē ʻe Sīsū ʻa e faʻahinga faingataʻaʻiá?

6 Naʻe kikiteʻi ʻi he Tohi Tapú ʻe fai ʻofa ʻa Sīsū ki he kakaí: “Kuo pani au ʻe Sihova . . . ke haʻihaʻi ʻa e kakai ʻoku loto mafesi, . . . ke fakaleluʻi ʻa kinautolu fuape ʻoku tangi.” (ʻAisea 61:​1, 2; Luke 4:​17-21) Naʻe ʻikai ʻaupito ke sio lalo ʻa Sīsū ki he kau masivá mo e kau faingatāmakí. Ka, naʻá ne fakahoko ʻa e ʻAisea 42:3: “Ko e kofe kuo foa ʻe ʻikai te ne laiki, pea ko e vavae ʻoku kohu ʻe ʻikai te ne tamateʻi.” (Fakafehoanaki mo Mātiu 12:​17-21.) Ko e faʻahinga faingataʻaʻiá naʻa nau hangē ha ngaahi kofe kuo foá, hangē ha vavae ʻo ha maama kuo mei mahá. ʻI he vakai atu ki he tuʻunga fakaʻofa naʻa nau ʻi aí, naʻe fakahāhaaʻi ʻe Sīsū kiate kinautolu ʻa e manavaʻofa pea fakahūhū kiate kinautolu ʻa e mālohi mo e ʻamanaki, pea fakamoʻui fakalaumālie mo fakaesino kinautolu.​—Mātiu 4:23.

7. Naʻe fakahanga ki fē ʻe Sīsū ʻa e kakai naʻa nau tali lelei iá?

7 Naʻe tokolahi ʻaupito ʻa e kakai hangē ha sipí naʻa nau tali ʻa Sīsū. ʻI he fakamānako lahi ʻa ʻene founga faiakó naʻe pehē ai ʻe he kau ʻōfisa naʻe fekauʻi ke nau ō ʻo puke mai iá: “Teʻeki ha tangata ʻe lea hange ko ia.” (Sione 7:46) Tā neʻineʻi, ke lāunga ʻa e kau taki lotu mālualoí: “Kuo hiki fuʻu ʻa māmani, ʻo muimui kiate ia.” (Sione 12:19) Ka naʻe ʻikai ke loto ʻa Sīsū ke fai ange kiate ia ʻa e fakalāngilangí pe fakangeingeiá. Naʻá ne fakahanga ʻa e kakaí ki heʻene Tamaí. Naʻá ne akoʻi kinautolu ke nau tauhi ʻa Sihova ʻo tupu mei hono ueʻi ʻe he ʻofa ki Hono ngaahi ʻulungaanga fakamānakó: “Te ke ʻofa ki he ʻEiki ko ho ʻOtua, ʻo fai ʻaki ʻa e kotoa ʻo ho loto, mo e kotoa ʻo ho laumālie, mo e kotoa ʻo ho ivi, mo e kotoa ʻo ho ʻatamai.”​—Luke 10:​27, 28.

8. Ko e hā ʻa e kehekehe ʻo e talangofua ʻoku fai ʻe he kakai ʻa e ʻOtuá kiate iá pea mo e talangofua ʻoku fai ʻe he niʻihi kehé ki he kau taki fakaemāmaní?

8 ʻOku lāngilangiʻia ai ʻa Sihova he ko hono tuʻunga hau fakalevelevá ʻoku poupouʻi ia ʻe he kakai hangē ha sipí, ʻo makatuʻunga ʻi heʻenau ʻofa kiate ia. ʻOku nau fili loto-lelei ke tauhi kiate ia koeʻuhi ko ʻenau ʻilo ʻo fekauʻaki mo hono ngaahi ʻulungaanga anga-ʻofá. Ko ha kehekehe lahi ē ʻo e meʻá ni mei he kau taki ʻo e māmaní ʻa ia ʻoku talangofua ange kiate kinautolu ʻa e kakai ʻoku nau puleʻí ʻo fai pē ʻi heʻenau ilifia, pe mamaeʻi pē hono fai iá, pe koeʻuhi ʻoku ʻi ai ha ngaahi ʻuhinga fufū ʻa e kakaí ʻoku nau sio loto ki ai! ʻE ʻikai ʻaupito malava ke leaʻaki kia Sihova pe kia Sīsū ʻa e meʻa naʻe leaʻaki ki ha tuʻi tapu ʻo e Siasi Katolika Lomá: “Naʻe fakavikivikiʻi ia ʻe he tokolahi, manavahēʻia ʻe he tokotaha kotoa, naʻe ʻikai ha taha ʻe ʻofa kiate ia.”​—Vicars of Christ​—The Dark Side of the Papacy, fai ʻe Peter De Rosa.

