LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w06 12/1 p. 25-29
  • ʻUhinga ʻo e ʻOfa ki Hotau Kaungāʻapí

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • ʻUhinga ʻo e ʻOfa ki Hotau Kaungāʻapí
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2006
  • Kaveinga Tokoni
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • Ko Hai Hoku Kaungāʻapí?
  • ʻUhinga ʻo e ʻOfa ki Hotau Kaungāʻapí
  • ʻOfa ki Hotau Fanga Tokoua Kalisitiané
  • ʻOfa ki he Faʻahinga Tāutaha
  • ʻOku Fēfē ʻEtau ʻOfa ki Hotau Kaungāʻapí ʻo Hangē ko ʻEtau ʻOfa kia Kitautolú?
  • “Kuo Pau Ke Ke ʻOfa ki Ho Kaungāʻapí ʻo Hangē Pē ko Hoʻo ʻOfa Kiate Koé”
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2014
  • ʻOku Lahi Fēfē ʻa Hoʻo ʻOfá?
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2001
  • ʻOkú Ke “ʻOfa ki Ho Kaungāʻapí ʻo Hangē Pē ko Hoʻo ʻOfa Kiate Koé”?
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2015
  • ʻOfa ki he ʻOtua ʻOku ʻOfa ʻIate Koé
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2006
Sio ki he Me‘a Lahi Ange
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2006
w06 12/1 p. 25-29

ʻUhinga ʻo e ʻOfa ki Hotau Kaungāʻapí

“Te ke ʻofa ki ho kaungaʻapi ʻo hange ko hoʻo ʻofa kiate koe.”​—MĀTIU 22:39.

1. ʻOku anga-fēfē ʻetau fakahaaʻi ʻoku tau ʻofa ki he ʻOtuá?

KO E HĀ ʻoku fiemaʻu ʻe Sihova mei he faʻahinga ʻoku lotu kiate iá? Naʻe fakanounou ʻe Sīsū ʻa e talí ʻi ha ngaahi lea faingofua mo loloto. Naʻá ne pehē ko e fekau lahi tahá, ke ʻofa kia Sihova ʻaki ʻa e kotoa ʻo hotau lotó, laumālié, ʻatamaí mo e iví. (Mātiu 22:37; Maake 12:30) Hangē ko ia kuo tau sio ki ai ʻi he kupu ki muʻá, ko e ʻofa ki he ʻOtuá ʻoku kau ki ai ʻa e talangofua kiate ia pea tauhi ʻa ʻene ngaahi tuʻutuʻuní ʻi he tali ki he ʻofa kuó ne fakahāhā kia kitautolú. Ki he faʻahinga ʻoku ʻofa ki he ʻOtuá, ko hono fai ʻa hono finangaló ʻoku ʻikai fakamafasia, ʻoku ʻomai ai kia kinautolu ʻa e fiefia.​—Sāme 40:8; 1 Sione 5:​2, 3.

2, 3. Ko e hā ʻoku totonu ai ke tau tokanga ki he tuʻutuʻuni ke ʻofa ki hotau kaungāʻapí, pea ko e hā ʻa e ongo fehuʻi ʻoku malanga haké?

2 Naʻe pehē ʻe Sīsū ko e fekau hono ua lahi tahá, ʻoku fehokotaki ia mo e fekau ʻuluakí: “Te ke ʻofa ki ho kaungaʻapi ʻo hange ko hoʻo ʻofa kiate koe.” (Mātiu 22:39) Ko e fekau ko ení ʻe tuku ki ai he taimí ni ʻetau tokangá, pea ʻi he ʻuhinga lelei. Ko e taimi ʻa ia ʻoku tau moʻui aí ʻoku fakaʻilongaʻi ia ʻaki ha founga siokita mo mioʻi ʻo e ʻofá. ʻI heʻene fakamatalaʻi fakamānavaʻi ʻo e “kuonga fakamui,” naʻe tohi ai ʻe he ʻapositolo ko Paulá ʻo pehē ko e kakaí heʻikai te nau feʻofaʻaki, ka te nau ʻofa kia kinautolu pē, ki he paʻangá pea mo e ngaahi mālié. Ko e tokolahi te nau hoko “ko e kau taeʻofa-ki-hoʻota,” pe hangē ko hono fakalea ʻe he liliu Tohi Tapu ʻe taha, ʻe “ʻikai haʻanau ʻofa fakanatula ki honau ngaahi fāmilí.” (2 Timote 3:​1-4) Naʻe tomuʻa tala ʻe Sīsū Kalaisi: “[Ko e] toko lahi . . . te nau tauʻaki fakaʻilo kinautolu, mo fefehiʻanaki. . . . ʻe fakaaʻau ʻo momoko ʻa e ʻofa ʻa e tokolahi.”—Mātiu 24:​10, 12.

