Naassaanngitsumik inuusussiat

INUUP timaa tupinnarluinnartumik piliaavoq. Ineriartortarnera allanngoriartortarneralu tupinnartuliaalluinnarput. Itsarsuaq ima allattoqarsimavoq: ’Pinngortitaavunga tupinnangaartumik.’ (Tussiaat 139:14) Nalitsinni ilisimatuut inuup timaata tupinnarluinnartumik piliaaneranik ilisimannittut utoqqaliartortarneq toqusarnerlu paasiuminaalluinnartutut isigaat. Illit aamma taama isigaajuk?

Harvard Universitymi biologeq Steven Austad ima allassimavoq: „Utoqqaliartortarneq naapitassariuarparput, tupigusuutigaaralu inuit taama ikitsigisut tamanna biologiimut tunngasut paasiuminaannersaattut isigimmassuk.“ Austadip oqaatigaa ’kikkut tamarmik utoqqaliartortarnerat pissutigalugu utoqqaliartortarneq paasiuminaatsinneqannginnerusartoq’. Kisianni eqqarsaatigilluaraanni utoqqaliartortarneq toqulu pissusissamisoorpat?

Siorna atuakkiamini How and Why We Age-mik taaguutilimmi Ph.d. Leonard Hayflick inuup inuunerata timillu ineriartortarnerata tupinnassusiat miserratiginagu ima allappoq: „Tupinnartuliat kinguaassiarineqarnitsinnik, inunngornitsinnik, taavalu kinguaassiuutitigut inerinnitsinnik inersimasunngornitsinnillu nassataqartut piliarereerlugit ’atortorissaarutimininnguamik’ tupinnartulianik tamakkuninnga naassaanngitsumik ingerlatitsisussamik sananngitsuuinnartoqarsimasorinarpoq. Tamanna ukiuni qulikkaani biogerontologinut [utoqqaliartortarnerup biologiimut tunngasortai pillugit ilisimatusartunit] paasiuminaalluinnarsimavoq.“

Aamma illit isumaqarpit utoqqaliartortarneq toqulu paasiuminaatsuusut? Utoqqaliartortarneq toqujartortarnerlu sumik siunertaqarpat? Hayflick ima oqarpoq: „Kinguaassiarineqarnermit inersimasunngornermut timikkut pissutsit tamangajammik siunertaqarsorinarput, utoqqaliartortarnerli taamaanngilaq. Utoqqaliartulertarneq pissutissaqarsorinanngilaq. Utoqqaliartortarneq ilisimasaqarfigillualersimagaluaqaarput . . ., sulili utoqqaliartortarneq siunertaqanngitsoq avaqqussassaanngitsorlu, toqumik kingunilik, atugassarivarput.“

Utoqqalisussaanngitsutut toqusussaanngitsutullu, nunarsuarmili naassaanngitsumik inuusussatut, pinngortitaasugut isumaqartoqarsinnaava?

Inoorusussuseq

Inuit amerlanersaat utoqqalerusunnatillu toqorusunngillat. Utoqqalinissaminnummi toqunissaminnullu sioorasarput. Atuakkiamini How We Die-mik (Qanoq ililluta toqusartugut) taaguutilimmi Sherwin B. Nuland ima allassimavoq: „Nammineq toqunissarput, ilisimassuseqanngilluinnarfiusoq, soqannginnersaqanngitsorluunniit — aap, soqanngilluinnartoq — eqqarsaatigissallugu arlaannarpulluunniit isumakkut nukissaqanngilaq.“ Utoqqalerusuttumik, napparsimalerusuttumik toqorusuttumillu nalunngisaqarpit?

Utoqqalineq toqulu pissusissamisoortuuppata pinngortinneqarnitsinnullu siunertaasumut ilaasuuppata akueriuminartissanngikkaluarnerpavut? Akueriuminaatseqaavulli. Sooruna? Sananeqariaaserput pissutigalugu. Biibilimi ima allassimasoqarpoq: ’Aammattaaq ittuinnartoqarnera [uummatitsinnut] Guutip tunniuppaa.’ (akugdlîssup okausê 3:11, nutsigaq pisoqaq) ’Ittuinnassutsimik’ kissaat, tassa naassaanngitsumik siunissaqarusussuseq, tamanna pissutigalugu inuit inuusuttuujuaannarnissaq anguniartuartarsimagaluarpaat. Naassaanngitsumimmi inuusuttoorusukkaluarpugut. Taamaammat manna apeqqutaalerpoq: Sivisunerusumik inuusinnaalernissarput ilimanaateqarpa?