Kau Tauhi-Sipi Anga-Fakamamahi ʻi ʻIsileli

9, 10. Fakamatalaʻi ʻa e kau taki lotu ʻo ʻIsileli ʻo e kuonga muʻá pea mo e faʻahinga ʻi he ʻuluaki senitulí.

9 Ko e kau taki lotu ʻo ʻIsileli ʻi he taimi ʻo Sīsuú naʻe ʻikai te nau ʻofa ki he fanga sipí ʻo hangē ko Sīsuú. Naʻa nau hangē pē ko kinautolu naʻa nau fetongí ʻa ia naʻe pehē ki ai ʻe Sihova: “ʻOiaue ʻa e kau tauhi ʻo Isileli, ʻa ia ʻoku nau fafanga kinautolu pe! ʻIkai ko e tāu ʻo e tauhisipi ke nau fafanga ʻa e takanga? . . . Talaʻehai ʻoku mou ʻai ke malohi ʻa e vaivai, pea talaʻehai ʻoku mou faitoʻo ʻa ia ʻoku mahaki, pea talaʻehai ʻoku mou haʻihaʻi ha lavea, pea talaʻehai ʻoku mou fakafoki ʻa ia ne seseʻe, pea talaʻehai ʻoku mou kumi ha taha kuo mole: pea ko hoʻomou puleʻi kinautolu ʻoku fai mo e fefeka mo e laiki noa.”​—ʻIsikeli 34:​2-4.

10 ʻI he hangē ko e kau tauhi-sipi fakapolitikale ko iá, ko e kau taki lotu Siu ʻo e ʻuluaki senitulí naʻa nau loto-fefeka. (Luke 11:​47-52) Ke fakatātaaʻi ʻa e meʻá ni, naʻe fakamatala ʻa Sīsū ʻo kau ki ha tokotaha Siu naʻe kaihaʻasia, pea haha, pea tuku ʻi he veʻehalá kuo meimei mate. Naʻe fou mai ai ha taulaʻeiki ʻIsileli, ka ʻi heʻene sio ki he tokotaha Siú, naʻá ne afe ki he kauhala ʻe tahá. Naʻe fai pehē mo ha motuʻa Livaite. Pea hoko mai ko ha tokotaha naʻe ʻikai ko ha ʻIsileli, ko ha tangata Samēlia ʻa ia ko e kakai naʻe ʻikai ke tokaʻi, ʻi heʻene aʻu maí naʻá ne fakaʻofaʻia ʻi he tokotaha faingataʻaʻiá ni. Naʻá ne haʻihaʻi ʻa hono ngaahi laveá, peá ne fakaheka ia ki heʻene manú, ʻo ʻave ki he fale tali-fonongá, ʻo ne tauhi ia ʻi ai. Naʻá ne totongi ʻa e tokotaha tauhi ʻo e fale tali-fonongá peá ne tala ange te ne toe foki mai ʻo totongi ha toe ngaahi fakamole.​—Luke 10:​30-37.

11, 12. (a) Ko e hā ʻa e tumutumu naʻe aʻu ki ai ʻa e anga-fulikivanu ʻa e kau taki lotu ʻi he taimi ʻo Sīsuú? (e) Ko e hā leva naʻe fai ʻe he kau Lomá ki he kau taki lotú?

