Yihowa Daga ‘Bunshetewiinni Xeertidho’

1. Magansiꞌranke ledo lowonta quraanyaminohu maati?

YIHOWA yinanni suꞌma gimbete aana, donu mine woy wole hattoo bayicho laꞌe egennootto? Hatto ikkiro, hagiidhoottotinna dhagge assiꞌroottoti dihuluullissannote. Korkaatuno, Maganu suꞌmi magansiꞌranke ledo lowonta quraanyaminoho; suꞌmanke nafa Yihowa Farciꞌraasine yinanni! Alame woꞌmate aana ninke geeshsha Maganu suꞌma horoonsiꞌrannohu dino. Ikkollana, Maganu suꞌminni woshshama halaafinateno abbitannote.

2. Maganu suꞌminni woshshama mayi halaafinate abbitanno?

² Maganu suꞌma woshshineemmo daafira calla isi hagiidhanno yaa diꞌꞌikkino. Amanyootu seerasino agadhine heeꞌra hasiissannonke. Qullaawu Maxaafi Yihowa daga ‘bushu coyiwiinni xooqa’ hasiissannonsata kulanno. (Far. 34:14) Hawaariya Phaawuloosi konne xintu seera togo yee xawise coyiꞌrino: “Yihowa suꞌma woshshannohu baalunku bunshetewiinni xeertiꞌro.” (2 Xim. 2:19) Yihowa Farciꞌraasine ikkinoommo daafira, suꞌmasi woshshate egennammoommori ninkeeti. Ikkina bunshetewiinni xeertiꞌneemmohu hiittoonniiti?

BUNSHETEWIINNI “XEERTIDHE”

3, 4. Qullaawu Maxaafi fullahaanora lowo diro hibbo ikkitino xiqise hiitteeti? Mayira?

³ Phaawuloosi 2 Ximootewosi 2:19 noo assaawe coyiꞌrinohu maricho hedeetiro hanni laꞌno. Tini xiqise “kaajjadu Maganu xinti” daafira coyidhanno; qolteno hakko xinti aana sumundoonnita lame assaawe kultanno. “Yihowa isire ikkitinore egennino” yitannoti umi assaawe, Zehulqu 16:5 aaninni haaꞌnoonnita ikkitinota huwata dandiinanni. (Sai birxicho lai.) “Yihowa suꞌma woshshannohu baalunku bunshetewiinni xeertiꞌro” yitannoti layinki assaawe kayinni Qullaawu Maxaafi fullahaanora lowo diro hibbo ikkitinonsa. Mayira?

⁴ Phaawuloosi horoonsiꞌrino qaalla tenne assaawe, Ibirayisxete Afiite Qullaawa Borro giddo wole basenni haarinota leellishshanno. Ikkirono, isi borreessino assaawe ledo fiixoontanno xiqise dino. Ikkina Phaawuloosi, “Yihowa suꞌma woshshannohu baalunku bunshetewiinni xeertiꞌro” yee borreessi wote hedinori maati? Tenne assaawe coyiꞌrara albaanni, Qore finqille daafira kultannota Zehulqu fooliishsho 16 qummi assino. Layinki assaaweno hattonni hatte finqille yannara ikkinore kultannota ikkita?

5-7. Phaawuloosi 2 Ximootewosi 2:19 aana borreessino sokkara xinta ikkitinoti Muse yannara ikkitino coyibba hiikkuriiti? (Umi misile lai.)

⁵ Qullaawu Maxaafi Daataaninna Aberooni yinanniri Eeliyaabi ooso Qorera haꞌlite Museranna Aaroonira finqiltinota kulannonke. (Zeh. 16:1-5) Insara Muse maano dilawinonsa; qolteno Maganu uyinosi silxaane mishshino. Tini finqilaasine Maganu manni mereero heeꞌransa agurtinokki daafira wolootano daaffara dandiitanno. Yihowa isira ammanantinorenna finqilaasine badanno yanna iillituta, dagasira mitte goꞌlitannokki hajajo uyi.

⁶ Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Hakkiinnino Yihowa Musera togo yii: ‘Songote togo yite kuli: “Qore, Daataaninna Aberooni dunkaanna mulinni xeertidhe!”’ Hakkiinni Muse kae Daataaninna Aberooniwa mari, Isiraeelete cimeeyyeno ledosi martu. Isi songo togo yii: ‘Ballo konni bushu manni dunkaannawiinni xeertidhe; cubbinsanni baꞌinannikki gede insare mittoreno kissinoonte.’ Insano hakkawontenni Qore, Daataaninna Aberooni dunkaanna mulinni duuchunku raginni xeertidhu.” (Zeh. 16:23-27) Hakkiinni Yihowa finqiltinore baalanka gudi. Isira ammanantinori kayinni finqilaasinete mulinni xeertidhe bunshe gibbino daafira baotenni gattino.

