Wedellimmate Yannara Woyyinore Doodha

1. Batinyu wedellu Kiristaani hagiidhanni noohu hiitte doogganniiti?

TINI heeꞌnoommo yanna baxxitinote. Albaanni ikke egenninokki deerrinni, baalante daga giddonni lowo miliyoone ikkanno manni halaalu magansiꞌrawa yaaꞌꞌanni no. (Aju. 7:9, 10) Batinyu wedelli, mannu heeshsho aannoha Qullaawu Maxaafi halaale afanno gede kaaꞌle lowo hagiirre afiꞌranni no. (Aju. 22:17) Mitu wedellooti mannaho Qullaawa Maxaafa xiinxallisse, mannu dancha heeshsho heeꞌranno gede kaaꞌlitanni no. Wolootu qolte, dancha duduwo baara widi afoo coyiꞌnanni qooxeessira diinaggaabbe dudubbanni no. (Far. 110:3; Isa. 52:7) Konne wodana kassi assanno looso Yihowa daga ledo loossine hagiidhate ma assa hasiissannoꞌne?

2. Ximootewosi lawishshi, Yihowa wedellaho halaafinate aa baxannota leellishannohu hiittoonniiti? (Umi misile lai.)

² Tini wedellimmate yannaꞌne, albillitte Maganoho dancha gede soqqamate faro fanannoꞌnere doodha dandiitinannite. Lawishshaho Lisxiraho ilaminohu Ximootewosi, 20 diro meddi yiisita misiyoone ikke soqqama dandaanno gede kaaꞌlinosihu albaanni doodhinore ikkikki digatino. (Looso 16:1-3) Phaawuloosi wedellicha Ximootewosi Teselonqe noo roduuwa jawaachishara soyinohu, Phaawuloosi hakko noo manni lowo geeshsha taqaawwameennasi haarote kalaqantinota Teselonqe songo agure fulihunni shiimu agani gedensaanni ikkikki digatino. (Looso 17:5-15; 1 Tes. 3:1, 2, 6) Ximootewosi konne halaafinate uyinoonnisi daafira mageeshshi geeshsha hagiidhinoro heda dandaatto?

WOLU BAALUNKUNNI ROORANNO DOORSHA

3. Heeshshoꞌne giddo wolu baalunkunni rooranno doorshi hiikkoyeti? Tenne doodha dandiitinannihu ma yannaraati?

³ Wedellimmate yanna, lowo geeshsha hasiissanno coyibba wossaꞌninannite. Kuri giddo mittu kayinni wolu baalunkunni rooranno doorshaati; hakkuno, Yihowara soqqamate doodhitinanni doorshaati. Tenne doodhate roore woyyitanno yanna hiitteeti? Yihowa togo yiino: “Wedellimmakki yannara Bayira Kalaqaanchokki qaagi.” (Mek. 12:1) Yihowa ‘qaaga’ dandiineemmo doogo, isira woꞌmu wodaninni soqqama callate. (Marro 10:12) Maganoho woꞌmu wodaniꞌnenni soqqamate doodhitinanni doorshi, heeshshoꞌne giddo doodhitinanni coyi baalunkunni rooreho. Kuni doorshi, albillittete heeshshoꞌne woꞌmate ledo xaado afiꞌrinoho.—Far. 71:5.

4. Yihowara soqqamate doodhatto doorshano agurranna, isira soqqamatto gara wossanannohu wolu doorshi hiikkoyeti?

⁴ Ikkollana albillittete heeshshokki hiittoota ikkitannoro wossanannohu, Yihowara soqqamate doodhatto doorsha calla diꞌꞌikkino. Lawishshaho seenne adhattoronna teꞌee, hattono aye adhattoronna hiittoo looso amadattorono wossaꞌnattora dandaatto. Kuri wossaꞌna hasiissanno coyibbaati; ikkirono, balaxxe Yihowara woꞌmu wodaninni soqqamate wossaꞌna hasiissannohe. (Marro 30:19, 20) Mayira? Doodhatto coyibba kuꞌu kuꞌuyi ledo xaado afidhino. Seenne adhanna looso amada lainohunni doodhattori albillitte Maganoho soqqamatto gara wossananno. (Luqaasi 14:16-20 ledo heewisiisi.) Hatteente gede, Maganoho soqqamate noohe hasatto seenne adhanna looso amada lainohunni doodhatto doorsha wossantanno. Konni daafira, roore hasiisanno coye balaxxe wossaꞌni.—Fil. 1:10.