11 Naʻe anga-kovi ʻaupito ʻa e kau taki lotu ʻi he taimi ʻo Sīsuú he ʻi he taimi naʻe fokotuʻu ai ʻe Sīsū ʻa Lasalosi mei he maté, naʻe ui ai ʻe he houʻeiki taulaʻeikí mo e kau Fālesí ʻa e Sanetalimí ke nau fakataha mai pea nau pehē: “Ko e ha muʻa ʻoku tau fai? he ko e tangata ni [Sīsū] ko e meʻa ngei ʻene fai mana. Kapau te tau tuku ia ke fai pehē ai pē, ʻe tui pikitai kiate ia ʻa e kakai kotoa pē, pea ʻe haʻu ʻa e kau Loma, ʻo ʻave hotau fonua mo hotau puleʻanga fakatouʻosi.” (Sione 11:​47, 48) Naʻe ʻikai te nau tokanga ʻo fekauʻaki mo e lelei naʻe fai ʻe Sīsū maʻá e tangata naʻe maté. Naʻa nau tokanga ʻo fekauʻaki mo honau ngaahi tuʻungá. Ko ia “hili ʻa e ʻaho ko ia naʻa nau puleakiʻi hano tamateʻi [ʻo Sīsū].”​—Sione 11:53.

12 Ke toe tānaki atu ki heʻenau anga-fulikivanú, naʻe fai ʻe he houʻeiki taulaʻeikí hano “puleakiʻi . . . ke tamateʻi mo Lasalosi foki; koeʻuhi ko e meʻa ʻiate ia naʻe mole ai ha tokolahi ʻo haʻa Siu, ʻo tui pikitai kia Sisu.” (Sione 12:​10, 11) Naʻe ʻikai hano ʻaonga ʻo ʻenau ngaahi feinga siokita ke maluʻi honau ngaahi tuʻungá, he naʻe tala ange ʻe Sīsū kiate kinautolu: “Ko eni kuo motuhi atu kiate kimoutolu ʻa homou fale kuo liʻaki.” (Mātiu 23:38) ʻI hono fakahoko ʻo e ngaahi lea ko iá, ʻi he toʻutangata pē ko iá naʻe haʻu ai ʻa e kau Lomá ʻo nau toʻo ‘honau fonuá mo honau puleʻangá,’ pea pehē ki heʻenau moʻuí foki.

Kau Tauhi-Sipi Anga-ʻOfa ʻi he Fakatahaʻanga Kalisitiané

13. Ko hai naʻe talaʻofa mai ʻe Sihova te ne fekau mai ke nau tauhi ʻa ʻene tākangá?

13 ʻI he ʻikai ko ha kau tauhi-sipi anga-fakamamahi mo siokitá, ʻe fokotuʻu hake ʻe Sihova ha Tauhi-sipi Lelei, ko Sīsū, ke ne tokangaʻi ʻa ʻEne tākangá. Naʻá ne toe talaʻofa te ne fokotuʻu hake ha kau tauhi-sipi tokoni anga-ʻofa ke nau tokangaʻi ʻa e fanga sipí: “Pea te u fokotuʻu ke pule kiate kinautolu ha kau tauhi te nau fafanga kinautolu: pea ʻe ʻikai te nau toe manavahe.” (Selemaia 23:4) Ko ia, hangē pē ko ia ʻi he ngaahi fakatahaʻanga Kalisitiane ʻi he ʻuluaki senitulí ʻoku pehē pē ʻi he ʻahó ni, ʻa hono fai hono “fakanofo ae kau mātua i he kolo kotoabe.” (Taitusi 1:​5, PM) Ko e kau tangata matuʻotuʻa fakalaumālie ko eni ʻa ia ʻoku nau fehoanaki mo e ngaahi tuʻunga feʻungamālie ʻoku fokotuʻu ʻi he Tohi Tapú ʻoku totonu ke nau “tauhi ʻa e fanga sipi ʻa e ʻOtua.”​—1 Pita 5:2; 1 Tīmote 3:​1-7; Taitusi 1:​7-9.

14, 15. (a) Ko e hā ʻa e fakakaukau naʻe faingataʻa ki he kau ākongá ke nau fakatupulekiná? (e) Ko e hā naʻe fai ʻe Sīsū ke fakahaaʻi ai kiate kinautolu ʻoku totonu ki he kau mātuʻá ke nau hoko ko e kau sevāniti anga-fakatōkilalo?

