“Ko e Totonu ʻa e Kiʻi Tamá ki he Tupu Fakalaumālié”
ʻI TĪSEMA 9, 2008, ko e Akoʻanga Suēteni ki he Totonu ʻa e Kiʻi Tamá naʻe fai ai ha seminā makehe fakataha mo e kaveinga “Ko e Totonu ʻa e Kiʻi Tamá ki he Tupu Fakalaumālié.” Naʻe ʻomai ʻa e fakakaukau lahi ʻe he kau lea naʻa nau fakafofongaʻi ʻa e Siasi ʻo Suētení, ko e ngaahi kulupu fakalotu kehe ʻo e Puleʻanga-Haʻa-Kalisitiané, ʻIsilamí mo e tui fakalotu ki he lavameʻa ʻa e tangatá.
Naʻe kau ʻi he kau leá ha faifekau ʻa ia naʻá ne pehē: “ʻOku ʻikai meimei lava ke fai ʻe ha taha ha fakamatala moʻoni mo totonu ki he mahuʻinga lahi ʻo e fakamatala Fakatohitapú ki he tuʻunga fakalaumālie ʻo e fānaú.” ʻOku anga-fēfē ʻa e fakalato ʻe he ngaahi kupu Fakatohitapú ʻa e fiemaʻu fakalaumālie ʻa e fānaú?
“Ko e ngaahi konga tohí mo e fakamatalá ʻoku ʻomai ai ki he fānaú ʻa e fakamatala ke nau fakakaukau mo fakalaulauloto fakafoʻituitui ki ai,” ko e lau ia ʻa e faifekaú. Naʻá ne fakahokohoko ʻa e “talanoa kia ʻĀtama mo ʻIví, Keini mo ʻĒpelí, Tēvita mo Kolaiaté, ʻaloʻi ʻo Sīsuú, tānaki tukuhau ko Sākeasí, pealapeli ki he foha maumau-koloá, Samēlia anga-fakakaungāʻapí.” Naʻe lave ki heni ko e “niʻihi ia ʻo e ngaahi talanoa ʻa ia ko e sīpinga ke ne tataki ʻa e fakakaukau [ʻa ha kiʻi tama] ʻi he tafaʻaki lahi ʻi he lavakí, fakamolemolé, fakaleleí, fehiʻá, tuʻunga ololaló, kole fakamolemole ʻi ha fehālaaki, ʻofa fakatokoua mo taʻesiokitá.” Naʻá ne hoko atu: “Ko e ngaahi konga tohi ko ení ʻoku ʻomai ai ʻa e sīpinga ʻoku lava ke liliu ai ʻa e moʻui tonu ʻa ha taha, ʻo hoko ko e tōʻonga, hoko ko e hokosia ʻaonga.”
Ko ia ai, ko ha meʻa lelei ia ke fakaʻaiʻai ʻa e lau Tohi Tapú. Kae kehe, ʻoku malava moʻoni ʻa e fānaú ke hokohoko atu ʻa e “fakakaukau mo fakalaulauloto fakafoʻituitui” ki he meʻa ʻoku nau lau mei he Tohi Tapú pea mei hono maʻu ʻa e fakamulituku totonú?
Naʻa mo e kakai lalahí ʻoku fiemaʻu ke fakamatalaʻi kia kinautolu ha ngaahi kupu Fakatohitapu. Ko e fakatātaá, ʻoku tala mai ʻe he Tohi Tapú ha tangata ʻa ia naʻe ʻikai lava ke ne maʻu ʻa e tuʻunga fakalaumālie moʻoní fakafou ʻi he “fakakaukau mo fakalaulauloto fakafoʻituitui.” Ko e tangata ko iá ko ha ʻōfisa ʻItiopea. Naʻá ne lau ʻa e kikite ʻa ʻAiseá ka naʻe ʻikai te ne mahinoʻi ʻa hono ʻuhingá. Koeʻuhi naʻá ne loto ke mahinoʻi ʻa e pōpoaki ʻa e palōfitá, naʻá ne tali lelei ʻa e fakamatala naʻe fai kiate ia ʻe he ākonga ko Filipé. (Ng. 8:26-40) Naʻe ʻikai ko e ʻItiopeá pē. Ko kitautolu kotoa—tautefito ki he fānaú—ʻoku fiemaʻu ke tau fakamatalaʻi ʻa e ngaahi kupu Fakatohitapú.
ʻOku fakatokanga mai ʻa e Tohi Tapú: “ʻOku tāvani ʻa e vale ʻi he loto ʻo ha tamasiʻi.” (Pal. 22:15) ʻOku fiemaʻu ʻe he fānaú ʻa e tataki mo e fakahinohino, pea ʻoku maʻu ʻe heʻenau mātuʻá ʻa e fatongia ke ʻoange kia kinautolu ʻa e ako fakaeʻulungaanga mo fakalaumālie makatuʻunga ʻi he Tohi Tapú mo e meʻa ʻoku akoʻi ʻi he fakatahaʻanga Kalisitiané. ʻOku maʻu ʻe he fānaú ʻa e totonu ki he ako ko iá. Mei he taʻu siʻí, ʻoku nau fiemaʻu ai ʻa e tokoni ke langa hake ha makatuʻunga fefeka Fakatohitapu ki he tupu fakalaumālié koeʻuhi ke nau lava ʻo hoko ai ko e kakai “matuʻotuʻa, . . . kuo ako honau ngaahi ongoʻanga ke sivi ʻa e lelei mo e kovi.”—Hep. 5:14.