WEDELLIMMAKKI YANNARA MA ASSATTO?

5, 6. Danchare doodha ganaanni dancha faro fantannota leellishshanno temokkiro kuli.

⁵ Maganoho soqqamate wossaꞌnitto gedensaanni, isi ma assattora hasiꞌrannoro hedattora, hattono isira ma garinni soqqamattoro wossaꞌnattora dandaatto. Mittu Jaappaanete gobba rodii togo yee borreessino: “14 dirihu heeꞌre mittu songote cimeessi ledo soqqamanni heeꞌreenna, isi mulla wogate geeshsha calla soqqamanni noommota wodanchi. Isi awu afiinni togo yiie: ‘Yuichiro, minira hadhe, ofolte Yihowa assinohere seekkite assaawi.’ Anino isi yiinoere assummo. Isinni konne coye hedanninna huuccatto assiꞌranni mitu barri geeshsha keeshshummo. Sunu sununni hedoꞌya soorrantanni daggu. Mulenni, Yihowara soqqama baxisa jammartue. Misiyoonete xagge nabbawa baxisannoe; qoleno, Maganoho roore soqqama dandeemmo gara heda jammarummo.”

⁶ Yuichiro aanche togo yiino: “Albillitte wole gobba haꞌre Yihowara soqqamate kaaꞌlitannoe coyibba doodhate wossaꞌnummo. Lawishshaho Ingilizete afoo rosate wossaꞌnummo. Roso gudummoti, suwisaancho ikka dandeemmo gede darate barra Ingilizete afoo rosiiseemmo looso doodhummo. Lemoo diro ikkieta, Mongooliyu afoo rosa jammarummo; qoleno mitte hige Mongooliyu afiinni marraꞌnanni gaamo noowa haꞌrummo. Hakkiinni lamu diri saita 2007⁠nni, Mongooliyu gobba haꞌrummo. Suwisaanote ledo soqqansho fule lowo manni halaale hasiꞌrannota afummoti, hakko heeꞌranni kaaꞌla hasiꞌrummo. Konnira Jaappaane hige iqqide fushshiꞌra jammarummo. Dotteessa 2008⁠nni jammare, Mongooliyaho suwisaancho ikke soqqamanni noommo. Koye baalunkuri woꞌmeennae noommo yaa diꞌꞌikkino. Ikkollana mannu dancha duduwo macciishshe adhanni no, qoleno Yihowawa shiqanno gede kaaꞌlanni noommonsa. Lowonta woyyino coye doodhoommoha lawannoe.”

7. Uminke wossaꞌna hasiissannonke coyibba hiikkuriiti? Muse dancha lawishsha ikkinonkehu hiittoonniiti?

⁷ Heeshshokki Yihowara soqqamate ma garinni horoonsiꞌrattoro doodhattohu ateeti. (Iya. 24:15) Seenne adhattoronna teꞌee, hattono aye adhattoro woy hiittoo looso amadattoro wolu manni diwossanannohe. Shiimu qajeelshi calla hasiisanno looso amada doodhatto? Mitu wedellu Kiristaani heeꞌrannohu buxichu qachiraati; mitu kayinni qawaaxxaame katammara heeꞌranno. Kiꞌne wedellootu akati, dandooꞌne, temokkiroꞌne, hasattoꞌnenna ayyaanaamittete mixoꞌne babbaxxitinote. Hunda Gibitsete nooriti Ibiraawete wedellooti heeshsho wedellichu Musetewiinni baxxitinonte gede, kiꞌne heeshshono babbaxxitinota ikkitara dandiitanno. Isi nugusu beetto beetto ikkinohura qawaaxxiꞌre heeꞌrino, wolu Ibiraawete wedelli kayinni borojjeho. (Wol. 1:13, 14; Looso 7:21, 22) Insano kiꞌnente gede baxxitino yannara heedhino. (Wol. 19:4-6) Insa mittu mittunku Yihowara woꞌmu wodaninsanni soqqantannoronna teꞌee doodha hasiissinonsa. Muse gara ikkinore doodhino.—Ibiraawuyaani 11:24-27 nabbawi.