14 ʻI he tokanga ki he fanga sipí, “jino oe meʻa” kuo pau ki he kau mātuʻá ke nau maʻu ʻa e “ofa vela” kiate kinautolu. (1 Pita 4:​8, PM) Ka ko e kau ākonga ʻa Sīsuú, ʻa ē naʻa nau fuʻu tokanga ʻo kau ki he lāngilangí mo e tuʻungá, naʻe pau ke nau ako ʻo kau ki he meʻá ni. Ko ia ʻi he taimi naʻe pehē ai ʻe he faʻē ʻa e ongo ākonga ʻe uá kia Sīsū: “Ke ke folofola mai ke nofo ʻa e ongo siana ni, ko ʻeku ongo tama, ko e taha ʻi ho toʻomataʻu, mo e taha ʻi ho toʻohema, ʻi haʻo ʻafio ho puleʻanga,” naʻe hoko ʻo fisiʻia ai ʻa e kau ākonga kehé. Naʻe pehē ange ʻe Sīsū kiate kinautolu: “Ko kinautolu ʻoku pule ki he Senitaile ʻoku nau fakafieʻeiki ki he kakai, pea ko honau kau maʻolunga ʻoku nau fakamoʻulaloaʻi ʻa e kakai. Ka ʻe ʻikai pehe ʻiate kimoutolu: ka ko ia ʻoku ne holi ke hoko ko e lahi ʻiate kimoutolu te ne nofo ko homou sevaniti; pea ko ia ʻoku ne holi ke tuʻukimuʻa ʻiate kimoutolu te ne nofo ko hoʻomou tamaioʻeiki.”​—Mātiu 20:​20-28.

15 ʻI ha toe taimi ʻe taha, ʻi he hili hono fai ʻe he kau ākongá ha “fakakikihi ʻi he hala, pe ko hai ʻoku lahi,” naʻe pehē ange ʻe Sīsū kiate kinautolu: “Ka ai ha taha ʻoku ne holi ke ʻuluaki ʻi ha kakai, ke ne nofo ko e kimui ʻaupito mo honau sevaniti.” (Maʻake 9:​34, 35) Naʻe pau ke hoko ko ha konga ʻo honau angaʻitangatá ʻa e fakakaukau anga-fakatōkilaló pea mo ha loto-lelei ke ngāue fakasevāniti. Ka naʻe kei faingataʻa pē ki he kau ākongá ke maʻu ʻa e ongo fakakaukau ko iá, he ʻi he pō pē ko ia ki muʻa pea pekia ʻa Sīsuú, ʻi heʻene kai efiafi fakamuimuí, naʻe malanga hake ai ʻi honau lotolotongá “ha fakakikihi” lahi pe ko hai ʻoku māʻolunga tahá! Naʻe hoko ia neongo ʻa hono ʻosi fakahāhā ʻe Sīsū kiate kinautolu ʻa e founga kuo pau ke tauhi ai ʻe ha tokotaha mātuʻa ʻa e tākangá; naʻá ne fakatōkilaloʻi ia peá ne fufulu honau vaʻé. Naʻá ne pehē: “Pea kapau ā kuo u fufulu homou vaʻe, ʻa au ko e ʻEiki mo e Lapai; pea ʻoku totonu ke fai ʻekimoutolu foki, ʻo fefufuluʻaki homou vaʻe ʻomoutolu. He kuo u tuku hamou faʻifaʻitakiʻanga, koeʻuhi ke mou fai foki, ʻo hange ko ʻeku fai kiate kimoutolu.”​—Luke 22:24; Sione 13:​14, 15.

16. ʻI he 1899, ko e hā ʻa e fakamatala naʻe fai ʻe he Watch Tower ʻo kau ki he ʻulungaanga mahuʻinga lahi taha ʻo e kau mātuʻá?

