Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
1-7 DE NOVIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JOSUÉ 18, 19
“Jehová okiteititi ixtlamatki porque israelitas kuali okinxexelili tlali”
it-2-S pág. 238 párr. 1
Kanin otlamiaya intlal
Ijkuak israelitas okinxexelilijkej tlali xamo okichijkej nin ome tlamantli: ika sorteo uan noijki okitakej kox ueyi non tribu. Xamo ika sorteo okijtouayaj kanin kinmakaskiaj tlali sejse tribu, uelis kinmakaskiaj ik sur, norte, este noso oeste. Sekimej kinmakaskiaj tlali itempa mar noso ipan tepeyo. Jehová okijtouaya kanin kinmakaskiaj tlali uan ijkon amikaj okualaniaya (Prov. 16:33). Noijki ye kitaskia ken yetoskia sorteo para kijtoskia tlen tlali kinmakaskiaj, ijkon omochi profecía tlen okijto Jacob ijkuak yiixpoliuiskia. Non profecía ijkuilitok itech Génesis 49:1 hasta 33.
it-1-S pág. 1120 párr. 2
Ijkuak ikaj itlaj okikajteuiliayaj
Tlali tlen okitemakakej. Jehová okinmakak tlali ikoneuan Israel uan okilui Moisés kanin tlamiskia (Núm. 34:1-12; Jos. 1:4). Ikoneuan Gad, Rubén uan tlajko itribu Manasés okiselijkej itlal Moisés (Núm. 32:33; Jos. 14:3). Josué uan Eleazar okinpaleuijkej oksekimej tribus uan ijkon okiselijkej tlali ika sorteo (Jos. 14:1, 2). Profecía tlen okijto Jacob tlen ijkuilitok itech Génesis 49:5, 7, intribu Simeón uan Leví okinmakakej tlali pero okse tlamantli: itribu Simeón okimakakej seki altepemej itech itlal Judá (Jos. 19:1-9), intribu Leví okinmakakej 48 altepemej itech intlal israelitas. Uan Jehová okinmilui levitas ye kinmakaskia tlen omonekiaya porque yejuan tlapaleuiskiaj itech kali kanin israelitas kiueyichiuaskiaj Jehová. Ik non, okinmakayaj diez porciento tlen okipiaya oksekimej israelitas uan ijkon Jehová okinmakaya tlen omonekiaya (Núm. 18:20, 21; 35:6, 7). Uan sejse familia tlen opouiayaj itech sejse tribu okinmakakej tlali. Ijkuak okachi omomiaktiliayaj, inkoneuan okinxexeliliayaj tlali pero okachi tsikitsin.
it-2-S pág. 238 párr. 2
Kanin otlamiaya intlal
Ijkuak yokichijkej sorteo uan yokitakej tlen tlali kinmakaskiaj, satepan okitayaj kanin tlamiskia intlal. Pero noijki okitayaj kox ueyi intribu. Jehová okinmilui ma kinxexelilikan tlali ika sorteo pero omonekiaya kitaskej kox miakej itech intribu. Akinmej okachi miakej okachi ueyi tlali kinmakaskiaj uan akinmej amo miakej amo okachi ueyi kinmakaskiaj. Kanin kinmakaskiaj ompa mokauaskiaj (Núm. 33:54). Ijkuak okichiuayaj sorteo amo uelis kipatlaskiaj kanin chantiskiaj pero kema okinmakayaj okachi tlali tla miakej itech intribu. Ik non, itribu Judá okikuilijkej seki tlali uan okimakakej itribu Simeón (Jos. 19:9).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-2-S pág. 238 párr. 5
Kanin otlamiaya intlal
Biblia kijtoua ijkuak israelitas okinxexelilijkej tlali tlen okatka oeste ik aueyatl Jordán, achto okichijkej ika sorteo para kimakaskiaj itribu Judá (Jos. 15:1-63), itribu José (Efraín) (Jos. 16:1-10), tlajko itribu Manasés (Jos. 17:1-13). Satepan okijtojkej kanin tlamiskia uan okijtojkej keski altepemej yetoskia. Ijkuak ijkon opanok, nesi ayakmo okixelojkej tlali porque nochtin israelitas okatkaj Guilgal uan satepan omonechikotoj Siló (Jos. 14:6; 18:1). Biblia amo kijtoua hasta keman opejkej oksepa ijkon kichiuaj. Pero kema kijtoua Josué okinmajuak chikome tribus, porque ouejkajkej amo san niman okitekitiltijkej tlali tlen okinmakakej (Jos. 18:2, 3). Sekimej ixtlamatkej kijtouaj tleka chikome tribus ijkon okichijkej, porque ijkuak okimoaxkatijkej altepemej okimokauijkej miak tlamantli uan ijkuakon yikuali okatkaj porque cananeos ayakmo uelis kintlajyouiltiskiaj. Ik non, amo san niman otekipanojkej itech tlali tlen okimoaxkatijkej. Xamo yejuan noijki amo okinekiayaj moteuiskej iuan cananeos tlen ok ompa ochantiayaj (Jos. 13:1-7). Noso xamo porque omokuayejyekouayaj san tlali tlen okipiayaj san non okinmakakej.