8. Heeshshonsa horoonsidhanno gara heddanni noo wedellooti kaaꞌlo afiꞌra dandiitannohu hiikkiinniiti?

⁸ Yihowa wedellimmakki yannara woyyinore doodhatto gede kaaꞌlannohe. Isi kaaꞌlannohehu ma garinniiti? Heeshshokki gari baxihano ikkiro, kaaꞌlitannoheta xintu seerubba aannohe. (Far. 32:8) Qoleno, ammanino annikkinna amakki hattono songote cimeeyye tenne xintu seerubba harunsatto gara huwatatto gede kaaꞌlitahera dandiitanno. (Law. 1:8, 9) Hanni albillittete heeshshokki seekkannore doodhatto gede kaaꞌlitannoheta sase Qullaawu Maxaafita xintu seerubba laꞌno.

RAGA KULTANNOHETA SASE QULLAAWU MAXAAFITA XINTU SEERUBBA

9. (a) Yihowa doodhate qoosso oye ayirrisinonkehu hiittoonniiti? (b) ‘Balaxxe Maganu Mangiste hasiꞌra’ mayi faro fantannohe?

⁹ Balaxxe Maganu Mangistenna keeraanchimmasi hasiꞌri. (Maatewoosi 6:19-21, 24-26, 31-34 nabbawi.) Yihowa doodhate qoosso oye ayirrisinonke. Isi wedellimmakki yanna giddo Mangistesi duduwate kageeshshi diro uue yee dimurrisannohe. Ikkirono Yesuusi Maganu Mangiste balaxisiinseemmo gede dancha seera kulinonke. Isi yiinore harunsakki Magano baxattota, olliichikkira assaawattota, hattono hegere heeshsho hexxo lowo geeshsha naadattota leellishate dancha faro fantannohe. Seenne adhanna looso amadannire hedatto wote, doodhatto coyi maalaamittete coyira roore yaadatto gede assannoheronna Maganu Mangisteranna keeraanchimmasira diinaggaawatto gede kaaꞌlannohero assaawi.

10. Yesuusa hagiirraamo assinosihu maati? Hagiirraamo ikkattohu hiittoo doorsha doodhittorooti?

¹⁰ Wolootaho soqqante hagiirre afiꞌri. (Hawaariyaatete Looso 20:20, 21, 24, 35 nabbawi.) Kuni heeshshote kaaꞌlannoho qara seeraati. Yesuusi tenne afinohura, umisi fajjo ikkikki Annisi fajjo asse isira soqqamino; hattono mannaho dancha duduwo kule insara soqqamino. Tini hagiidhanno gede assitinosi. (Luq. 10:21; Yoh. 4:34) Manna kaaꞌline afiꞌnanni hagiirre wonanni afidhanni noottoha ikkara dandaanno. Heeshshokki giddo jajjabba coyibba Yesuusi rosiisinohu xintu seeri ledo sumuu yaanno garinni wossaꞌnattoha ikkiro, atino hagiidhatto hattono Yihowa hagiirsiisatto.—Law. 27:11.

11. Baarooki hagiirre hooginohu mayiraati? Yihowa iso mayyee amaalisi?

¹¹ Wolu baalunkurinni roore hagiirsiissannonketi Yihowara soqqamate. (Law. 16:20) Ermiyaasi borreessaanchi Baarooki tenne deino yanna nooha lawanno. Mitte yannara isi heeshshosi giddo hagiirre hoogi. Yihowa iso togo yiino: “Umikkira bayira coye hasidhanni nootto. Daga baalate bao abbammoraatina, togoo coye hasiꞌra aguri . . . haꞌrattowa baalankawa lubbokki gattanno gede asseemmo.” (Erm. 45:3, 5) Baarooki hagiidhanno gede assannosihu maa lawannohe? Isi hasiꞌrinore afiꞌre baꞌꞌatenso, Yihowa hasiꞌrannore asse Yerusaalame baꞌanno wote gatate?—Yaq. 1:12.