16 Kuo akoʻi maʻu pē ʻi he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ko e kau mātuʻá kuo pau ke nau hangē pē ko ʻení. ʻI he meimei senituli ʻe taha kuo maliu atú, naʻe hā ai ʻi he Watch Tower ʻo ʻEpeleli 1, 1899, ʻa e ngaahi lea ʻa Paula ʻia 1 Kolinitō 13:​1-8 pea naʻe pehē ai: “ʻOku lave mahino ʻa e ʻAposetoló ʻo pehē ko e ʻiló mo e pōtoʻi leá ʻoku ʻikai ko e ongo sivi mātuʻaki mahuʻinga lahi tahá ia, ka ko e ʻofa ʻoku hūhū ki he lotó pea fano atu ki he ʻalunga kotoa ʻo e moʻuí pea ngāue ʻi hotau ngaahi sino matengofuá, ko e sivi moʻoní ia​—ko e fakamoʻoni moʻoni ia ki hotau vahaʻangatae fakaeʻotuá. . . . Ko e ʻulungaanga tuʻu-ki-muʻa ia kuo pau ke hā mei he tokotaha kotoa pē kuo tali ke hoko ko ha sevāniti ʻo e siasí, ke ngāue fakasevāniti ʻi he ngaahi meʻa toputapú, kuo pau ko e ʻuluaki ʻi he meʻa kotoá ko e anga ko e ʻofá.” ʻOku fakatokangaʻi ko e kau tangata ʻe ʻikai te nau ngāue anga-fakatōkilalo ʻi he ʻofá “ko e kau faiako fakatuʻutāmaki ia, pea ʻoku mei lahi ange ʻa e maumau ʻoku nau faí ʻi he lelei ʻoku nau faí.”​—1 Kolinitō 8:1.

17. ʻOku anga-fēfē ʻa hono fakamamafaʻi ʻe he Tohi Tapú ʻa e ngaahi ʻulungaanga kuo pau ke maʻu ʻe he kau mātuʻá?

17 Ko ia, ko e kau tangata matuʻotuʻá kuo pau ke ʻoua te nau ‘fakafieʻeiki’ ki he fanga sipí. (1 Pita 5:3) Ka, kuo pau ke nau takimuʻa ʻi he hoko ʻo “angaʻofa . . . mo manavaʻofa.” (ʻEfesō 4:32) Naʻe fakamamafaʻi ʻe Paula: “Mou ʻai; ʻa e fatu ʻoku langa ʻi he fai meesi mo e angaʻofa mo e fakaʻakiʻakimui mo e angakataki. . . . Pea mou kofutuʻaʻaki ʻa e ngaahi meʻa ko ia katoa ʻa e ʻofa, ʻa ia ko e fakamaʻu ʻo e haohaoa.”​—Kolose 3:​12-14.

18. (a) Ko e hā ʻa e faʻifaʻitakiʻanga lelei naʻe fokotuʻu ʻe Paula ʻi he feangai mo e fanga sipí? (e) Ko e hā kuo pau ai ki he kau mātuʻá ke ʻoua te nau tukunoaʻi ʻa e ngaahi fiemaʻu ki he fanga sipí?

18 Naʻe ako ʻa Paula ke ne fai ʻa e meʻá ni, ʻo ne pehē: “Naʻa mau ʻi homou lotolotonga ʻo angalelei pe; hange tofu pe ha fefine toutama ʻa ia ʻoku ne tauhi siʻene fanau aʻana, pehe ʻi heʻemau ʻofauʻuuʻu kiate kimoutolu naʻa mau fakaʻamu ke ʻatu, ʻo ʻikai ko e Kosipeli pe ʻa e ʻOtua, ka ko siʻemau moʻui foki​—kae fēfē, he ne mou hoko ko homau ʻofaʻanga.” (1 Tesalonaika 2:​7, 8) ʻI he fehoanaki mo e meʻa ko iá, naʻá ne pehē: “Fakafiemalie ki he kau loto foi, boubou ae vaivai, ke mou faa katakiʻi kotoabe.” (1 Tesalonaika 5:​14, PM) Tatau ai pē pe ko e hā ha faʻahinga palopalema ʻoku fakahoko mai nai ʻe he fanga sipí kiate kinautolu, ʻoku totonu ke manatuʻi ʻe he kau mātuʻá ʻa e Palōvepi 21:13: “Ko ia ʻoku ne tapuni hono telinga ki he kole ʻa e masiva, ʻe tangi mo ia foki, kae ʻikai ongoʻi ʻe ha taha.”

19. Ko e hā ko ha tāpuaki ai ʻa e kau mātuʻa anga-ʻofá, pea ko e hā ʻa e meʻa ʻoku fai ʻe he fanga sipí ki he ʻofa peheé?