⁷ Yihowa mannu wodanira noore seekke afanno! Isira ammanante soqqantannori ayeootiro bade egennino. Kuri ammanante soqqantannori kayinni hobbi ruxxi yitukki bushuulluwiinni xeertiꞌra hasiissannonsa. Hakko daafira, Phaawuloosi “Yihowa suꞌma woshshannohu baalunku bunshetewiinni xeertiꞌro” yitanno sokka borreessinohu Zehulqu 16:5, 23-27 noo xagge hede ikkara dandaanno. Phaawuloosi, “Yihowa isire ikkitinore egennino” yee borreessasino hatto yineemmo gede assitannonke.—2 Xim. 2:19.

“MULLICHONNA KAAꞌLITANNORI NOOKKI HEEWOWIINNI XEERTIꞌRI”

8. Yihowa suꞌma woshsha woy Kiristaanu songo miila ikka calla baqe ikkitinokkihu mayiraati?

⁸ Phaawuloosi Muse yannara ikkitinota tenne coyibba qummi assinohu, Ximootewosi Yihowa ledo noosiha muxxe fiixooma cuꞌmire heeꞌranno gede amaalateeti. Muse waro Yihowa suꞌma woshsha calla baqe ikkitinokkinte gede, Ximootewosi yannara Kiristaanu songo miila ikka calla baqe diꞌꞌikkitino. Ammanantinori Maganu soqqamaano bunshetewiinni faajjete xeertiꞌra hasiissannonsa. Ximootewosi tenne amaale harunsate ma assa hasiissinosi? Phaawuloosi qullaawu ayyaani marraeennasi borreessino amaalenni ninke maa ronseemmo?

9. “Mullichonna kaaꞌlitannori nookki heewo” hunda Kiristaanu songo giddo maa kalaqqino?

⁹ Maganu Qaali Kiristaanu xeertiꞌra woy giwa hasiissannonsaha busha coye bade kulanno. Lawishshaho, Phaawuloosi ‘qaallate daafira giwama hasiissannokkita,’ ‘haafa coye giwa’ hasiissannota, hattono ‘mullichonna kaaꞌlitannori nookki heewowiinni xeertiꞌra’ hasiissannota Ximootewosira kulino. (2 Xim. 2:14, 16, 23) Hakkawaro songote giddo noori mitootu kaadaasinete roso tareessitanni no. Wolootu qolte, afoo xaandannikki gede assitanno assaawe kayissannoha lawanno. Togoo assaawe Qullaawa Borro rosinni horo baxxitinota ikka hoogguro nafa, songote giddo babbadooshshe kalaqqannote. Togoo assaawe beebba karakkarammanni gede assitanno daafira, songote giddo noo mittimma huntanno. Hakko daafira, Phaawuloosi ‘mullichonna kaaꞌlitannori nookki heewowiinni xeertiꞌra’ hasiissannota duure coyiꞌrino.

10. Kaadaasine tuncu yitunkero maa assa hasiissannonke?

¹⁰ Xaa yannara, Kiristaanu songo giddo kaadaasine hakkeeshshi geeshsha diheedhanno. Ikkirono, Qullaawa Borro yitannori ledo xaadannokki roso rosiissannori tuncu yitunkero, hakku rosi baxiwiinni dayinohano ikkiro, feexiꞌne giwa hasiissannonke. Kaadaasinete ledo mittowa xaande, webisayitensa widoonni woy wole doogganni insa ledo karakkarama hayyo diꞌꞌikkitino. Hedonke togoo mancho kaaꞌla ikkituro nafa, togoo hasaawi aleenni laꞌnummohu Qullaawa Borro biddishshi ledo sumuu diyaanno. Yihowa soqqamaano ikkinoommo daafira, kaadaasinete ledo horonta xaadu diheeꞌrannonke.

11. ‘Kaaꞌlitannori nookki heewo’ kaꞌanno gede assannori maa ikkara dandaanno? Songote cimeeyye dancha lawishsha ikkitannohu hiittoonniiti?