12. Ramiro hagiirraame heeshsho heeꞌrinohu ma asseeti?

¹² Wolootaho soqqame hagiirre afiꞌrinohu mittu rodii Ramirooti. Isi togo yiino: “Ilamoommohu Andisi Ilaallara noo qachira heedhannote mitte buxicho maate giddooti. Hakko daafira bayiru rodiiꞌya yuniversite eꞌꞌe roseemmo gede woxe kaffaleemmohe yaasi, lowo coyeeti. Ani kayinni hakkawote mulella cuuame Yihowa Farciꞌraasincho ikke kaoommo; qoleno mittu suwisaanchi mittu shiimu katamira ledosi soqqamammora koyise nooe. Hakka haꞌre umo haxa rosummo, hakkiinnino umoꞌya dandee heeꞌrate umo hanxanni mine faꞌnummo. Qullaawa Borro xiinxallinseemmota kulleemmo wote, lowo manni maahoyye yaanno. Ganaanni hige, haarote kalaqantinota ani afoo dadhoommo afiinni marraꞌnanni songo haꞌrummo. Xa woꞌma yanna soqqansho jammarummonku tonne diro ikkinoe. Mannu uminsa afiinni dancha duduwo macciishshanno gede kaaꞌle afiꞌroommo hagiirri wole aye loosono loose diafiꞌreemmoho.”

13. Wedellimmate yanna Yihowara soqqamate maltinote yineemmohu mayiraati?

¹³ Wedellimmakki yannara Yihowara soqqante hagiidhi. (Mekibibi 12:1 nabbawi.) ‘Yihowara soqqama jammarammora balaxe dancha looso amada hasiissannoe’ yitanno hedo heedhoonkehe. Wedellimmate yanna, Yihowara woꞌmu wodaninni soqqama jammarate maltinote. Batinyu wedellira hakkeyi geeshsha maatete halaafinati dinonsa; qoleno, kabbaade halaafinate duqqate kaaꞌlannohu ordu keerinna jawaante noonsa. Ati wedellimmakki yannara Yihowara maa assa hasiꞌratto? Suwisaancho ikkate mixo nooheha ikkara dandaanno. Gaxarete xeertiꞌre noo qooxeessira hadhe sabbaka hasiꞌrattoha ikkara dandaanno. Woy nootto songo giddo albinni roore soqqamate hedootto gari heeꞌrara dandaanno. Mixokki aye garitano ikkituro, hasiisannohe coye afiꞌratto doogo heda hasiissannohe. Ateneeto togo yite xaꞌma hasiissannohe: ‘Hiittoo looso amadummoro woyyakka? Mageeshshi qajeelshi hasiisannoe?’

QULLAAWU MAXAAFIHA XINTU SEERA HARUNSINE WOYYINORE DOODHA

14. Mittu wedellichi albillittete heeshshora iqqide fushshiꞌranno wote maa qoropha hasiissannosi?

¹⁴ Kageeshsha laꞌnummoti sase Qullaawu Maxaafiti xintu seerubba, hiittoo loosi woyyannohero doodhatto wote kaaꞌlitannohe. Miteekkite rosu mine amaaltannori qooxeessiꞌnera hiittoo loosi nooro qummi assitahera dandiitanno. Qoleno qooxeessiꞌnera woy soqqamattora hedoottowa lowo manni hasiisanno loosi hiikkoyetiro kultannoti mangistete dirijjitta nooha ikkara dandaanno. Togoo dirijjitta woy amaalaano kultannori xaqqamannore ikkara dandaanno; ikkirono qoropha hasiissannohe. Yihowa baxannokki manni wodanikki alame baxanno gede assara dandaanno. (1 Yoh. 2:15-17) Alame leenqissanno coyibba laꞌꞌatto wote, wodanikki dogahera dandaannota deꞌooti.—Lawishsha 14:15 nabbawi; Erm. 17:9.

15, 16. Looso amada lainohunni roore woyyitino amaale aahera dandaannohu hiittoo mannaati?

