Iinkhombiso Zencwajana Ethi, IPilo NomSebenzi WobuKrestu IHlelo LomHlangano WeBandla
JULAYI 4-10
AMAGUGU ASELIZWINI LAKAZIMU | 2 SAMYELA 18-19
“UBharzilayi—Sibonelo Sokuthobeka”
w07-ZU 7/15 14 ¶5
UBharizilayi—Indoda Eyayikwazi Ukulinganiselwa Kwayo
Akungatshazwa ukuthi uDavide wayelwazisa kakhulu usizo lukaBharizilayi. Akubonakali sengathi inkosi yayimane nje ifuna ukubonga uBharizilayi ngokumsiza ngezinto ezithile ayezidinga. UBharizilayi ocebile wayengaludingi lolo sizo. Kungenzeka ukuthi uDavide wayefuna ukuba le ndoda esikhulile ibe ilungu lasebukhosini ngenxa yezimfanelo zayo ezinhle. Ukuba kukaBharizilayi yilungu lasebukhosini kwakuyoba ilungelo elikhulu, kumbeke emathubeni okuthola izinzuzo zokuba umngane wenkosi.
w07-ZU 7/15 14 ¶7
UBharizilayi—Indoda Eyayikwazi Ukulinganiselwa Kwayo
Esinye isizathu okungenzeka senza uBharizilayi wanquma ngendlela anquma ngayo ukuthi wayesekhulile futhi enokulinganiselwa okuhambisana nokuguga. Kungenzeka ukuthi uBharizilayi wayenomuzwa wokuthi wayengeke esaphila isikhathi eside. (IHubo 90:10) Wayenze konke ayengakwenza ukuze asekele uDavide, kodwa futhi wayekwazi ukulinganiselwa ayenakho njengoba ayesekhulile. UBharizilayi akazange avumele ukucabanga ngesikhundla nodumo ukuba kumenze angabhekani namaqiniso futhi angacabangeli amandla akhe. Ngokungafani no-Absalomu owayefuna ukuvelela, uBharizilayi wahlakanipha wabonisa ukuthobeka.—IzAga 11:2.
w07-ZU 7/15 15 ¶1-2
UBharizilayi—Indoda Eyayikwazi Ukulinganiselwa Kwayo
Le ndaba kaBharizilayi igcizelela isidingo sokulinganisela. Akufanele senqabe ilungelo lenkonzo noma sigweme ukuzama ukulithola ngoba singafuni ziphazamiso noma sinomuzwa wokuthi asinakukwazi ukuthwala imithwalo yemfanelo. UNkulunkulu angasisiza lapho sintula khona uma sincika kuye ukuze sithole amandla nokuhlakanipha.—Filipi 4:13; Jakobe 4:17; 1 Petru 4:11.
Ngakolunye uhlangothi, kudingeka sikuvume ukulinganiselwa kwethu. Ngokwesibonelo, kungenzeka ukuthi kakade umKristu umatasa kakhulu ngezinto ezingokomoya. Uyaqaphela ukuthi uma amukela amalungelo engeziwe, angase angayifezi kahle imithwalo yakhe yemfanelo engokomBhalo enjengokunakekela umkhaya wakhe. Esimweni esinjalo, ukwenqaba amanye amalungelo bekungeke yini kube inkomba yokuthobeka nokulinganisela?—Filipi 4:5; 1 Thimothewu 5:8.
Izinto ZakaZimu Eziligugu
‘Gijima Umjarho Bekube Sekupheleni’
19 Nakunezinto ongakghoni ukuzenzela zona ngebanga lokurholophala begodu uzizwa ngasuthi abantu abakuzwisisi, isibonelo sakaMefi-Bhotjhethi singakukhuthaza. (2 Sam. 4:4) Bekasirhole kwathi kusesenjalo kwafuze bona aqalane nokwahlulelwa yiKosi uDavida. Akhenge azibangele imiraro ebekaqalene nayo. Nanyana kunjalo, akhenge avume ukuthi ubujamo bakhe bumdanise, kunalokho bekathabela zoke izinto ezihle ebezenzeka kuye. Bekayithokozela indlela uDavida ebekamphethe ngayo. (2 Sam. 9:6-10) Yeke uMefi-Bhotjhethi nakahlulelwa nguDavida, walinga ukucabanga ngabo boke ubujamo. Akhenge avumele imitjhapho kaDavida imenze abe namavunda. Akhenge asole uJehova ngesenzo sakaDavida. UMefi-Bhotjhethi wafuna izinto ezihle angazenza bona asekele ikosi ebeyibekwe nguJehova. (2 Sam. 16:1-4; 19:24-30) UJehova wenza bona isibonelo esihle sakaMefi-Bhotjhethi sitlolwe eBhayibhelini ukwenzela bona kuzuze thina.—Rom. 15:4.
