Paratiisimi inuuneq — inunnut Guutip siunertarisaa
Guutillu Jehovap inuk tiguaa, naatsiivimmut nuannersumiittumut ilillugu, sanarfissammagu paaralugulu.’ — 1 Môrsase 2:15.
1. Inuit naalattut pillugit Pinngortitsisup aallaqqaammulli suna siunertaraa?
ALLAQQAAMMULLI — sulimi — Pinngortitsisup siunertaraa inuit naalattut inuuneq naassaanngitsoq nuannaarutigissagaat; utoqqalisassanngitsut, inuusuttutulli nukissaqarluassasut; susassaaleqillutik avaanngusussanngitsut, siunertaqarluartumilli suliaqassasut — aap, asanninnermik piviusumik namminissarsiunngitsumillu tunisisarlutillu pisarlutik paratiisimi naammalluinnartumi inuussasut. — 1 Môrsase 2:8; naleqqiuguk Lúkarse 23:42, 43.
2. (a) Inuk siulleq ilisimammarmat qanoq pisoqarsimassava? (b) Qanga, sumi, ukiullu qanoq ilinerani inuk siulleq pinngortinneqarsimava?
2 Tamanna paasisinnaanerulissavarput kingumut qiviarutsigu Adamip pinngortitaaqqammerluni ilisimmaqqaarnera, timiminik takusaminillu tamanik, tusaasaminik malugisaminillu misissuinera — uumanerminik paasinnilernera! Tamanna ukiut 6000-it matuma siornagut pisimavoq, Bibelimi ukiunik naatsorsuineq malillugu ukiumi 4026-mi ukiunik naatsorsuisarnerput maannakkut atuuttoq sioqqullugu. Tamanna nunarsuup affaata avannarpasinnerusortaani kuussuit Eufratip Tigrisillu eqqaanni, ullumikkut Tyrkiamik taaneqartartumi, imaluunniit ullumikkut Asiap kujataata kippasinnerusortaani, pisimavoq. Qularnanngitsumik ullua oktoberip aallaqqaataata missaaniissimavoq, tassami qaammatisiutit qanganisaanerpaat ullup tamatuma nalaani aallartittumik ukioq naatsorsortarmassuk.
3. (a) Inuk siulleq pinngortinneqarami qanoq ittuua? (b) Inuk siulleq qanoq ateqalerpa, aterlu tamanna qanoq isumaqarpa?
3 Inuk siulleq uummarnermini inerilluinnarsimasuuvoq, aammalu timikkut ileqqussatigullu nammalluinnartuulluni. Bibelip oqaluttuaani taassuma aqqata taaneqaqattaarnerata inuup taassuma sananeqaataanik tikkuuppaatigut. Aqqa tassaavoq ’Adhamʹ.a Nuna, sananeqaatigisaa, taaneqarpoq ’adhamahʹ. Tassa aqqa isumaqarpoq „inuk nunamiu“. Tamanna inuup siulliup namminerisaminik aterilerpaa — Adam. Adam uummarami, inunngorami sianissusilik, tupinnartumik misigisimasimassaaq!
4. Inuunermut eqqumiitsumut sumut inuk siulleq uummanngila, taamaattumillu sumit ernerineqanngila?
4 Inuk siulleq, Adam, uummarami, silattorlunilu uikkami, imaanngilaq aapakaap arnavissap timaanut meqqulimmut attuumasoq, taliinit nukittuunit eqissimaneqarluni, qummullugu isigiitigaluni tunniusimarpaluttumik isussuffigalugu „anaana“. Taamatut eqqumiitsumik inuk siulleq, Adam, silarsuarmut takkutinngilaq. Misigisimanngilaq aapakaaq qanitaralugu, kingornalu aapakaamik takugaluaramiluunniit taama misigisimanani. Taamanikkut pinngortinneqarami aapakaamut imaluunniit pinngortitamut tamatumunnga assingusumut ungasissumik kinguaajuneranut takussutissaqanngilluinnarpoq. Inuk siulleq, Adam, qanoq ililluni pinngortinneqarsimanerminik paasitinneqarumanngila? Naagga.
