Ja Jyoba oj skoltaya ja bʼa yoj wokolik

1, 2. ¿Jastik wokolik oj bʼobʼ jtʼaspuntik ja yaʼtijumotik ja Jyoba?

BʼOBʼTA jun desgrasya bʼa mi xmajlaxi ojni bʼobʼ stukbʼes ja jsakʼaniltik bʼa tolabida. La kiltik jujuntik sjejel. Jun kʼakʼu, jun hermano sbʼiʼil Luisa aljiyabʼyuj jun doctor ke ayni yiʼoj jun tikʼe cáncer bʼa mey yajnal sok kechanxta jujuntik ixaw sakʼan ay. Ja Monika sok ja statami, bʼa juni ansyano, jelni latsan aye ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Pe jun kʼakʼu kʼot snaʼ ke ja statami ayxani tyempo wan yijel chabʼ tikʼe sakʼanil. Ja Olivia, bʼa juntoni soltera, tʼilani yaʼakan ja snaj yajni yabʼ wanxa mojxeljan jun tsatsal huracán. Yajni kumxi, yila ja jastal jomelkan ja snaji. Bʼa junta chʼaykʼujol, tukbʼi ja sakʼanile. ¿Ay maʼ bʼa jach ekʼelabʼaj ja weʼn?

² Bʼa yibʼanal ja luʼumi, ja yaʼtijumik ja Jyoba wani xkiʼajtik wokol sok wala maloʼaxitik. Chomajkil, tʼilani oj kuchkujtik ja yajni wala iljitik kontra ma ja wa x-iji jpatiktik yuja matik wa xyilkʼujolan ja xchonabʼ ja Dyos. Meran, ja Jyoba mini wa stima ja oj ekʼ jbʼajtik jastik mi lekuk, pe wani skʼapa ke oj skoltayotik (Is. 41:10). Soka skoltaneli wani xbʼobʼ ajyukotik gusto, stsʼajel lek ja jas oj kʼuluktik sok ajyel toj asta ja bʼa ekʼeleʼik mas jel wokoli. Ja bʼa artikulo it oj kiltik chane jasunuk ke wa skʼulan ja Jyoba bʼa oj skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja tsatsal wokolik. Cha ojni jtatik tiʼal jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa oj katik el slekilal ja koltanel wa xyakitiki.

JA JYOBA OJ STALNAYOTIK

3. ¿Jasa bʼobʼta wokol oj kabʼtik skʼulajel ta wan ekʼel jbʼajtik jun tsatsal wokol?

³ Ta wan ekʼel jbʼajtik jun wokol bʼa jel tsats, bʼobʼta wokolni xkabʼtik spensarajel lek sok ay jas oj tsatik. ¿Jas yuj? Yujni bʼobʼta ja syajali oj syatsʼ ja jkʼujoltiki sok ja chamkʼujoliki oj smak ja jpensartiki sok mixa oj naʼ jas oj kʼuluktik. Jani jaw ja jas yabʼye ja chawane hermanaʼik tax tiʼal ja bʼa bʼajtan parrapo. Ja Olivia wa xcholo: «Yajni ja huracán yiʼaj el ja jnaji, jelni cham jkʼujol sok kabʼ chʼayel ayon». Bʼa jani wan stajel tiʼal ja jastal chʼaykʼujolaji yuja statami, ja Monika wa xcholo: «Mini kechan jel tristeʼaxiyon. Kabʼni lajansok tsʼapubʼal jun kuchiyo ja bʼa jkʼujoli. Mini xbʼobʼ jkʼuluk ja kaʼtelik wa xkʼulan bʼa kada kʼakʼu. Mini tʼun jpensaran ta oj ekʼ jbʼaj jun jasunuk jastal jaw». ¿Jastal skʼapunej ja Jyoba oj skoltayotik ja yajni wa xkabʼtik ke jun wokol jel tsats?

4. ¿Jasa wa skʼapakitik ja Jyoba ja bʼa Filipenses 4:​6, 7?