JULAYI 11-17
AMAGUGU ASELIZWINI LAKAZIMU | 2 SAMYELA 20-21
“UJehova UnguZimu Wobulungiswa”
it-1 932 ¶1
IGibiyoni
Eminyakeni emakhulu yoke amaGibiyoni bekasolo akhona njengesitjhaba sabantu ngitjho nanyana iKosi uSawula yafuna ukuwaqeda nya. Nanyana kunjalo, bakwaGibiyoni baragela phambili babekezela balinda uJehova ukuthi enze ubulungiswa. Lokho wakwenza ngokuthi kube nendlala iminyaka emithathu lokha nakubusa uDavida. Ngemva kokufunisisa nokubuza uJehova, uDavida wafumana ukuthi kunomlandu weengazi obandakanyekileko yeke wabuza amaGibiyoni bona khuyini ekufuze yenziwe ukuthi kuphele umlandu lo. AmaGibiyoni aphendula athi akafuni “isiliva namkha igolide” ngombana ngokuya ngokomThetho bekunganamhlabelo ovumelekileko wombulali. (Num 35:30, 31) Bebalemuka nokuthi angekhe babulala umuntu ngaphandle kwemvumo. Yeke, akhenge benze litho bekwaba kulapho uDavida ababuza imibuzo ngemva kwalokho babawa ukuthi banikelwe “amadodana” kaSawula alikhomba. Ngebanga lokuthi umlandu weengazi ebewukuSawula nemndeninakhe lokho bekutjho ukuthi nanyana kunguSawula ebekadosa phambili ekubulaleni, amadodanakhe kungenzeka aba nesandla. (2Sa 21:1-9) Endabeni le, bekungasikukuthi amadodana la azokufela izono zakayise (Dut 24:16) lokho bekuzokutjho ubulungiswa obufaneleko obukhambisana nomthetho othi, “akube yipilo ngepilo.”—Dut 19:21.
Izinto ZakaZimu Eziligugu
AbaDala AbamaKrestu—‘BaziinSebenzi Ezikunye Nathi Bona SiThabe’’
14 Ephasini mazombe, thina njengabantu bakaZimu senza ikonzwethu nanyana uSathana neensebenzi zakhe basivalele indlela ngeentjhijilo. Abanye bethu baqalana neentjhijilo, kodwana ngokuthembela kuJehova, siqalana ‘naboGoliyadabo’ begodu sibahlule. Nokho, ngezinye iinkhathi, ipi engapheliko negandeleleko lephasi elimbeli lisitjhiya sidiniwe begodu singasanamandla. Ebujamweni obubuthakathakobo, silimala bulula begodu sisengozini ‘yokudulwa phasi’ kugandeleleka ebesingaqalana nakho ngokuphumelelako. Ngeenkhathi ezinjalo, isikhuthazo esifike ngesikhathi esifaneleko esivela kumdala singasisiza sivuselele ithabo namandlethu godu. Iphayona elineminyaka ema-65 lathi: “Esikhathini esithileko esadlulako, bengingazizwa kuhle, begodu ikonzo yesimini beyingitjhiya ngidiniwe. Umdala wakutjheja ukungabi nomfutho kwami weza kimi. Saba nengcoco ekhuthazako esekelwe eBhayibhilini. Ngazisebenzisa iimphakamiso anginikela zona begodu ngazuza.” Langezelela: “Qala bona gade kukutjengisa ithando kangangani ngomdala loyo ngokubona ubuthakathaka bami bese angisize!” Kwamambala, kuyathabisa bona sinabadala abasitjheja ngethando begodu njengo-Abhishayi wekadeni, abahlala bakulungele ‘ukusisiza.’
JULAYI 18-24
AMAGUGU ASELIZWINI LAKAZIMU | 2 SAMYELA 22
“Thembela KuJehova Bona Akusize”
cl-ZU 19 ¶11
Ungasondela’ Ngempela Yini “KuNkulunkulu”?