5. Naatsiivini naatsiivissuartut ittoq pillugu imminullu pilluni Adamip suna nalunngilaa?
5 Paasinarluarpoq tupigusuutigalugu eqqarsaatigisimassappagu avatangiisini kusanangaartut tamarmik qanoq ilillutik pinngorsimanersut. Naatsiivissuartummi ittumi, paratiisimi, nammineq piareersarsimanagulu suliarisimanngisamini ippoq. Naatsiivissuartut ittoq tamanna qanoq ililluni pilersimava? Naammalluinnartumik silassorissuseqarami qularnanngivissumik taama imminut aperisimassaaq. Misilittagaqanngilaq paasiniaanermini iluaqutigisinnaasaminik. Nalunngilaa immineerluni pinngorsimanani imaluunniit pinngoriartorsimanani. Pissuseq angusimasani immineerluni angusimanngilaa. — Naleqqiuguk Tussiaat 100:3; 139:14.
6. Angerlarsimaffimmi naammalluinnartumi nunamiittumi inuuneq Adamip qularnanngitsumik qanoq qisuariarfigisimassavaa?
6 Inuup siulliup, Adamip, paratiisimi naammalluinnartumi inuunini pissanganartoq aallaqqaataani alutoralugulu tupigusuutigingaaramiuk sumit pinerluni soorlu piunerluni immaqa eqqarsaatiginngilaaluunniit. Qularnanngitsumik qiimasunngitsoorsinnaasimanngilaq. Qarnanit oqaatsit aniasarput — oqaatsinik atuinini, takusaminik kusanartunik tusakkaminillu tusarnersunik oqaluuserinninnini, tusaavaa. Naatsiivimmi paratiisiusumi maani inuulluni ila nuannissusia! Takusamigulli, tusakkamigullu, naamasinnaassutsimigut misigisinnaassutsimigullu maluginiagarpassuisa qularnanngitsumik eqqarsalersissimassavaat. Taannaasimagaluarutta qularnanngitsumik misigisimassagaluarpugut suna tamarmi eqqumiitsuusoq, suut tamarmik eqqumiitsumik uagut nammineq nassuiarsinnaanngisatsinnik tunuliaqutaqartut.
Eqqumiitsoqanngilaq
7. Sooq Adamip uumanini naatsiivimmilu paratiisusumiinnini tupigusuutigalugu sivisuumik eqqarsaatiginngilaa?
7 Adamip kisimiinnini — Paratiisip naatsiiviani imminut assingusumik pinngortitaqannginnera — sivisunngitsumik arajutsisimavaa. Nipimik, arlaannik oqartumik, tusaasaqarpoq. Qanoq oqartoqarnera Adamip paasisinnaavaa. Oqaluttorli taanna sumiippa? Adamip takusinnaanngilaa. Nipi silarsuarmit takussaanngitsumeerpoq, taassumunngalu oqaluppoq. Tassaavoq inuup Pinngortitsisaata nipaa! Adamillu oqaatsit taakkuusut atorlugit akisinnaavaa. Guuti, Pinngortitsisoq, oqaloqatigisinnaavaa. Guutip oqaasii tusaasinnaajumallugit Adamip atortorissaarutit, soorlu raadiumut naalaartaat, pisariaqartinngilai. Guuti pinngortitaminut toqqaannartumik oqaluppoq.
8, 9. (a) Apeqqutiminut sunut Adam akineqarsinnaasimava, qanorlu Guutip ataatatut isumassuinermik soqutiginninnermillu ersersitsivigaa? (b) Ataataataminit qilammiusumit Adam qanoq akineqarpa?
8 Maanna Adamip paasivaa kisimiinnani, tamannalu nuannaarutigisimassaqaa. Apeqquterpassuarnik Takussaanngitsumut imminut oqaluttumut apeqqutigisinnaasaminik ulikkaarpoq. Kia naatsiivissuarlu nuannersoq pinngortippai? Sooq tamaani inissinneqarsimava, inuuninilu sumut atussavaa? Inuunera siunertaqarfigineqarpa? Guutip inuk taanna siulleq, Adam, ataatatut isumassuinermik ersersitsivigaa paasisaqarusussusianut nalerisimaarutaasumik apeqqutaasa akinerisigut. Oqaluleqqaartoq tusarlugu Pinngortitsisuata, Inuunermik Tunisisuata Ataataatalu qilammiusup, nuannaarutigisimassaqaa. Qularnanngitsumik apeqqutigerusutaa siulleq unaasimassaaq: „Qanoq ilillunga pinngorpunga?“ Ataatap qilammiusup nuannaarluni akivaa, taamaalillunilu nalunaarutigalugu inuk siulleq ernerigini. Aap, Adam ’Guutip pigaa [erneraa]’. (Lúkarse 3:38) Jehova inummut siullermut, Adamimut, Ataataasutut imminut nalunaarutigaaq. Adamip Ataataminit qilammiusumit akissutisiaata pingaarnersaa, kingornalu meeqqaminut ingerlateqqitaa, imaappoq:
9 „Jehova Guutillu inuk issumit nunap ilaanit sanavaa sulluarlugulu sorluisigut anersaarnermik uumassutaasumik, inullu tarninngorpoq uumasoq. Aammalu Jehova Guuti Edenimi, kangia tungaani, naatsiiviliorpoq, tassungalu inissippaa inuk sanaani. Jehova Guutillu nunamit naalersippai orpiit nalinginnaat, takorannersut neriffigiuminartut; orpillu inuunartoq naatsiiviup qeqqani, aamma orpik ajunngitsumillu ajortumillu sianinartoq. Kuussuarlu nuannersumit kuuppoq naatsiivik masatserlugu, tassuunalu avilluni sisamanngorluni kuussuanngorpoq.“ — 1 Môrsase 2:7-10, NV.b
10, 11. (a) Ersarissumik sumik Adam paasitinneqarpa, apeqqutilli allat suut aamma akissutissarsisariaqarpai? (b) Adamip Ataataata qilammiusup apeqqutit qanoq akivai?
