LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w11 6/15 p. 3-6
  • ʻOku Totonu ke Papitaiso ʻa e Toʻutupú?

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • ʻOku Totonu ke Papitaiso ʻa e Toʻutupú?
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2011
  • Kaveinga Tokoni
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • Tuʻunga-Akongá​—Ko e Fiemaʻu Tefito
  • Fakamoʻoni ʻo e Tuʻunga-Ākongá
  • Lava ke Fakahīkihikiʻi ʻa Sihova ʻe he Fānaú
  • Ngaahi Mātuʻa, ʻOku Mou Tokoniʻi Hoʻomou Fānaú Ke Nau Fakalakalaka ʻo Papitaiso?
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Ako)—2018
  • Papitaisó—Ko ha Fiemaʻu ki he Kau Kalisitiané
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Ako)—2018
  • Fakamatala Fakalahi
    Fokotuʻutuʻu Maau ke Fai ʻa e Finangalo ʻo Sihová
  • Toʻutupu—ʻOkú Ke Mateuteu ke Papitaiso?
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Ako)—2016
Sio ki he Me‘a Lahi Ange
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2011
w11 6/15 p. 3-6

ʻOku Totonu ke Papitaiso ʻa e Toʻutupú?

“ʻOKU ou fiefia ʻaupito ʻi he hoko he taimí ni ʻa hoku ʻofefiné ko ha sevāniti ʻa Sihová, pea ʻoku ou ʻiloʻi ʻoku fiefia mo ia foki,” ko e lau ia ʻa Kālosi,a ko ha tamai Kalisitiane ʻi he ʻOtu Motu Filipainí. Naʻe tohi ʻe ha tamai mei Kalisi: “Ko au mo hoku uaifí ʻokú ma fiefia ʻi he papitaiso ʻa ʻema fānau ʻe toko tolú ʻo hoko ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova lolotonga ʻenau kei talavoú. ʻOku nau fakalakalaka fakalaumālie pea fiefia ʻi heʻenau tauhi kia Sihová.”

ʻOku maʻu ʻe he ngaahi mātuʻa Kalisitiané ʻa e ʻuhinga ke fiefia lahi ʻi he taimi ʻoku papitaiso ai ʻenau fānaú, ka ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻoku ʻalu fakataha ʻenau fiefiá mo e ongoʻi hohaʻa. “Naʻá ku fiefia ʻaupito mo loto-moʻua ʻaupito,” ko e lau ia ʻa ha faʻē ʻe taha. Ko e hā ʻoku fepaki ai ʻa e anga ʻo ʻene ongoʻí? “Naʻá ku mahinoʻi ʻi he taimi ko ení kuo mateuteu kakato ai ʻa hoku fohá ke ne fai ha fakamatala kia Sihova.”

Ko e tauhi kia Sihova ʻi he tuʻunga ko e taha ʻo ʻene Kau Fakamoʻoni ʻosi papitaisó ko ha taumuʻa ia ʻoku totonu ke maʻu ʻe he fānaú kotoa. Kae kehe, ʻe fifili nai ʻa e ngaahi mātuʻa anga-fakaʻotuá, ‘ʻOku ou ʻiloʻi kuo fai ʻe heʻeku tamá ʻa e fakalakalaka lelei, ka ʻokú ne mālohi feʻunga ke talitekeʻi ʻa e ngaahi tenge ki he ʻulungaanga taʻetāú pea maʻa ai pē ʻi he ʻao ʻo Sihová?’ ʻE ʻeke nai ʻe he niʻihi kehé kia kinautolu, ‘ʻI he fehangahangai mo e fusi ʻo e tuli ki he meʻa fakamatelié, ʻe hokohoko atu ʻa e tauhi ʻa ʻeku tamá ki he ʻOtuá ʻi he fiefiá mo e faivelengá?’ ʻI he meʻa ko iá, ko e hā e tataki Fakatohitapu ʻe lava ke ne tokoniʻi ʻa e ngaahi mātuʻá ke nau fakapapauʻi pe ʻoku mateuteu ʻenau fānaú ki he papitaisó?