11 Kukodwa ukufunda ukuthi uNkulunkulu “unamandla amakhulu.” (Isaya 40:26) Kanti kungokunye ukufunda indlela akhulula ngayo u-Israyeli wanqamula uLwandle Olubomvu, wabe esesisekela leso sizwe ehlane iminyaka engu-40. Ungawabona ngeso lengqondo amanzi agubhayo ehlukana phakathi. Ungasibona lesi sizwe—mhlawumbe esinabantu abangu-3 000 000—sihamba emhlabathini owomile, amanzi ajiyile emi ngapha nangapha njengezindonga ezinkulu. (Eksodusi 14:21; 15:8) Ungabubona ubufakazi bokunakekela kukaNkulunkulu nesivikelo saKhe ehlane. Kwaphuma amanzi edwaleni. Emhlabathini kwavela ukudla okufana nembewu emhlophe. (Eksodusi 16:31; Numeri 20:11) UJehova lapha akembuli nje kuphela ukuthi unamandla kodwa nokuthi uwasebenzisela ukusiza abantu bakhe. Akududuzi yini ukwazi ukuthi imithandazo yethu ikhuphukela kuNkulunkulu onamandla ‘oyisiphephelo nezikhwepha kithi, usizo olutholakala ngokushesha ngesikhathi sokucindezeleka’?—IHubo 46:1.
w10-ZU 6/1 26 ¶4-6
“Uyokwenza Ngobuqotho”
Ake siwahlolisise la mazwi kaDavide. Igama lesiHebheru elihunyushwa ngokuthi ‘ukwenza ngobuqotho’ lingahunyushwa nangokuthi “ukwenza ngomusa wothando.” Ubuqotho bangempela busekelwe othandweni. UJehova ubabonisa uthando labo abaqotho kuye.
Phawula futhi ukuthi ubuqotho abuwona nje umzwelo; bubonakaliswa ngezenzo. UJehova wenza ngobuqotho, njengoba uDavide azibonela ngokwakhe. Phakathi nezikhathi ezazicindezela kakhulu ekuphileni kwale nkosi ethembekile, uJehova wayisekela, wayivikela futhi wayiqondisa ngobuqotho. UDavide owayenomoya wokwazisa wambonga uJehova ngokumophula “entendeni yesandla sazo zonke izitha zakhe.”—2 Samuweli 22:1.
Amazwi kaDavide asitshela ukuthini? UJehova akashintshashintshi. (Jakobe 1:17) Akayiguquguquli imithetho yakhe futhi uzifeza ngaso sonke isikhathi izithembiso zakhe. Kwelinye lamahubo akhe, uDavide wabhala: “UJehova . . . ngeke abashiye abaqotho bakhe.”—IHubo 37:28.
Izinto ZakaZimu Eziligugu
Hlawulela Umoya Wokuba NgomNcani
7 Isibonelo sakaZimu sokuthobeka saba nomphumela okarisako kumrhalani uDavidi. Wabhinela uJehova wathi: “Uzonginikela isiviko sakho sephuluso, begodu ukuthobeka kwakho ngikho okungenza ngibe mkhulu.” (2 Sam. 22:36) UDavidi wafumana boke ubukhulu egade anabo kwa-Israyeli ngokuthobeka kwakaJehova—ngokukhothama kwakaZimu nofana ngokuzithoba kwakhe bona amnake. (Rha. 113:5-7) Kuhlukile na ngathi? Ukhona na kithi oneemfanelo, amakghono namalungelo, ‘angasisipho’ esivela kuJehova? (1 Kor. 4:7) Umuntu oziphatha njengomncani, ‘mkhulu’ ngombana uba yinceku kaJehova eligugu. (Luka 9:48) Akhe sibone bonyana kubayini lokhu kunjalo.
JULAYI 25-31
AMAGUGU ASELIZWINI LAKAZIMU | 2 SAMYELA 23-24
“Kghani Upha Ngokuzidela?”
it-1 146
U-Arawuna
Kubonakala kwanga u-Arawuna wanikela ngendawo, iinkomo kunye neenkuni zomhlabelo ngaphandle kokuthi abhadelwe nanyana kunjalo uDavida wathi uzombhadela. Encwadini yesi-2 kaSamyela 24:24 itjengisa ukuthi uDavida wathenga iselelwo neenkabi ngamashekeli ama-50 ($110) angaba yi-R1079. Nanyana kunjalo, indaba efumaneka kweyoku-1 yeenKronike 21:25 ithi uDavida wabhadala amashekeli ama-600 wegolide (c. $77,000) angaba yi-R1 196 399 ukuthenga indawo. Umtloli wencwadi yesiBili kamSamyela ukhuluma kwaphela ngezinto ezithengiswako njengombana lokho bekukhambelana nendawo ye-aldara, ipahla yomnikelo ebewuzokwenziwa, yeke kubonakala kwanga intengo akhuluma ngayo bekungeyezintwezo kwaphela. Ngakelinye ihlangothi, umtloli weyekuThoma yeenKronike ukhuluma ngethempeli elakhiwako ngokukhamba kwesikhathi nemali eyasetjenziswa lapho. (1Kr 22:1-6; 2Kr 3:1) Njengombana indawo ebekuzokwakhiwa kiyo ithempeli beyiyikulu, kubonakala kwanga intengo yamashekeli ema-600 wegolide yasetjenziswa ukuthenga indawo ekulu le kunaleyo ebeyitlhogwa nguDavida nakazakwakha i-aldara ekuthomeni.
