Nattorallit neriniarfinnaavaat
NERIARTOQQUSAT assukkersorsimasut tuusintilikkuutaat Alaskamit tamarmit, British Columbiamit allaallu naalagaaffimmit Washingtonimit timmillutik tikiussorput. Isigalugit takoranneqaat ilisariuminaqalutillu niaqqumikkut qaqortutigut papimmikkullu qaqortutigut kusanaqisutigut, milernerminni siaartakkamikkut. Meqquisa sinneri kajortoq-taartuupput. Angutivissat agguaqatigiissillugu 6 kiiluusarput arnavissallu oqimaannerulaartarlutik. Sulutik ilanngullugit 1,8-mit 2,4 meterimut takissuseqartarput nalunaaquttallu akunneranut 50 kilometerisut sukkassuseqarlutik timmisinnaallutik, tappeqigamilli aalisakkamik kilometerip aappaa affartut ungasitsigisumiittumik takusaqaraangamik aarsaapiloorsinnaapput nalunaaquttap-akunneranut 160 kilometerisut sukkassuseqarlutik pisaralugulu!
’Nerersuariartorlutilli’ kuussuup Chilkatip eqqaanut apuukkaangamik nattorallit taamatut silaannarmi takutitsisariaqartanngillat. Kapisillimmi ’sassaalliutigineqartut’ qimaanavianngillat. Kuussuaq aalisakkanik nerineqarnissaminnik utaqqiinnartunik ulikkaarpoq. Nerersuarneq tamanna aaqqissorneqarsimavoq Alaska Chilkat Bald Eagle Preservemit (Alaskap Chilkatimi nattoralinnik eqqissisimatitsiffia), naalagaaffimmit Alaskamit 1982-imi pilersinneqarsimasumit „nunarsuarmi nattoraleqarfiunerpaaq tamakkulu neriniarfigisartagaasa sernissorneqarnissaat ataannartinnissaallu siunertaralugu“.
Eqqissisimatitsiffik kuussuaqarfiuvoq 19.000 hektarinik annertussusilik, kuussuulli ilaannaanut nattorallit neriniarfigilluartagaannut pingaartunut, tassa Chilkatimut, Klehinimut Tsirkumullu, atuulluni. Nattorallilli isiginnaariallu tuusintilikkuutaat ornigarnerpaartagaat tassaavoq kuussuup Chilkatip ilaa 8 kilometerisut isorartutigisoq illoqarfiit Hainesip Klukwanillu akornanni nunaannakkut aqqusineq sinerlugu kuuttoq.
Naalagaaffik atuagassiaaqqamik Alaska Chilkat Bald Eagle Preserve-mik taaguutilimmik saqqummersitsisimavoq, tassani nassuiarneqarluni sooq kuup ilaa 8 kilometerisut isorartutigisoq tamanna kapisillit suffisarfigilluaraat.
„Kuussuup Chilkatip ilaanik 8 kilometerisut isorartutigisumik ukiukkut sikunaveersimatitsisartoq taaneqartarpoq „alluvialkeglemik tasinngortaq“. Tasinngortaq tamanna kuussuit Tsirkup, Klehinip Chilkatillu naapiffianni ujaraaqqanit, ujaqqanit, sioqqanit aattortullu erngata sanerujuinit kuussuup Tsirkup kuugussimasaanit pilersinneqarsimavoq.“
Kuussuaq kuussuarmut allamut naapiffimmini arriinnerusumik kuulertartoq nunanngortannguutsitsisarpoq, tasinngortannguutsitsisarani. Kuussuulli Tsirkup kuussuarmut Chilkatimut naapiffiani nuna appariarneqarpoq, taamaattumillu sermeq sisujartortartoq itersaliorsimavoq taamaalillunilu tasinngortarujussuaq immap qaavanit 230 meterinit itinerusoq pilersimalluni. Serminnguunnerit aassimasut sorujuisa saniatigut kuussuit sioqqanik ujaqqanillu kuugussisimapput kuussuup tasinngortaata qaarsuittaani 230 meterisut issussusilimmik aseqqorilluinnartunik nunanngortannguukkiartuaarsimasunik.