8-14 DE NOVIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JOSUÉ 20-22
“¿Tlen techmachtia ijkuak sekimej israelitas okintenejkej?”
w06-S 15/4 pág. 5 párr. 3
Akinmej yomonamiktijkej moneki motlapouiskej
Ijkuak timotlapouiaj non tlapaleuia para amo ma timokuayejyekokan tlen amo melauak. Ma tikitakan tlen okinpanok sekimej intribus Israel. Itribu Rubén, Gad uan tlajko itribu Manasés tlen okatkaj oriente ik kanin aueyatl Jordán, okichijchijkej se altar sapanoua ueyi. Oksekimej tribus tlen okatkaj ik occidente omokuayejyekojkej tlen okichijkej okixnamikej Jehová, ik non, omoyektlalijkej para inmiuan moteuitiuij. Pero achto okintitlankej sekimej ma motlapouitij iuan nonmej tribus. ¡Kuali ijkon okichijkej! Okimatkej altar tlen okichijchijkej amo para kintlamaniliskiaj teotsitsintin, okichijchijkej altar porque amo okinekiayaj satepan oksekimej tribus ma kinmiluikan: “Namejuan amo uelis nankitekichiuiliskej Jehová”. Non altar kiteititiskia yejuan noijki okiueyichiuayaj Jehová (Josué 22:10-29). Altar kiteititiskia Jehová melauak Dios (Josué 22:34, nota).
w08-S 15/11 pág. 18 párr. 5
Xitlapaleui para nankipiaskej yolseuilistli
Nesi israelitas omokuayejyekouayaj uelis kinteuiskiaj oksekimej israelitas porque okichijkej tlen amo kuali. Pero okinekiayaj kichiuaskej ichtaka para ijkon insoldados amo okachi miakej kinmixpoloskiaj. Pero tribus tlen ochantiayaj ik kanin omokauaya aueyatl Jordán okintitlankej sekimej tlakamej para ma motlapouitij iuan nonmej tribus. Tlakamej okintlajtlanijkej: “¿Tleka amo onankitlakamatkej iDios Israel. Axkan ayakmo nankichiuaj tlen kijtoua Jehová”. Amo melauak tlen israelitas okinmiluijkej nonmej tribus porque amo okichijchijkej altar para kinueyichiuaskej teotsitsintin. ¿Tlen okijtojkej ijkuak ijkon okinmiluijkej? ¿Sapanoua inmiuan okualankej? ¿Amo okinyekiluijkej tleka ijkon okichijkej? Amo ijkon okichijkej. Ika kualyotika okinmiluijkej ijkon okichijkej porque okinekiayaj kitekichiuiliskej Jehová. Tlen yejuan otlanankilijkej okinpaleui kuali ma mouikakan iuan toTajtsin Dios uan okinpaleui para amikaj ma kixpolokan. Yejuan kuali omotlapouijkej iuan okseki tribus, ik non, kuali omouikakej (Jos. 22:13-34).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-1-S pág. 408 párr. 4
Canaán
Maski israelitas amo okinmixpolojkej miakej cananeos nion amo okinchiualtijkej ma yetokan intlakeualuan, ok uelis tikijtoskej Jehová okinmakak nochi tlali tlen ye okinmilui kinmakaskia iuejkatatajuan israelitas, okichi kuali ma yetokan uan okichi nochi tlen ye okinmilui kichiuaskia (Jos. 21:43-45). Akinmej ik ompa ochantiayaj uan okinkokoliayaj israelitas omomojtiayaj, ik non, israelitas kuali okatkaj uan amitlaj okinmomojti. Jehová okijto yolik kinkixtiskiaj cananeos itech inmialtepe para amo momiaktiliskiaj tekuanimej (Éx. 23:29, 30; Deut. 7:22). Maski cananeos okipiayaj kuali carros tlen innajnakastlan okipiaya tepostli tlen otlatekia uan okintlanilijkej israelitas, non amo kijtosneki Jehová amo okichi nochi tlen okinmilui kichiuaskia (Jos. 17:16-18; Juec. 4:13). Biblia kijtoua ualeua israelitas okintlanilijkej porque amo okichijkej tlen Jehová okinmilui (Núm. 14:44, 45; Jos. 7:1-12).
