“Kapau ʻOku Mou ʻIloʻi ʻa e Ngaahi Meʻá Ni, he Fiefia Ē ko Kimoutolu Kapau ʻOku Mou Fai Ia”
“Ko ʻeku meʻakaí ē ke fai ʻa e finangalo ʻo ia naʻá ne fekau mai aú pea ke fakaʻosi ʻene ngāué.”—SIONE 4:34.
1. ʻE lava fēfē ke uesia ʻetau anga-fakatōkilaló ʻi he fakakaukau siokita ʻa e māmaní?
KO E HĀ ʻoku faingataʻa ai ke ngāueʻaki ʻa e meʻa ʻoku tau ako mei he Folofola ʻa e ʻOtuá? Ko e ʻuhinga ʻe taha, ke fai ʻa e meʻa ʻoku totonú ʻoku fiemaʻu ke tau anga-fakatōkilalo. ʻI he ‘ngaahi ʻaho fakaʻosi’ ko ení, ʻoku faingataʻa ke hanganaki anga-fakatōkilalo, koeʻuhí ko e kakai tokolahi takatakai ʻiate kitautolú ʻoku nau “ʻofa kiate kinautolu pē, ko e kau ʻofa ki he paʻangá, loto-mahikihiki, hīkisia,” pea “ʻikai maʻu ʻa e mapuleʻi-kitá.” (2 Tīm. 3:1-3) ʻI he hoko ko e kau sevāniti ʻa e ʻOtuá, ʻoku tau ʻiloʻi ʻoku kovi ʻa e faʻahinga ʻulungaanga ko ení, ka ko e faʻahinga ʻoku nau tōʻonga pehení ʻoku nau hā ngali lavameʻa nai mo fiefia moʻoni ʻi he moʻuí. (Saame 37:1; 73:3) ʻE aʻu nai ʻo tau fifili: ‘ʻOku tuha moʻoni mo e feingá ʻa hono fakamuʻomuʻa ʻa e fiemaʻu ʻa e niʻihi kehé ʻi haʻakú? ʻE kei fakaʻapaʻapaʻi au ʻe he kakaí kapau te u anga-fakatōkilalo?’ (Luke 9:48) Kapau ʻoku tau fakaʻatā ke tākiekina kitautolu ʻe he fakakaukau siokita ʻa e māmaní, ʻe lava ke tau maumauʻi ai hotau vahaʻangatae lelei mo hotau fanga tokouá pea ʻai ai ke faingataʻa ke ʻiloʻi ʻe he niʻihi kehé ko e kau Kalisitiane kitautolu. Ka ʻi heʻetau ako ʻa e faʻifaʻitakiʻanga ʻa e kau sevāniti anga-fakatōkilalo ʻa e ʻOtuá pea faʻifaʻitaki kiate kinautolú, te tau maʻu ʻa e ngaahi ola lelei.
2. Ko e hā ʻe lava ke tau ako mei he kau sevāniti faitōnunga ʻa e ʻOtuá ʻi he kuohilí?
2 Ko e hā naʻá ne tokoniʻi ʻa e kau sevāniti faitōnunga ʻa e ʻOtuá ʻi he kuohilí ke nau hoko ko hono ngaahi kaumeʻá? Naʻe anga-fēfē ʻenau fakahōifuaʻi iá? Naʻa nau maʻu mei fē ʻa e mālohi ke fai ʻa e meʻa totonú? ʻI heʻetau lau fekauʻaki mo ʻenau faʻifaʻitakiʻangá ʻi he Tohi Tapú pea fakalaulauloto ki he meʻa ʻoku tau laú, ʻe hoko ʻo toe mālohi ange ai ʻetau tuí.
MEʻA ʻOKÚ NE ʻAI KE MĀLOHI ʻETAU TUÍ
3, 4. (a) ʻOku anga-fēfē hono akoʻi kitautolu ʻe Sihová? (e) Ko e hā ʻoku tau fiemaʻu ai ʻa e meʻa lahi ange ʻi he ʻiló ke ne ʻai ke mālohi ʻetau tuí?