Tuʻunga-Akongá​—Ko e Fiemaʻu Tefito

ʻI he ʻikai fakahaaʻi pau ha taʻumotuʻa ke papitaiso aí, ko e Folofola ʻa e ʻOtuá ʻoku fakamatalaʻi ai ʻa e tuʻunga fakalaumālie ʻo e faʻahinga ko ia ʻoku taau ke nau fou ʻi he sitepu ko iá. Naʻe fakahinohino ʻa Sīsū ki hono kau muimuí: ‘Mou ngaohi ʻa e ngāhi kakai kotoa pe ko e kau ako, ʻi he papitaiso kinautolu.’ (Mt. 28:19) Ko ia ai, ko e papitaisó ʻoku maʻá e faʻahinga ia kuo nau ʻosi hoko ko e kau ākonga ʻa Kalaisi.

Ko e hā ʻa e ākonga? ʻOku fakamatala ʻi he Insight on the Scriptures: “ʻOku ngāueʻaki tefito ʻa e foʻi leá ki he faʻahinga kotoa ʻoku ʻikai ngata pē heʻenau tui ki he ngaahi akonaki ʻa Kalaisí ka ʻoku nau toe muimui ofi foki ki ai.” ʻOku malava ʻa e faʻahinga ʻi he tuʻunga kei siʻí ʻo hoko ko e kau ākonga moʻoni ʻa Kalaisi? ʻOku tohi ha tuofefine ʻa ia kuó ne ngāue ko ha misinale ʻi ʻAmelika Latina ʻo laka hake he taʻu ʻe 40 fekauʻaki mo ia mo hono ongo tokouá: “Naʻa mau lalahi feʻunga ke ʻiloʻi naʻa mau loto ke tauhi kia Sihova pea nofo ʻi Palataisi. Ko ʻemau fakatapuí naʻe tokoniʻi ai kimautolu ke mau mālohi ʻi he taimi naʻa mau fehangahangai ai mo e ngaahi ʻahiʻahi ʻoku hoko ki he toʻutupú. ʻOku ʻikai te mau fakaʻiseʻisa ʻi heʻemau fakatapui ki he ʻOtuá ʻi ha taʻu siʻí.”

ʻOku anga-fēfē hoʻo ʻiloʻi pe kuo hoko hoʻo tamá ko ha ākonga ʻa Kalaisi? ʻOku fakahaaʻi ʻe he Tohi Tapú: “Naa moe tamajii oku ilo ia i he ene faiaga, be oku maa ene gaue, be oku totonu ia.” (Pal. 20:11, PM) Fakakaukau angé ki he ngaahi tōʻonga ʻoku fakahaaʻi ai ʻoku fai ʻe ha toʻutupu ‘haʻane laka ki muʻa’ ʻi he tuʻunga ko ha ākongá.—1 Tim. 4:15.

Fakamoʻoni ʻo e Tuʻunga-Ākongá

ʻOku talangofua atu kia koe ʻa hoʻo tamá? (Kol. 3:20) ʻOkú ne fai ʻene ngaahi ngāue kuo vaheʻi ki ai ʻi ʻapí? ʻOku fakamatala ʻa e Tohi Tapú fekauʻaki mo e taʻu 12 ko Sīsuú: “Naʻa ne ʻi ai ʻo anganofo [ki heʻene ongo mātuʻá].” (Luke 2:51) Ko e moʻoni, ʻoku ʻikai ha tama he ʻahó ni ʻe talangofua haohaoa ki heʻene ongo mātuʻá. Ka ko e kau Kalisitiane moʻoní ʻoku fiemaʻu ke nau “muimui ofi, ʻo topuvaʻe taha mo [Sīsū].” Ko ia ai, ko e toʻutupu ʻoku nau mahuʻingaʻia ʻi he papitaisó ʻoku totonu ke ʻiloa kinautolu ʻi heʻenau talangofua ki heʻenau ongo mātuʻá.—1 Pita 2:21.