3 Kae kehe, fakatokangaʻi naʻe ʻikai ke pehē ʻe Sīsuú ʻe momoko ʻa e ʻofa ʻa e tokotaha kotoa. Kuo ʻi ai maʻu pē pea ʻe ʻi ai maʻu pē ʻa e faʻahinga ʻoku nau fakahāhā ʻa e ʻofa ko ia ʻoku fakatou fiemaʻu pea tuha mo Sihová. Ko e faʻahinga ʻoku nau ʻofa moʻoni kia Sihová te nau feinga ke vakai ki he niʻihi kehé ʻo hangē ko ʻene vakaí. Ko ia, ko hai ʻa hotau kaungāʻapi ʻa ia kuo pau ke tau ʻofa ki aí? ʻOku totonu ke fēfē ʻetau fakahāhā ʻa e ʻofa ki hotau kaungāʻapí? ʻE lava ke tokoniʻi kitautolu ʻe he Tohi Tapú ke tali ʻa e ongo fehuʻi mahuʻinga ko ení.

Ko Hai Hoku Kaungāʻapí?

4. Fakatatau ki he Livitiko vahe 19, ko hai naʻe pau ke fakahāhā ki ai ʻe he kau Siú ʻa e ʻofá?

4 ʻI hono tala ki he Fālesí ko e tuʻutuʻuni hono ua lahi tahá ke ʻofa ki hoto kaungāʻapí ʻo hangē ko ʻete ʻofa kiate kitá, naʻe ʻuhinga ai ʻa Sīsuú ki ha lao makehe naʻe ʻoange ki ʻIsileli. ʻOku hiki ia ʻi he Livitiko 19:18. ʻI he vahe tatau ko iá, naʻe tala ai ki he kau Siú ʻoku totonu ke nau vakai ki he niʻihi kehé tuku kehe ʻa e kaungā ʻIsilelí ko honau ngaahi kaungāʻapi. ʻOku pehē ʻi he veesi 34: “Ko e muli ʻoku ʻāunofo kiate kimoutolu ʻe tatau kiate kimoutolu mo e tupu ʻi he fonua; pea te ke ʻofa kiate ia hange ko hoʻo ʻofa kiate koe; he naʻa mou nofo muli ʻi he fonua ko Isipite.” Ko ia ai, naʻa mo e faʻahinga ʻikai ko e Siú, tautefito ki he kau ului Siú naʻe pau ke fai ʻofa kia kinautolu.

5. Naʻe anga-fēfē hono mahinoʻi ʻe he kau Siú ʻa e ʻofa ki he kaungāʻapí?

5 Kae kehe, ko e kau taki Siu ʻo e ʻaho ʻo Sīsuú, naʻe kehe ʻenau sio ki he meʻá ni. Naʻe akoʻi ʻe he niʻihi ko e ongo foʻi lea ko e “kaumeʻá” mo e “kaungāʻapí” naʻe ngāueʻaki pē ia ki he kau Siú. Ko e faʻahinga ʻikai ko e Siú naʻe pau ke fehiʻanekinaʻi. Naʻe fakaʻuhinga ʻa e kau faiako ko iá ko e kau anga-fakaʻotuá kuo pau ke nau fehiʻa ki he kau fakaʻotuamaté. “ʻI ha ʻatimosifia pehē,” ko e lau ia ʻa ha maʻuʻanga fakamatala ʻe taha, “naʻe ʻikai ke taʻeʻiai ʻa e tāufehiʻá. Naʻe fonu ia ai.”