19 Ko e kau tangata matuʻotuʻa ʻoku nau tauhi anga-ʻofa ʻa e tākangá ʻoku nau hoko ko ha tāpuaki ki he fanga sipí. Naʻe kikiteʻi ʻi he ʻAisea 32:2: “Te ne hange ha fakaū mei he matangi, mo e toitoiʻanga mei he ʻalotamaki; hange ko e ngaahi mangaʻi vai ʻi ha potu momoa, hange ko e malu ʻo ha makatuʻu kafakafa ʻi ha fonua puhengia.” ʻOku tau fiefia ʻi heʻetau ʻilo ko e tokolahi ʻo ʻetau kau mātuʻa ʻi he ʻaho ní ʻoku nau ngāue ʻo fehoanaki mo e fakamatala fakaʻofoʻofa ko ia ʻo e fakatupu ongoʻi fiemālié. Kuo nau ako ke ngāueʻaki ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni ko ʻení: “ʻI hoʻomou ʻofa ki he kainga lotu, fai ʻo hange ko ha kainga moʻoni; ʻi he fakaʻapaʻapa mou tāimuʻa kimoutolu.” (Loma 12:10) ʻI he taimi ʻoku fakahāhā ai ʻe he kau mātuʻá ʻa e faʻahinga ʻofa mo e anga-fakatōkilalo ko ʻení, ʻoku tali lelei ia ʻe he fanga sipí ʻaki ʻenau fai kiate kinautolu ʻa e “tokanga ʻofa ʻaupito ʻaupito kiate kinautolu, koeʻuhi ko siʻenau ngaue.”​—1 Tesalonaika 5:​12, 13.

Tokaʻi ʻa Hono Ngāueʻaki ʻo e Tauʻatāina ke Filí

20. Ko e hā kuo pau ai ki he kau mātuʻá ke nau tokaʻi ʻa e tauʻatāina ke filí?

20 Naʻe fakatupu ʻe Sihova ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá fakataha mo e tauʻatāina ke nau fai pē ʻenau ngaahi fili ʻanautolu. ʻI hono fatongiaʻaki ʻe he kau mātuʻá ke fai ha akonaki pea naʻa mo ha tautea, ʻoku ʻikai te nau hoko ai ke nau puleʻi ʻa e moʻui pe ko e tui ʻa e tokotaha ko ē. Naʻe pehē ʻe Paula: “Ka ʻoku ʻikai ko ʻeku pehe ʻoku ʻamautolu ke pule ki hoʻomou tui: kae kehe ko e kau tokoni pe kimautolu ki he langaʻi ʻo hoʻomou fiefia. Seuke ko e meʻa ki he tui ʻoku mou tuʻu.” (2 Kolinitō 2:2 [1:​24, PM]) ʻIo, “kuo pau ke taki taha fua ʻene kavenga aʻana.” (Kalētia 6:5) Kuo foaki mai ʻe Sihova kiate kitautolu ha tauʻatāina lahi ʻi loto ʻi he ngaahi fakangatangata ʻa ʻene ngaahi laó mo e ngaahi tefitoʻi moʻoní. Ko ia ʻoku totonu ke fakaʻehiʻehi ʻa e kau mātuʻá mei hano fokotuʻu ha ngaahi tuʻutuʻuni ʻi ha tafaʻaki ʻoku ʻikai ke maumauʻi ai ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻa e Tohi Tapú. Pea ʻoku totonu ke nau talitekeʻi ha faʻahinga hehema pē ke fokotuʻu atu ʻa ʻenau ngaahi fakakaukau pē ʻanautolú ke hoko ia ko ha tuʻutuʻuni pau pe ko hano fakaʻatā ʻenau fakakaukau ʻulupupulá ke kaunoa atu ʻo kapau ʻoku ʻikai loto ʻa e tokotaha ia ko ē ki he ngaahi fakakaukau peheé.​—2 Kolinitō 3:17; 1 Pita 2:16.