⁴ Ja jas wa skʼulan ja Jyoba. Ja yeʼn wa skʼapa oj yakitik ja jas wa xya sbʼiʼiluk ja Biblia ja «slamanil ja Dyos» (kʼuman ja Filipenses 4:​6, 7). Ja it jani ja lamanil wa xkabʼtik ja bʼa jkʼujoltik stsʼakatal yuja kamigotik ja Jyoba. Jelni tsamal «bʼa masto ekʼxel lek yuja janekʼ wa xbʼobʼ yabʼ stojol jun kristyano» ma wa xbʼobʼ spensaraʼuk. ¿Ay maʼ bʼa jun ekʼele awaʼunejyi jun orasyon ja Jyoba bʼa ajamayi lek jawa kʼujoli sok chamtoni awabʼ ja lamanxa aya? Pes ja jawi jani ja «slamanil ja Dyos».

5. ¿Jastal wa stalnay ja jpensartik sok ja jkʼujoltik ja «slamanil ja Dyos»?

⁵ Bʼa jani wan stajel tiʼal sbʼaja «slamanil ja Dyos», ja Filipenses 4:7 cha wa xyala ke «oj stalnay jawa kʼujolexi sok jawa pensarex». Ja mero yaljel wa sutxi «oj stalnay» juni yaljel bʼa soldadoʼik bʼa wa x-axi makunuk ja yajni ja wan alxel sbʼaja soldadoʼik ke wa stalnaye jun chonabʼ bʼa mi oj ixtalajuk. Ja swinkil ja chonabʼi wani xbʼobʼ jijluke lek yuja wa snaʼawe ke ja soldadoʼik teye bʼa puertaʼik bʼa wane stalnajel ja chonabʼi. Junxta jastal jaw, yajni ja «slamanil ja Dyos» wa stalnay ja jkʼujoltik sok ja jpensartik, wani xkabʼtik seguro aytik sok laman (Sal. 4:8). Asta ja yajni wa xkabʼtik ke mi wegoxta wa xtojbʼi ja jwokoltiki, wani xbʼobʼ ajyukujtik tʼun lamanil, jastalni ekʼ sbʼaj ja Ana (1 Sam. 1:​16-18). Anto, maxani pasil oj pensaraʼuktik jaman lek sok stsʼajel jastik bʼa lek.

6. ¿Jas oj bʼobʼ kʼuluktik bʼa yabʼjel ja slamanil ja Dyos? (Cha kʼela ja potoʼik).

⁶ Ja jasa tʼilan oj kʼuluktik. Jastalni ja swinkil jun chonabʼ oj bʼobʼ skʼaneyi jun soldado bʼa oj talnajukeyuj, ja keʼntik cha ojni bʼobʼ jkʼantikyi ja Jyoba bʼa oj stalnayotik. La katikyi orasyon asta ke xkabʼtik ja «slamanil ja Dyos» (Luc. 11:9; 1 Tes. 5:17). Jani jaw ja jas skʼulane ja Luis sok ja xcheʼum Ana yajni aljiyabʼye ke ja Luis kechanxta sakʼan bʼa jujuntik ixaw. Ja Luis xcholo: «June mini tʼun wa spensaraʼan ja janekʼto swokolil ay ja stsajel skʼulajel soka anik sok bʼa tuk jastik junuk ja bʼa ekʼele jaw. Pe ja orasyon jelni skoltayotikon bʼa ajyel laman ja bʼa tyempo jaw». Xchawanile yalawe ke tikʼanxtani yaweyi orasyon ja Jyoba. Sjamaweyi ja skʼujole sok skʼanaweyi aʼajukyile lamanil ja bʼa spensare sok atalnajuk ja skʼujole sok aʼajukyile biboʼil bʼa stsajel jastik bʼa lek. Sok yabʼyeni ke koltajiye yuja Jyoba. Ta ja weʼn wan ekʼelabʼaj jun tsatsal wokol, moka wakan yajelyi orasyon. Ojni awil jastal ja Jyoba oj yawi ja slamanil, oj stalnay jawa kʼujol sok jawa pensar (Rom. 12:12).