Atuagassiaaqqami oqaatigineqarpoq kiannerani, upernaamit ukiassalerneranut, aputip sermillu aanneri alluvialkeglemik tasinngortamut kuuttartut. Kuussinnaasorli qaangerlugu iminittarmat imeq annertooq katersuuttarpoq. Atuagassiaaqqami nangilluni allassimavoq: „Ukioraangat kuussuit qerruttarput. Tasinngortamili tassani imeq erngup sinneranit 5-mit 10-mut grader celsiusimik kissarnerusarpoq. Imeq kissarnerusoq tamanna kussuarmut Chilkatimut ’sitsiukkaangat’ kuussuaq sikunngitsoortarpoq.
Kapisillit assigiinngitsut tallimat kuussuarni taakkunani kuussuarnilu allani taakkununnga qanittuniittuni suffisarput. Kapisillit aasakkut angalallutik aallartittarput ukiorluinnalerneralu tikillugu ingerlaartarlutik. Kapisillit suffereeraangamik sivitsunngitsoq toqusarput, kapisillillu toqungasut tamakku nattorallit ’nerersuaatigisarpaat’.“
Kapisilinnik nerersuarneq oktobarimi aallartittarpoq februaarimilu unilluni, taava nattorallit tuusintilikkuutaat sumut tamaanga siammakaasarput. Nunali eqqissisimatitaq tamanna nattoralinnit 200-t 400-llu akornanniittunit najuinnarneqartarpoq. Nattorallit tamakkua aalisakkat pisarisinnaasamik saniatigut aamma timmissanik imermiunik, miluumasunik silunillu nerisaqartarput.
Nuliarsarnerit uisanartut ’aappariinnerillu’ ataavartut
Nattorallit 40-nik ukioqalersinnaapput inuunertillu tamaat aappariittarlutik, naak erniorfiup nalaaniinnaq takusaraluarlutik. Apriilimi nuliarsalertarput „silaannarmi ulikaqattaartarlutik ’tasiuutigalutillu’ nakkariartoqattaartarlutik“, atuagassiaaqqami Eagles — The Alaska Chilkat Bald Eagle Preserve-mi allassimavoq.
Eqqissisimatitami nattorallit ullui 94-it kisinneqarsimapput. Maajip naalerneranit juunip aallartinneranut mannik ataaseq pingasulluunniit tukertarput, ulluni 34-35-ni ivaneqareerlutik. Piaqqat septembarimi ullutik qimattarpaat. Taamaalinerani qiviui kajortuullutillu qaquartunik akuleriiusarput. Aatsaat sisamanik tallimanilluunniit ukioqaleraangamik niaqqumikkut papimmikkullu qaqortunik kusanartunik meqqoqalertarput.
Atuagassiaaqqami aamma saqqummiunneqarput nattorallit uumaannarniarlutik sorsussimanerannik paasissutissat oqaluttuarisaanermut tunngasut, aammalu takornarissat nunami eqqissisimatitami tamaani qanoq isumannaatsumik angalaarsinnaanerannik siunnersuutit:
„Nattoralinnik eqqissisimatitsiffik 19.000 hektarinik annertussuseqarpoq nattorallillu sernissorneqarnissaannik siunertaqarluni. Taamaattuaannarsimanngilarli. Nattorallit akissarsiutigalugu aallaanianit inatsisitigut akuerisaasunit assut piniagaasimapput. Nattorallit kapisilinnik uumasunik uumasunillu mikisunik mamarisaqarluarnerannik tusakkat kingunerisaannik Alaskami inatsisiliortartut 1917-imi aalajangerput nattorallit akissarsiassartalimmik piniarneqartalissasut. Fort William H. Sewardimi Hainesimiittumi sakkutuuiarnerit oqaluttuarsimapput sakkutuutut akissarsiamininnguaminnut tapertaralugu nattorallip kukii dollarimik ataatsimik (kingorna dollarinik marlunnik) akissarsiutigisarsimallugit.
Kingusinnerusukkut paasineqarpoq nattorallit kapisilinnut ajoqusiisarnerat ingasattumik nalilerneqarsimasoq, piniarnerlu 1953-imi unitsinneqarpoq. Taamaalinerani nattorallit 128.000-it pisarineqareersimapput. Missiliuunneqarpoq 1940-kkunni, suli piniarneq ingerlatillugu, Alaskap kujataa’kitaani nattorallit amerlassusii nattorallit 1970-ikkunni amerlassusiisa affarigaat.