3 ʻOku tokonaki mai ʻe Sihova ʻa e meʻa ʻoku fiemaʻu kiate kitautolu ke ʻai ke mālohi ai ʻetau tuí. ʻOku tau maʻu ʻa e faleʻi lelei mo e ako mei he Tohi Tapú, ko ʻetau ʻū tohi faka-Kalisitiané, ko ʻetau uepisaití, JW Broadcasting, mo ʻetau ngaahi fakatahá mo e ʻasemipilií. Ka naʻe fakamatala ʻa Sīsū ʻoku tau fiemaʻu ha meʻa lahi ange ʻi he ʻiló pē. Naʻá ne pehē: “Ko ʻeku meʻakaí ē ke fai ʻa e finangalo ʻo ia naʻá ne fekau mai aú pea ke fakaʻosi ʻene ngāué.”—Sione 4:34.
4 Ko hono fai ʻa e finangalo ʻo e ʻOtuá naʻe hangē ia ha meʻakai kia Sīsuú. Ko hono kai ʻa e meʻakai fakatupu moʻui leleí ʻoku ʻai ai ke tau ongoʻi lelei mo mālohi hotau sinó. ʻI ha founga meimei tatau, ko hono fai ʻa e finangalo ʻo e ʻOtuá ʻokú ne ʻai ke tau ongoʻi lelei mo mālohi ʻetau tuí. Ko e fakatātaá, kuó ke ʻalu ʻi ha taimi ki ha fakataha malanga ʻokú ke ongoʻi helaʻia ka ʻi hoʻo foki ki ʻapi hili ʻa e malangá ʻokú ke ongoʻi fiefia mo fakaivifoʻou?
5. ʻOku anga-fēfē ʻetau maʻu ʻaonga ʻi heʻetau hoko ʻo potó?
5 ʻI heʻetau fai ʻa e meʻa ʻoku fiemaʻu mai ʻe Sihova ke tau faí, ʻoku tau poto ai. (Saame 107:43) Pea ʻoku hoko ʻa e ngaahi meʻa lelei lahi ki he faʻahinga ʻoku nau maʻu ʻa e potó. “ʻOku ʻikai lava ke fakahoa ki ai ha meʻa pē ʻokú ke holi ki ai. . . . Ko ha ʻakau ia ʻo e moʻuí ki he faʻahinga ʻoku nau puke iá, pea ko kinautolu ʻoku nau puke maʻu iá ʻe vakai atu kiate kinautolu ʻoku nau fiefia.” (Pal. 3:13-18) Naʻe pehē ʻe Sīsū: “Kapau ʻoku mou ʻiloʻi ʻa e ngaahi meʻá ni, he fiefia ē ko kimoutolu kapau ʻoku mou fai ia.” (Sione 13:17) ʻE fiefia ʻa e kau ākonga ʻa Sīsuú ʻi heʻenau hanganaki fai ʻa e meʻa naʻe tala ange ʻe Sīsū ke nau faí. Ko e muimui ʻi heʻene akonakí mo ʻene faʻifaʻitakiʻangá naʻe hoko ko ʻenau founga moʻuí ia.
6. Ko e hā ʻoku fiemaʻu ai ke hokohoko atu ʻetau ngāueʻaki ʻa e meʻa ʻoku tau akó?
6 ʻI he ʻahó ni, ʻoku fiemaʻu foki ke tau hokohoko atu hono ngāueʻaki ʻa e meʻa ʻoku tau akó. Fakakaukau atu ki ha ʻenisinia ʻoku ʻi ai ʻene ngaahi meʻangāue, naunau, mo e ʻilo. ʻE tokoniʻi ia ʻe he ngaahi meʻa ko iá ke ne hoko ko ha ʻenisinia lelei ʻo kapau pē ʻokú ne ngāueʻaki. ʻOkú ne taukei nai ʻi ha ngaahi taʻu, ka ʻoku fiemaʻu ke ne hanganaki ngāueʻaki ʻa e meʻa kuó ne akó kapau ʻokú ne loto ke kei hoko ko ha ʻenisinia lelei. ʻI he founga meimei tatau, ʻi heʻetau ʻuluaki ako ʻa e moʻoní, naʻa tau fiefia koeʻuhí naʻa tau ngāueʻaki ʻa e meʻa naʻa tau lau ʻi he Tohi Tapú. Ka ke maʻu ʻa e fiefia tuʻuloá, kuo pau ke hokohoko atu ʻetau ngāueʻaki ʻa e meʻa ʻoku akoʻi mai ʻe Sihová ʻi he ʻaho kotoa pē.