Imminut iluarsaqqittussiaq

Atuagassiami Natural History-mi biologip Austadip isuma manna saqqummiuppaa: „Immitsinnut uumasullu allat maskiinatut isigeqqajaasarpavut: aserfallakkiartorneq pinngitsuugassaanngilaq.“ Tamannali ilumuunngilaq. „Timip pisatai tunngaviusutigut maskiinanit allaanerupput,“ Austad oqarpoq. „Imminnut iluarsaqqittarput; ikit mamikkiartortarput, saarngit mamittarput, nappaatit akiorneqartarput.“

Taamaattumik apeqqut soqutiginartoq mannaalerpoq: Sooq utoqqaliartortarpugut? Soorlu Austad aperisoq: „Sooq (timip pisatai) maskiinatulli aserfallakkiartortarpat?“ Sooq timip ipiutaasartai namminneq taarserartuarlutik, naassaanngitsumut taamaaliortuaannarsinnaanngillat?

Timip pisataasa namminneq iluarsaqqissinnaanerat tupinnartoq atuagassiami Discover-imi biologip eqqartorpaa, ima allalluni: „Timitsinni ajoqusernernik iluarsaasseqqittarnermut takussutissaq ersarinnerpaaq tassaavoq ikit mamittarnerat. Uumasut ilarpassui uagut pisinnaasatsinnit tupinnarnerusunik piginnaaneqarput; sisamavillit pamiutik, nerpissuut saattussallu taliusatik inalugallillu inalussatik kittorarsimasut pilerseqqissinnaavaat.“

Kigutit taarsertarnerat pillugu Diamond ima oqarpoq: „Inuit marloriarlutik kigutitaartarput, nagguaatsut arfinileriarlutik, eqalussuillu uumanertik tamaat kigutitik taarserartuartarpaat.“ Taava ima nassuiaavoq: „Aamma tappiorannartuni aalajangersimasumik taarserarneq pisarpoq. Inalukkatsinni cellit ullut marlussukkuutaarlugit taarsertarput, nakasutsinniittut qaammatit marlukkaarlugit aattalu aappaluttortaanni cellit qaammatit sisamakkaarlugit taarsertarlutik.

Molekylini proteinmolekylit proteinit tamarmik taarsertarnerattut sukkatigisumik taarserartuartuupput; taamaalilluni molekylit ajortunngorsimasut katersuuttoornissaraluat pinngitsoortinneqartarpoq. Inuup isikkua qaammatit marluk sioqqullugu isikkuanut naleqqiukkukku immaqa allanngorsimaneranik takusaqarsinnaanngikkaluarputit, kisianni timaani molekylit ilarpassui taarsersimapput. Timerput ullut tamaasa isaterneqartarporlusooq ikkussoqqinneqartarlunilu.“

Timip celliisa amerlanersaat cellinik nutaanik aalajangersimasumik akuttussusilimmik taarserneqartarput. Cellilli ilaat, soorlu qaratsami sianiutiniittut, immaqa taarserneqanngisaannarput. Hayflickili ima nassuiaavoq: „Celli pisattani tamaasa taarsereerneqarsimappata taannaajuaannarneq ajorpoq. Sianiutit cellii inunnguuserisatit allanngorsimanngitsutut issinnaagaluarput, kisianni molekylit inunngoravit cellivit imarisaasa ilarpassui allanik taarsersimasinnaapput. Taamaattumik cellit aggorneq ajortut inunnguuserisatit immaqa allanngunngivittanngillat!“ Taamaappoq cellit pisataat taarsertarmata. Taamaattumik timitta sananeqaataasa taarserartarnerat eqqarsaatigalugu naassaanngitsumik inuusinnaassagaluarpugut!

Eqqaamajuk Dr. Hayflickip eqqartormagu ’tupinnartuliat kinguaassiarineqarnitsinnik inunngornitsinnillu nassataqartut’. Tupinnartuliat tamakku ilaatigut suuppat? Tamakku sivikitsumik sammineranni eqqarsaatigiuk ’atortorissaarutimininnguamik tupinnartulianik tamakkuninnga naassaanngitsumik ingerlatitsisussamik’ taasaata piviusunngortinnissaa ajornannginnersoq.

