«Tsaʼawik ja yan maʼ waxa kʼana oja waʼteltayex»

1. ¿Jastal stojbʼesotik ja Jyoba, sok jasa wa snaʼa? (Isaías 48:​17, 18).

JA KALA Tatik bʼa satkʼinal jelni syajtayotik sok wa skʼana ke oj kabʼtik stsamalil ja jsakʼaniltik ja wego sok ja bʼa tyempo jakumi (Ecl. 3:​12, 13). Ja Jyoba stojbʼesotik bʼa oj bʼobʼ jkʼuluktik jastik bʼa cham yiljel. Pe mini yaʼakan bʼa keʼn oj kʼul jbʼajtik mandar sok mini keʼn oj jtsatik ja jas lek sok ja bʼa miyuki (Ecl. 8:9; Jer. 10:23). Wani snaʼa ke bʼa meran gusto oj ajyukotik tʼilani oj kaʼteltaytik sok oj jkʼuʼuktikyi (kʼuman ja Isaías 48:​17, 18).

2. ¿Jasa wa skʼana oj jkʼuʼuktik ja Satanás, pe jasa skʼulunej ja Jyoba?

² Ja Satanás wani skʼana ke oj jkʼuʼuktik ke mi xmakunikujtik ja Jyoba bʼa gusto oj ajyukotik, sok wani xbʼobʼ ka jbʼajtik mandar (Gén. 3:​4, 5). Bʼa oj ilxuk ta meran ja abʼal jaw, ja Jyoba yaʼunejkan ke aya sbʼaje mandar ja kristyanoʼik bʼa jun tyempo. Pe ja smeranil ilxelni ja swokolil yuja jach skʼulunejeʼi. Ja bʼa Biblia ay jitsan sjejelik bʼa ixuke sok winike bʼa gusto ajyiye yuja yaʼteltaye ja Jyoba, sok ja sjejel mas leki jani ja Jesukristo. Bʼajtan, oj kiltik jujuntik rasonik yuja stsaʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Tsaʼan, oj jpaklaytik jas yuj ja kala Tatik bʼa satkʼinal wa sbʼajin ke oj jtoytik. Sok tsaʼanxta, oj juljkʼujoltik jujuntik rasonik yuja jtsaʼatik yaʼteltajel ja Jyoba.

¿JAS YUJ JA JESÚS STSAʼA OJ YAʼTELTAY JA JYOBA?

3. ¿Jasa kʼapjiyi ja Jesús yuja Satanás, sok jasa sjakʼayi?

³ Yajni ja Jesús ti ajyi ja bʼa Luʼumi, tʼilani stsaʼa maʼ oj yaʼteltay. Tʼusan tsaʼan yajni yiʼaj jaʼi, ja Satanás skʼapayi ja gobyernoʼik ja bʼa luʼumi ta koʼ sbʼaj mekʼan sok stoyo jun ita ekʼele. Pe ja Jesús sjakʼayi: «¡Elan ja il, Satanás! Yujni tsʼijbʼunubʼal: ‹Jaʼ xa toyo ja Jyoba wa Dyosi sok aʼteltay kechan yeʼna›» (Mat. 4:​8-10). ¿Jas yuj jach stsaʼa ja Jesús? La kiltik jujuntik rasonik.

4, 5. ¿Jastik rasonik ajyiyuj ja Jesús yuja stsaʼa yaʼteltajel ja Jyoba?

⁴ Ja rason mas tʼilan yuja Jesús stsaʼa oj yaʼteltay ja Jyoba, jani yuja wa syajtay sok spetsanil skʼujol (Juan 14:31). Chomajkil, snaʼa ke jani ja mas leki (Juan 8:​28, 29; Apoc. 4:11). Wani snaʼa ke ja Jyoba yaʼakitik ja jsakʼaniltik, jel jaman skʼujol sok wa xbʼobʼ jipjkʼujoltik bʼa yeʼn (Sal. 33:4; 36:9; Sant. 1:17). Ja Jyoba tolabida yalunej yabʼ ja smeranil ja Jesús, sok ja jastik yiʼoji yeʼnani yaʼunejyi (Juan 1:14). Pe ja Satanás kechani yiʼunejan ja chamelal, jun leʼa abʼal, kechan yeʼn wa xwaj skʼujol sbʼaj sok jel imbidioso (Juan 8:44). Ja Jesús wani snaʼa sbʼaj lek ja Jyoba sok cha jachni ja Satanás, ja yuj mini ekʼ bʼa spensar oj kʼot jastal ja Satanás sok ochel kontra soka Jyoba (Filip. 2:​5-8).