15-21 DE NOVIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JOSUÉ 23, 24
“Saiktlami Josué okinnemachti israelitas”
it-1-S pág. 89
Mosetiliaj
Pero amo ijkon okatka ijkuak israelitas okalakej itech altepetl Canaán. ToTajtsin Dios okinmakak tlali tlen yokinmiluijka intatajuan kinmakaskia uan ijkuak kalakiskiaj amo yetoskiaj ken amo inmialtepe. Jehová okinmilui amo ma mosetilikan iuan okseki altepemej (Éx. 23:31-33; 34:11-16). San omonekiaya kichiuaskej tlen okinnauatiaya toTajtsin Dios uan amo tlen kijtoskiaj akinmej ochantiayaj itech okseki altepemej tlen ye kinmixpoloskia (Lev. 18:3, 4; 20:22-24). Ye okinmilui amo inmiuan ma monamiktikan. Porque tla monamiktiskiaj iuan siuamej tlen amo okiueyichiuayaj Jehová, noijki mouikaskiaj iuan infamiliares tlen amo okixmatiayaj Jehová, kinueyichiuaskiaj teotsitsintin uan non kichiuaskia ma kixnamikikan (Deut. 7:2-4; Éx. 34:16; Jos. 23:12, 13).
w07-S 1/11 pág. 26 párrs. 19, 20
Jehová nochipa kichiua tlen kijtoua
19 Tejuan noijki uelis tikijtoskej ijkon ken okijto Josué: “Nion se tlajtoli opoliuik tlen okijto Jehová namoDios. Nochi melauak omochi uan onamechpaleui. Nochi tlen okijto ijkon opanok” (Josué 23:14). Jehová kinmakixtia, kimaluia uan kinmaka itekipanojkauan tlen moneki. ¿Tikmati itlaj tlen okijto Jehová uan amo omochi? Amo ijkon. Porque tikneltokaj melauak mochiua tlen kijtoua iTlajtol toTajtsin Dios.
20 ¿Tlen panos satepan? Jehová techiluia tiyetoskej itech se xochitlali kanin tiyolpakiskej. Oksekimej kinkauilis ma tlanauatikan iuan Cristo. San kanin tiyetoskej, moneki timochijchikauaskej ijkon ken Josué uan nochipa ma tiktlakamatikan Jehová, tla ijkon tikchiua ye techmakas tlen yokijto. Ijkuakon tikilnamikiskej tlen ye okijto kichiuas uan tikijtoskej: “Nochi melauak omochi”.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
w04-S 1/12 pág. 12 párr. 1
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech Josué
24:2 ¿Okinueyichiuaya teotsitsintin itajtsin Abrahán? Itajtsin achto amo okitekichiuiliaya Jehová. Xamo ompa Ur okiueyichiuaya teotsin Sin, Judíos kijtouaj xamo hasta okinmachijchiuaya teotsitsintin. Pero ijkuak toTajtsin Dios okinauati Abrahán ma uia Harán Tare noijki iuan oyajki (Génesis 11:31).
22-28 DE NOVIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JUECES 1-3
“Itlaj omokuayejyeko kichiuas se tlakatl ixtlamatki”
w04-S 15/3 pág. 31 párr. 3
Ehúd okinmakixti israelitas
Tlen omokuayejyeko kichiuas Ehúd kuali okiski pero amo porque okatka ixtlamatki noso porque akinmej okikokoliayaj ialtepe amo okatkaj ixtlamatkej. Kuali okiski tlen okichi porque toTajtsin Dios okipaleui uan amo se tlakatl. Ehúd otlatlanki porque toTajtsin Dios okinekiaya kimakixtis ialtepe. Ye okitlali Ehúd ma yeto juez, Biblia kijtoua: “Ijkuak Jehová [...] okintlaliaya jueces [para israelitas], Jehová okatka iuan juez” (Jueces 2:18; 3:15).