Fakakaukau angé ki he ngaahi fehuʻi hokó: Ko hoʻo tamá ʻokú ne “fuofua kumi ae buleaga” ʻi he ngāue fakafaifekaú? (Mt. 6:33, PM) ʻOkú ne loto-lelei ke vahevahe atu ʻa e ongoongo leleí ki he niʻihi kehé, pe ʻoku pau ke ke fai ha fakalototoʻa mālohi kiate ia ke ʻalu ʻi he ngāue fakamalangá ʻo talanoa ʻi he ngaahi matapaá? ʻOkú ne tokanga ki hono fatongia ʻi he tuʻunga ko ha tokotaha malanga teʻeki papitaisó? ʻOkú ne maʻu ha holi ke toe foki ki he faʻahinga mahuʻingaʻia ʻokú ne fetaulaki mo ia ʻi he feituʻu ngāué? ʻOkú ne ʻai ke ʻiloʻi ʻe he kaungāakó mo e kau faiakó ko ha Fakamoʻoni ia ʻa Sihova?

ʻOku mahuʻinga kiate ia ʻa hono maʻu ʻo e ngaahi fakataha ʻa e fakatahaʻangá? (Sāme 122:1) ʻOkú ne fiefia he tali ʻi he Ako Taua Leʻo mo e Ako Tohi Tapu ʻa e Fakatahaʻangá? ʻOkú ne kau faivelenga ʻi he Ako Fakafaifekau Fakateokalatí?—Hep. 10:24, 25.

ʻOku feinga mālohi ʻa hoʻo tamá ke maʻa ai pē fakaeʻulungaanga ʻaki e fakaʻehiʻehi mei he ngaahi feohi fakatupu maumau ʻi he ʻapiakó mo ha toe feituʻu pē? (Pal. 13:20) Ko e hā ʻene ngaahi saiʻia fekauʻaki mo e fasí, ngaahi faivá, ngaahi polokalama televīsoné, ngaahi keimi vitioó, mo e ngāueʻaki ʻo e ʻInitanetí? ʻOku fakamoʻoniʻi ʻe heʻene ngaahi leá mo e tōʻongá ʻokú ne loto ke muimui ʻi he ngaahi tuʻunga ʻa e Tohi Tapú?

ʻOku fēfē ʻa e ʻilo ʻa hoʻo tamá ki he Tohi Tapú? ʻE lava ke ne fakalea ʻi he lea pē ʻaʻaná ʻa e meʻa ʻokú ne ako lolotonga hoʻomou efiafi Lotu Fakafāmilí? ʻE lava ke ne fakamatalaʻi ʻa e ngaahi moʻoni Fakatohitapu tefitó? (Pal. 2:6-9) ʻOkú ne mahuʻingaʻia ʻi hono lau ʻa e Tohi Tapú mo hono ako ʻa e ʻū tohi ʻa e kalasi tamaioʻeiki anga-tonu mo potó? (Mt. 24:45, PM) ʻOkú ne ʻeke ʻa e ngaahi fehuʻi fekauʻaki mo e ngaahi akonaki mo e ngaahi veesi Fakatohitapú?

Ko e ngaahi fehuʻi ko iá ʻe tokoniʻi nai ai koe ke ke fakafuofuaʻi ʻa e fakalakalaka fakalaumālie ʻa hoʻo tamá. Hili e lāulea ki aí, te ke fakaʻosi ʻaki nai ʻoku totonu ke ne fakaleleiʻi ha tafaʻaki ki muʻa ke ne papitaisó. Kae kehe, kapau ko ʻene ʻalunga moʻuí ʻoku fakamoʻoniʻi ai ʻa e tuʻunga-ākongá pea kuó ne fakatapui moʻoni ʻene moʻuí ki he ʻOtuá, te ke ongoʻi nai ai ʻe lava ke ke fakaʻatā ia ke ne papitaiso.