⁵ Pilan rason yuja Jesús stsaʼa yaʼteltajel ja Jyoba jani yuja yaʼa tʼabʼan skʼujol ja jastik lek oj yijan yuja toj oj ajyuki (Heb. 12:2). Wani snaʼa ke ta toj ajyi, ojni ya sakbʼuk ja sbʼiʼil ja sTati sok ojni xchʼaysnajel yibʼanal ja wokolik yiʼunejan ja Dyablo.

¿JAS YUJ WA SBʼAJIN JA JYOBA KE OJ JTOYTIK?

6, 7. ¿Jas yuj jitsan kristyano mi xyaʼteltaye ja Jyoba, sok jas yuj kechan yeʼn wa sbʼajin oj jtoytik?

⁶ Ja bʼa jtyempotik, jitsan kristyano mi xyaʼteltaye ja Jyoba yujni mi snaʼawe sbʼaj. Mito snebʼawe ja tsamalik modo yiʼoji sok ja jasa wa skʼulan yuj yeʼnle. Jani jaw ja jasa ekʼ sbʼaje ja kristyanoʼik bʼa Atenas bʼa xcholo yabʼ ja jekabʼanum Pablo (Hech. 17:​19, 20, 30, 34).

⁷ Ja Pablo xcholo yabʼye ke ja Dyos smeranil «yeʼnani wa xyayi yibʼanal ja kristyano sakʼanil, ikʼ sok yibʼanal ja jastik junuki». Chomajkil, yala yabʼye ke «stsʼakatal ja yeʼn sakʼanotik, wala nijkitik sok ti aytika». Cha xcholo yabʼye ke «bʼa jun ita winik skʼulan yibʼanal ja chonabʼiki». Ja yuj, yuja yeʼn ja jKʼulumantiki, kechani yeʼn wa sbʼajin oj jtoytik (Hech. 17:​25, 26, 28).

8. ¿Jasa nunka oj skʼuluk ja Jyoba?

⁸ Yuja yeʼn ja jKʼulumantik sok ja maʼ jel ja yipi, ja Jyoba ojni bʼobʼ skʼul obligar ja kristyanoʼik bʼa oj yaʼteltaye. ¡Pe nunkani oj skʼuluk ja jaw! Jaʼuktoma, wani skʼana ke ja janekʼ kristyanoʼik wa xbʼobʼi ayabʼye stsamalil yamigoʼajel bʼa tolabida (1 Tim. 2:​3, 4). Ja yuj, yaʼunejkan jitsan prebaʼik ke ja yeʼn sakʼan ay sok jel skʼanawotik. Ja Jyoba wa xchapawotik bʼa oj jetikyi ja tuk ja jastik lek oj skʼuluk yuja kristyanoʼik sok jastal oj lajxukyuj (Mat. 10:​11-13; 28:​19, 20). Cha yaʼunejkitik jun kongregasyon bʼa oj bʼobʼ jtoytik sok ajyelkujtik ja skoltanel bʼa ansyanoʼik bʼa jel xyajtaniye (Hech. 20:28).

9. ¿Jastal wa sjeʼa ja syajal skʼujol ja Jyoba?