JA JYOBA OJ YA AJYUKOTIK SEGURO

7. ¿Jastal oj bʼobʼ kabʼtik ja yajni wan ekʼel jbʼajtik jun tsatsal wokol?

⁷ Ta wan ekʼel jbʼajtik jun tsatsal wokol, bʼobʼta mini oj pensaraʼuktik sok oj kʼuluktik ja jastik junuk jastalni kʼajyelotik. Jastalni jun barko tey bʼa jun tsatsal ikʼ jaʼ bʼa wa xjutbʼiji yuja spukʼtsinel ja mari, ja keʼntiki ojni cha bʼobʼ kabʼtik wa sjutbʼinotik ja jastal wa xkabʼ ayotik. Jani jaw ja jas ekʼ sbʼaj ja Ana ja yajni cham ja Luis. Ja yeʼn xcholo: «Yajni jel x-och jtristeʼil keʼntani wa xnaʼa jbʼaj yajulal. Pe bʼa tuk ekʼele wani xkabʼ tajkel ayon yuja mixa teyuk jmok ja Luis». Cha wani xyala ke ayni kʼakʼujik bʼa wa xyabʼ jel stuchʼil ay sok mi snaʼa jas oj skʼuluk yuja yeʼnxani oj stsaʼ ja bʼa jastik yeʼn wa stsaʼa ajyi ja Luis. Bʼa yeʼna, lajansok tini ay bʼa yoj mar bʼa wan ekʼel jun tsatsal ikʼ jaʼ. ¿Jastal wa skoltayotik ja Jyoba yajni ja jastal wa xkabʼ ayotik wa xkʼe ya cham jkʼujoltik?

8. ¿Jasa skʼapunejkitik ja Jyoba ja bʼa Isaías 33:6?

⁸ Ja jas wa skʼulan ja Jyoba. Ja yeʼn skʼapunejkitik oj ya ajyukotik seguro (kʼuman ja Isaías 33:6). Yajni wan ekʼel jun tsatsal ikʼ jaʼ ja bʼa mari, jun barko wani xbʼobʼ kʼe tsʼelinajuk. Bʼa skoltajel, jitsan barkoʼik ayiʼoje jun jasunuk ja bʼa yibʼeli sok wa xyawe eluk ja yajni ay jun tsatsal ikʼ jaʼ. Jachuk ja barko maxani takal wa xnijki sok ja pasajeroʼik wa yabʼye seguroxa aye sok lamanil. Pe jitsan ja bʼa jastik junuk jaw yiʼoj ja barko masni wa xmakuni ja yajni wan nijkel ja barkoʼi. Junxta jastal jaw, ta wa xkʼanatik ke ja Jyoba aya ajyukotik seguro ja yajni wanotik stʼaspujel tsatsal wokolik, tʼilani mi oj katikan yaʼteltajel toj lek.

9. ¿Jastal wa xbʼobʼ ya ajyukotik seguro ja yamkʼabʼalik wa xyaʼa ja xchonabʼil ja Jyoba? (Cha kʼela ja potoʼik).