¹¹ Kaadaasinete rosono agurranna songote salaame huntara dandiitannoti wole coyibbano no. Lawishshaho, boohaarshu daafira nooti babbaxxitino hedo “mullichonna kaaꞌlitannori nookki heewo” kalaqqara dandiitanno. Mittu manchi Yihowahu amanyootu seeri ledo sumuu yaannokki boohaarsha harunsannoha ikkiro kayinni, songote cimeeyye coyi kawa kaꞌaa higannota hoolate yite calla lashshi assite agurtanno yaa diꞌꞌikkino. (Far. 11:5; Efe. 5:3-5) Ikkirono, cimeeyye uminsa hedo tareessitannokki gede qorophitanno. Insa aliidi laꞌꞌaanora uyinoonnita aante noota Qullaawa Borro amaale seekkite harunsitanno: “Hadara worroonniꞌneta Maganu hoshsha allaalle; . . . Maganu jajja ikkitinorira mootooꞌmitine ikkikkinni lawishsha ikkitine allaalle.”—1 Phe. 5:2, 3; 2 Qorontoosi 1:24 nabbawi.a

12, 13. (a) Yihowa Farciꞌraasinera boohaarsha doodha lainohunni hiittoo lao noonsa? Tennera xinta ikkitannoti Qullaawu Maxaafiti xintu seerubba hiikkuriiti? (b) Gufo 12⁠te laꞌnummoti xintu seerubba wole hiittee hajorano kaaꞌlitanno?

¹² Boohaarsha lainohunni Yihowa dirijjite xeertiꞌra hasiissannonke filme, viidiyote godoꞌle, maxaaffa woy muuziiqa kiirte dikultanno. Mayira? Qullaawu Maxaafi mittu mittunku manchi ‘gara ikkinorenna gariweelo coye badate wodanchate dandoosi’ qajeelsiꞌranno gede amaalanno. (Ibi. 5:14) Qullaawa Borro, boohaarsha doodhineemmo wote heeshshi gotti assine heda hasiissannonkeha xintu seera amaddino. Heeshshonke giddo aye coyirano, ‘Mooticha baxisannohu maatiro buuxa’ hasiissannonke. (Efe. 5:10) Qullaawu Maxaafi maatete umo ikkitinori qaensara silxaane noonsata kulanno; hakko daafira mito boohaarsha minensa boohaarrannita hoola dandiitanno.—1 Qor. 11:3; Efe. 6:1-4.

¹³ Aleenni laꞌnummoti Qullaawu Maxaafiti xintu seerubba boohaarsha doodhate calla kaaꞌlitannota diꞌꞌikkitino. Uddiꞌranna seesa, fayyimmanna sagale hattono wole gillete coye lainohunni nooti addi addi hedo afoo xaada hooltara dandiitanno. Togoo yannarano, Qullaawa Borrohu xintu seeri diigama hoogi geeshsha Yihowa daga togoo hajora dikarakkarantanno; korkaatuno, “Mootichu borojjichi giwama dihasiissannosi; hatteentenni manna baalaho jooga ikka hasiissannosi.”—2 Xim. 2:24.

BUSHU JAALOOMIWIINNI XOOQQE!

14. Phaawuloosi bushu jaaloomiwiinni xeertiꞌra hasiissannota kulate hiikkoye lawishsha horoonsiꞌrino?

¹⁴ ‘Yihowa suꞌma woshshitannori baalunku bunshetewiinni xeertidhannoti’ wole doogo hiitteeti? Bushare assate rosi noonsa manni ledo jaalooꞌma hoogate. Phaawuloosi “kaajjadu Maganu xinti” daafira kulanno lawishshinni aanche wole lawishsha horoonsiꞌrino. Isi mittu “lowo mini” daafira kulanno lawishsha coyiꞌrino; hakko mini giddo “worqetenna birru uduunneno agurranna haqqetenna doru uduunnino no; mito ayirradu loosira horoonsiꞌnanni, woloota kayinni ayirrinyu nookki loosira horoonsiꞌnanni.” (2 Xim. 2:20, 21) Phaawuloosi hakkiinni aanche, Kiristaanu “ayirrinyu nookki loosira” horoonsiꞌnanni uduunniwiinni ‘xeertiꞌranno’ gede amaalino.

15, 16. “Lowo mini” daafira kulanno lawishshinni maa ronseemmo?

¹⁵ Konni lawishshi tiro maati? Phaawuloosi kulinohu “lowo mini” Kiristaanu songooti; “uduunnu” woy mini uduunne yiniri kayinni songote miillaati. Mini uduunni giddo mitu, hadhaamu coyinni daafamara woy xurara dandaanno. Minu anni togooha daafamino uduunne keeraanchu uduunni mulinni lawishshaho sagale qishiꞌrate horoonsiꞌnanni uduunniwiinni badanno.

¹⁶ Hatteente gede, xaa yannara Yihowa daga xuru nookki heeshsho heeꞌrate, songote giddo isi seera diigate rosichi noonsari ledo jaalooꞌmatewiinni xeertiꞌra hasiissannonsa. (1 Qorontoosi 15:33 nabbawi.b) Songote giddo mitootu ledo jaalooꞌma hasiissannonkekkiha ikkiro, songote gobbaanni noori ledo jaalooꞌmatewiinni roore xeertiꞌra dihasiissannonke? Kuri giddo batinyu ‘woxe baxxannoreeti, annahonna amate hajajantannokkireeti, ammanantannokkireeti, suꞌma huntannoreeti, kaajjaddaho, danchare baxxannokkireeti, kaadaasinete, hattono Maganunni roore qawaaxxo baxxannoreeti.’—2 Xim. 3:1-5.