6. Ko e hā ʻa e poini ʻe ua naʻe fakahaaʻi ʻe Sīsū ʻi heʻene talanoa ʻo fekauʻaki mo e ʻofa ki he kaungāʻapí?

6 ʻI heʻene Malanga he Moʻungá, naʻe lea ai ʻa Sīsū ki he ʻīsiu ko ení, ʻo fakahaaʻi ʻa e faʻahinga ʻoku totonu ke fai ki ai ʻa e ʻofá. Naʻá ne pehē: “Kuo mou fanongo naʻe folofolaʻaki, Te ke ʻofaʻi ho kaungāʻapi, kae fehiʻa ki ho fili: ka ʻoku ou tala kiate kimoutolu ʻe au, Mou ʻofaʻi homou ngāhi fili, pea hufia ʻa kinautolu ʻoku nau fakatangaʻi kimoutolu. Koeʻuhi ke mou hokosi hoʻomou Tamai ʻoku ʻi Hevani: he ʻoku ne fakahopo ʻene laʻā ki he kovi mo e lelei, pea ʻoku ne fakaʻuha ki he faitotonu mo e faihala.” (Mātiu 5:​43-45) Naʻe fakahaaʻi heni ʻe Sīsū ʻa e poini ʻe ua. ʻUluakí, ʻoku nima-hono mo anga-lelei ʻa Sihova fakatouʻosi ki he kakai leleí mo e kakai koví. Uá, ʻoku totonu ke tau muimui ʻi heʻene faʻifaʻitakiʻangá.

7. Ko e hā ʻa e lēsoni ʻoku tau ako mei he pealapeli ʻo kau ki he Samēlia anga-fakakaungāʻapí?

7 ʻI ha toe taimi ʻe taha, naʻe ʻeke ai ʻe ha Siu naʻe mataotao ʻi he Laó kia Sīsū: “Ko hai nai hoku kaungaʻapi?” Naʻe tali ʻe Sīsū ʻaki ʻene lave ki ha pealapeli naʻe fakamatalaʻi ai ha Samēlia naʻá ne ʻiloʻi ha tangata, ko ha Siu, ʻa ia naʻe ʻohofi ʻe he kau kaihaʻá ʻo toʻo kotoa ʻa ʻene ngaahi ngaʻotoʻotá. Neongo ko e kau Siú fakalūkufua naʻa nau fehiʻa ki he kau Samēliá, naʻe faitoʻo ʻe he Samēliá ʻa e ngaahi kafo ʻo e tangatá pea ʻave ia ki ha tuʻunga malu ʻo ha fale tali fononga, ʻa ia naʻe lava ke ne fakaakeake ai. Ko e hā ʻa e lēsoní? Ko ʻetau ʻofa ki he kaungāʻapí ʻoku totonu ke fakaaʻu ia ki he kakai kehe mei hotau matakalí, fonuá pe lotú tonu.—Luke 10:​25, 29, 30, 33-37.

ʻUhinga ʻo e ʻOfa ki Hotau Kaungāʻapí

8. Ko e hā ʻoku leaʻaki ʻe he Livitiko vahe 19 ʻo fekauʻaki mo e founga naʻe pau ke fakahāhā ai ʻa e ʻofá?

8 Ko e ʻofa ki he kaungāʻapí, hangē ko e ʻofa ki he ʻOtuá, ʻoku ʻikai ko ha ongoʻi pē ia; ʻoku kau ki ai ʻa e ngāue. ʻOku ʻaonga ke fakakaukau lahi ange ki he potutohi ʻo e tuʻutuʻuni naʻe hiki ʻi he Livitiko 19 ʻa ia ʻoku ekinaki ai ki he kakai ʻa e ʻOtuá ke nau ʻofa ki honau kaungāʻapí ʻo hangē pē ko ʻenau ʻofa kia kinautolú. ʻOku tau lau ai naʻe pau ke fakaʻatā ʻe he kau ʻIsilelí ʻa e faʻahinga faingataʻaʻiá mo e kau mulí ke nau maʻu ʻinasi ʻi he utu-taʻú. Naʻe ʻikai fakaʻatā ai ʻa e kaihaʻá, kākaá, pe ko e loí. ʻI he ngaahi meʻa fakaefakamāú naʻe ʻikai totonu ke fakahāhā ʻe he kau ʻIsilelí ha filifilimānako. Neongo naʻe pau ke valokiʻi kinautolu ʻi he taimi naʻe fiemaʻu aí, naʻe tala hangatonu kia kinautolu: “ʻE ʻikai te ke tauhi ʻi ho loto ʻa e fehiʻa ki ho tokoua.” Ko e ngaahi meʻá ni mo e ngaahi tuʻutuʻuni lahi kehe naʻe fakanounou ia ʻi he ngaahi leá ni: “Te ke ʻofa ki ho kaungaʻapi, ʻo hange ko hoʻo ʻofa kiate koe.”—Livitiko 19:​9-11, 15, 17, 18.