w04-S 15/3 pág. 30 párrs. 1-3
Ehúd okinmakixti israelitas
Achto Ehúd okipixki se espada tlen sapanoua otlatekiaya, yetoskia ken se cuchillo, okitlati itlampa itlaken porque kitlatemoliskiaj. Yiuejkika akinmej okiuikayaj se espada nochipa okiuikayaj itlajko uan ik ipochma, ijkon san niman uelis kikixtiskiaj ika inyekma. Pero Ehúd okimatiaya okachi kitekitiltis ipochma, ik non, iespada okitlati itech imets tlen omokauaya ik iyekma, ompa amo kitlatemoliskiaj. Ye amo omomojti ijkuak okitlaxtlauilito tekiua Eglón tlen otlanauatiaya itech altepetl Moab (Jueces 3:16, 17).
Biblia amo kijtoua tlen achto opanok kanin otlanauatiaya tekiua Eglón pero kema kijtoua: “Ijkuak Ehúd okitemakak, okinmilui ma yakan akinmej okiuikayaj itlaxtlauil tekiua” (Jueces 3:18). Ehúd okilui tekiua tlen okiuikiliayaj uan satepan okinkauato akinmej iuan oyayaj hasta kanin kuali yetoskiaj uan satepan omokopato. ¿Tleka ijkon okichi? ¿Okinuikak nonmej tlakamej para kinmaluiskia noso porque ijkon otlanauatiaya tekiua noso omonekiaya yaskiaj para kiuikaskiaj itlaxtlauil tekiua? ¿Okinkauato porque okinekiaya kuali ma kisa tlen omokuayejyeko kichiuas? Ehúd okatka yolchikauak uan oksepa omokopki kanin okatka tekiua.
Biblia kijtoua: “Ijkuak oajsito kanin okatkaj teotsitsintin ompa Guilgal, Ehúd omokopato uan okilui tekiua: ‘Tekiua itlaj nimitsiluis pero san te moneki tikmatis’”. Biblia amo kijtoua ken Ehúd oksepa oajsito ixpan tekiua Eglón. Akinmej ompa otlamaluijtokaj, ¿kox omokuayejyekojkej tleka oksepa oajsito? ¿Okijtojkej ken oyaya iselti amitlaj uelis kichiuiliskia tekiua? ¿Noso omokuayejyekojkej okinkajkaya akinmej ochantiayaj ialtepe porque iselti oyaya? Maski san tlen omokuayejyekojkej, Ehúd okinekiaya motlapouis san iuan tekiua uan ijkon okichi (Jueces 3:19).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
w05-S 15/1 pág. 24 párr. 7
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech Jueces
2:10-12. Nochipa moneki timomachtiskej para amo tikilkauaskej tlen Jehová yokichi (Salmo 103:2). Tetajmej moneki kinpaleuiskej inkoneuan ma ajsi itech inyolo tlen kinmachtiaj (Deuteronomio 6:6-9).
29 DE NOVIEMBRE-5 DE DICIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JUECES 4, 5
“Jehová okinyekanki ome siuamej uan ijkon okimakixti ialtepe”
w15-S 1/8 pág. 12 párr. 6
“Onimochi ken yetoskia inantsin Israel”
Israelitas okinmojtiaya se tlakatl tlen omotokayotiaya Sísara. Inreligión uan tlen okichiuayaj akinmej ochantiayaj Canaán okiteititiayaj sapanoua okintlajyouiltiayaj oksekimej. Okinmiktiayaj inkoneuan uan itech inteokal oauilnemiayaj. ¿Timokuayejyekoua tlen okinchiuiliayaj akinmej okinnauatiayaj Sísara uan isoldados? Itech itlakuikal Débora okijto okatka oui ijkuak israelitas oyayaj itech ojtli uan ayakmo ochantiayaj inkalijtik (Jueces 5:6, 7). Xamo israelitas sapanoua omomojtiayaj, ik non, ochanchiuatoj kuajyo uan ipan tepetl, amo otlatokayaj uan amo oyayaj itech ojtli porque uelis kintlajyouiltiskiaj; uelis kinmichtekiliskiaj inkoneuan noso kinchiualtiskiaj insiuauan inmiuan ma motekakan.
