Shettote Yanna Daggukki Yihowara Soqqama

1, 2. (a) Salamooni qullaawu ayyaani marraeennasi wedella mayyee amaalino? (b) Ontawu diri balla ikkinonsa Kiristaanino wedellaho uyinoonni amaale heda hasiissannonsahu mayiraati?

NUGUSU SALAMOONI qullaawu ayyaani marraeennasi wedella togo yiino: “Shettote yanna daggukki, . . . wedellimmakki yannara Bayira Kalaqaanchokki qaagi.” “Shettote yanna” yiniti hiitteeti? Geedhimmate yannaati. Salamooni geedhimma abbitannoha buutote qarra giximu garinni xawisino. Hakkurino: anga huxiꞌra, lekka leqe yaa, hinkiweela, ille taꞌmaaꞌma, macca dunka, awuuwa, hattono ukkimmanna bisu mootte giwate. Salamooni Bayira Kalaqaanchonke wedellimmanke yannara qaangeemmo gede amaalasi garankolla!—Mekibibi 12:1-5 nabbawi.

² Ontawu diri balla ikkinonsari lowo Kiristaanira xaano lowo jawaante noonsa. Kuni Kiristaani miteekke awuuwe qaqqassinoha ikkirono, Salamooni yiite gedee geedhimma amaddinonsakkiha ikkara dandaanno. Jajjabbu Kiristaanino wedellaho uyinoonnita, “Bayira Kalaqaanchokki qaagi” yitanno amaale harunsanna atoote afiꞌra dandaanno? Tini amaale mayi tiro afidhino?

3. Bayira Kalaqaanchonke qaagate yaa mayyaate?

³ Yihowara lowo diro soqqammanni keeshshinoommoha ikkiro nafa, yannate kiiro Kalaqaanchinke mageeshshi geeshsha bayirahoro dhagge assiꞌne hiinca hasiissannonke. Isi uyinonketi heeshsho dhaggete eltooti. Kalaqo giddoseenni amaddino coyibba mannu surrera aleenni ikkitannote. Yihowa falahinoha addi addi coye uyinonke daafira heeshshonke giddo hagiirsiissannonke coyibba baete. Yihowa kalaqore hiincineemmo wote, isi mageeshshi geeshsha baxillaancho, hayyichanna wolqaataamo ikkinoro qaangeemmo. (Far. 143:5) Ikkirono, Bayiru Kalaqaanchinke ma assinammora hasiꞌrannoro hiincano iso qaagate widira gaamantanno. Tenne baalanta coyibba hiincanke, lubbote heeꞌnoommo diro baala wolqanke assitu deerrinni isira soqqamme isira noonke galata leellishate kaꞌneemmo gede assitannonke.—Mek. 12:13.

JAJJABBU KIRISTAANI AFIꞌRANNOTA ADDI FARO

4. Jajjabbu Kiristaani insaneeto mayyee xaꞌma dandaanno? Mayira?

⁴ Busha dancha afoottoha jawa Kiristaancho ikkittoro, ateneeto togo yite xaꞌmi: ‘Xaano wolqanna jawaante nooe daafira, heeshshoꞌyanni ma assummoro woyyannokka?’ Halaalu giddo keeshshoottoha ikkootto daafira, wolootu afidhannokki faro faꞌnantinohe. Yihowa rosiisinohe coyibba wedellu roduuwira kula dandaatto. Maganoho soqqantanni afiꞌroottota hagiirsiissanno temokkiruwa kulte woloota jawaachisha dandaatto. Nugusu Daawiti hattoo faro afiꞌrate huuccatto assiꞌrino. Isi togo yee borreessino: “Magano, anjeꞌyanni jammarte rosiisoottoe . . . Geedhoommonna awuuwoommo woteno, ballo Magano, agurtootie. Dagganno ilamara wolqakki, hattono ganaanni ilantannorira baalaho jawaantekki kuleemmo gede assie.”—Far. 71:17, 18.

5. Jajjabbu Kiristaani rosino coye wolootu affanno gede assa dandaannohu ma garinniiti?

⁵ Lowo diro keeshshite afiꞌrootto hayyo wolootaho beeha dandaattohu ma garinniiti? Wedella roduuwa minikkira woshshite insa ledo hasaawa dandaattokka? Insa ledokki soqqantanno gede koyisse Yihowara soqqante afiꞌratto hagiirre laꞌanno gede assa dandaatto? Biꞌre Eelihu, “Idime coyidhanno, lowo diro heeꞌrano hayyo kultanno” yiino. (Iyo. 32:7) Hawaariya Phaawuloosi jajjabbu meya roduuwi coyiꞌranno coyinninna assootinsanni woloota jawaachishanno gede amaalino. Isi togo yiino: “Jajjabbu meenti . . . danchare rosiisannore ikko.”—Tit. 2:3.