9. Ko e hā naʻe tuʻutuʻuni ai ʻa Sihova ki he kau ʻIsilelí ke nau hanganaki mavahe mei he ngaahi puleʻanga kehé?

9 Lolotonga naʻe pau ke fakahaaʻi ʻe he kau ʻIsilelí ʻa e ʻofa ki he niʻihi kehé, naʻe toe fiemaʻu foki ke nau hanganaki mavahe mei he faʻahinga naʻa nau lotu ki he ngaahi ʻotua loí. Naʻe fakatokanga ʻa Sihova ʻo fekauʻaki mo e ngaahi fakatuʻutāmaki pea mo e ngaahi nunuʻa ʻo e feohi koví. Ko e fakatātaá, ʻi he fekauʻaki mo e ngaahi puleʻanga naʻe pau ke liʻaki ʻe he kau ʻIsilelí, naʻe tuʻutuʻuni ʻe Sihova: “ʻE ʻikai te ke femaliʻaki mo kinautolu; ʻe ʻikai te ke ʻatu ho ʻofefine ki hoʻona foha, pea ʻe ʻikai te ke toʻo hano ʻofefine maʻa ho foha. He te ne fakaafe ho foha mei he muimui kiate au ke nau tauhi ʻotua kehe: pea ʻe langaʻi ai ʻa e houhau ʻa Sihova kiate kimoutolu.”—Teutalonome 7:​3, 4.

10. Ko e hā ʻa e meʻa ʻoku fiemaʻu ke tau fakaʻehiʻehi mei aí?

10 ʻI he founga meimei tatau, ʻoku fakaʻehiʻehi ʻa e kau Kalisitiané mei hono fokotuʻu ha ngaahi vahaʻangatae mo e faʻahinga ʻe lava ke nau fakavaivaiʻi ʻenau tuí. (1 Kolinito 15:33) ʻOku naʻinaʻi mai kia kitautolu: “Oua naa mou kau fakataha moe kakai taetui,” ʻa e faʻahinga ʻoku ʻikai ko e konga kinautolu ʻo e fakatahaʻanga Kalisitiané. (2 Kolinito 6:​14, PM) ʻIkai ko ia pē, ʻoku akonaki ki he kau Kalisitiané ke nau mali “i he Eiki be.” (1 Kolinito 7:​39, PM) Kae kehe, ʻoku ʻikai ʻaupito totonu ke tau tāufehiʻa ki he faʻahinga ʻoku ʻikai te nau kau fakataha mo kitautolu ʻi he tui kia Sihová. Naʻe pekia ʻa Kalaisí maʻá e kau angahalá, pea ko e tokolahi naʻa nau fai ki muʻa ʻa e ngaahi meʻa fakalieliá naʻa nau liliu ʻenau ngaahi foungá pea nau hoko ai ʻo vālelei mo e ʻOtuá.​—Loma 5:8; 1 Kolinito 6:​9-​11.

11. Ko e hā ʻa e founga lelei taha ke fakahāhā ai ʻa e ʻofa ki he faʻahinga ʻoku ʻikai te nau tauhi kia Sihová, pea ko e hā hono ʻuhingá?

11 ʻI hono fakahāhā ʻa e ʻofa ki he faʻahinga ʻoku ʻikai te nau tauhi ki he ʻOtuá, ʻoku ʻikai ha toe founga lelei ange ka ko ʻetau faʻifaʻitaki kia Sihova tonu. Neongo ʻoku ʻikai te ne ʻofa ʻi he fulikivanú, ʻokú ne fakahaaʻi ʻa e ʻaloʻofa ki he faʻahinga kotoa ʻaki ʻene fakaaʻu kia kinautolu ʻa e faingamālie ke nau tafoki ai mei honau ngaahi ʻalunga koví pea maʻu ʻa e moʻui taʻengatá. (Isikeli 18:23) Ko Sihová, ʻokú ne ‘finangalo ke aʻusia ʻa e fakatomalá ʻe he kakai kotoa pe.’ (2 Pita 3:9) Ko hono finangaló ia “ke maʻu moʻui ʻe he kakai kotoa pe, pea ke nau aʻusia ʻa e ʻilo kanokano ki he moʻoni.” (1 Timote 2:4) Ko e ʻuhinga ia naʻe fekauʻi ai ʻe Sīsū ʻa hono kau muimuí ke nau malanga mo faiako pea ke ‘ngaohi ʻa e ngāhi kakai kotoa pe ke hoko ko e kau akó.’ (Mātiu 28:​19, 20) ʻI heʻetau kau ʻi he ngāue ko ení, ʻoku tau fakahāhā ai ʻa e ʻofa fakatouʻosi ki he ʻOtuá pea ki he kaungāʻapí, ʻio, ʻo kau ai naʻa mo hotau ngaahi filí!