Celli

Inuk inersimasoq 100 billionit missinginik celleqarpoq, tamarmik paasiuminaalluinnartumik sananeqaasilinnik. Cellip paasiuminaassusia atuagassiami Newsweek-imi illoqarfimmut qarmarsualimmut assersuunneqarpoq. „Nukissiorfiit cellinik nukissalersuipput,“ atuagassiami allassimavoq. „Suliffissuit proteiniliorput, kemiimut atasunik inuunermut pingaarluinnartunik. Sullulitsigut avalequtilikkaarpassuartigut kemiimut atasut aalajangersimasut cellinut celliniillu assartorneqarput. Illoqarfiup qarmarsuini pigaartut ’nioqqutissanik’ aniatinneqartunik eqqussorneqartunilluunniit nakkutilliipput, navianartussamillu sissuerlutik. ’Sakkutuut’ biologiimut atasut sulilluartut iseqqusaanngitsunik piareersimaffiginnipput. Naalakkersuisoqarfimmi qitiusumi, cellip kingornuttakkatigut qullersaqarfiani, inatsisit torissuserlu atatinneqarput.“

Eqqarsaatigeriaruk cellitit 100 billionit missaanniittut ilanngullugit qanoq pinngorsimasutit. Cellimik ataatsimik, ataatavit anisuuata anaanavillu mannissaata kattunneranni pilersumik, aallartipputit. Taamaalisorlu DNA-mi (deoxyribonukleinsyre) cellimi pileqqammersumi illinngoriartuaartussamiittumi ’sulinissamut najoqqutassamik’ sanasoqarpoq. Taamaalilluni inuk nutaaq asseqanngilluinnartoq pinngortussanngorpoq. Oqartoqartarpoq ilitsersuusiat cellip DNA-vaniittut allattorneqartuugunik „atuakkanut 1000-inut tamarmik immikkut 600-nik quppernilinnut allanneqassagaluartut“.

Celli siulleq taanna aggulerpoq, siullermik marlunngorluni, sisamanngorluni, arfineq-pingasunngorluni, ilaallu ilanngullugit. Kiisalu ullut 270-it missaanniittut qaangiummata — cellit assigiinngitsut milliardilikkuutaat anaanavit iluani ineriartoreerlutik naalungiarsunngoreermata — ILLIT inunngorputit. Soorlumi tassa celli siulleq taanna atuagarpassuarnik illit qanoq pinngornissannut sukumiisumik ilitsersuussutaasunik imalinnik ulikkaartoq. Taamatulli tupinnartigaaq ilitsersuutit tamakku paasiuminaatsut cellinut nutaanut allanut tamanut ingerlateqqinneqartarmata. Aap, cellitit tamarmik paasissutissanik manniup kinguaassiarineqartup imarisaata assinginik imaqarput.

Mannattaaq eqqarsaatigeriaruk. Cellit tamavimmik cellinik assigiinngitsunik tamanik pilersitsinissamut paasissutissanik imaqarput, cellili ataaseq qanoq ililluni piffissakkut aalajangersimasukkut assersuutigalugu uummatip celliinik pilersitsisinnaava cellinik allanik pilersitsinissamut paasissutissat naqisimaatigalugit? Celli entreprenøritut sulisannguatsiarpoq, naalungiarsuliornissamut najoqqutassanik tamanik toqqortaqarluni, cellinillu uummatissanik pilersitsiniaruni tamatumunnga najoqqutassat qiniinnarsinnaallugit. Cellip allap cellinik sianiutissanik pilersitsinissamut najoqqutassat qinertarpai, allap cellinut tinguliassanut najoqqutassat, ilaallu ilanngullugit. Paasissutissat allat naqisimaatigalugit cellinik aalajangersimasunik pilersitsinissamut paasissutissanik qinersisinnaassuseq tamanna suli nassuiaatissaqartinneqanngilaq, tamannalu ’tupinnartulianut kinguaassiarineqarnitsinnik inunngornitsinnillu nassataqartunut’ ilaavoq.

Sulili allaqarpoq. Assersuutigalugu, cellit uummatissat akuttoqatigiimmik eqittaqattaartussanngorlugit sunnerneqartarput. Taamaattumik uummammi ingerlaaseqarpoq paasiuminaaqisumik issariarnernik elektriskiusunik pilersitsisartunik timip ingerlanissaanut pisariaqartumik akuttoqatigiimmik uummammik tillertitsisunik, timip sulerinera naapertoqqissaarlugu. Ilumut tupinnartuliaq! ’Pumpi’ tamanna, uummat, pillugu nakorsat oqaasii uku paasinarput: „Maskiinanit inuit sanasimasaannit tamanit sullerinnerulluinnarpoq.“

Qarasaq

Tupinnartuliaq suli tupinnarneroqisoq tassaavoq qaratsap — tupinnartuliap inuup paasiuminaannerpaartaata — pileriartortarnera. Kinguaassiarineqarnermit sapaatit-akunneri pingasut qaangiukkaangata qaratsap cellii pinngoralersarput. Piffissap ingerlanerani sianiutit cellii, neuroninik taaguutillit, 100 milliardinngortarput — Qilaap Silliani ullorissat amerlaqataat — inuup qarasaani poortorsimasutut illutik.