10 Adamip qarasaata silassorissup paasissutissat naammagisimaarnartut tamakku piumaqaluni tigooqqarpai. Maanna ilisimalerpaa Pinngortitsisimi aggerfianit silarsuarmit takussaanngitsumeersuunani, nunamilli inuuffigisaminit pinngortitaalluni, tassalu nunamiittussaalluni. Jehova Guuti tassaavoq Inuunermik Tunisisua Ataataalu. Adam tassaavoq ’tarneq uumasoq’. Inuuneq Jehova Guutimit pisimagamiuk tassaavoq ’Guutip ernera’. Edenimi orpiit avatangiiserisai tarnitut uumasutut inuussutigisinnaasaanik peqqinnartunik mamartunillu naatitaqartarput. Soorli inuutinneqassava, aammalu sooq nunamut, Edenip naatsiivianut, inissinneqarsimava? Angutitut timikkut isumakkullu naammalluinnartutut apeqqutai akissutissaqartinneqartariaqarput. Taamaanngippammi qanoq ililluni inuunerminut siunertarititaasoq naammassisinnaassavaa taamaalillunilu Pinngortitsisimi Ataatamilu piumasaanik iliornermigut taassuminnga nuannaartitsisinnaassalluni? Adamip apeqqutai akineqartariaqartut ima akineqarput:
11 ’Guutillu Jehovap inuk tiguaa, naatsiivimmut nuanneersumiittumut ilillugu [inissillugu], sanarfissammagu paaralugulu. Guutillu Jehovap inuk inappaa oqarluni: „Naatsiiviup orpii nalinginnaat neriffigisinnaavatit, kisianni orpik ajunngitsumillu ajortumillu sianinartoq neriffigissanngilat; massa neriffigigaluarukku [ullormi tassani, NV] toqujumaarputit.“’ — 1 Môrsase 2:15-17.
12. Adamip Pinngortitsisini sumik qutsavigisimassavaa, qanorlu ililluni Guuti naalannarsisissinnaavaa?
12 Adamip Pinngortitsisimi suliassiissutaa, Edenip naatsiiviani alianaatsumi siunertaqarluartumik suliarisinnaasani, pillugu taanna qujamasuffigisimassaqaa. Ataatami piumasaa maanna ilisimalerpaa, taassumunngalu nunami naammassinnissinnaassaaq. Maanna akisussaaffeqalerpoq, tassa Edenip naatsiivia sanarfissallugu isumagissallugulu — suliaq nuannerunartoq. Paarilluaruniuk Edenip naatsiivia alianaattuaannarsinnaassaaq, Pinngortitsisumut, Jehova Guutimut, nersornaataassalluni. Sulinermini Adam kaaleraangami naatsiivimmi orpiit paarnaannik qaarsillarluni nerisinnaassassaaq. Taamaalilluni nutaamik nukissaqalertassaaq pilluarlunilu naassaanngitsumik inuusinnaassalluni. — Naleqqiuguk akugdlîssup oĸausê 3:10-13.