ʻOfa ki Hotau Fanga Tokoua Kalisitiané

12. Ko e hā naʻe tohi ʻe he ʻapositolo ko Sioné ʻo fekauʻaki mo e ʻofa ki hotau tokouá?

12 Naʻe tohi ʻe he ʻapositolo ko Paulá: “Ke tau fai lelei ki he kakai kotoabe, kae ajili be kiate kinautolu oku i he fale oe tui.” (Kaletia 6:​10, PM) ʻI he tuʻunga ko e kau Kalisitiané, ʻoku tau maʻu ha fatongia ke fakahāhā ʻa e ʻofa ki he faʻahinga ʻoku felāveʻi mo kitautolu ʻi he tuí—ʻa hotau fanga tokoua mo e fanga tuofāfine Kalisitiané. ʻOku mahuʻinga fēfē ʻa e ʻofa ko ení? ʻI hono fakahaaʻi ʻa e poini mālohi ko ení, naʻe tohi ʻe he ʻapositolo ko Sioné: “Ko ia ʻoku ne fehiʻa ki hono tokoua ko e tamate-tangata ia: . . . Kapau ʻe pehe ʻe ha taha, ʻOku ou ʻofa ki he ʻOtua, ʻosi ʻoku ne fehiʻa ki hono tokoua, ko e loi ia: he ko ia ʻoku ʻikai te ne ʻofa ki hono tokoua, ʻa ia kuo ne mātaʻi, talaʻehai ʻoku ne lava ke ʻofa ki he ʻOtua, ʻa ia kuo teʻeki ke ne mātaʻi?” (1 Sione 3:15; 4:20) Ko e ngaahi lea mālohi eni. Naʻe ngāueʻaki ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e ongo foʻi lea ko e “tamate-tangata” mo e “loi” kia Sētane ko e Tēvoló. (Sione 8:44) ʻOku ʻikai ʻaupito te tau loto ke ngāueʻaki ʻa e ongo foʻi lea ko iá kia kitautolu!

13. ʻI he ngaahi founga fē ʻe lava ke tau fakahāhā ai ʻa e ʻofa ki he ngaahi kaungātuí?

13 Ko e kau Kalisitiane moʻoní ʻoku ‘akonekina ʻe he ʻOtuá kinautolu ke nau feʻofaʻaki.’ (1 Tesalonaika 4:9) ʻOku fiemaʻu ke tau ʻofa ‘ʻo ʻoua ʻe ʻofa ʻaki ha lea pe, ʻumaʻā ʻaki hotau ʻeleló pe; ka tau fai ʻi ngaue mo fai ʻi moʻoni.’ (1 Sione 3:18) Ko ʻetau ʻofá ʻoku totonu ke “taemalualoi.” (Loma 12:​9, PM) ʻOku ueʻi kitautolu ʻe he ʻofá ke tau anga-lelei, manavaʻofa, fakamolemole, faʻa kātaki, ʻo ʻikai meheka, pōlepole, hīkisia, pe siokita. (1 Kolinito 13:​4, 5; Efeso 4:​32) ʻOkú ne ueʻi kitautolu ke tau “fetamaioʻeikiʻaki.” (Kaletia 5:13) Naʻe tala ʻe Sīsū ki heʻene kau ākongá ke nau feʻofaʻaki ʻo hangē pē ko ʻene ʻofa kia kinautolú. (Sione 13:34) Ko ia ʻoku totonu ai ki ha Kalisitiane ke ne loto-lelei ke foaki naʻa mo ʻene moʻuí maʻa hono ngaahi kaungātuí ʻi he taimi ʻe fiemaʻu aí.

14. ʻE lava fēfē ke tau fakahāhā ʻa e ʻofá ʻi he lotoʻi fāmilí?