w15-S 1/8 pág. 13 párr. 1
“Onimochi ken yetoskia inantsin Israel”
Israelitas 20 xiuitl okintlajyouiltijkej, hasta ijkuak Jehová okitak okipatlakej innemilis. Noso ken kijtoua itlakuikal Débora uan Barac: “Hasta ijkuak onimochi ken yetoskia inantsin Israel”. Inamik Débora omotokayotiaya Lapidot. Amo tikmatij kox okinpiayaj inkoneuan pero ye omochi “inantsin Israel”, kijtosneki Jehová okipejpenki para ma kinmalui israelitas ijkon ken se siuatl kimaluia ikonetsin. Juez Barac okitlakamatiaya Jehová uan okatka yolchikauak, ik non, Jehová okilui Débora ma tlanauati ma kinotsatij para ma moteuiti uan Sísara iuan isoldados (Jueces 4:3, 6, 7; 5:7).
w15-S 1/8 pág. 15 párr. 1
“Onimochi ken yetoskia inantsin Israel”
Jael san niman okiyole tekiua Sísara ma kalaki ijtik imantajkal. Tla ikaj kitlajtlaniskia kox okitak, ye kiluiskia amo. Sísara omotekak uan Jael okitlakenti. Ijkuak ye okitlajtlanili atl, Jael okimakak leche yemankatotonik. Tlakatl san niman okochki, ijkuakon Jael okikitski se martillo uan se kuauitl, ye kuali okimatiaya kintekitiltis porque nochipa okipatlaya kanin chantiskia. Ye okatka yochikauak, ik non, yolik omotoki uan kixpolo akin okikokoliaya Jehová. Tla momojtiskia, amo uelis kixpoloskia. ¿Kox omokuayejyeko miak xiuitl okitlajyouilti ialtepe toTajtsin Dios? ¿Noso ijkon okichi porque okinekiaya kiyolpaktis Jehová? Biblia amo kijtoua pero kema kijtoua okixpolo Sísara (Jueces 4:18-21; 5:24-27).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
Ma tiktekichiuilikan Jehová ika nochi toyolo
9 Itech Jueces tlakotonal 5 techtlapouia okseki tlamantli tlen techtlapouia tlakotonal 4. Jueces 5:20, 21 kijtoa: “Itech iluikak sitlalimej oualmoteuijkej; desde kanin okatkaj oualmoteuijkej iuan Sísara. Kanin opanoaya aueyatl Cisón okinmikti”. ¿Kijtosneki ángeles okinpaleuijkej israelitas, noso kijtosneki ouetskej temej tlen katej iluikak? Biblia amo kiyekijtoa. Pero uelis tikijtoskej Jehová okichi sapanoa chikauak ma kiaui. Uan ijkon 900 carros tlen ika omoteuiayaj omotsikotoj itech sokitl. Itech Jueces 4:14, 15 kijtoa eyi uelta otlatlankej porque Jehová okinpaleui. Nion se itech diez mil israelitas tlen omoteuitoj amo okijtojkej yejuan okintlanilijkej akinmej okinkokoliayaj.
6-12 DE DICIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JUECES 6, 7
“Xikchiuakan ika namochikaualis”
w02-S 15/2 pág. 6 párr. 5
Principios bíblicos techpaleuiaj
Yiuejkika hebreos okipiayaj se juez tlen omotokayotiaya Gedeón, ye omokuayejyekouaya ken moneki. Ye amo okijto okinamikiaya kinyekanas israelitas uan ijkuak okiluijkej ijkon ma kichiua, ye okijto amo okinamikiaya. Biblia kijtoua: “Tejuan tipouij iuan ifamilia Manasés, amo timiakej uan itech ifamilia notajtsin ne amo okachi nopati” (Jueces 6:12-16).
Jehová kiyekana ialtepe
5 ¿Akinmej noijki okiselijkej espíritu santo para ma kiyekanakan ialtepe Jehová? Biblia kijtoa “Josué ikone Nun otentoka ika espíritu tlen kitemaka ixtlamatilistli” (Deuteronomio 34:9). Noijki “iespíritu Jehová ouala ipan Gedeón” (Jueces 6:34). Uan “iespíritu Jehová opejki tekiti itech David” (1 Samuel 16:13). Nochtin yejuan okineltokayaj iespíritu santo Jehová kinpaleuiskia ma kichiuakan tlen yejuan inselti amo uelis kichiuaskiaj (Josué 11:16, 17; Jueces 7:7, 22; 1 Samuel 17:37, 50). Jehová okinmakak chikaualistli para ma kichiuakan miak tlamantli tlen tetlajtlachialtia. Ik non, san ye omonekiaya ma kiueyichiuakan.