Funda ‘Esisekelweni Seqiniso’
8 Nengabe umIsrayeli bekenza umhlatjelo ngokuzithandela atjengisa ukuthokoza uJehova ngokuvela ehliziyweni, njengalapho kwenziwa umnikelo otjhiswako, isibawo sokwamukelwa nguye, pheze bekungeze kube budisi ukukhetha isilwana esifaneleko. Umkhulekeli loyo bekazokuthabela ukunikela uJehova okungcono khulu anakho. AmaKrestu namhlanjesi awenzi iimhlatjelo yamambala njengombana beyifunwa Mthetho kaMosisi, kodwana ayayenza iimhlatjelo ngomqondo wokobana asebenzisa isikhathi, amandla, nezinto zawo ukukhonza uJehova. Umpostoli uPowula waqalisela ‘ngokwazisa tjhatjhalazi’ ithemba lobuKrestu ‘nokwenza okuhle kwabanye nokwabelana’ njengemihlatjelo ethabisa uZimu. (Heb. 13:15, 16) Umoya abantu bakaJehova abenza ngawo izenzo ezinjalo utjengisa bona bamthokoza begodu bambuka kangangani uZimu ngalokho abaphe khona. Ngalokho kunokufana hlangana kwemikghwa neenhloso zalabo abahlanganyela ekonzweni yobuKrestu namhlanjesi nalabo egade banikela iimnikelo yokuzithandela ekadeni.
Izinto ZakaZimu Eziligugu
w05-ZU 5/15 19 ¶6
Amaphuzu Avelele Encwadi KaSamuweli Wesibili
23:15-17. UDavide wayewuhlonipha ngokujulile umthetho kaNkulunkulu ophathelene nokuphila kanye negazi kangangokuthi kulesi senzakalo, wenqaba ngisho nokwenza into eyayifana nokwephula lowo mthetho. Kumelwe sihlakulele leso simo sengqondo ngayo yonke imiyalo kaNkulunkulu.
ARHOSTOSI 1-7
AMAGUGU ASELIZWINI LAKAZIMU | 1 AMAKHOSI 1-2
“Kghani Uyafunda Emitjhaphweni Oyenzako?”
it-2 987 ¶4
USolomoni
Nakezwa itjhada lombhino elivela eGihoni ebeyingasikude khulu, nokurhuwelela kwabantu bathi: “Bayede ngwenyama Solomoni,” u-Adoniya nabakhambisani bakhe babaleka ngebanga lokusaba nokuthukwa. USolomoni watjengisa ukuthi kuzoba nokuthula lokha nakabusako ngokwala ukuthatha ubukhosi ngokuzibuyiselela. Ngathana izinto zenzeka ngenye indlela, uSolomoni bekazokulahlekelwa kuphila kwakhe. U-Adoniya wabalekela endaweni ecwengileko bona aphephe, yeke uSolomoni wathumela abantu bamthatha bamletha kuye. USolomoni watjela u-Adoniya bona uzokuragela phambili aphila nangabe akunalitho elimbi alifumana kuye, ngemva kwalokho wamlisa wakhamba.—1Kh 1:41-53.
it-1 49
Adoniya
Nanyana kunjalo, ngemva kokuhlongakala kwakaDavida, u-Adoniya waya kuBhathi-Tjheba wamthumela kuSolomoni ukuthi ambawele umhlengikazi kaDavida osesemutjha u-Abhitjhaki bona abemkakhe. Amezwi ka-Adoniya athi: “umbuso bewungewami. Woke u-Israyeli gade aqale mina bonyana ngizakuba yikosi,” atjengisa ukuthi bekacabanga bona uthathelwe ilungelo lakhe ngitjho nanyana avuma ukuthi uSolomoni ubekwe nguZimu. (1Kh 2:13-21) Nanyana isibawo sakhe besisekelwe ekufumaneni okuthileko ngokulahlekelwa bukhosi, sitjengisa ukuthi u-Adoniya bekasolo afuna ubukhosi, ngokwalokho ebekutjhiwo mthetho weTjhingalanga yekadeni, ukuthi abafazi namakhohlo wekosi bebazokuba ngebekosi elandelako nakuzakuhlongakala ikosi ebeyibusa. (Madanisa 2Sa 3:7; 16:21) USolomoni waqalisisa isibawo sakanina, yeke wathumela uBhenaya ukuthi abulale u-Adoniya.—1Kh 2:22-25.