⁹ Ja jasa tʼilan oj kʼuluktik. Ta jel chamkʼujol aytik soka jastal wa xkabʼ ayotik, la jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa yajel ajyuk jun lekil kostumbre skʼulajel jastik bʼa Dyos. Meran, bʼobʼta mini jel oj kʼuluktik jastalni ajyi, pe la ka juljkʼujoltik ke ja Jyoba wa xyabʼyotik stojol (cha kʼela ja Lucas 21:​1-4). Mok chʼayuka kʼujol bʼa spiljel tyempo bʼa skʼulajel estudiar jach atuchʼil sok bʼa spensarajel. Bʼa jani wa xya makunuk ja xchonabʼi, ja Jyoba yaʼunejkitik artikuloʼik sok bideoʼik jel tsamal bʼa wa xbʼobʼ skoltayotik bʼa mi oj skʼulukotik ganar soka jastal wa xkabʼ ayotiki. Bʼa oja taʼ ja jas wa xmakuni awuj, oj bʼobʼ wa makunuk ja yamkʼabʼalik jastal ja JW Library^®, ja Índice de las publicaciones Watch Tower sok ja Juʼun bʼa koltanel spaklajel. Ja Monika, bʼa tax tiʼal ja bʼajtanto, wa xcholo ke ja yeʼn ya makunuk ja yamkʼabʼalik it yajni wa xyabʼ wa xjak ja xchamkʼujolik yuja jastal wa xyabʼ ayi. Jun sjejel, ayni ekʼele wa sleʼa yaljelik jastal koraja, chʼaykʼujolanel ma ajyel toj, sok wa skʼuman ja impormasyon masan yajni lamanxa ay xyabʼi. Ja yeʼn wa xcholo: «Yajni wa xkʼe jpaklay jelni chamkʼujol ayon xkabʼi sok wanxta kujinajuk ja kaltsili, sok yajni wala chʼakyon lamanxani ayon, bʼa lajansok ja Jyoba wa stelawon. Sok yajni wanon skʼumajel, wa xkaʼa jbʼaj kuenta ke ja Jyoba wa xyabʼ lek stojol ja jastal ayon xkabʼi, sok wa skoltayon». Ja Jyoba ojni cha bʼobʼ skoltaya ja weʼn bʼa oja kom ja jastal aya xa wabʼi masan oj ajyukawuj lamanil (Sal. 119:​143, 144).

JA JYOBA OJ SKOLTAYOTIK

10. ¿Jastal oj bʼobʼ kabʼtik ja yajni wa x-ekʼ jbʼajtik jun desgrasya?

¹⁰ Yajni wa x-ekʼ jbʼajtik jun desgrasya, ojni ajyuk kʼakʼujik bʼa bʼobʼta oj kabʼtik mey kiptik sok cha jachni ja bʼa jastal wa xkabʼ ayotik. Bʼobʼta ojni bʼobʼ lajtik jastal jun ajnum bʼa yajbʼel ay sok ja ajyi jelni lijero x-ajni pe ja wego wa xrenkinaji. Sok bʼobʼta mixani pasiluk xkabʼtik skʼulajel jujuntik aʼtelik bʼa jel pasil xkabʼtik ajyi ma mixa ay jganatik koltanel ja bʼa aʼtelik jel xkiʼajtik gusto ajyi. Jastalni ja Elías, bʼobʼta kechan wa xkʼanatik oj kankotik bʼaʼan sok oj waykotik (1 Rey. 19:​5-7). ¿Jasa wa skʼapa oj skʼuluk ja Jyoba ja yajni wa xkabʼtik mey kiptik?

11. ¿Jas mas wa skʼulan ja Jyoba bʼa oj skoltayotik? (Salmo 94:18).

¹¹ Ja jas wa skʼulan ja Jyoba. Ja yeʼn wa skʼapa oj skoltayotik (kʼuman ja Salmo 94:18). Jastalni jun ajnum bʼa yajbʼel ay wa xmakuniyuj koltanel bʼa oj bʼobʼ bʼejyuk, bʼobʼta ja keʼntik cha wani xmakunikujtik koltanel bʼa mi oj katikan yaʼteltajel ja Jyoba. Ja bʼa ekʼeleʼik jaw, ja yeʼn wa xya jkʼuʼuktik lek ja it: «Ja keʼn, ja Jyoba wa Dyosi, jyamunej lek ja stojol wa kʼabʼi, ja Maʼ wa xyalawabʼ: ‹Mok xiwan. Keʼn meran lek oj jkoltaya›» (Is. 41:13). Yajni ja rey David stʼaspun tuktukil tikʼe pruebaʼik sok skontraʼik, ja yeʼn yilani jastal koltajiyuj ja Jyoba, sok ja yuj yala yabʼ: «Wa syamawon ja stojol wa kʼabʼ» (Sal. 18:35). Pe ¿jastal wa skoltayotik ja Jyoba?