7. Ko e hā kuo pau ke tau fai ke ako mei he ngaahi faʻifaʻitakiʻanga ʻi he Tohi Tapú?
7 ʻI he kupu ko ení, te tau lāulea ai ki he tuʻunga ʻe niʻihi ʻe faingataʻa nai ai ke tau hanganaki anga-fakatōkilalo. Te tau ako ai ki he founga naʻe hanganaki anga-fakatōkilalo ai ʻa e faʻahinga faitōnunga ʻi he kuohilí. Ka kuo pau ke tau fai ʻa e meʻa lahi ange ʻi hono lau pē ʻa e fakamatalá. Kuo pau ke tau fakakaukau ki ai pea ngāueʻaki leva ia ʻi heʻetau moʻuí.
VAKAI KI HE NIʻIHI KEHÉ ʻOKU MOU TATAU
8, 9. Ko e hā ʻoku tau ako fekauʻaki mo e anga-fakatōkilalo ʻa Paulá ʻi he Ngāue 14:8-15? (Sio ki he ʻuluaki fakatātā ʻi he kupú ni.)
8 ʻOku finangalo ʻa e ʻOtuá “ke fakahaofi ʻa e faʻahinga kakai kotoa pē pea ke nau aʻusia ha ʻilo totonu ki he moʻoní.” (1 Tīm. 2:4) ʻOku anga-fēfē hoʻo vakai ki he kakai kotoa kuo teʻeki ai ke nau ako ʻa e moʻoní? Naʻe malanga ʻa e ʻapositolo ko Paulá ki he kakai Siú ʻa ia naʻa nau ʻosi ʻiloʻi ha meʻa fekauʻaki mo Sihova. Ka naʻá ne toe malanga foki ki he faʻahinga naʻa nau lotu ki he ngaahi ʻotua loí. Ko e malanga kiate kinautolú naʻe ʻahiʻahiʻi ai ʻa e anga-fakatōkilalo ʻa Paulá. Anga-fēfē?
9 ʻI he ʻuluaki fononga fakamisinale ʻa Paulá, naʻá ne ʻalu mo Panepasa ki he kolo ko Līsitá. Ko e kakai Laikonia naʻe nofo aí naʻa nau fakafeangai kia Paula mo Panepasa hangē ko ha ongo heló pea ui kinaua ʻaki ʻa e hingoa ʻo honau ongo ʻotua loi ko Siusi mo Heamesi. Naʻe tali lelei ia ʻe Paula mo Panepasa? Naʻá na vakai ki heni ko ha liliu lelei ia mei he fakatanga naʻá na hokosia ʻi he ongo kolo fakamuimui naʻá na ʻaʻahi ki aí? Naʻá na fakakaukau ko e tokanga kotoa ko eni naʻe fai kiate kinauá ʻe tokoniʻi ai ha kakai tokolahi ange ke nau fanongo ki he ongoongo leleí? ʻIkai! Naʻá na loto-mamahi ʻaupito peá na kaila: “Ko e hā ʻoku mou fai ai ʻa e ngaahi meʻá ni? Ko e ongo tangata pē foki mo kimaua ʻo ma maʻu ʻa e ngaahi vaivaiʻanga tatau pē mo ia ʻoku mou maʻú.”—Ngā. 14:8-15.
10. Ko e hā naʻe ʻikai ke ongoʻi ai ʻe Paula mo Panepasa ʻokú na māʻolunga ange ʻi he kau Laikoniá?
10 ʻI he pehē ʻe Paula mo Panepasa ko e ongo tangata pē foki mo kinauá, naʻá na ʻuhingá naʻá na taʻehaohaoa. Naʻe ʻikai te na ʻuhingá ʻoku tatau ʻena founga lotú mo e founga lotu ʻa e kau Laikoniá. Naʻe fekauʻi atu ʻe he ʻOtuá ʻa Paula mo Panepasa ko e ongo misinale. (Ngā. 13:2) Naʻe pani kinaua ʻaki ʻa e laumālie māʻoniʻoní pea naʻá na maʻu ha ʻamanaki fisifisimuʻa. Ka naʻe ʻikai ko ha ʻuhinga eni ke na ongoʻi māʻolunga ange ai. Naʻá na ʻiloʻi ko e kakai ko iá ʻe lava foki ke nau maʻu ʻa e ʻamanaki fakahēvaní kapau te nau tali ʻa e ongoongo leleí.
11. ʻE lava fēfē ke tau anga-fakatōkilalo ʻo hangē ko Paulá ʻi heʻetau malangá?