Paratiisimi naassaanngitsumik inuunissaq
13. Inuk siulleq siunissami sunik atugassaqartinneqarpa, sooq?
13 Naassaanngitsumik inuuneq? Eqqarsaat tamanna allaat inummut naammalluinnartumut tusarlugu tupaallannassaaq! Soorli naassanngitsumik inuusoqarsinnaassanngila? Pinngortitsisup torrallallugu piliami, Edenip naatsiiviata, suujunnaarsinnissaa siunertarinngilaa. Sooq nammineq piliani aserorumassavaa, taama ajunngitsigisoq kusanartuliorsinnaassusianullu, pilersitsisinnaassusianut, ersiutaalluartigisoq? Soorunami aserorumanngilaa. (Isaia 45:18) Naatsiivillu tamanna naliitsoq naggorissarneqartuartariaqarmat inummit naammalluinnartumit, Adamimit, nakkutigineqartariaqarpoq. Paarsisorlu taanna orpiup inerteqqutaasup, ’orpiup ajunngitsumillu ajortumillu sianinartup’, paarnaanit nerinngisaannaruni toqunngisaannassaaq. Taava naassanngitsumik inuusinnaassaaq!
14. Qanoq ililluni Adam Paratiisimi naassaanngitsumik inuusinnaasimagaluarpa?
14 Edenip naatsiiviani paratiisiusumi naassaanngitsumik inuunissamik Adam siunissaqarsimavoq. Pinngortitsisiminut naalalluinnaruni, paarnamillu Pinngortitsisup neriffigeqqunngisaanik nerinngisaannaruni naassaanngitsumik inuuneq nuannaarutigisinnaavaa. Inuup naammalluinnartup naalattuaannarnissaa inuujuaannarnissaalu Guutip kissaatigaa. ’Orpiup ajunngitsumillu ajortumillu sianinartup’ paarnaanik nerinissamik inerteqqutiginninnera immini toqunartuunngilaq. Inuup naalanneranut misiligutigiinnarpaa. Guutimut, Pinngortitsisumut, asanninnerminut ersersitsinissamut inuup tamanna periarfissaraa.
15. Siunissaq pilluarnartoq Pinngortitsisumit pilluaqqussutisiartalik Adamip sooq qilanaarisinnaavaa?
15 Paratiisimi inuunermik naassaanngitsumik siunissaqarluni, nalaatsornerit tulleriiaartut kingunerannik pinngorsimannginnini qilammiusumilli Ataataqarnini qularutiginagit, inuunerminillu suna siunertaasoq paasisimallugu, siunissaq qaamasoq pilluarnartorlu taamani inuup qilanaarisinnaavaa. Orpiit neriffigiuminartut neriffigisarpai, ’orpillu ajunngitsumillu ajortumillu sianinartoq’ ingalassimallugu. Pinngortitsisup assaata nuannaarutigalugu iluaqutiginissaa kissaatigaa. Suliassaq taassumunnga tunniussaasimasoq nungullarnartuunngilaq, tassaallunili Edenip naatsivianik suliarinninnissaq — inullu naammalluinnartoq nuannaarluni sulivoq.
Nassuiaatissaaleqisutut misigisimanngitsoq
16-18. Paasiuminaatsutut taaneqartunik sunik Adam ilungersorluni paasiniaaqqissaarusussuseqanngila, sooq?
16 Ullup qaammaqqutaa anneq, Adamip malittarisinnaasaanik qilammi ingerlasoq, tarrikkiartortillugu ullup qaamarna qaangiukkiartuaarpoq. Taarsivoq, unnuppoq, qaammallu erserpoq. Adamip takusani ersiginngilaa; tassaannaavormi qaammaqqut minneq unnukkut qaammaqqutaasoq. (1 Môrsase 1:14-18) Qularnanngitsumik naatsiivimmi niviukkanik qaamasulinnik qaammaallattaartoqarpoq.
17 Unnummat Adam uumasutulli eqqaminiittutut misigaaq sinikkusuummerluni. Iterami kaappoq, orpiillu neriffigisinnaasami paarnaanik mamarsarluni nerilluni.
18 Nutaamik nukissaqalersimalluni unnuamilu sininnermigut qasuerluarsimalluni Adam sulilluni aallartippoq. Naasorpassuit qorsuusut eqqaminiittut misissoramigit misiginngilaq manna misissoqqissaarusullugu: ukiut tuusintillit arlaqartut kingorna taaneqartoq fotosyntesemik, ingerlaaseq tupinnartoq, tassa naasut qalipaateqaataata qorsuusup, klorofyletip, inunnut uumasunullu nerisassanik pilersitsisinnaajumalluni seqernup qaamarnata nukinganik tigusisarnera, kuldioxidimik, inuit uumasullu silammut anersaarnermikkut anisitaannik, tigusisarnera, iltimillu najuussinnaasaannik tunioraanera. Tamanna inunnut paasiuminaatsuuvoq, Adamillu tamatuminnga misissueqqissaarnissaanut pissutissaqanngilaq. Tamanna Pinngortitsisumit tupinnartuliaavoq. Taassuma ilisimalluarpaa pinngortitaminullu nunamiittunut iluaqutissanngorlugu ingerlatillugu. Taamaattumik inuit naammalluinnartut silassorissusiannut naammappoq ilisimassallugu Guuti, Pinngortitsisoq, naajartortitsisuusoq, Guutillu inummut suliassarititaa tassaasoq naasut assigiinngitsut Edenip naatsiiviani nassaassaasut inuunerannik isumassuinissaq. — Takuuk Môrsasip agdlagai sujugdlît 1:12.