12. Ta wa xkabʼtik elel jganatik, ¿machʼa oj bʼobʼ ya makunuk ja Jyoba bʼa oj skoltayotik?

¹² Bʼa jitsan ekʼele ja Jyoba wa xya makunuk ja tuk bʼa oj bʼobʼ skoltayotik. Jun sjejel, bʼa jun ekʼele ja David jelni elel sgana, pe wajni ulatajuk yuja yamigo Jonatán bʼa oj tsatsankʼujolajuk (1 Sam. 23:​16, 17). Cha junxtani skʼulan soka Elías, ja Jyoba stsaʼa ja Eliseo bʼa oj skoltay (1 Rey. 19:​16, 21; 2 Rey. 2:2). Ja bʼa jtyempotik, ja Jyoba ojni bʼobʼ ya makunuk ja jpamilyatik, ja kamigotik ma ja ansyanoʼik bʼa oj bʼobʼ skoltayotik. Meran, ja yajni wa xkabʼtik elel jganatik, ja jas kechan wa xkʼanatik jani ajyel jtuchʼiltik. Sok ja jaw wani x-abʼxi stojol. Pe ¿jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa oj katik el slekilal ja koltanel wa xyakitik ja Jyoba?

13. ¿Jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa oj katik el slekilal ja koltanel wa xyakitik ja Jyoba? (Cha kʼela ja potoʼik).

¹³ Ja jasa tʼilan oj kʼuluktik. La jkʼujoluktik bʼa mi oj ajyukotik jtuchʼiltik. Yajni wa xpila jbʼajtik soka tuk, jaxani jel xwaj jkʼujoltik ja jwokoltik sok bʼa keʼntik. Sok ja jaw ojni bʼobʼ yiʼotik och bʼa stsajel jastik mi lekuk (Prov. 18:1). Meran, jpetsaniltik wani xmakunikujtik ekʼeleʼik bʼa ajyel jtuchʼiltik, mas ja yajni wa x-ekʼ jbʼajtik jun desgrasya. Pe ta jel aʼay tyempo la ajyitik jtuchʼiltik, bʼobʼta mini wanukotik skisjel ja jas wan yajel makunuk ja Jyoba bʼa oj skoltayotik. Ja yuj, anima ja bʼa jutsʼin jaw jelni wokol, la jkistik ja skoltanel ja jpamilyatik, ja kamigotik sok ja ansyanoʼik. La kiltike ja jastalni mero kʼotele: ja koltanel wan yajelkitik ja Jyoba (Prov. 17:17; Is. 32:​1, 2).

JA JYOBA OJ YA KULAN JKʼUJOLTIK

14. ¿Jasa bʼobʼta oj ya xiwkotik?

¹⁴ Bʼobʼta ayni ekʼele oj kabʼtik xiwel aytik. Ja bʼa Biblia, ay loʼilik bʼa yaʼtijumik toj ja Dyos bʼa yalawe ke wane kʼitkʼunel yuj xiwel yuja skontraʼe ma tuk wokolik bʼa jel tsats (Sal. 18:4; 55:​1, 5). ¿Jaxa keʼntik? ¿Wantik maʼ wokolanel yuja wa xyilawotik kontra ja jmojtik eskuela ma ja bʼa kaʼteltik, ja jpamilyatik ma ja matik ay chaʼan xchol ja bʼa Gobyerno? ¿Wantik maʼ stʼaspujel jun tsatsal chamel bʼa bʼobʼta oj chamkotik? Ja bʼa ekʼeleʼik jastal jaw, bʼobʼta mini oj naʼ jastal oj koltay jbʼajtik jastal jun yal untik. ¿Jasa wa skʼulan ja Jyoba bʼa oj skoltayotik?