⁹ Ja Jyoba wa sjeʼa ja niwan syajal skʼujoli yuja jastal wa xyila ja matik mi skʼuʼane bʼa yeʼna. Ja bʼa tyempo ekʼeljani, jitsan kristyano stsaʼuneje yijel ja sakʼanile jastal wa skʼanawe. Pe yuja jel lek ja Jyoba, yaʼunejyile ja jas wa xmakuniyujile sok yabʼjel stsamalil ja sakʼanile (Mat. 5:​44, 45; Hech. 14:​16, 17). Stsʼakatal yuja yeʼn, wani xbʼobʼ ajyukyujile spamilyaʼe, yuntikile, yamigoʼe sok yiljel slekilal ja yaʼtele (Sal. 127:3; Ecl. 2:24). Mini ay duda: ja kala Tatik bʼa satkʼinal wani syajtayotik (Éx. 34:6). Ja wego la kiltik jujuntik rasonik yuja jtsaʼatik yaʼteltajel ja Jyoba sok jastal wa xya koʼ jlekilaltik.

¿JAS YUJ JTSAʼATIK YAʼTELTAJEL JA JYOBA?

10. a) ¿Jasa rason mas tʼilan yuja wa xkaʼteltaytik ja Jyoba? (Mateo 22:37). b) ¿Jasa slekilal wa xkilatik yuja ay spasensya ja Jyoba? (Salmo 103:​13, 14).

¹⁰ Jastalni ja Jesús, ja rason mas tʼilan yuja wa xkaʼteltaytik ja Dyosi jani yuja wa xyajtaytik sok spetsanil jkʼujoltik (kʼuman ja Mateo 22:37). Yajni mas wa xnaʼatik sbʼaj ja Jyoba, mas wa spayawotik ja tsamalik smodoʼiki. Jun sjejel, jel ja spasensya jmoktik. Yajni ja israʼelenyoʼik mi skʼuʼaneyi, wani xyal yabʼye: «Awa paborex, awikan jawa bʼejex bʼa mi lekuki» (Jer. 18:11). Ja Jyoba wa snaʼa ke stsʼubʼil luʼumotik (kʼuman ja Salmo 103:​13, 14). Yajni waxa pensaran ja bʼa spasensya ja Jyoba sok ja bʼa tuk smodoʼiki, ¿mi maʼ wa snikawa bʼa moka wakan yaʼteltajel?

11. ¿Jas pilan rasonik kiʼojtik yuja wa xkaʼteltaytik ja Jyoba?

¹¹ Pilan rason yuja wa snikawotik yaʼteltajel ja Jyoba jani yuja wa xnaʼatik ke jaʼa mas leki (Mat. 4:10). Chomajkil, tʼabʼani jkʼujoltik ja slekilal wa x-ilxi yuja toj aytik soka Dyosi: wa xkoltaytik bʼa yajel sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba, wa xjeʼatik ke ja Satanás jun leʼa abʼal sok wa xkatik gustoʼaxuk ja skʼujol ja kala Tatiki. Ta jtsaʼatik yaʼteltajel ja Jyoba, ayni kiʼojtik ja smajlajel bʼa yaʼteltajel bʼa tolabida (Juan 17:3).

12, 13. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa sjejel bʼa Jane sok ja Pam?

¹² Man jchʼiniltik, jelni wa xbʼobʼ jyajtaytik ja Jyoba sok wani xbʼobʼ tsatsbʼuk mas ja yajni wa x-ekʼ ja jabʼiliki. La kiltik ja sjejel bʼa kermanatik Jane bʼa ayiʼoj 11 jabʼil sok ja Pam bʼa ayiʼoj 10 jabʼil yajni kʼe skʼuluke estudiar ja Biblia.a Ama ja snantate mi skʼana oj skʼuluke estudiar, ajiyile permiso bʼa oj skʼuluke estudiar soka Testigoʼik, pe jaʼitani ta wanto xwajye ja bʼa iglesya soka spamilyaʼe. Ja Jane wa xcholo: «Ja jasa sjeʼaweki ja Testigoʼik sbʼaja Biblia skoltayon bʼa oj kuchkuj ja stʼenwanel ja jmojiki, bʼa mi oj kabʼ drogaʼik sok bʼa mi oj kokon mulal sok ixuk winik».