11 Ko e founga eni ʻe taha ʻoku tau fakahāhā ai ʻoku tau anga-fakatōkilalo ʻo hangē ko Paulá. ʻOku ʻikai ʻaupito ke tau ongoʻi ko ʻetau vāhenga-ngāue fakamalangá pe ko e ngaahi meʻa ʻoku tokoniʻi kitautolu ʻe Sihova ke tau lavaʻí ʻokú ne ʻai kitautolu ke tau makehe. ʻE lava ke tau ʻeke hifo: ‘ʻOku anga-fēfē ʻeku ongoʻi fekauʻaki mo e faʻahinga ʻi hoku feituʻu ngāué? ʻOku ou tomuʻa fehiʻa ki ha faʻahinga kakai ʻe niʻihi?’ ʻI he māmaní kotoa, ʻoku feinga ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ke maʻu ʻa e faʻahinga te nau fanongo ki he ongoongo leleí. ʻOku aʻu ʻo feinga ʻa e niʻihi ke ako ʻa e lea pe ko e anga fakafonua ʻa e kakai ʻoku vakai kiate kinautolu ʻa e niʻihi kehé ʻoku nau māʻulaló. Ka ʻoku ʻikai ʻaupito te nau ongoʻi ʻoku nau lelei ange ʻi he faʻahinga ʻoku nau malanga ki aí. ʻI hono kehé, ʻoku nau feinga ke mahinoʻi ʻa e tokotaha taki taha koeʻuhí ke tokoniʻi ʻa e tokolahi taha ʻe ala lavá ke nau tali ʻa e pōpoaki ʻo e Puleʻangá.
LOTU MAʻÁ E NIʻIHI KEHÉ ʻO LAVE KI HONAU HINGOÁ
12. Naʻe anga-fēfē hono fakahāhā ʻe ʻEpafasi naʻá ne tokanga moʻoni ki he niʻihi kehé?
12 Ko ha toe founga ʻe taha ʻoku tau fakahāhā ai ʻa e anga-fakatōkilaló ko e lotu maʻa hotau fanga tokoua mo e fanga tuofāfine, kuo nau ʻosi “maʻu ha tui ʻa ia ʻoku mahuʻinga tatau mo [haʻatautolú].” (2 Pita 1:1) Ko e meʻa eni naʻe fai ʻe ʻEpafasí. ʻOku lave tuʻo tolu pē ʻa e Tohi Tapú fekauʻaki mo ia. ʻI he taimi naʻe tuku pōpula ai ʻa Paula ʻi ha fale ʻi Lomá, naʻá ne tohi ki he kau Kalisitiane ʻi Kolosé, fekauʻaki mo ʻEpafasi ʻo pehē: “ʻOkú ne lotu tōtōivi maʻu pē maʻamoutolu.” (Kol. 4:12) Naʻe ʻiloʻi lelei ʻe ʻEpafasi ʻa e fanga tokouá, pea naʻá ne tokanga lahi kiate kinautolu. Naʻe ui ia ʻe Paula ko ha “kaungā-pōpula,” ko ia naʻe ʻi ai ʻa e ngaahi palopalema ʻa ʻEpafasi. (Flm. 23) Ka naʻá ne kei tokanga pē ki he fiemaʻu ʻa e niʻihi kehé, pea naʻá ne fai ha meʻa ke tokoni kiate kinautolu. Naʻe lotu ʻa ʻEpafasi maʻa hono fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné, pea ʻe lava ke tau fai ʻa e meʻa tatau, naʻa mo e lave ki honau hingoá. Ko e ngaahi lotu peheé ʻoku mālohi ʻaupito.—2 Kol. 1:11; Sēm. 5:16.
13. ʻE lava fēfē ke ke faʻifaʻitaki kia ʻEpafasi ʻi hoʻo lotú?
13 Fakakaukau ki ha taha ʻe lava ke ke lotu ʻo lave ki hono hingoá. ʻOkú ke ʻilo nai ha ngaahi kaungāmeʻa ʻi he fakatahaʻangá pe ko e ngaahi fāmili ʻoku nau fekuki mo e ngaahi faingataʻa. Mahalo pē ʻoku ʻi ai ha ngaahi fili faingataʻa ke nau fai pe ngaahi ʻahiʻahi ke nau talitekeʻi. ʻE lava foki ke ke lotu maʻá e fanga tokoua ko honau hingoá ʻoku ʻi he jw.org ʻi he kupu “Tuku Pilīsone ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová Koeʻuhi ko ʻEnau Tuí.” (Sio ʻi he NEWSROOM > LEGAL DEVELOPMENTS.) ʻE lava foki ke ke lotu maʻá e faʻahinga kuo mole honau ngaahi ʻofaʻanga ʻi he maté, faʻahinga kuo nau hao ki muí ni ʻi ha ngaahi fakatamaki, pe tau, mo e faʻahinga ʻoku nau palopalemaʻia fakapaʻanga. ʻOku tokolahi fau ʻa e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine ʻoku nau fiemaʻu ʻetau ngaahi lotú! ʻI heʻetau lotu maʻanautolú, ʻoku tau fakamoʻoniʻi ai ʻoku ʻikai ke tau fakakaukau pē ki heʻetau ngaahi fiemaʻú ka ʻoku tau fakakaukau foki ki he ngaahi fiemaʻu ʻa e niʻihi kehé. (Fil. 2:4) ʻOku fanongo mai ʻa Sihova ki he ngaahi lotu ko iá.