Gedeón okintlanili madianitas
Jehová okilui Gedeón: “Nikinpaleuis israelitas ma tlatlanikan. Pero katej miakej soldados uan uelis mokuayejyekoskej otlatlankej ika inchikaualis. Xikinmilui akinmej momojtiaj ma mokuepakan inkalijtik”. Ik non, 22,000 tlakamej oyajkej uan 10,000 omokajkej. Satepan, Jehová okijto: “Ok katej miakej soldados. Xikinuika kanin panoa atl uan xikinmilui ma atlikan. San ma mokauakan akinmej atliskej uan tlachixtoskej amo ma uiki akin kinteuis”. San 300 tlakamej otlachixtokaj ijkuak oatlikej. Jehová okijto nonmej 300 tlakamej kintlaniliskiaj 135,000 (ciento treinta y cinco mil) soldados madianitas.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
w05-S 15/1 pág. 26 párr. 6
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech Jueces
6:25-27. Gedeón okatka yolyamanki uan ijkon amo okinkualani akinmej okikokoliayaj. Ijkuak titetlapouiskej amo ma tikijtokan itlaj tlen uelis kikualanis akin tiktlapouiaj.
13-19 DE DICIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JUECES 8, 9
“Okachi kuali tla tiyolyamankej uan amo ma timoueyinekikan”
w21.07 págs. 16, 17 párrs. 10, 11
Ma titlapaleuikan para kuali ma mouikakan tokniuan
10 Ma timokuayejyekokan tlen okipanok Gedeón, ye opouiaya itech itribu Manasés uan itribu Efraín. Jehová okipaleui Gedeón uan 300 tlakamej ma tlatlanikan itech se guerra, non uelis kichiuaskia ma moueyinekikan. Tlen ochantiayaj altepetl Efraín okitatoj Gedeón pero amo para kiyolchikauaskiaj, okitato para iuan mokualaniskiaj porque amo okinmiluijkej inmiuan ma yakan itech non guerra. Okachi okintekipachouaya ma kintlakaitakan akinmej opouiayaj itech intribu uan amo okitayaj tlen okachi ipati: Gedeón otlapaleui para ma moueyichiua itoka Jehová uan noijki okipaleui ialtepe (Juec. 8:1).
11 Gedeón okatka yolyamanki, ik non, okinmilui tlakamej tlen ochantiayaj ompa Efraín: “Ne amitlaj nikchiua, namejuan okachi miak tlamantli yonankichijkej”. Okinmilnamikti Jehová okinpaleui ma kichiuakan seki tlamantli miak ipati. Ijkuakon yejuan ayakmo okualankej (Juec. 8:2, 3). Gedeón omochijchika yetos yolyamanki para ijkon israelitas kuali mouikaskiaj.
¿Tleka miak ipati ma tiyetokan tiyolyamankej?
15 Gedeón okatka se tlakatl yolyamanki. Se tonal, Jehová okilui kinmakixtiskia israelitas inmak madianitas. ¿Tlen okichi Gedeón? Okijto ikalchanejkauan amo okachi oueyititokaj uan ye amo okachi oueyititoka itech ikalijtik itajtsin (Jueces 6:15). Pero Gedeón otlaneltokak itech Jehová uan okichi tlen okinauati. Kuali okajsikamatki tlen Jehová okinekiaya ma kichiua uan okilui ma kiyekana (Jueces 6:36-40). Gedeón okatka chikauak uan yolchikauak, pero noijki okatka ixtlamatki uan nochi kuali okichiuaya (Jueces 6:11, 27). Ye amo okinek yetos ueyi tekiua ijkuak tlaltikpaktlakamej okinekiayaj ma tlanauati. Ijkuak okichi tlen Jehová okinauati, omokuepki ikalijtik (Jueces 8:22, 23, 29).