14 ʻOku totonu ke fakahāhā tautefito ʻa e ʻofá ʻi he lotoʻi fāmili Kalisitiané ʻo tautautefito ʻi he vahaʻa ʻo e husepānití mo e uaifí. ʻOku mātuʻaki vāofi ʻa e haʻi ʻo e nofo malí ʻo pehē ai ʻe Paula: “ʻOku totonu ke pehe foki ʻa e ʻofa ʻa e ngaahi husepaniti ki siʻonau ngaahi uaifi, he ko siʻonau sino kinautolu.” Naʻá ne tānaki mai: “Ko ia ʻoku ne ʻofa ki hono uaifi ʻoku ne ʻofa kiate ia.” (Efeso 5:28) ʻOku tau ʻiloʻi naʻe toe leaʻaki ʻe Paula ʻa e ekinaki ko ení ʻi he veesi ʻe nima ki muí. Ko ha husepāniti ʻoku ʻofa ʻi hono uaifí heʻikai te ne faʻifaʻitaki ki he kau ʻIsileli ʻo e ʻaho ʻo Malakaí ʻa ia naʻa nau fai kākā ki honau ngaahi hoá. (Malakai 2:14) Te ne tauhi ia. Te ne ʻofa kiate ia ʻo hangē ko e ʻofa ʻa Kalaisi ki he fakatahaʻangá. ʻE toe ueʻi tatau ʻe he ʻofá ha uaifi ke ne ʻapasia ki hono husepānití.—Efeso 5:​25, 29-​33.

15. ʻI he sio ki he ngāue ʻa e ʻofa fakatokouá, naʻe ueʻi ai ʻa e niʻihi ke nau leaʻaki mo fai ʻa e hā?

15 ʻOku hā mahino, ko e faʻahinga ʻofa ko ení ʻa e fakaʻilonga ʻo e kau Kalisitiane moʻoní. Naʻe pehē ʻe Sīsū: “Ko e meʻa kó é ʻe ʻilo ai ʻe he kakai kotoa pē ko e kau ako kimoutolu aʻaku, ʻo kapau ʻe ai haʻamou feʻofaʻaki.” (Sione 13:35) Ko ʻetau feʻofaʻakí ʻoku tohoakiʻi mai ai ʻa e kakaí ki he ʻOtua ʻoku tau ʻofa ai mo fakafofongaʻí. Ko e fakatātaá, ʻoku ʻomi ʻa e līpooti ko ení mei Mosemipīki ʻo fekauʻaki mo ha fāmili Fakamoʻoni. “Kuo teʻeki ai ʻaupito te mau sio ha meʻa pehē. ʻI he hoʻatā efiafí, naʻe kamata ai ke angi ha matangi mālohi pea hoko atu ai ha ʻuha lahi mo e ʻuha ʻaisi. Naʻe fakaʻauha ʻe he matangi mālohí ʻa homau fale kahó, pea naʻe haea ʻa e ngaahi kapa ʻató. ʻI he taimi naʻe haʻu ai homau fanga tokoua mei he ngaahi fakatahaʻanga kaungāʻapí ʻo tokoni ki hono toe langa homau falé, naʻe pehē ʻe homau ngaahi kaungāʻapi ne nau ʻohovalé: ‘ʻOku lelei ʻaupito ʻa hoʻomou lotú. Kuo teʻeki ai ʻaupito ke mau maʻu ha tokoni peheni mei homau siasí.’ Naʻa mau fakaava ʻa e Tohi Tapú ʻo fakahaaʻi kia kinautolu ʻa e Sione 13:​34, 35. Ko e tokolahi ʻo homau ngaahi kaungāʻapí ʻoku nau ako Tohi Tapu he taimí ni.”

ʻOfa ki he Faʻahinga Tāutaha

16. Ko e hā ʻa e faikehekehe ʻi he ʻofa ki ha kulupu mo e ʻofa ki he faʻahinga tāutahá?

16 ʻOku ʻikai faingataʻa ke ʻofa fakalūkufua ki hotau ngaahi kaungāʻapí, ʻi he tuʻunga ko ha kulupú. Kae kehe, ko e ʻofa ki he faʻahinga tāutahá, ʻe lava ke fakamoʻoniʻi ko ha meʻa kehe ia. Ko e fakatātaá, ko e ʻofa ʻa e kakai ʻe niʻihi ki he kaungāʻapí ʻoku ʻikai toe fakalaka atu ia ʻi hono foaki pē ʻo ha meʻaʻofa ki ha kautaha tokoni ʻofa. Ko e moʻoni, ʻoku faingofua mamaʻo ange ke pehē ʻoku tau ʻofa ki hotau kaungāʻapí ʻi he ʻofa ki ha kaungāngāue ʻa ia ʻoku hā ngali ʻoku ʻikai ke ne tokanga mai kia kitautolu, ko ha tokotaha anga-palakū ʻoku nofo he ʻapi hoko maí, pe ko ha kaumeʻa ʻokú ne fakalotomamahiʻi kitautolu.