21. Ko e hā ʻoku malava ke ako mei he fakakaukau ʻa Paula kia Filimoné?

21 Fakatokangaʻi ʻa e founga ʻa Paulá, ʻi he lolotonga ʻa ʻene nofo pilīsone ʻi Lomá, ʻi he anga ʻo ʻene feangai mo Filimoné, ko ha tokotaha Kalisitiane naʻe ʻi ai ʻa ʻene tamaioʻeiki ʻi Kolose ʻi ʻĒsia Maina. Naʻe hola ki Loma ʻa e tamaioʻeiki ʻa Filimoné ʻa ia ko ʻOnesema, ʻo ne hoko ai ko ha tokotaha Kalisitiane, pea naʻá ne tokoni kia Paula. Naʻe tohi ʻa Paula kia Filimone: “Naʻa ku mei loto ke taʻofi ia moʻoku, koeʻuhi ke ne fetongi koe ʻi hoku tauhi, lolotonga ʻoku ou moʻu haʻisia koeʻuhi ko e Kosipeli: ka naʻe ʻikai te u fie fai ha meʻa taʻe te te maʻu haʻo poa, naʻa ha hoʻo ʻofa, ʻo hange ha fakakoloto, ʻo ʻikai ko e fai loto lelei.” (Filimone 13, 14) Naʻe fakafoki ʻe Paula ʻa ʻOnesema, ʻo ne kole kia Filimone ke feangai mo ia ʻi he tuʻunga ko ha tokoua Kalisitiane. Naʻe ʻilo ʻe Paula ko e tākangá naʻe ʻikai ʻaʻana ia; ko e tākanga ia ʻa e ʻOtuá. Naʻe ʻikai ko ha pule ia kiate kinautolu ka ko ʻenau sevāniti ia. Naʻe ʻikai ke pule fakaaoao ʻa Paula kia Filimone; naʻá ne tokaʻi ʻa e tauʻatāina ʻa Filimone ke filí.

22. (a) Ko e hā ʻoku totonu ke mahino ki he kau mātuʻá ʻi he fekauʻaki mo e tuʻunga ʻoku nau ʻi aí? (e) Ko e faʻahinga kautaha fēfē ʻoku fakatupulekina ʻe Sihová?

22 ʻI he tupulaki ʻa e kautaha ʻa e ʻOtuá, ʻoku lahi ange ai ʻa hono fakanofo ʻo e kau mātuʻá. Ko kinautolu, pea pehē ki he kau mātuʻa taukei lahi angé, kuo pau ke mahino kiate kinautolu ko honau tuʻungá ko e taha ia ʻo e ngāue anga-fakatōkilaló. ʻI he foungá ni, ʻi hono taki atu ʻe he ʻOtuá ʻa ʻene kautahá ki he māmani foʻoú, ʻe hokohoko ai pē ʻa ʻene tupulakí ʻo hangē ko ia ʻokú ne loto ki aí​—ʻo fokotuʻutuʻu maau lelei kaeʻoua naʻa feilaulauʻi ʻa e ʻofá mo e manavaʻofá koeʻuhi kae lavameʻa lelei hono fai iá. Ko ia, ʻe hoko ʻa ʻene kautahá ʻo tupulaki ʻa ʻene fakamānako ki he faʻahinga hangē ha sipí ʻa ia ʻoku nau sio ai ki he fakamoʻoni ko e ʻOtuá ʻokú ne ʻai ke “fegaueaki fakataha ae gaahi mea kotoabe ke lelei ai akinautolu oku ofa ki he Otua.” Ko e meʻa ia ʻe ʻamanekina mei ha kautaha ʻoku ʻi ai ʻa e ʻofá, koeʻuhi “ko ʻOfa ʻoku ʻikai ke kaʻanga ia ʻi ha taimi.”​—Loma 8:​28, PM; 1 Kolinitō 13:8.

Ko e Hā Haʻo Tali?

◻ ʻOku anga-fēfē hono fakamatalaʻi ʻe he Tohi Tapú ʻa e tokanga ʻa Sihova ki heʻene kakaí?

◻ Ko e hā ʻa e fatongia ʻoku ngāue ki ai ʻa Sīsū ʻi hono tokangaʻi ʻa e fanga sipi ʻa e ʻOtuá?

◻ Ko e hā ʻa e ʻulungaanga tefito kuo pau ke maʻu ʻe he kau mātuʻá?

◻ Ko e hā kuo pau ai ki he kau mātuʻá ke nau tokaʻi ʻa e tauʻatāina ʻa e fanga sipí ke fai ʻenau filí?

[Fakatātā ʻi he peesi 16]

Ko Sīsuú, ko e “tauhi lelei,” naʻá ne fakahāhā ʻa e manavaʻofa

[Fakatātā ʻi he peesi 17]

Naʻe faʻufaʻu ʻa e kau taki lotu anga-koví ke tāmateʻi ʻa Sīsū

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share