Kisimiittoq, pilluaannanili
19. Naak nunami inoqateqanngikkaluarluni Adam qanoq iliunngila?
19 Inuk Ataataminit qilammiusumit suli tamakkiisumik ajoqersorneqarsimanngilaq. Edenip naatsiivia Adamip isumagaa, taassumunngalu assingusumik ikiortigisinnaasaminik nunamiittoqanngilaq. Kisimiippoq, tassa imminut assingusunik allanik inoqateqanngilaq. Imminut assingusumik nunameeqatigisinnaasaminik ujarlinngilaq. Guuti, Ataatani qilammiusoq, qatanngummik angummik arnamilluunniit qinnuiginngilaa. Inuttut kisimiinnerata silaarutaasartinngilaa imaluunniit inuunerminik suliaminillu nuannaarutiginnikkunnaarsinnagu. Guutimi ilagaa. — Naleqqiuguk Tussiaat 27:4.
20. (a) Suna Adamip nuannaarutissarsiffiginerpaavaa? (b) Sooq pissutsit taama ittut atorlugit inuujuaannarnissaq Adamimut artornarnavianngikkaluarpa? (c) Ilanngutassiami tulliuttumi suut sammissavavut?
20 Adamip nalunngilaa nammineq sulianilu Ataataminit qilammiusumit isiginnaarneqarlutik. Guutimi Pinngortitsisimilu, pinngortitakkut kusanangaartukkut inuup avatangiiserisaatigut saqqummersinneqartumik nuanningaartumik angissuseqartup, iluarisaanik iliornini tamanit nuannaarutissarsiffiginerpaavaa. (Naleqqiuguk sarĸúmersitat 15:3.) Inummut taassumunnga naammalluinnartumut isumamigullu aalajasuunngitsumut, Guutiminillu oqaloqateqartartumut, taamatut inuuinnarnissaq artornartuunanilu avaanngunartuunavianngilaq. Guutillu Adam alutornartumik nalerisimaarnarlunilu nuannaarnartumik suliassissimavaa. Adamip Paratiisimi Pinngortitsisiminit pilluaqqussutisiai siunissamilu atugassarsiai ilanngutassiami tulliuttumi oqaluttuarineqassapput. (1/8 89)
[Quppernerup ataani ilanngussat]
a Oqaaseq tamanna Bibelip allanneqaqqaarfiani pinngortitsinermik oqaluttuami atorneqarpoq. — Takuuk atuaqqissaarummi New World Translation-imi Môrsasip agdlagai sujugdlît 1:26-mut nassuiaatitut quppernerup ataani ilanngussaq.
b Nalimini ilisimaneqartut naapertorlugit pruffiitip Mosesip, ukiut hundredellit 16-issaanni u.n.a.s. Môrsasip agdlagai sujugdlît-nik allassimasup, kuussuaq tamanna pillugu ima paasissutissiivoq:
’Kuup siulliup ateraa Pisjon, taanna Havilap nunaata tamarmi avataagut kuuppoq, tassani kuulteqarpoq. Nunallu taassuma kuultia ajunngeqaaq, aamma kutsuk tipigissaat tassani nassaasarpoq, aligorlu tungujortoq. Kuup aappaata ateraa Gihon, taanna Kusjip nunaata tamarmi avataagut kuuppoq. Kuuit pingajuata ateraa Hiddekel, taanna Assyriap kangiagut kuuppoq. Kuuit sisamaat tassa Eufrat.’ — 1 Môrsase 2:11-14.
Qanoq akissavit?
□ Sooq Adamip uumanini sivisunngitsumik tupigusuutigaa?
□ Guutip Adam sumik suliassippaa, Adamilu tamatumunnga qanoq qisuariarsimassava?
□ Inuk naammalluinnartoq siunissami sunik atugassaqartinneqarpa, sooq?
□ Paasiuminaatsunik paasiniaaqqissaarneq sooq Adamip inuunermini sallinngortinngilaa?
□ Sooq Adam kiserliornermik avaanngusuuteqanngila?
[Qupp 10-mi suminngaanneernera]
Foto: NASA