17, 18. Naʻe anga-fēfē hono fakahaaʻi ʻe Sīsū ʻa e ʻofa ki he faʻahinga tāutahá, pea ko e hā ʻa e taumuʻa naʻá ne fai pehē aí?

17 ʻI he meʻa ko eni fekauʻaki mo e ʻofa ki he faʻahinga tāutahá, ʻoku tau ako ai meia Sīsū, ʻa ia naʻá ne tapua haohaoa atu ʻa e ngaahi ʻulungāanga ʻo e ʻOtuá. Neongo naʻá ne haʻu ki māmani ke ʻave ʻa e angahala ʻa e kakaí, naʻá ne fakahāhā ʻa e ʻofa ki he faʻahinga tāutaha—ko ha fefine naʻe puke, ko ha kilia, ko ha kiʻi taʻahine. (Mātiu 9:​20-​22; Maake 1:​40-​42; 7:​26, 29, 30; Sione 1:​29) ʻI he founga meimei tatau, ʻoku tau fakahāhā ʻa e ʻofa ki hotau kaungāʻapí ʻi he founga ʻo ʻetau feangainga mo e faʻahinga tāutaha ʻa ia ʻoku tau fetuʻutaki fakaʻaho mo kinautolú.

18 Kae kehe, ʻoku ʻikai ʻaupito totonu ke ngalo ʻia kitautolu, ko e ʻofa ki he kaungāʻapí ʻoku fehokotaki ia mo e ʻofa ki he ʻOtuá. Neongo naʻe tokoniʻi ʻe Sīsū ʻa e masivá, fakamoʻui ʻa e mahakí, pea fafanga ʻa e fiekaiá, ko ʻene taumuʻa ki hono fai ʻa e meʻa kotoa ko ení pea pehē ki hono akoʻi ʻa e fuʻu tokolahí ke tokoniʻi ʻa e kakaí ke nau vālelei mo Sihova. (2 Kolinito 5:​19) Naʻe fai ʻe Sīsū ʻa e meʻa kotoa pē ke ongoongolelei ai ʻa e ʻOtuá, ʻo ʻikai ʻaupito ngalo naʻá ne fakafofongaʻi mo tapua atu ʻa e ʻOtua ʻa ia naʻá ne ʻofa aí. (1 Kolinito 10:31) ʻI he faʻifaʻitaki ki he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sīsuú, ko kitautolu foki ʻe lava ke tau fakahāhā ʻa e ʻofa moʻoni ki he kaungāʻapí pea ʻi he taimi tatau ʻoku ʻikai ai pē ke tau hoko ko ha konga ʻo e māmani ʻo e faʻahinga fulikivanu ʻo e tangatá.

ʻOku Fēfē ʻEtau ʻOfa ki Hotau Kaungāʻapí ʻo Hangē ko ʻEtau ʻOfa kia Kitautolú?

19, 20. Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻo e pehē ke ʻofa ki hotau kaungāʻapí ʻo hangē ko ʻetau ʻofa kia kitautolú?

19 Naʻe pehē ʻe Sīsū: “Te ke ʻofa ki ho kaungāʻapi ʻo hange ko hoʻo ʻofa kiate koe.” ʻOku fakanatula pē ke tokanga fekauʻaki mo kitautolu pea ke maʻu ha tuʻunga lelei ʻo e tokaʻi-kitá. Kapau naʻe ʻikai pehē, ʻe ʻikai loko ʻuhinga lelei ʻa e tuʻutuʻuní. Ko e ʻofa totonu ko eni kia kitá ʻoku ʻikai totonu ke fetoʻoaki ia mo e ʻofa siokita naʻe lave ki ai ʻa e ʻapositolo ko Paulá ʻi he 2 Timote 3:2. ʻI hono kehé, ko ha ʻiloʻi ia ʻi he ʻuhinga lelei ʻa hoto mahuʻingá. Naʻe fakamatalaʻi ia ʻe ha mataotao Tohi Tapu ʻe taha ko “ha ʻofa kia kita mafamafatatau ʻa ia ʻoku ʻikai siokita ʻo pehē ‘ʻoku ou māʻolunga’ pea ʻoku ʻikai ke te fiefia ʻi hoto ngaohikoviá ʻo pehē ‘ʻoku ou māʻulalo.’”