15. Jastalni wa xyala ja Salmo 94:​19, ¿jasa wa skʼapa oj skʼuluk ja Jyoba?

¹⁵ Ja jas wa skʼulan ja Jyoba. Ja yeʼn wa xyaʼa kulan jkʼujoltik sok wa xya ajyukotik laman (kʼuman ja Salmo 94:19). Pensaraʼan bʼa jun yal akʼix bʼa jel xiwel ay sok mi xbʼobʼ wayuk yuj smul jun tsatsal ikʼ jaʼ bʼa ayiʼoj slijpelal sok sbʼojtelal chawuk. Anto wa xjak ja stati, wa stela sok wa xyayi kulan skʼujol man wa x-ochkan swayel. Ama mitoni xlamxi ja tsatsal ikʼ jaʼ, pe ja yeʼn wani xyabʼ segura ay yuja telubʼal yuja stati. Junxta jastal jaw, yajni wantik kʼitkʼunel yuj xiwel, bʼobʼta ojni makunukujtik, wa xkʼan kaltik jachuk, ke ja kala Tatik bʼa satkʼinal astelotik man oj katik kulan. ¿Jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa oj ya kulan jkʼujoltik Jyoba?

16. Ta wa xkʼanatik ke ja Jyoba aya kulan jkʼujoltik, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktik? (Cha kʼela ja potoʼik).

¹⁶ Ja jasa tʼilan oj kʼuluktik. Jelni tʼilan oj kʼajyukotik yajel ekʼ tyempo soka Jyoba yajelyi orasyon sok skʼumajel ja Yabʼal (Sal. 77:​1, 12-14). Jachuk, ja yajni xtʼaspuntik jun wokol, bʼobʼta ja jas bʼajtan oj pensaraʼuktik jani oj letik ja kala Tatik bʼa satkʼinal. La kaltik yabʼ ja Jyoba ja jas wa xcham jkʼujoltik sok ja jas wa xya xiwkotik, sok la jmajlaytik asjakʼ kitik sok aya kulan jkʼujoltik soka Yabʼali (Sal. 119:28). Ayni xetʼanik ja bʼa Biblia bʼa jelni oj bʼobʼ stsatsankʼujolukotik ja bʼa ekʼeleʼik jaw, jastal ja libro bʼa Job, ja Salmos sok ja Proverbios, sok ja yaljelik bʼa Jesús ja bʼa kapitulo 6 ja bʼa Mateo. Ta ja weʼn waxa wayi orasyon ja Jyoba sok waxa kʼuman ja Yabʼali, ojni awil jastal wa xyaʼa kulana kʼujol.

17. ¿Jasa tʼilan oj ka tʼabʼan jkʼujoltik?

¹⁷ Tolabida la ka tʼabʼan jkʼujoltik ja it: anima ja bʼa ekʼeleʼik mas jel wokoli, ja Jyoba tolanibida ti oj ajyuk bʼa oj skoltayotik. Nunka oj yaʼotikan jtuchʼiltik (Sal. 23:4; 94:14). La ka juljkʼujoltik ke ja yeʼn skʼapunej oj stalnayotik, oj ya ajyukotik seguro, oj skoltayotik sok oj ya kulan jkʼujoltik. Ja Isaías yala yabʼ ja Jyoba: «Oja talnay ja matik wa sleʼa skoltajel tsʼikan lek bʼa weʼna, ojniʼa wayile jun lamanil bʼa tikʼanxta, yujni bʼa weʼn wa sjipa skʼujole amok» (Is. 26:3). Ja yuj jipa akʼujol bʼa Jyoba sok aʼel lek slekilal spetsanil ja koltanel wa xyawiʼi. Ta waxa kʼulan, ojni ajyuka wip bʼa oj kuchukawuj asta ja bʼa ekʼeleʼik mas jel wokol ja bʼa wa sakʼanili.