Izinto ZakaZimu Eziligugu
w05-ZU 7/1 30 ¶1
Amaphuzu Avelele Encwadi YamaKhosi Okuqala
2:37, 41-46. Akuve kuyingozi ukucabanga ukuthi ungaphula umthetho kaNkulunkulu kodwa ungajezi! Labo ngamabomu abaphambukayo baphume ‘endleleni enyinyekile eholela ekuphileni’ bayovuna imiphumela yaleso sinqumo sabo esingahlakaniphile.—Mathewu 7:14.
ARHOSTOSI 8-14
AMAGUGU ASELIZWINI LAKAZIMU | 1 AMAKHOSI 3-4
“Ukuqakatheka Kokuhlakanipha”
Usibonelo Esihle Namtjhana Isiyeleliso Kuwe?
4 Ekuthomeni kokubusa kwakaSolomoni, uZimu wabonakala kuye ngebhudango wathi enze isibawo. Alemuka ukulinganiselwa kokuhlangabezanwe nakho kwakhe, uSolomoni wabawa ukuhlakanipha. (Funda yoku-1 AmaKhosi 3:5-9.) Athatjiswe kukobana ikosi ibawe ukuhlakanipha kunobunjinga nephazimulo, uZimu wanikela uSolomoni “ihliziyo ehlakaniphileko nezwisisako”—kuhlanganise noburego. (1 Kho. 3:10-14) Njengombana kwatjho uJesu, ukuhlakanipha kwakaSolomoni bekumangalisa kangangobana indlovukazi yeSheba yezwa ngakho yathatha ikhambo elide bona izozizwela.—1 Kho. 10:1, 4-9.
5 Asikalindeli ukufumana ukuhlakanipha ngokusimangaliso. USolomoni wathi “uJehova ngokwakhe uphana ngokuhlakanipha,” kodwana watlola bona kufuze silwele ukufumana ifanelo kaZimu leyo: “Tjheja ukuhlakanipha ngendlebakho, bona utjhigamisele ihliziyo yakho ekwazini.” Ukuhlobanisa nalokho, wasebenzisa amezwi anjengathi “rhuwelela” “ragela phambili ufuna” nathi “ragela phambili ukuphenya” ukuhlakanipha. (Iziy. 2:1-6) Ngokukhanyako, singakufumana ukuhlakanipha.
6 Kungaba kuhle ukuzibuza bona, ‘Ngiyacabangisisa ngesibonelo sakaSolomoni sokuqala ukuhlakanipha kwakaZimu njengokuligugu?’ Ukubogaboga komnotho kwenze abanengi badzimelela emsebenzini wabo nemalini namtjhana kwaba nomthelela eenquntweni ngehlobo lefundo abazoyikhetha nokobana bazokufunda bafikephi. Kuthiwani ngawe nangomndenakho? Ukukhetha kwakho kutjengisa bona ukuqala njengokuligugu begodu uyakufuna ukuhlakanipha kwakaZimu? Kghani ukulungisa ukucabanga namtjhana iimnqopho yakho kuzokuvumela ufumane ukuhlakanipha okungeziweko? Kwamambala, ukufumana nokusebenzisa ukuhlakanipha kuzokuzuzisa ngokungapheliko. USolomoni watlola: “Newenza njalo uzokuzwisisa ukulunga nokwahlulela nokuthembeka, ikambo yoke yokuhle.”—Iziy. 2:9.
Izinto ZakaZimu Eziligugu
w98-ZU 2/1 11 ¶15
UJehova UnguNkulunkulu Wezivumelwano
15 Lapho inzalo ka-Abrahama yayisihleleké njengesizwe ngaphansi koMthetho, uJehova wayibusisa ngokuvumelana nesithembiso asenza kule nzalamizi. Ngo-1473 B.C.E. uJoshuwa owalandela uMose esikhundleni, waholela u-Israyeli eKhanani. Ukwabelwa kwezizwana izwe okwalandela kwagcwalisa isithembiso sikaJehova sokunika inzalo ka-Abrahama leli lizwe. Lapho u-Israyeli ekholekile, uJehova wayefeza isithembiso sakhe sokubenza banqobe izitha zabo. Lokhu kwaba njalo ikakhulukazi phakathi nokubusa kweNkosi uDavide. Ngesikhathi sendodana kaDavide uSolomoni, kwagcwaliseka isici sesithathu sesivumelwano sika-Abrahama. “OJuda noIsrayeli babebaningi ngangesihlabathi solwandle ngobuningi, bedla, bephuza, bejabula.”—1 AmaKhosi 4:20.