w08-S 15/2 pág. 9 párr. 9
Ma tikchiuakan tlen Jehová kijtoua
9 Para uelis timouikaskej iuan toTajtsin Dios moneki tiyetoskej tiyolyamankej (1 Ped. 3:8; Sal. 138:6). Itech amochtli Jueces capítulo 9 kiteititia miak ipati tiyetoskej tiyolyamankej. Ompa techtlapouia tlen okijto Jotán, ikone Gedeón. Ye ijkin opejki kijtoua: “Se tonal kuajmej okipejpenatoj akin kinnauatiskia” Kuauitl olivo, higuera uan vid okinneskayoti tlakamej yolkualmej tlen amo okijtojkej yejuan okinekiayaj yetoskej intekiua israelitas. Pero kuauitl cambrón tlen ika otlatlatiayaj okineskayoti se tlakatl tlen omotokayotiaya Abimélec omoueyinekiaya uan otemikti porque okinekiaya yetos tekiua. Otlanauati itech Israel eyi xiuitl pero okixpolojkej (Juec. 9:8-15, 22, 50-54). Non techititia okachi kuali tiyetoskej tiyolyamankej.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-1-S pág. 763 párr. 6
Efod, I
Gedeón okinekiaya israelitas ma kilnamikikan Jehová okinpaleui ma tlatlanikan, ik non, omonekiaya ma kiueyichiuakan. Pero “Gedeón omouijtili porque okichijchi efod uan noijki okiouijtili ifamilia”. Israelitas okiueyichijkej uan ijkon otlajtlakolchijkej (Jueces 8:27). Biblia amo kijtoua Gedeón okiueyichi non efod porque apóstol Pablo okijto ye okatka intlajko “miakeh tokniwah” tlen okiteititijkej otlaneltokayaj itech Jehová (Heb. 11:32; 12:1).
20-26 DE DICIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JUECES 10-12
“Jefté kuali omouikaya iuan Jehová”
Jehová kinteochiua akinmej itech tlaneltokaj
9 Uelis ineskayo José okipaleui Jefté. Ye okitak ken José okinmiknomatki iikniuan maski okikokoliayaj (Génesis 37:4; 45:4, 5). Ijkuak Jefté omokuayejyeko itech ineskayo José uan itech okseki kuali neskayomej, nin okipaleui ma kichiua tlen kipaktia Jehová. Maski Jefté omoyolkoko miak ijkuak iikniuan okitlajyouiltijkej, nochipa okipaleuiaya Jehová uan ialtepe (Jueces 11:9). Jefté okachi okipatioitaya kipaleuis itoka Jehová. Pampa nochipa okatka yolmelajki iixpan Jehová, ye okiteochi uan noijki okinteochi israelitas (Hebreos 11:32, 33).
Jehová kinteochiua akinmej itech tlaneltokaj
8 Maski Jefté kuali omoteuiaya, noijki kuali okixmatiaya Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés uan kuali okimatiaya nochi tlen okipanok altepetl Israel. Ik non, kuali okimatiaya tlen kuali uan tlen amo kuali iixpan Jehová (Jueces 11:12-27). Jefté omoyekanaya ika principios tlen kipia Tlanauatil. Ye okimatiaya Jehová amo kineki ma tikinkokolikan oksekimej, pampa ye kineki nochtin itekipanojkauan ma motlasojtlakan. Noijki, Tlanauatil okimachti ma kinpaleui oksekimej, maski okikokoliayaj (Éxodo 23:5; xiktlajtolti Levítico 19:17, 18).
it-2-S pág. 25 párr. 6
Jefté
Jefté okilui Ammón Jehová okinmakak tlali israelitas, ik non, amo kikopiliskia teotsin Kemós. Non teotsin okatka iteotsin Ammón. Sekimej kijtouaj non amo melauak. Maski Ammón okipiaya iteotsin Milcom uan Kemós okatka inteotsin akinmej ochantiayaj Moab, nonmej altepemej ken omotayaj, okinueyichiuayaj miakej teotsitsintin. Salomón opejki kiueyichiua teotsin Kemós ompa Israel porque okiyoltilankej isiuauan tlen oksekan inmialtepe (Juec. 11:24; 1 Rey. 11:1, 7, 8, 33; 2 Rey. 23:13). Sekimej ixtlamatkej kijtouaj “Kemós” kijtosneki “akin tlanauatia noso kimoaxkatia”. (Xikita Gesenius’s Hebrew and Chaldee Lexicon, okitlajtolkopki ika inglés S. P. Tregelles, 1901, pág. 401). Xamo Jefté otlajto itech non inteotsin tlen ammonitas okijtojkej okinpaleui ma kimoaxkatikan okseki altepemej uan ijkon yejuan kimokauiskiaj tlali.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-2-S pág. 24
Jefté
Ijkuak Jefté oneski itatajuan yomonamiktijkaj. Inantsin Jefté oauilnemiaya pero non amo kijtosneki ye oneski ijkuak inantsin ok ijkon okichiuaya. Ijkuak omonamikti iuan Galaad ayakmo oauilnemiaya, ijkon ken Rahab oauilnemiaya pero satepan omonamikti iuan Salmón (Juec. 11:1; Jos. 2:1; Mat. 1:5). Itatajuan Jefte yomonamiktijkaj ijkuak ye oneski, ijkon kiteititia Biblia porque itlakpaikniuan tlen okatkaj ikoneuan achto isiua Galaad, okikixtilijkej tlali porque amo okinekiayaj ma kimakakan (Juec. 11:2). Tlakamej tlen ochantiayaj Galaad okikauilijkej ye ma kinyekana uan ompa opouiayaj itlakpaikniuan tlen noijki okikauilijkej Jefté ijkon ma kichiua (Juec. 11:11). Noijki Jefté okitlamanili Jehová itech tabernáculo (Juec. 11:30, 31). Non amo uelis panoskia tla ijkuak nesiskia itatajuan amo omonamiktijkej, ijkon okijtouaya Tlanauatil: “Nion se konetl tlen itatajuan amo omonamiktijkej amo uelis monechikos iuan ialtepe Jehová. Nion se iuejkaixui amo keman uelis monechikos iuan ialtepe Jehová” (Deut. 23:2).