AMMANAMMOOMMORE IKKINUMMORO YIHOWA MAASSIꞌRANNONKE

17. Ammanantino Isiraeele bunshe mageeshshi geeshsha gibbino?

¹⁷ Qullaawu Maxaafi, Isiraeelete daga “Qore, Daataaninna Aberooni dunkaanna mulinni xeertidhe” yininsa yannara xeertidhino gara bade kulannonke. “Insano hakkawontenni . . . xeertidhu” yaanno. (Zeh. 16:24, 27) Isiraeelete daga hobbi ruxxi diyitino, woy ‘galle honsanni xeertiꞌneemmollana’ yite diheddino. Qullaawa Borro insa mageeshshi geeshsha xeertidhinorono qummi assitanno. “Insano . . . duuchunku raginni xeertidhu” yitanno. Ammanantino Isiraeelera finqilaasinete ledo hili xaadino diheeꞌrannonsa. Insa hajajantinohu iimi adda woy lamu wodaninni diꞌꞌikkino. Yihowara haꞌlite uurritino, bunshe kayinni faajjete gibbino. Insa lawishshinni ninke maa ronseemmo?

18. Phaawuloosi Ximootewosi “wedellimmate yortowiinni xooqi” yiinohu mayyaateeti?

¹⁸ Yihowa ledo noonke fiixooma daafannori tuncu yaannonke wote, hakko coyiwiinni xeertiꞌrate hobbi ruxxi yaa dihasiissannonke. Phaawuloosi Ximootewosi “wedellimmate yortowiinni xooqi” yaasi hatto yaate. (2 Xim. 2:22) Hatte yannara Ximootewosi gikki yiino manni goowa einoho; 30 diro nafa saisikki digatino. Ikkollana, gara ikkitinokkiti “wedellimmate yorto” gikki yini gedensaanni nafa daggara dandiitanno. Ximootewosi togoo yorto daggannosi wote ‘xooqa’ hasiissinosi. Wole yaattonni, ‘bunshe giwa’ hasiissinosi yaate. Yesuusino tenne xawisanni togo yiino: “Illekki guficho ikkituhero, fushshite huni.” (Mat. 18:9) Tenne amaale harunsa hasiꞌranno Kiristaani, Yihowa ledo noonsa fiixoomi baꞌꞌannota agadhe heeꞌrate murciꞌre kaꞌꞌanna hobbi ruxxi yaatewiinni xeertiꞌra hasiissannonsa.

19. Mitu roduuwi Yihowa ledo noonsa fiixoomi baꞌꞌannota agadhate murcidhe kaꞌinota leellishshinohu hiittoonniiti?

¹⁹ Yihowa Farciꞌraasine ikkitara albaanni agu araado qarrissannonsari mitu roduuwi, alkoolete ago horonta diqamanseemmo yite wossaꞌnitino. Mitootu kayinni, busha ikka hoogirono laanfensa wirri yite higganno gede assanno boohaarshiwiinni xeertidhanno. (Far. 101:3) Lawishshaho, mittu rodii Yihowa Farciꞌraasincho ikkara albaanni mannootu amanyoote bainore assitannowa sirbu minira haꞌrate rosichi noosi. Halaale afi gedensaanni kayinni, gara ikkitinokki yorto wirri yite higgannosikki gede woy alba rosinore qaagannokki gede roduuwu gamba yite godoꞌlitannowa nafa horonta disirbanno. Baalunku Kiristaani agu, sirbu woy bunshe afiꞌrinokkihu wolu coyi noowa qooxo nafa mara dihasiissannonsa yaa ikkinokkiti egennantinote. Ikkollana, ninke baalunku Yihowa ledo noonke fiixoomi baꞌꞌannota agadhate murciꞌre kaꞌꞌanna hobbi ruxxi yineemmokkire ikka hasiissannonke.

20. ‘Bunshetewiinni xeertiꞌra’ shota ikka hooggara dandiiturono, sheshonna jawaante aannonkeri maati?

²⁰ Maganu suꞌminni woshshamate qoosso halaafinate abbitanno. ‘Bunshetewiinni xeertiꞌranna’ ‘bushu coyiwiinni xooqa’ hasiissannonke. (Far. 34:14) Tini woꞌmanka wote shotate yaa diꞌꞌikkino. Ikkirono, Yihowa ‘isire ikkitinorenna’ keeraanchimmate doogosi seekkite cuꞌmidhinore ayewoteno baxannota afa lowonta sheshifachishshannote.—2 Xim. 2:19; 2 Zeena 16:9⁠a nabbawi.c