20 Ke ʻofa ki he niʻihi kehé ʻo hangē ko ʻetau ʻofa kia kitautolú ʻoku ʻuhinga iá ʻoku tau vakai ki he niʻihi kehé ʻo hangē ko ʻetau loto ke vakai mai ʻaki kia kitautolú pea tau fai ki he niʻihi kehé ʻo hangē ko ia ʻoku tau loto ke fai mai ʻaki kia kitautolú. Naʻe pehē ʻe Sīsū: “Ko ia ʻilonga ha meʻa ʻoku mou loto ke fai ʻe he kakai kiate kimoutolu, fai pehe foki kiate kinautolu.” (Mātiu 7:12) Fakatokangaʻi naʻe ʻikai pehē ʻe Sīsū ia ke tau nōfoʻi fakakaukau ki he meʻa kuo fai mai kia kitautolu ʻe he niʻihi kehé ʻi he kuohilí pea totongi leva e kovi ʻaki ʻa e kovi. ʻI hono kehé, ʻoku fiemaʻu ke tau fakakaukau fekauʻaki mo e founga te tau saiʻia ke fai mai ʻakí pea ngāue leva ʻo fakatatau ki ai. Fakatokangaʻi foki, naʻe ʻikai fakangatangata ʻe Sīsū ʻene ngaahi leá ki he ngaahi kaumeʻa mo e fanga tokoua. Naʻá ne ngāueʻaki ʻa e foʻi lea ko e “kakai,” ke fakahaaʻi nai ʻoku totonu ke tau ngāue ʻi he foungá ni ki he kakai kotoa pē, ʻa e tokotaha kotoa ʻoku tau fetaulaki mo iá.

21. ʻI hono fakahāhā ʻa e ʻofa ki he niʻihi kehé, ko e hā ʻoku tau fakahāhaá?

21 Ko e ʻofa ki hotau kaungāʻapí te ne maluʻi kitautolu mei hono fai ʻa e meʻa ʻoku koví. Naʻe tohi ʻe he ʻapositolo ko Paulá: “Ko e ngaahi lea, ʻOua te ke tono fefine, ʻOua te ke fakapo, ʻOua te ke kaihaʻa, ʻOua te ke manumanu, mo e ha fua ha fekau ʻoku toe, ʻoku falute ʻe he folofola ni, Te ke ʻofa ki ho kaungāʻapi ʻo hange ko hoʻo ʻofa kiate koe. Talaʻehai ʻoku fai ʻe ʻofa ha kovi ki hono kaungāʻapi.” (Loma 13:​9, 10) ʻE ueʻi kitautolu ʻe he ʻofá ke kumi ki ha ngaahi founga ke ngāue ai ki he lelei ʻa e niʻihi kehé. ʻI he ʻofa ki he kaungā faʻahinga ʻo e tangatá, ʻoku tau fakahāhā ai ʻoku tau toe ʻofa ki he tokotaha ʻa ia naʻá ne fakatupu ʻa e tangatá ʻi Hono ʻīmisí, ʻa Sihova ko e ʻOtuá.​—Senesi 1:​26.

ʻE Fēfē Haʻo Tali?

• Ko hai ʻoku totonu ke tau fakahāhā ki ai ʻa e ʻofá, pea ko e hā hono ʻuhingá?

• ʻE lava fēfē ke tau fakahāhā ʻa e ʻofá ki he faʻahinga ʻoku ʻikai te nau tauhi kia Sihová?

• ʻOku anga-fēfē hono fakamatalaʻi ʻe he Tohi Tapú ʻa e ʻofa ʻoku totonu ke tau fai ki hotau fanga tokouá?

• ʻOku ʻuhinga ki he hā ʻa e ʻofa ki hotau kaungāʻapí ʻo hangē ko ʻetau ʻofa kia kitautolú?

[Fakatātā ʻi he peesi 26]

“Ko hai nai hoku kaungaʻapi?”

[Fakatātā ʻi he peesi 29]

ʻOku fakaaʻu ki he faʻahinga tāutaha ʻa e ʻofa ʻa Sīsuú

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share