27 DE DICIEMBRE-2 DE ENERO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JUECES 13, 14
“¿Tlen kinmachtia tetajmej tlen okichijkej Manóah uan isiua?”
Tetajmej xikinmachtikan namokoneuan ma kitlasojtlakan Jehová
9 ¿Tlen moneki kichiuaskej tetajmej para kinmachtiskej inkoneuan ma kitlasojtlakan Jehová? Axkan onka miak tlamantli amo kuali, ik non, ¿ken uelis tetajmej kinmaluiskej inkoneuan? Ma tikitakan ken uelis kichiuaskej.
10 Xiktlatlaujtikan Jehová ma namechpaleui. Ma tikitakan tlen okichi Manóah uan isiua. Ijkuak Manóah okimatki kipiaskiaj se konetl tlen omotokayoti Sansón, okitlatlaujti Jehová ma kipaleui ken kimachtiskiaj ikone
11 Se tokni itoka Nihad uan isiua itoka Alma tlen chantij Bosnia-Herzegovina, okichijkej ken Manóah. Yejuan okijtojkej: “Otiktlatlaujtijkej Jehová ken okichi Manóah. Otikiluijkej ma techpaleui kuali ma tikinmiskaltikan tokoneuan. Jehová otechpaleui ika tlen kijtoua iTlajtol, amatlajkuilolmej, ijkuak timonechikouaj uan ijkuak tikinpiaj uejueyij nechikolmej” (xiktlajtolti Jueces 13:8).
w05-S 15/3 pág. 25 párr. 5
Sansón otlatlanki porque Jehová okimakak ichikaualis
Ijkuak Sansón omoskaltijtoka Jehová okiteochijtoka (Jueces 13:24). Se tonal Sansón okinmilui intatajuan: “Ompa Timná onikitak se filistea uan onechpakti. Techtlajtlanilitij porque nikneki iuan nimonamiktis” (Jueces 14:2). Ye amo okijto kinmakixtis israelitas, okijto okinekiaya monamiktis iuan inmichpoch akinmej okinkokoliayaj. Itlanauatil toTajtsin Dios okijtouaya amo ma monamiktikan iuan akinmej okinueyichiuayaj teotsitsintin (Éxodo 34:11-16). Ik non, itatajuan okiluijkej: “¿Amo onka siuamej itech tofamilia noso itech nochi toaltepe? ¿Tleka tikneki timonamiktis iuan se siuatl tlen chanti iuan filisteos tlen amo kimochiuiliaj circuncisión?”. Pero Sansón miak uelta okilui itajtsin: “Techtlajtlaniliti porque ye nechpaktia” (Jueces 14:3).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
w05-S 15/3 pág. 26 párr. 1
Sansón otlatlanki porque Jehová okimakak ichikaualis
¿Tleka Sansón okipaktiaya non filistea? Itech amochtli Cyclopedia de McClintock uan Strong kijtoua: “Amo porque okatka kualtsin, porque ijkon Sansón uelis kichiuaskia tlen omokuayejyekouaya”. Jueces 14:4 kijtoua Sansón “okitemojtoka ken kinteuiskia filisteos porque okinnauatiayaj israelitas”. Ik non, Sansón okinekiaya non siuatl. Ijkuak Sansón okipiaya okachi xiuitl iespíritu Jehová okiyole ma kichiua tlen omonekiaya (Jueces 13:25). Noijki okiyole non ma kintlajtlanili itatajuan uan noijki okipaleui ma yeto juez itech Israel. ¿Uelis kichiuaskia Sansón tlen okinekiaya? Ma tikitakan ken okipaleui Jehová.