Atuagassiami Time-mi ima allassimasoqarpoq: „Tamakku tamarmik immikkut qaratsami neuroninit allanit 10.000-it missaanniittut issariarfigineqartarput, allanullu tuusintilikkaanut paasissutissanik nassiussuisarlutik. Attaveqatigiinnermut periarfissat tamatuma pilersitai pillugit neurologeq Gerald Edelman ima oqarpoq: „Qaratsap ilaa ikitsisip nuuaniissinnaasoq attaveqarnernik milliardip ataatsip missaanniittunik suli aamma allanut kisissaanngitsunut attaveqarsinnaasunik imaqarpoq.“

Tamanna qaratsamik qanoq piginnaasaqartitsiva? Astronomeq Carl Sagan oqarsimavoq inuup qarasaata imarisinnaagai paasissutissat „atuakkani 20 millionit missaanniittuniissinnaasut, atuakkat nunarsuarmi bibliotekini annerniissinnaasut amerlaqataanniittuniissinnaallutik“. Atuakkiortoq George Leonard suli tupinnarnerusumik unnerpoq: „Immaqa suli tupinnarnerusoq manna ilimagisinnaavarput: Immaqa qaratsap piginnaaneqarnerpaaffissaa killeqanngilaq.“

Taamaattumik oqaaseqaatit matuma kingulianiittut tupaallannanngillat: „Qarasaq,“ molekylærbiologeq James Watson, DNA-p aaqqissuussaaneranik paasinneqqaartooqataasimasoq, oqarpoq, „nunarsuarmi avataaniittumilu tamarmi paasisimasatta paasiuminaannerpaartaraat.“ Neurologeq Richard Restak, qaratsap qarasaasiamut assersuunneqartarneranut akerliusoq, oqarpoq: „Qaratsap tupinnaqutaa tassaavoq nunarsuarmi avataaniittumilu sumiluunniit tamatumunnga assingulaarsinnaasunnguamilluunniit nassaassaqanngimmat.“

Neurologit missiliuuppaat qaratsap pisinnaasaraluata ilaannamininngua kisiat inuunerput tamaat atortaripput, titusindedelia ataaseq, imaluunniit procentip ataatsip hundrededelia ataaseq. Manna eqqarsaatigeriaruk: Silatusaarnerua qaratsamik taama periarfissaqartigisumik pilerneqarsimanerput, tamakkiisumik atorneqarnissaa siunertarineqarsimanngisaannarpat? Ingasaassinerunngila isumaqassalluni inuit ilinniarsinnaassutsimik killeqanngitsumik pilerneqarsimasut naassaanngitsumik inuusussatut pinngortinneqarsimasut?

Taamaappat sooq utoqqalisarpugut? Sunaana iluatsinngitsoorsimasoq? Sooq uffa timerput naassaanngitsumik inuusussatut pinngortinneqarsimasutut isikkoqartoq ukiut 70-it 80-illuunniit inooriarluta toqusarpugut?

[Qupp. 7-mi diagrammi]

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

Celli — tupinnartuliaq

Cellemembrani

Ameraasaq cellimut isertunik cellimillu anisunik nakkutilliisoq

Ilorleq

Ameraasanik marluleriinnik poorneqarsimasoq. ’Nakkutilliisoqarfik’ qitiusoq cellip ingerlaasiinik aqutsisoq

Ribosomit

Taakkunani aminop seernai proteininut kattutitinneqartarput

Kromosomit

DNA-mik, cellip ’sananissamut najoqqutassaanik’, imaqarput

Ilorlerpaaq (nukleolus)

Ribosomit katersorneqartarfiat

Endoplasmatisk reticulum

Ameraasat qaleriiaat proteininik ribosominit, ameraasanut qaleriiaanut nippusimasunit, (ribosomit ilaat cellimi sumi tamaaniittarput) sananeqartartunik katersuillutillu assartuisartut

Mitokondriat

ATP-nut, molekylinut cellimik nukissalersuisunut, ’sanaartorfiit’ qitiusut

Golgi-apparaati

Sullut amitsunnguit membraninit sanaat; proteininik cellip sanaavinik poortuillutillu siammarterisartut

Centriolit

’Ilorliup’ eqqaaniipput cellillu aggornerini pingaaruteqarlutik