¹³ Yajni wane solteraʼaxel, ochye cholumanik. Jabʼilik mas tsaʼan, ochye precursoraʼik sok wa stalnaye ja snantate bʼa ayxa skʼujole. Yaljel ja bʼa jas ekʼel sbʼaji, ja Jane wa xcholo: «Kilani jaman lek ke ja Jyoba nunka sjipakan ja yamigoʼiki, pes ja 2 Timoteo 2:19 wa xyala ke ja yeʼn ‹wa snaʼa sbʼaj ja matik sbʼaji›». Mini ay duda, ja Jyoba wa stalnay ja matik wa stsaʼawe yaʼteltajel sok syajtajel.

14. ¿Jastal oj bʼobʼ jkoltaytik ja sbʼiʼil ja Jyoba? (Cha kʼela ja potoʼik).

¹⁴ Wani xkʼana oj koltanukotik bʼa yajel sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba. Pensaraʼan ke ay juna wamigo bʼa jel lek smodo, jel jaman skʼujol sok wa xyabʼ stojol. Pe jun kʼakʼu waxa wabʼ ke ay maʼ wan yaljel ke jel malo sok jel sleʼa abʼal. ¿Jasa oja kʼuluk? ¿Anke ojni akoltay? Junxtani jastal jaw, yajni wa xkabʼtik ay maʼ wa xyala abʼalik sbʼaja Jyoba, wani xkalatik ja smeranil sbʼaja yeʼn sok wa xkoltaytik ja sbʼiʼili (Sal. 34:1; Is. 43:10). Ja jas wa xkalatik sok ja jas wa xkʼulantik, wa sjeʼa ke wa xkʼana oj kaʼteltaytik ja Jyoba sok spetsanil ja jkʼujoltik.

15. ¿Jasa slekilalik yila ja jekabʼanum Pablo yuja stukbʼes ja skʼelsatiki? (Filipenses 3:​7, 8).

¹⁵ Puestoni aytik bʼa stukbʼesel ja jkʼelsatik bʼa lek oj yilotik ja Jyoba sok skʼulajel mas bʼa yaʼteltajel. Jun lekil sjejel jani ja jekabʼanum Pablo bʼa ajyiyuj jun chaʼan cholal ja bʼa srelijyone ja judíoʼik. Pe yaʼakani bʼa oj kʼot jun snochuman Kristo sok yaʼteltajel ja Jyoba (Gál. 1:14). Stsʼakatal yuja jaw, gusto ajyi ja bʼa sakʼanili, sok ajyiyuj ja smajlajel bʼa oj ya mandar soka Kristo ja bʼa satkʼinali. Ja Pablo mini snaʼa malaya yuja stsaʼa yaʼteltajel ja Jyoba sok cha mini ja keʼntiki (kʼuman ja Filipenses 3:​7, 8).

16. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja yexperiencia ja Julia? (Cha kʼela ja potoʼik).

¹⁶ Ta ja xwaj jkʼujoltik yaʼteltajel ja Jyoba, wani xbʼobʼ kiltik jitsan slekilalik ja bʼa jsakʼaniltik ja wego sok ja bʼa tyempo jakumi. La kiltik ja yexperiencia bʼa jun hermana sbʼiʼil Julia. Yajni chʼinto wa stsʼebʼani ja bʼa yiglesya. Yuja jel lek stsʼebʼani kʼe chapjuk yuj june bʼa jel snaʼa tsʼebʼanel. Yajni ekʼ ja tyempo, jel naji sbʼaj sok tsʼebʼani bʼa lugarik bʼa jel naʼubʼal sbʼaj. Yajni tey bʼa jun eskuela bʼa jel naʼubʼal sbʼaj, june ja bʼa smojiki staʼayi tiʼal bʼa Dyos. Sok cholji yabʼ ke ja Dyosi sbʼiʼil Jyoba. Tsaʼan, ja Julia kʼe skʼul estudiar ja Biblia chabʼ ekʼele ja semana. Yajni ekʼ ja tyempo stsaʼa yaʼteltajel ja Jyoba sok yajelkan ja eskuela. Mini pasiluk waj bʼa yeʼna. Ja yeʼn wa xcholo: «Jitsan kristyano wa xyalawekabʼ ke mini lek ja jas jtsaʼa, pe ja keʼn wani xkʼana oj kaʼteltay ja Jyoba». ¿Jasa wa spensaran ja Julia yajni ekʼta 30 jabʼil? Ja yeʼn wa xyala: «Jel gustoʼayon, sok wani xkʼuʼan ke ja Jyoba ojni ya koʼ jitsan jlekilal ja bʼa Tsamal Lugari» (Sal. 145:16).