ARHOSTOSI 15-21
AMAGUGU ASELIZWINI LAKAZIMU | 1 AMAKHOSI 5-6
“Bakha Ngezandla Nangeenhliziyo Zabo”
w11-ZU 2/1 15
Ingabe Bewazi?
Umsedari waseLebhanoni wawuthandwa kakhulu ngenxa yokuthi uqinile, muhle futhi unephunga elimnandi, ingasaphathwa eyokuthi awudliwa umuhlwa. Ngakho, uSolomoni wakha ithempeli ngezinto zokwakha zezinga eliphezulu. Endulo, amahlathi ayegcwele izihlahla zomsedari ezintabeni zaseLebhanoni, kodwa namuhla kusele izihlahla ezimbalwa nje.
it-1 424
Umsedari
Ukusetjenziswa khulu kweengodo zomsedari bekutlhoga iinkulungwana zeensebenzi bona zisike imithi ziyise eTirosi namkha eTsidoni hlanu kwelwandle le-Mediterranean, bazithayisa ngenyanda kungenzeka bebazisa eJopha. Bese bazidosela ehlabathini ziye eJerusalema. Lesi bekusivumelwano esiphakathi kwakaSolomoni noHiramu. (1Kh 5:6-18; 2Kr 2:3-10) Iingodo bezisetjenziswa khulu kangangobana kungathiwa uSolomoni wenza iingodo ‘zomsedari zabazinengi njengemithi yamakhiwani wommango.’—1Kh 10:27; madanisa no-Isa 9:9, 10.
it-2 1077 ¶1
Ithempeli
Ukuthi awuhlele kuhle umsebenzi, uSolomoni wathatha amadoda aziinkulungwana ezimatjhumi amathathu wama-Israyeli, wawathumela eLibhanoni ngamajima wabaziinkulungwana ezilitjhumi ngenyanga, yeke bekazokuba seLibhanoni inyanga yinye bese aba semakhaya iinyanga ezimbili. (1Kh 5:13, 14) Gade aneenkulungwana ezimatjhumi alikhomba zamadoda athwala imithwalo ‘ebezingasiwo ama-Israyeli’ ebebahlala enarheni, neenkulungwana ezimatjhumi abunane zabacozi bamatje. (1Kh 5:15; 9:20, 21; 2Kr 2:2) USolomoni wabeka iinduna eziziinkulungwana ezintathu namakhulu amathathu ebegade zibeke ilihlo begodu bekunamadoda amakhulu amahlanu namatjhumi amahlanu egade baqale abantu abenza umsebenzi. (1Kh 5:16; 9:22, 23) Kubonakala kwanga emadodeni la, amakhulu amabili namatjhumi amahlanu bekuma-Israyeli, bese aziinkulungwana ezintathu namakhulu asithandathu ‘bekungasiwo ama-Israyeli.’—2Kr 2:17, 18.
Izinto ZakaZimu Eziligugu
g-ZU 5/12 17, ibhoksi
IBhayibheli—INcwadi Yesiprofetho Esinembile, Ingxenye 1
UKUGCINWA KWESIKHATHI OKUNEMBILE
Isibonelo sokubaluleka kokugcinwa kwesikhathi okunembile eBhayibhelini kubonakala kweyoku-1 AmaKhosi 6:1, ebhekisela esikhathini iNkosi uSolomoni eyaqala ngaso umsebenzi wokwakha ithempeli eJerusalema. Siyafunda: “Kwathi ngonyaka wamakhulu amane namashumi ayisishiyagalombili [iminyaka engu-479 egcwele] ngemva kokuba abantwana bakwa-Israyeli bephumile ezweni laseGibhithe, ngonyaka wesine [wokubusa kukaSolomoni], ngenyanga kaZivi, okungukuthi, inyanga yesibili, ngemva kokuba uSolomoni ebe yinkosi phezu kuka-Israyeli, wayakha indlu kaJehova.”