MANNA KAAꞌLATE NOOꞌNE DANDOO

6. Lowo diri temokkiro noonsa Kiristaani dandoonsa ajishe laꞌꞌa hasiissannonsakkihu mayiraati?

⁶ Lowo diri temokkiro noohe Kiristaancho ikkittoro, lowo dandoo noohe yaate. Sajjuu woy 40 diri albaanni huwatate qarrisinohehu xa kayinni huwatootto coyi nooha ikkara dandaanno. Xa Qullaawu Maxaafiha xintu seera loosu aana hosiinsanni gara seekkite afootto. Qullaawu Maxaafi halaale mannaho wodana kakkayisanno garinni rosiisate dandoo noohe. Songote cimeessa ikkittoro, gara ikkitinokki doogo hadhino roduuwa kaaꞌlatto gara afootto. (Gal. 6:1) Songote coye, jajjabbu gambooshshi, woy Mangistete Addaraashe gimbaati ledo xaado afiꞌrino coye towaata rosoottoha ikkara dandaanno. Dokiterootu mundee uyitukki xagissanno gede jawaachishate hasaawisatto gara afoottoha ikkara dandaanno. Halaalu minira dawoottohu muli yannara ikkiro nafa, heeshshokkinni dancha temokkiro afiꞌrootto. Lawishshaho ooso lossiꞌroottoha ikkiro, horoontanno hayyo afiꞌrootto yaate. Jajjabbu Kiristaani rosiise, sooreeyye ikke hattono roduuwa jawaachishe Yihowa dagara kaajja irko ikkara dandaanno.—Iyyoobi 12:12 nabbawi.

7. Jajjabbu Kiristaani aja Kiristaana dancha gede qajeelsa dandaannohu hiittoonniiti?

⁷ Dandooꞌne albinni roore horoonsiꞌra dandiitinannihu ma garinniiti? Qullaawu Maxaafi xiinxallo jammarsiisanna xiinxallisa dandiinanni gara wedellu roduuwira leellisha dandiitinanniha ikkanno. Meya roduuwa ikkitinoonniri, aju meya roduuwi qaaqquullensa towaaxxanni heeꞌrenni ayyaanaamittete millimmo assa dandaanno gara kula dandiitinanni? Labballu roduuwi kayinni, wedellu roduuwi nigiggire iibbado simmeetenni shiqishanna dancha duduwo guma abbanno garinni duduwa dandiitanno gara rosiisa dandiitinanni? Wedellu roduuwi, geerra roduuwa qaensa martine jawaachishshinanni gara laꞌanno gede assa dandiitinanni? Bashshoꞌne wolqa xa nooꞌnekkiha ikkiro nafa, wedella qajeelsate kaajja faro nooꞌne. Maganu Qaali togo yaanno: “Aja ooso ayirrinyi wolqansaati; jajjabbu manni gaamaarre kayinni awuuwensaati.”—Law. 20:29.

KAAꞌLO ROORE HASIISSANNOWA HAꞌRE SOQQAMA

8. Hawaariya Phaawuloosi akkallete yannasira ma assino?

⁸ Hawaariya Phaawuloosi akkallete yannasira noosi wolqa gudise Maganoho soqqamate horoonsiꞌrino. Roomaho usuraminowiinni 61 M.D. fuli wote, wonanni lowo diro misiyoone ikke soqqamanni lowo geeshsha daafurino; hakko daafira xaate Roomu gobbara calla soqqamanni teese heeꞌra dandaanno. (2 Qor. 11:23-27) Konni jawu katamira noo roduuwi isi ledonsa heeꞌranni kaaꞌlansara hasiꞌransa digattanno. Ikkollana, Phaawuloosi wole gobbuwara sabbakkannori roore hasiissinota huwatino. Konnira galagale misiyoone ikke Ximootewosinna Tito ledo Efesooni, hakkiinnino Qerxeesi haꞌrino; gedenaanni Meqedooniyano haꞌrikki digatino. (1 Xim. 1:3; Tit. 1:5) Ispeenete gobba haꞌrinoronna teꞌee afano hoongummoro, hakka haꞌrateno hedinota coyiꞌrino.—Rom. 15:24, 28.