“VAVE KI HE FANONGO”
14. ʻOku anga-fēfē ʻa e hoko ʻa Sihova ko e tokotaha fanongo lelei tahá?
14 Ko ha toe founga ʻe taha ʻoku tau fakahāhā ai ʻa e anga-fakatōkilaló ko e hoko ko ha tokotaha fanongo lelei. ʻOku tala mai ʻi he Sēmisi 1:19 ke tau “vave ki he fanongo.” Ko Sihova ʻa e tokotaha fanongo lelei tahá. (Sēn. 18:32; Sios. 10:14) Ko e fakatātaá, lau ʻa e fetalanoaʻaki ʻoku ʻi he ʻEkisoto 32:11-14. (Lau.) Neongo naʻe ʻikai te ne fiemaʻu ʻa e fakakaukau ʻa Mōsesé, naʻe fakaʻatā ʻe Sihova ʻa Mōsese ke ne fakahaaʻi ʻa e anga ʻo ʻene ongoʻí. Te ke fanongo anga-kātaki ki ha taha kuó ne faihala ʻi he kuohilí pea muimui ʻi heʻene fokotuʻú? Neongo ia, ko Sihová ʻokú ne fanongo anga-kātaki ki he faʻahinga kotoa ʻo e tangatá ʻoku nau lotu ʻi he tuí.
15. ʻE lava fēfē ke tau faʻifaʻitaki kia Sihova ʻaki hono fakalāngilangiʻi ʻa e niʻihi kehé?
15 ʻEke hifo: ‘Kapau ʻoku mātuʻaki anga-fakatōkilalo ʻa Sihova ʻo lava ke ne fanongo ki he kakaí hangē ko ʻene fanongo kia ʻĒpalahame, Lesieli, Mōsese, Siosiua, Mānoa, ʻIlaisiā, mo Hesekaiá, ʻikai ʻoku totonu ke u feinga ke fai ʻa e meʻa tatau? ʻE lava ke u fakalāngilangiʻi lahi ange ʻa hoku fanga tokouá kotoa ʻaki ʻa e fanongo kiate kinautolu pea muimui ʻi heʻenau fokotuʻú ʻo ka malava? ʻOku ʻi ai ha taha ʻi heʻeku fakatahaʻangá pe ʻi hoku fāmilí ʻe lava ke u tokanga lahi ange ki ai? Ko e hā ʻa e meʻa te u fai fekauʻaki mo iá?’—Sēn. 30:6; Fkm. 13:9; 1 Tuʻi 17:22; 2 Kal. 30:20.
“ʻE ʻAFIO NAI ʻA SIHOVA KI HEʻEKU FAINGATAʻAʻIÁ”
Naʻe pehē ʻe Tēvita: “Tuku ai pē ia!” Ko e hā naʻá ke mei faí? (Sio ki he palakalafi 16, 17)
16. Naʻe anga-fēfē ʻa e fakafeangai ʻa Tuʻi Tēvita ʻi he faikovi kiate ia ʻa Simí?
16 ʻOku toe tokoniʻi kitautolu ʻe he anga-fakatōkilaló ke tau fakahāhā ʻa e mapuleʻi-kita ʻi he faikovi mai ʻa e niʻihi kehé. (ʻEf. 4:2) ʻOku tau sio ki ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ʻaupito ʻo e meʻa ko iá ʻi he 2 Sāmiuela 16:5-13. (Lau.) Naʻe laukovi mo ʻohofi ʻa Tēvita mo ʻene kau sevānití ʻe Simi, ko ha kāinga ʻo Tuʻi Saula. Naʻe mei lava pē ke taʻofi ʻe Tēvita ʻa Simi, ka ʻi hono kehé naʻá ne kātekina anga-kātaki ʻa ʻene laukoví. Naʻe anga-fēfē ʻa e lava ke maʻu ʻe Tēvita ha mapuleʻi-kita pehē? ʻE lava ke tau ʻilo ia mei hono sivisiviʻi ʻa e Saame hono tolú.