Ukulandelana kwezenzakalo ngokohlelo lwezikhathi zeBhayibheli kuthi unyaka wesine wokubusa kukaSolomoni kwakungu-1034 B.C.E. Uma sibala sihlehlela emuva ngeminyaka engu-479 kusukela ngalowo nyaka, sifinyelela onyakeni ka-1513 B.C.E. njengonyaka ama-Israyeli aqala ngawo ukufuduka.
ARHOSTOSI 22-28
AMAGUGU ASELIZWINI LAKAZIMU | 1 AMAKHOSI 7
“Lokho Esingakufunda Eensikeni Ezimbili”
w13-ZU 12/1 13 ¶3
‘Ezintabeni Uyokumba Ithusi’
INkosi uSolomoni yasebenzisa ithusi eliningi ekuhlobiseni ithempeli eJerusalema. Eliningi lalo laliqongelelwe uDavide uyise, elithola ezimpini ayezinqobe elwa neSiriya. (1 IziKronike 18:6-8) “Ulwandle olubunjiwe” lwethusi, okuyindishi enkulu eyayisetshenziswa ngabapristi uma begeza, lwalumumatha amalitha angu-66 000 futhi kungenzeka isisindo salo sasingamathani angu-30. (1 AmaKhosi 7:23-26, 44-46) Kwakukhona nezinsika ezimbili ezinkulukazi zethusi emnyango wethempeli. Zazingamamitha angu-8 ubude futhi zinezihloko ezingamamitha angaba ngu-2.2 ubude. Lezi zinsika zaziyimihubhe, zinezindonga ezingamasentimitha angu-7.5 ubukhulu futhi zingamamitha angu-1.7 ukuzungeza. (1 AmaKhosi 7:15, 16; 2 IziKronike 4:17) Kukushiya ubambe ongezansi ukucabanga ukuthi lingakanani ithusi elasetshenziswa ekwenzeni lezi zinto zodwa nje.
it-1 348
Bhowazi, Wesibili
Bekungenye yeensika ezimbili zekoporo, ebeyingetlhagwini esirhodlweni sokungena ethempelini lakaSolomoni, beyibizwa ngokuthi yiBhowazi, okungenzeka beyitjho ukuthi, “Ngamandla [NW].” Isika yesewula beyibizwa ngokuthi yiJakini, okutjho ukuthi “Kwanga [uJehova] Angalijamisa Liqine [NW].” Yeke, nawuzihlanganisa zizoke ufunde usuka ngesidleni, uye ngesinqeleni njengombana yinye iqale eTjhingalanga, ingaveza umnqondo othi ‘Kwanga [uJehova] angalijamisa liqine [ithempeli], ngamandla.’—1Kh 7:15-21; qala i-CAPITAL.
Izinto ZakaZimu Eziligugu
it-1 263
Ukuhlamba
Ukuhlwengeka kuqakatheke khulu kilabo abalotjha uJehova ngokucwengeka. Lokhu kwatjengiswa kuhle ngamalungiselelo enzelwa labo ebebazokusebenza ethaberinakeli, nethempelini ekukhambeni kwesikhathi. Nakubekwa umPhristi oPhakemeko u-Aroni namadodanakhe, bahlamba ngaphambi kobana bambathe izembatho zobuphristi. (Eks 29:4-9; 40:12-15; Lev 8:6, 7) Bebahlamba izandla neenyawo ngamanzi ebekasesitjeni sekoporo ebesisesirhodlweni sethaberinakeli, kwathi ekukhambeni kwesikhathi bebahlambela ebhadeni ekulu ethempelini lakaSolomoni, ebekuthiwa lilwandle. (Eks 30:18-21; 40:30-32; 2Kr 4:2-6) Ngelanga leTethelelo kuSomnini, umphristi ophakemeko bekahlamba kabili. (Lev 16:4, 23, 24) Labo abathathela u-Azazeli imbuzi, nalabo ebebalahla umlotha wemihlabelo yeenlwana neyekomo ebovu bekufuze bahlambe bebavase nezambatho zabo ngaphambi kokuthi babuye ekampeni.—Lev 16:26-28; Num 19:2-10.