9. Pheexiroosi sabbakkannori roore hasiissannowa haꞌrinohu meu dirisinni ikkara dandaanno? (Umi misile lai.)

⁹ Hawaariya Pheexiroosi sabbakkannori roore hasiissannowa haꞌri wote, 50 diro saisikki digatino. Hatto yineemmohu mayiraati? Isinna Yesuusi darawo ikkituro, woy isi Yesuusira shiimare bayirannoha ikkiro, 49 M.D. wole hawaariyaate ledo Yerusaalamete gamba yii wote 50 dirosiiti yaate. (Looso 15:7) Hakkiinnino shiima yanna gedensaanni, Pheexiroosi Baabiloone haꞌri; hakka haꞌrinohu hakko heedhannote lowote Yihudu dagara farciꞌrate ikkikki digatino. (Gal. 2:9) Isi 62 M.D. Maganu ayyaaninni umi sokkasi borreessinohu hakko heeꞌreeti. (1 Phe. 5:13) Wole gobbara haꞌre heeꞌra qarrissannota ikkitara dandiitanno; ikkirono Pheexiroosi akkalle Yihowara woꞌma lubbonni soqqamme afiꞌnanni hagiirre hooltasira diwodhino.

10, 11. Jajjabbu roduuwi sabbakkannori roore hasiissannowa hadhe soqqantinota leellishshanno temokkiro kuli.

¹⁰ Yannankera dirinsa 50 woy hakkuyi ale ikkinori batinyu roduuwi, heeshshonsa gari soorraminotanna Yihowara wolu garinni soqqama dandiitannota huwattino. Mitu roduuwi sabbakkannori roore hasiissannowa hadhino. Lawishshaho Rooberti togo yee borreessino: “Aninna galteꞌya soqqanshote dancha faro faꞌnantinonketa huwantummo wote, 50 diro sae noonke. Noonkehu mittu beetti umosi dandee fulino, towaanteemmo anninna amano dinonke; qoleno shiimu iqqu noonke. Minenke hirrummoro asalenke kaffaꞌla dandiineemmotanna xuratu woxe afiꞌrammo geeshsha ikkannonke woxe afiꞌneemmota shallagummo. Boliiviyaho Qullaawa Maxaafa xiinxalla hasiꞌranno manni lowoha ikkinotanna hidhinanniri hakkeya iibbannokkita macciishshinummo. Hakko daafira hakka haꞌrate kaꞌnummo. Marre haaro qae rosa shiima coye diꞌꞌikkitino. Hakko baalunkuri, ninke Aliyye Ameerikira ronsoommo coyinni horo baxxinoho. Ikkirono sharronkenni lowo atoote afiꞌnoommo.”

¹¹ Rooberti lede togo yiino: “Xa heeshshonke gudisidhe, ayyaanaamitte millimmo aana illachishshinote. Qullaawa Maxaafa xiinxallinsoommo manni giddo gamu cuuamino. Xiinxallinseemmoti mitte anga ajjino maate Mangistete Addaraashenni xeertidhe heedhanno. Kayinni lamalate kiiro hatte maate miilla, injiitannokki doogo hadhe dagge katamaho gambooshshe beeqqitanno. Tini maate ayyaanaamittetenni lophitannanna bayiru beettinsa isinni suwisaancho ikke soqqamanna laꞌne mageeshsha hagiidhinoommoro heda dandiitinanni?”

WOLE AFOO COYIꞌNANNI QOOXEESSIRA SOQQAMA

12, 13. Xurata fulanno yannara heeꞌre Yihowara haaru garinni soqqamino Kiristaanchire kultanno temokkiro kuli.

¹² Jajjabbu roduuwi lawishshi baara widi afiinni marraꞌnanni songuwanna gaamo lowonta jawaachishara dandaanno. Qoleno togoo qooxeessira soqqama baasa hagiirsiissannota ikkitara dandiitanno. Lawishshaho Biritaaniyu gobbahu Bireeni, 65 dirisinni xurata fulita isinna galtesi loosiweelo noohu gede ikke macciishshaminonsata coyiꞌrino. Isi togo yiino: “Oosonke umonsa dandiite fultino; qoleno Qullaawa Maxaafa xiinxallinseemmo manna diafiꞌnoommo. Hakkiinni qooxeessinkera noo yuniversite xiinxallote dayinohunni mittu aju Chayinu gobba beettinni xaadummo. Gambooshshenke daara koyisummosita maahoyye yee dayi; hattono iso Qullaawa Maxaafa xiinxallisa jammarummo. Boode lamala saꞌuta, isi ledosi loosannoha mitto Chayinu mancho haare daa jammari. Hakkiinnino lame lamala gedensaanni, sayikki mancho abbi, tenne shoolki mancho haare dayi.