Lava ke Fakahīkihikiʻi ʻa Sihova ʻe he Fānaú

Ko e kau sevāniti tokolahi ʻa e ʻOtuá naʻa nau fakahāhā ʻa e faitōnunga mo e mateaki lolotonga e kei talavoú pe ki muʻa ange ai. Fakakaukau kia Siosifa, Sāmiuela, Siosaia, mo Sīsū. (Sen. 37:2; 39:1-3; 1 Sam. 1:24-28; 2:18-20; 2 Kal. 34:1-3; Luke 2:42-49) Pea ko e ʻofefine ʻe toko fā ʻo Filipe ʻa ia ne nau kikité, ʻoku pau pē ne akoʻi lelei kinautolu mei ha taʻu siʻi.—Ng. 21:8, 9.

Ko ha Fakamoʻoni ʻi Kalisi naʻá ne pehē: “Naʻá ku papitaiso ʻi hoku taʻu 12. Kuo ʻikai ʻaupito ke u fakaʻiseʻisa ʻi heʻeku filí. Talu mei ai, kuo mahili atu ha taʻu ʻe 24, ko e taʻu ai ʻe 23 naʻá ku fakamoleki he ngāue taimi-kakató. Ko ʻeku ʻofa kia Sihová kuo tokoniʻi maʻu ai pē au ke u fehangahangai mo e tuʻunga faingataʻa ʻo e toʻutupú. ʻI he taʻu 12, naʻe ʻikai te u maʻu ai ʻa e ʻilo Fakatohitapu ʻoku ou maʻu he taimi ní. Ka naʻá ku ʻiloʻi naʻá ku ʻofa kia Sihova pea loto ke tauhi kiate ia ʻo taʻengata. ʻOku ou fiefia heʻene tokoniʻi au ke u hokohoko atu heʻene ngāué.”

Pe kei siʻi pe taʻumotuʻa, ko ha tokotaha ʻokú ne fakamoʻoniʻi e tuʻunga-ākonga moʻoní ʻoku totonu ke papitaiso. Ne tohi ʻe he ʻapositolo ko Paulá: “ʻOku fai ʻa e tui ʻaki ʻa e loto ke maʻu ʻa e fakatonuhia, ka ʻoku fai ʻa e fakaha ʻaki ʻa e ngutu ke maʻu ʻa e fakamoʻui.” (Loma 10:10) ʻI he taimi ʻoku fou ai ha ākonga kei siʻi ʻa Kalaisi he sitepu mahuʻinga ko e papitaisó, ko ia fakatouʻosi mo ʻene mātuʻá kuo nau aʻu ki ha maka-maile. ʻOfa ke ʻoua ʻe toʻo ʻe ha meʻa meia koe pe ko hoʻo fānaú e fiefia ʻoku tatali mai kia kimoutolú.

[Fakamatala ʻi lalo]

a Kuo liliu ʻa e ngaahi hingoa ʻe niʻihi.

[Puha ʻi he peesi 5]

Ko e Vakai Totonu ki he Papitaisó

ʻOku fakakaukau ʻa e ngaahi mātuʻa ʻe niʻihi ki he papitaiso ʻa ʻenau fānaú ko ha sitepu ʻaonga ia ʻoku kau ki ai ʻa e tuʻunga fakatuʻutāmaki—ʻo hangē pē ko hono maʻu ʻo ha laiseni fakaʻulí. Ka ʻoku faifai ange pea fakamanamanaʻi ʻe he papitaisó mo e ngāue toputapú ʻa e lavameʻa ʻa ha tokotaha ʻi he kahaʻú? ʻOku tali ʻikai ki ai ʻa e Tohi Tapú. ʻOku fakahaaʻi ʻi he Palovepi 10:22: “Ko e tapuaki ʻa Sihova, ko ia ia ʻoku fakakoloa: Pea ʻoku ʻikai te ne ʻatu mo ia ha mamahi.” Pea naʻe tohi ʻa Paula ki he talavou ko Tīmoté: “Ka ʻoku moʻoni ko e meʻa fakakoloa ʻaupito ʻa e lotu moʻoni, ʻo ka ō mo e loto topono.”—1 Tim. 6:6.