ARHOSTOSI 29–SEPTEMBA 4
AMAGUGU ASELIZWINI LAKAZIMU | 1 AMAKHOSI 8
“Umthandazo kaSolomoni Watjhatjhalazi Osuka Ehliziyweni Notjengisa Ukuthobeka”
w09-ZU 11/15 9 ¶9-10
Thuthukisa Imithandazo Yakho Ngokutadisha IBhayibheli
9 Ukuze uNkulunkulu awuzwe umthandazo, kumelwe usuke enhliziyweni. Kweyoku-1 AmaKhosi isahluko 8, uSolomoni wathandaza ngokusuka enhliziyweni phambi kwezixuku ezazibuthene eJerusalema ngenkathi kunikezelwa ithempeli likaJehova ngo-1026 B.C.E. Ngemva kokuba umphongolo wesivumelwano ubekwe eNgcwelengcwele nefu likaJehova ligcwalise ithempeli, uSolomoni wadumisa uNkulunkulu.
10 Funda ngokucophelela umthandazo kaSolomoni futhi uphawule indlela obhekisela ngayo enhliziyweni. USolomoni wavuma ukuthi nguJehova kuphela owazi inhliziyo yomuntu. (1 AmaKh. 8:38, 39) Wona lo mthandazo ubonisa ukuthi isoni ‘esibuyela kuNkulunkulu ngayo yonke inhliziyo yaso’ singaba nethemba lokuthethelelwa. Uma abantu bakaNkulunkulu babethunjwe isitha, uJehova wayeyozizwa izicelo zabo uma inhliziyo yabo iphelele kuye. (1 AmaKh. 8:48, 58, 61) Ngokuqinisekile, imithandazo yakho kufanele isuke enhliziyweni.
w99-ZU 1/15 17 ¶7-8
Phakamisa Izandla Ezithembekile Ngomthandazo
7 Kungakhathaliseki ukuthi sithandaza obala noma ngasese, isimiso esibalulekile esingokomBhalo okufanele sisikhumbule siwukuthi kufanele sibonise isimo sengqondo sokuthobeka emithandazweni yethu. (2 IziKronike 7:13, 14) INkosi uSolomoni yabonisa ukuthobeka emthandazweni eyawenza obala lapho kunikezelwa ithempeli likaJehova eJerusalema. USolomoni wayesanda kuqeda ukwakha esinye sezakhiwo ezinhle kunazo zonke ezake zakhiwa emhlabeni. Nokho, wathandaza ngokuthobeka: “UNkulunkulu uyakuhlala impela emhlabeni na? Bheka, izulu nezulu lamazulu alinakukwanela; pho, kakhulu kangakanani lendlu encane engiyakhileyo na?”—1 AmaKhosi 8:27.
8 NjengoSolomoni, kufanele sithobeke lapho simelela abanye ngomthandazo wasobala. Nakuba kufanele sikugweme ukuzwakala sinokulunga kokuzenzisa, ukuthobeka singakubonisa ngesimo sezwi. Imithandazo yokuthobeka ayinakho ukubukisa noma ukuzenzisa. Ayenzi kunakwe lowo muntu othandazayo, kodwa yenza kunakwe Lowo okukhulunywa naye. (Mathewu 6:5) Ukuthobeka kuboniswa nayilokho esikushoyo emthandazweni. Uma sithandaza ngokuthobeka, ngeke sizwakale sengathi siphoqelela ukuba uNkulunkulu enze izinto ezithile ngendlela yethu. Kunalokho, siyonxusa uJehova ukuba enze ngendlela evumelana nentando yakhe engcwele. Umhubi wabeka isibonelo ngokubonisa isimo sengqondo esifanele lapho enxusa: “Sindisa, Jehova! ngiyakuncenga; hlahlamelisa, Jehova! ngiyakucela.”—IHubo 118:25; Luka 18:9-14
Izinto ZakaZimu Eziligugu
it-1 1060 ¶4
Izulu
Umakhi wethempeli eJerusalema uSolomoni, wathi ‘amazulu, ukufika nezulwini eliphezulu khulu’ angeze akghona ukumumumatha uZimu. (1Kh 8:27) NjengomBumbi wezulu, indawo kaJehova iphezulu ukuzidlula zoke begodu ‘ibizo lakhe lodwa liphakamile; iphazimulwakhe ingehla kwephasi nezulu.’ (IR 148:13) UJehova ulinganisa amazulu lula khulu, njengalokha umuntu nakalinganisa into ngokuvula iminwakhe ukwenzela ukuthi into leyo ilingane phakathi kwakathubhakghuru nomuno omncani. (Isa 40:12) Amezwi kaSolomoni awatjho ukuthi uJehova akanayo indawo yokuhlala begodu awatjho ukuthi ukiyo yoke indawo namkha ukiyo yoke into. Lokhu sikubona kilokho okwatjhiwo nguSolomoni nakathi uJehova uzwa ‘asezulwini, lapha ahlala khona.’—1Kh 8:30, 38, 39.