¹⁵ Hiikku hiikku loosi nooro afitto gedensaanni, dancha amaale afiꞌra hasiissannohe. (Law. 1:5) Noo loosi giddo gara ikkinoha doodhate Qullaawu Maxaafiha xintu seera huwatatto gede ayi kaaꞌlahera dandaanno? Yihowanna ate baxannohu, hattono ateno dandookkino seekke afino manni yaannohere macciishshi. Togoo manni assa hasiꞌrattore calla ikkikkinni assa dandaattoreno hedatto gede kaaꞌlannohe. Insa uyitannohe assaawe mixokki galagalte hedatto gede assitahera dandiitanno. Annikkinna amakki Yihowa baxxannore ikkituro, baasa kaaꞌlitahera dandiitanno! Songoꞌnera noo cimeeyyeno raga kultahera dandiitannore ayyaanaamittetenni gikki yitinoreeti. Qoleno suwisaano, hattono woradunna awuraajju aliidi laꞌꞌaano hasaawisi. Insa woꞌma yanna soqqansho doodhitinohu mayiraatiro xaꞌmi. Suwisaano ikkite soqqama jammartinohu ma garinniiti? Insa umonsa dandiite heeꞌrate ma assitino? Insa soqqanshotenni mayi atoote afidhino?—Law. 15:22.

¹⁶ Ate seekkite egentinoheri wodanchatenni amaaltahera dandiitanno. Lawishshaho, hanni rosa ceeꞌmishinohe daafira calla roso facci assite agurte suwisaancho ikka hasiꞌrootto yine hendo. Baxannohe manchi tenne assate kaoottohu mayiraatiro wodanche, roso rosakki rahe hexxo mudhate gade heedhannohekki gede kaaꞌlitannoheta huwatatto gede kaaꞌlahera dandaanno; Yihowara soqqamate kaaꞌlannohe coyi giddo mittu rahe hexxo mudha hoogate.—Far. 141:5; Law. 6:6-10.

17. Doodha hasiissannonkekkihu hiittoo coyeeti?

¹⁷ Yihowara soqqantannori baalunkura isiwiinni xeertidhanno gede assanno coyi tuncu yaansara dandaanno. (1 Qor. 15:33; Qol. 2:8) Ikkollana, mitu loosi wolunni roore ayyaanaamittete adaga abbannoha ikkara dandaanno. Qooxeessiꞌnera doodhino loosinni kainohunni ‘ammanasi hiiqqaqqantino markaawe gede ikkite baꞌinosi’ manchi afoottohu no? (1 Xim. 1:19) Yihowa ledo noohe fiixooma hunara dandaannore wossaꞌna hoogakki hayyote.—Law. 22:3.

WEDELLICHA KIRISTAANCHO IKKAKKINNI HAGIIDHI

18, 19. Mittu manchi soqqanshosi halashshiꞌrate hasatto hooggusiro, ma assa hasiissannosi?

¹⁸ Wodanikkira Yihowara soqqamate hasatto nooha ikkiro, wedellimmakki yannara Maganoho soqqamate faꞌnantannohe faro seekkite horoonsiꞌri. Tenne yannara Yihowara soqqante hagiidhatto gede kaaꞌlannohe coye doodhi.—Far. 148:12, 13.

¹⁹ Kayinni soqqanshokki halashshiꞌrate xaara hasatto noohekkihalla ikki? Ammanakki jawaachishiꞌrate sharrama agurtooti. Hawaariya Phaawuloosi Maganu atoote afiꞌranno garinni heeꞌrate sharramino gara kuli gedensaanni togo yiino: “Tennera wole hedo nooꞌneha ikkiro, Maganu roortino hedo xawisannoꞌne. Ikkihano ikkiro, lophinoommo deerri garinni, seerunni tenne doogo haꞌra agurroonke.” (Fil. 3:15, 16) Yihowa baxannoꞌnetanna amaalesi taalle nookkita ikkitinota deꞌinoonte. Yihowa geeshsha wedellimmaꞌne yannara woyyinore doodhitinanni gede kaaꞌlaꞌnera dandaannohu wolu dino.