Alaska 1959-imi naalagaaffinngormat naalagaaffimmi nattorallit pillugit inatsit 1940-meersoq naapertorlugu nattorallit eqqissisimatinneqalerput. Nattorallit toqunneqaqqusaajunnaarput, taamatuttaaq nattoralinnik uumasunik toqungasunilluunniit imaluunniit nattorallit pisataannik sunilluunniit (allaammi meqquinik!) pigisaqarneq inerteqqutaalerpoq, pissutsit immikkorluinnaq ittut atuutinngippata.
1972-imi Alaskami inatsisiliortut pilersippaat ’kuussuarmi Chilkatimi neriniarfik pingaartoq’, piniarnermut aalisarnermullu ministereqarfimmit nakkutigineqartoq, nunap nattoraliisa amerlanersaasa sernissorneqarnissaat siunertaralugu. Nattorallilli neriniarfigisartagaasa ilarujussui eqqissisimatitamut ilaanngillat, tamannalu avatangiisinik illersuiniartut suliffissuaatillillu qooqqup Chilkatip nunataanik atuineq pillugu assortuuttuarnerannik nuanniitsunik kinguneqarpoq. Uumasunik illersuiniaqatigiiffik National Audubon aamma Hainesip Klukwanillu nunataanni pinngortitamik ilisimatusarfik naalagaaffimmit tapersersorneqartoq misissueqqissaareersullu orpippassualerisut, aalisartut, avatangiisinik illersuiniartut, niuertut tamaanilu naalakkersuisut kiisami aaqqiissutissamik isumaqatigiissuteqarallarput. Isumaqatigiissutaagallartoq tamanna 1982-imi inatsisiliortut inatsisinngortippaat nunalu hektarinik 19.000-inik annertussuseqartoq nattoralinnik eqqissisimatitsivinngortillugu.
Eqqissisimatitami tamaani orpippassualerisoqaqqusaananilu aatsitassarsiortoqaqqusaanngilaq, kisianni nuniattoqaqqusaavoq, aalisartoqaqqusaalluni aallaaniartoqaqqusaallunilu. Eqqissisimatitaq Alaskap Nunanik Eqqissisimatitanik Nakkutilliisoqarfianit, tamaani najugaqartunik, atorfilinnik biologimillu ataatsimik ataatsimut aqqaneq-marluusunik siunnersuisartuusunik ilaasortalimmit, paaqqutarineqarpoq.
Avatangiisinik ajoqusiinani Qooqqup Chilkatip pisuussutaanik qanoq ililluni atuinissaq apeqqutaavoq uterneqartuartoq, nunatanillu atuineq pillugu isumaqatigiinnginneq suli qooqqumi oqqannermik pilersitsisinnaavoq. Tamaanili najugaqartut nattorallit qanoq sernissorneqarsinnaanerata isumaqatigiissutigineqarsimanera tulluusimaarutigaat.“
Hainesimi nunaannakkut aqqusineq, kuussuaq Chilkat ilaarlugu ingerlasoq, sinerlugu ingerlaaraanni nattorallit alutorsaatigineqarsinnaapput, tamannalu siunertaralugu aamma tamaani qasuersaarfissaliortoqarsimavoq. (gE 22/11 95)
[Qupp. 15-mi nunap assinga]
(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)
Kuussuaq Chilkat Kuussuaq Chilkoot
Kuussuaq Klehini KLUKWAN
Nasiffik
(alluviali katersuussimasoq)
▴
▴
Hainesimi nunaannakkut aqqusineq
Kuussuaq Tsirku ▾ Taseq Chilkoot
Taseq Chilkat ▾
Kuussuaq Chilkat ▾ Kangerliumaneq Lutak
Kuussuaq Takhin ▾
HAINES
[Suminngaanneernera]
Mountain High Maps™ copyright © 1993 Digital Wisdom, Inc.
[Qupp. 15-mi suminngaanneernera]
Nattorallit quppernerni 15-18-imi: Alaska Division of Tourism