Raajat ’uumasuutigineqarsinnaappat’?
ITERITSI!-P EQUADORIMI ILANNGUTASSIORTUANIT
AAP, imarmiut qaleruallit inuit millionilikkuutaat mamarilluagaat nunat ilaanni tasiliani kinguaassiortinneqartarput. Immaqali pisisartut amerlanersaasa tamanna malugisanngilaat, tassami raajat tasiliani kinguaassiortinneqartartut imaanilu pisaasartut assigiinngissuteqarpianngillat. Aammami Ecuadorimi raajanik kinguaassiortitsiviit ilarpassui raajaaqqanik imaanit tigusanik pilersorneqartarput.
Raajaaqqat annerpaamik 1,5 centimeterinik takissusillit kuuit orpinnik mangrovenik avatangerneqarsimasut akuini imaluunniit immap sissamut qaartarnerani, aalisartut larveros-imik taasaanni, qassutinik piniarneqartarput. Taava tasilianut nuutsinneqartarput alliartorsinnaaqqullugit. Kisianni periaaseq tamanna atorlugu raajat naammattut piniarneqarsinnaanngimmata tatsit raajanik kinguaassiortitsiviusut ilarpassuisa raajaaqqanik ineriartortitsissagunik tukertitsiviit aalisagaateqarnermilu atortorissaarutit nutaaliat pinngitsoorsinnaanngilaat. Maanna misissoriartigu raajaateqarfiit qanoq ingerlanneqartartut.
Tukertitsivimmut pulaarneq
Tukertitsivik pulaagarput sissami kusanaqisumi Immap Manerassuup sineriaaniittumiippoq. Tukertitsivik imilersorneqariaatsini imaannaanngitsoq pissutigalugu immap tarajuusup naammattorsuup eqqaani inissinneqartariaqarsimavoq. Imaq tarajuusoq maqinneqartarpoq, sorujuiarneqarluni, pisariaqartitaq malillugu uunnanneqarluni tankinullu illup iluaniittunut assigiinngitsunut immiunneqartarluni.
Immami uumassusilinnik ilisimatoorpaalunnit, teknikerinit suleqataasunillu allanit inussiarnersunit sulisutullu atisalersorsimasunit tikilluaqquneqarpugut. Siullermik takusagassaraavut raajat inerilluarsimasut. Taakku imaannarmi pisarineqarsimapput tankinilu 17.000 literinik imaqarsinnaasuniitinneqarlutik. Takornariartitsisorput ima nassuiaavoq: „Raajat taakkua nioqqutissiassaanngillat. Inersimasuutillugit pisarineqarsimapput kinguaassiortitassaallutillu.“
Inimi tamatumani qulliit qaamassusii nakkutigeqqissaarneqarput. Nalunaaquttap 15-ip 24-llu akornanni — nuliarfiup nalaani — qulleq sakkukitsoq qaminneqartarpoq, sulisullu qaammartartulerlutik arnarlunnik suffinissaminnut piareertunik ujarlertarput. Penaeus vannemei-t arnarluttaat naniuminartuuvoq, angusalluup anisuuni immuusaq arnarluup ataatungaanut nipputsissimasarmagu. Sulisup arnarluk suffilersoq takugaangamiuk tankimut suffisitsivimmut 260 literinik imalimmut nuuttarpaa.
Arnarluk suffilersoq tankip ulamertup qummut amiliartortup aniinganertaanut inissinneqartarpoq — tankimi ataatsimi arnarluk ataaseq — suannik 180.000-inik amerlanerusunilluunniit suffinissaata tungaanut. Suaat angusalluup immuusaanut kattukkaangamik kinguaassisarput. Taava suaat imerlu tankip suffisitsiviup naqqatigut sullulittut ilusilikkut immikkoortinneqartarput. Suffinermi suaat qanoq amerlatigisut pinngorsimanersut teknikerinit allattorneqartarput.
Tukertitsinermit nalunaaquttap-akunnerpaalui qaangiukkaangata raajassat aalajangersimasumik amerlassusilikkuutaarlugit tankimut kinguaassiortitsiviusumut nuunneqartarput. Tankit taakkua uffarferujussuartut isikkoqarput, 11.000 literillu missaanni imaqarlutik. Taakkunani raajassat ulluni tulliuttuni 20-25-ni ineriartortarput, piffissamilu tamatumani immap naasuinik aalisakkallu nerisassaannik panertitanik nerisinneqartarput.
Sumi raajat inerittartut
Taava raajat tasilianut nuunneqartarput. Tassani raajat ’suliffissuarmi sanaat’ pissuseqataallu immameersut assigiimmik paaqqutarineqartarput. Tasiliaaqqanut immap kissassusianut tarajoqassusianullu sungiussiniarfigisinnaasaminnut pisinneqartarput. Ullualuit kingorna tasilianut angisuunut nuunneqarnissaminnut piareertarput. Tasiliat inuit sanaavi taakku ikerasaliap eqqaaniipput. Immap kuulluunniit akuata ernga ikerasaliamut tassunga akuttunngitsumik pumperneqartarpoq. Tasiliat hektarit tallimat qulillu akornanni angissuseqarput. Taakkunani raajat qaammatini pingasuni-tallimani alliortortinneqartarput.
Alliartorneranni immap ilteqassusia ullut tamaasa nakkutigineqartarpoq. Aammattaaq sapaatit-akunneri tamaasa raajat alliartornerat nakkutigineqartarpoq nerisassaat pisariaqarpat allanngortinneqartarniassammata. Raajat sapaatit-akunneri tamaasa 1-2 grammimik oqimaallinissaat anguniagarineqarpoq.
’Katersuiffik’
’Katersuiffimmi’, tasiliaq imaarneqaraangat, raajat qassutinik katersorneqartarput imaluunniit tasiliap kussernganut qanilligaangata pumpigunneqartarlutik. Taava raajat salinneqartarput sikulersoriarlugillu ingerlaannaq raajaleriffimmut nassiunneqartarlutik. Pisisoq allamik piumasaqanngikkaangat raajat niaqui piiarneqartarput, qaleruaali pamiuiniittut peerneqartarnatik. Raajat errortorneqartarput angissusertillu naapertorlugu immikkoortiterneqartarlutik. Taava karsinut kiilunik marlunnik affarmillu imaqarsinnaasunut poortorneqartarput qeritinneqarlutillu, taamaalillutillu ingerlateqqinneqarnissaminnut piareertarlutik.
Tulliani raajatuleruit eqqarsaatigisinnaavat immaqa tassaasut Latinamerikami Asiamiluunniit tasiliami ineriartortitaasimasut.
[Qupp. 28-mi assiliartaq]
Raajat nerisariaannaat taama atsigisarput
[Qupp. 28-mi assiliartaq]
Aalisartut raajat piaraannik qassutinik pisaqarniat
[Qupp. 29-mi assiliartaq]
Tukertitsivimmi tanki kinguaassiortitsivik
[Qupp. 29-mi assiliartaq]
Raajat suliffissuarmi salinneqartut
[Qupp. 29-mi assiliartaq]
Raajat angissusertik malillugu poortorneqartut