MOK KATIKAN YAʼTELTAJEL JA JYOBA

17. ¿Jas wa stojolan sbʼaja yaʼtijumik Dyos sok sbʼaja matik mi xyaʼteltaye ajyel sakʼan ja bʼa xchʼakulabʼil ja luʼumkʼinal it?

¹⁷ Jelxani mojan ja xchʼakelal ja luʼumkʼinal it. Ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼan: «Yujni bʼa ‹tʼusanxta tyempo›, ‹ja maʼ jakumi oj juluk sok mixani oj albʼuk›» (Heb. 10:37). ¿Jas wa stojolan? Jani ke mixa ay mas tyempo bʼa oj stsaʼ ja kristyanoʼik ta oj yaʼteltaye ja Jyoba (1 Cor. 7:29). Ta jtsaʼatikta yaʼteltajel ja Dyosi, wani xnaʼatik ke ojto jtʼaspuktik jujuntik pruebaʼik bʼa kechanta ‹jun ita tyempo›.

18. ¿Jasa wa slokowotik skʼulajel ja Jyoba sok ja Jesús ama jitsanxa jabʼil teytik bʼa smeranil?

¹⁸ Ja Jesús stsatsankʼujolan ja kristyanoʼik bʼa oj ochuke snebʼumanik sok mok yaʼekan snochjel (Mat. 16:24). Ama jitsanxa jabʼil wantik yaʼteltajel ja Jyoba, mokni el jganatik. Meran tʼilani oj jkʼujoluktik bʼa mi oj katikan yaʼteltajel, ama mi pasiluk. Pe ¿anke wani xbʼobʼ kabʼtik stsamalil yaʼteltajel ja Jyoba ja wego? (Sal. 35:27).

19. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa yexperiencia ja Gene?

¹⁹ Jujuntik wa spensarane ke bʼa yaʼteltajel ja Jyoba jelni jas oj xchʼay-e. Ta jun kerema ma jun akʼixa, ¿wan maʼ xa wila ke jel jas oja chʼay ta awaʼteltay ja Dyosi? Jun kerem sbʼiʼil Gene wa xcholo: «Wani xkʼuʼan ajyi ke ja Testigoʼik jelni jitsan jastik wa xtimwaniye. Wani xpensaran ke jitsan ja bʼa matik kʼiyonsoki wani xyabʼye stsamalil wajel bʼa kʼinik, elel sok akʼixuk ma tajnel sok bideojuegoʼik bʼa spekʼjel chʼik, jaxa keʼn tʼilani wala wajyon ja bʼa reunionik sok elel xcholjel». ¿Jastal jomji ja Gene yuja jach wa spensarani? Ja yeʼn wa xyala: «Kʼe ki chabʼ sakʼanil, sok kabʼ stsamalil bʼa jun tyempo. Pe mini gusto ajyiyon. Ja yuj, kʼe juljkʼujol ja smeranilik bʼa Biblia bʼa mi jkisuneji sok spensarajel ja bʼa slekilaliki ta ka makunuki. Anto jtsaʼa oj kaʼteltay ja Jyoba sok spetsanil jkʼujol. Kabʼ ke ja bʼa jutsʼin jaw ja Jyoba sjakʼa ja korasyoniki».

20. Jastalni ja Josué, ¿jasa oj bʼobʼ kaltik seguro lek?

²⁰ Jun salmista stsʼebʼantayi ja Jyoba: «Jelni gusto x-ajyi ja winik bʼa weʼn waxa tsaʼa sok waxa wiʼajan bʼa wa tsʼeʼel bʼa ti oj ajyuk bʼa wa patioʼik» (Sal. 65:4). Jastalni ja Josué, la kaltik seguro lek: «Sbʼaja keʼn soka jnaji, jani oj kaʼteltaytikon ja Jyoba» (Jos. 24:15).