17. Ko e hā naʻá ne tokoniʻi ʻa Tēvita ke ne maʻu ʻa e mapuleʻi-kitá, pea ʻe lava fēfē ke tau faʻifaʻitaki kiate ia?
17 Naʻe faʻu ʻe Tēvita ʻa e Saame hono tolú ʻi he taimi naʻe feinga ai hono foha ko ʻApisalomé ke tāmateʻi iá. Naʻe ʻohofi ʻe Simi ʻa Tēvita ʻi he lolotonga ʻa e taimi ko ení, ka naʻe maʻu ʻe Tēvita ʻa e mālohi ke hanganaki anga-mokomoko. Anga-fēfē? ʻI he Saame 3:4, ʻoku tau lau ai ʻa e lea ʻa Tēvitá: “Te u ui leʻo-lahi kia Sihova, pea te ne tali mai kiate au mei hono moʻunga tapú.” ʻI he taimi ʻoku faikovi mai ai kiate kitautolú, ʻoku fiemaʻu ke tau lotu ʻo hangē ko ia naʻe fai ʻe Tēvitá. ʻE ʻomai leva ʻe Sihova kiate kitautolu ʻa hono laumālie māʻoniʻoní koeʻuhi ke tau lava ʻo kātaki. ʻE lava ke ke maʻu ha mapuleʻi-kita lahi ange pe fakamolemole lahi ange ʻi he faikovi mai ha taha kiate koe? ʻOkú ke tuipau ʻoku tokanga mai ʻa Sihova ki hoʻo faingataʻaʻiá pea te ne tokoniʻi mo tāpuakiʻi koe?
“KO E POTÓ ʻA E MEʻA MAHUʻINGA TAHÁ”
18. Te tau maʻu ʻaonga fēfē ʻi hono ngāueʻaki ʻa e fakahinohino ʻa Sihová?
18 ʻI heʻetau fai ʻa e meʻa ʻoku tau ʻilo ʻoku totonú, te tau poto ai pea ʻe tāpuakiʻi kitautolu ʻe Sihova. ʻI he Palōveepi 4:7, ʻoku pehē ai ʻi he Tohi Tapú: “Ko e potó ʻa e meʻa mahuʻinga tahá.” Neongo ʻoku makatuʻunga ʻa e potó ʻi he ʻiló, ʻoku kau ki ai ʻa e meʻa lahi ange ʻi hono mahinoʻi pē ʻa e ngaahi moʻoniʻi meʻá. ʻOku kau ki he potó ʻa e ngaahi fili ʻoku tau faí. Naʻa mo e fanga loó ʻoku nau fakahāhā ʻa e poto ʻi hono tuku tauhi ha meʻakai ki he taimi momokó. ʻOku ʻikai te nau ʻilo ha meʻa lahi, ka ʻoku nau teuteu ʻi he poto ki he kahaʻú. (Pal. 30:24, 25) Ko Kalaisi, ʻa ia ʻoku ui ko e “poto ʻo e ʻOtuá,” ʻokú ne fai maʻu pē ʻa e meʻa ʻoku fakahōifua ki heʻene Tamaí. (1 Kol. 1:24; Sione 8:29) ʻE fakapaleʻi kitautolu ʻe he ʻOtuá ʻi he taimi ʻoku tau fakahāhā ai foki ʻa e potó ʻaki ʻa e fili ke fai ʻa e meʻa ʻoku tau ʻilo ʻoku totonú pea hanganaki anga-fakatōkilalo. (Lau ʻa e Mātiu 7:21-23.) Ko ia hanganaki ngāue ke ʻai ʻa e fakatahaʻangá ko ha feituʻu ʻa ia ʻe lava ke tauhi anga-fakatōkilalo ai ʻa e tokotaha kotoa kia Sihova. ʻOku fiemaʻu ʻa e taimi mo e kātaki ke ngāueʻaki ʻa e meʻa ʻoku tau ʻilo ʻoku totonú. Ka ko hono fai iá ʻoku fakahāhā ai ʻa e anga-fakatōkilalo, pea ko e anga-fakatōkilaló te ne ʻai kitautolu ke tau fiefia ʻi he taimí ni pea taʻengata.