Ko e moʻoni, ko e tauhi kia Sihová ʻoku ʻikai faingofua. Naʻe fehangahangai ʻa Selemaia mo e ngaahi faingataʻa lahi ʻi heʻene ngāue ko ha palōfita ʻa e ʻOtuá. Neongo ia, naʻá ne tohi fekauʻaki mo ʻene lotu ki he ʻOtua moʻoní: “Naʻe hoko hoʻo ngaahi lea ko hoku nekenekaʻanga, mo e fiefiaʻanga ʻo hoku loto: he naʻe uiʻaki au ho huafa, ʻe Sihova, ko e ʻOtua Mohu Hosite.” (Sel. 15:16) Naʻe ʻiloʻi ʻe Selemaia ko e ngāue ʻa e ʻOtuá ʻa e matavai ʻo ʻene fiefiá. Ko e māmani ʻo Sētané ko ha matavai ia ʻo e ngaahi faingataʻá. ʻOku fiemaʻu ke tokoniʻi ʻe he ngaahi mātuʻá ʻenau fānaú ke nau ʻiloʻi ʻa e faikehekehe ko iá.—Sel. 1:19.

[Puha/Fakatātā ʻi he peesi 6]

ʻOku Totonu ke Toloi e Papitaiso ʻa ʻEku Tamá?

ʻI he taimi ki he taimi, naʻa mo e taimi ʻoku taau ai ʻa e fānaú ki he papitaisó, ʻe fili nai ʻenau ongo mātuʻá ʻoku totonu ke toloi. Ko e hā nai ʻena ngaahi ʻuhingá?

ʻOku ou manavasiʻi kapau ʻe papitaiso ʻeku tamá, naʻa tō nai ki mui ki ha angahala mamafa pea tuʻusi ai ia. ʻOku ʻuhinga lelei ke tui ko ha tokotaha kei siʻi ʻokú ne toloiʻi ʻa e papitaisó heʻikai te ne fai ʻe ia ha fakamatala ki he ʻOtuá ʻo kau ki hono ʻulungaangá? Naʻe fakahanga ʻe Solomone ʻa e ngaahi lea hokó ki he fānaú: “Ka ke ʻilo ʻe fakahopo koe ʻe Elohimi ki he fakamaau koeʻuhi [ko hoʻo ngaahi tōʻongá].” (Koh. 12:1 [11:9, PM] Pea ʻi he ʻikai lave ki ha taʻu paú, naʻe ʻomai ʻe Paula ʻa e fakamanatu ko ení: “Te tau taki taha fai ha fakamatala ki he ʻOtua maʻata.”—Loma 14:12.

Ko e kau lotu ʻoku fakatou papitaiso mo teʻeki papitaisó te nau fai ha fakamatala ki he ʻOtuá. ʻOua naʻa ngalo, ʻoku maluʻi ʻe Sihova ʻa ʻene kau sevānití ʻaki ʻa e ‘ʻikai te ne fakangofua ke ʻahiʻahiʻi kinautolu ʻo makehe atu ʻi heʻenau mafaí.’ (1 Kol. 10:13) Lolotonga ʻenau hanganaki “laka fakaʻehiʻehi” pea tauʻi ʻa e ʻahiʻahí, ko e faʻahinga ko iá ʻe lava ke nau falala ki he tokoni ʻa e ʻOtuá. (1 Pita 5:6-9) ʻOku tohi ʻe ha faʻē Kalisitiane: “Ko e fānau kuo nau papitaisó ʻoku lahi ange ai ʻa e ngaahi ʻuhinga ke nau fakaʻehiʻehi mei he ngaahi kovi ʻi he māmaní. Ko hoku fohá, ʻi heʻene papitaiso ʻi hono taʻu 15, ʻokú ne ongoʻi ko e papitaisó ko ha maluʻi. ‘ʻOku ʻikai te ke fakakaukau fekauʻaki mo hono fai ha meʻa ʻoku fepaki mo e lao ʻa Sihová,’ ko ʻene leá ia. Ko e papitaisó ko ha fakaueʻiloto mālohi ia ki he māʻoniʻoní.”

Kapau kuó ke akoʻi hoʻo fānaú ʻaki ʻa e lea mo e faʻifaʻitakiʻanga ke nau talangofua kia Sihova, ʻe lava ke ke tuipau ʻe hokohoko atu ʻenau fai pehē hili ʻenau papitaisó. ʻOku fakahaaʻi ʻi he Palovepi 20:7: “Ko ia ʻoku ne tauhi hono ʻalunga haohaoa koeʻuhi ko e totonu, ko e koto monuʻia ʻene fanau ʻamui.”

Te u saiʻia ke sio ʻoku ʻuluaki aʻu ʻeku tamá ki ha ngaahi taumuʻa pau. Ko e fānaú ʻoku totonu ke nau ako ke ngāue koeʻuhí ke aʻu ki ha taimi, ʻe lava ai ke ʻoua te nau fakafalala holo. Ka ʻoku ʻi ai ʻa e fakatuʻutāmaki ʻi hono fakaʻaiʻai kinautolu ke nau maʻu ha founga moʻui ʻoku fakatefito ʻi he akó mo e maluʻanga fakapaʻangá kae ʻikai ko e lotu moʻoní. ʻI he fekauʻaki mo ha “tenga,” pe ko e folofola ʻo e Puleʻangá, ʻa ia ʻoku ʻikai tupú, naʻe pehē ʻe Sīsū: “Pea ko ia naʻe tūtūʻi ʻi he potu ʻakau talatala, ko e toko taha ia ʻoku fanongo ki he folofola; pea ko e lotomoʻua ki māmani, mo e fakahekeheke ʻa koloa, ʻoku kāsia ai ʻa e folofola, pea ne taʻe fua.” (Mt. 13:22) Ko e ngaahi palani ki ha moʻui ʻoku fakavaivai ʻi he tuʻunga fakalaumālié ki he ngaahi taumuʻa fakamāmaní ʻe lava ke ne toʻo ʻosi ai ʻa e holi ʻa ha tokotaha kei siʻi ke tauhi ki he ʻOtuá.

ʻI he fakamatala ki he toʻutupu ʻoku taau ke papitaiso ka ʻoku ʻikai loto ki ai ʻenau mātuʻá, naʻe pehē ʻe ha mātuʻa taukei: “Ko hono taʻofi ha tokotaha kei siʻi mei he papitaisó ʻe lava ke maumauʻi ai ʻene fakalakalaka fakalaumālié pea iku ai ki he loto-siʻi.” Pea naʻe tohi ʻe ha ʻovasia fefonongaʻaki: “ʻOku lava ke kamata ongoʻi taʻemalu fakalaumālie pe māʻulalo ha toʻutupu. Te ne kumi nai ki he māmaní ke maʻu ai ha ongoʻi lavameʻa.”

[Fakatātā]

ʻOku totonu ke muʻomuʻa ʻa e ʻunivēsití?

[Fakatātā ʻi he peesi 3]

ʻOku lava ke fakamoʻoniʻi ʻe ha tokotaha kei siʻi ʻa e tuʻunga-ākongá

[Fakatātā ʻi he peesi 3]

Teuteu pea tali ʻi he ngaahi fakatahá

[Fakatātā ʻi he peesi 4]

Talangofua ki he ongo mātuʻá

[Fakatātā ʻi he peesi 4]

Kau ʻi he ngāue fakafaifekaú

[Fakatātā ʻi he peesi 4]

Lotu fakafoʻituitui

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share