¹³ “Chayinu gobbanni xiinxallote dayinohu onti manchi Qullaawa Maxaafa xiinxallisie yiieta, ‘65 diro ikkinoehura calla Yihowa soqqanshonni xurata fula hasiissannoe yaa diꞌꞌikkino’ yee hedummo. Hakko daafira galteꞌya (ise lame diro maaꞌnitannoe), Chayinu qaale rosa hasiꞌratta? yee xaꞌmummo. Hakkiinni, teeppete qaddaꞌnoonniha horoonsiꞌne rosa jammarrummo. Kuni ikkinohu tonnu diri albaanniiti. Baara widi afoo coyiꞌnanni qooxeessira sabbakanke galagalle wedella ikkinoommohu gede ikke macciishshamannonke gede assitinonke. Kageeshsha Qullaawa Maxaafa xiinxallinsoommohu Chayinu manni 112 ikkanno! Insa giddo rooriidi gambooshshe dagganno. Hakkuri giddo mitte xa suwisaancho ikkite ledonke soqqantanni no.”

DANDIITINANNIRE ASSITINE HAGIIDHE

14. Jajjabba Kiristaana mayi hagiirsiisansara dandaanno? Phaawuloosi lawishshi jawaachishannonsahu ma garinniiti?

¹⁴ Ontawu diri balla ikkinonsari batinyu Kiristaani Yihowara haaru garinni soqqamate dancha faro noonsaha ikkirono, tenne baalunku dandaanno yaa diꞌꞌikkino. Kuri giddo mitu xiwanni waadannonsareeti, wolootu qolte annansanna amansa woy qaaqquulle towaaxxitannoreeti. Yihowa isira soqqamate assitinannire baalankare lowo geeshsha naadannota afaꞌne hagiirsiissaꞌnera dandiitanno. Hakko daafira, assa dandiitinannikkire heddinanni dadillantenni, dandiitinannire assitine hagiidhe. Hanni hawaariya Phaawuloosi lawishsha hendo. Isi haammata diro usurame keeshshino, hakko daafira misiyoone ikke haꞌre soqqama didandiino. Ikkirono, isiwa maranno manni baalunkura Qullaawa Borro yitannore kulino, hattono jawaachishinonsa.—Looso 28:16, 30, 31.

15. Geerra Kiristaana muxxe roduuwi gede assine laꞌneemmohu mayiraati?

¹⁵ Yihowa aleenni yinirinni roore geedhitino roduuwino isira soqqamate assitannore lowonta naadanno. Ordu fayyimma hoongeemmoti geedhimmate yanna kaajja yanna ikkano hoogguro, Yihowa geerru Kiristaani iso guwisiꞌrate assannore kaffi asse laꞌꞌanno. (Luq. 21:2-4) Kuri jajjabbu roduuwi ammananna kaajje uurransa dancha lawishsha ikkitannohura songo insa lowonta ayirrissanno.

16. Haanna mayi faro afidhukki gattinoha ikkara dandaanno? Kayinni Magano magansiꞌrate ma assitino?

¹⁶ Qullaawu Maxaafi Haanna yinanniti mitte jawa mancho geedhimmase diri geeshsha Yihowara ammanante soqqantinota kulanno. Yesuusi ilami wote ise 84 diri gunnitteeti. Isera Yesuusi harunsaancho ikkate, qullaawu ayyaaninni buuramate woy Maganu Mangisteha dancha duduwo sabbakate dirise assinoseha dilawanno. Ikkollana, Haanna dandiitannore assite hagiidhitino. “Ise hashshanna barra qullaawa soqqansho soqqantanni, ayewoteno beetemeqidesete dihoogganno.” (Luq. 2:36, 37) Kakkalaanchu barru tuqa soodonna hawarro hixaana shilqishanno wote, Haanna beetemeqidesete nafara gamba yiino manni ledo mito sajjoo daqiiqa iseneetiwa huuccatto assidhanni keeshshitukki digattino. Ise qaaqqo Yesuusa laꞌuti, “Yerusaalamete gato agadhanni noo mannira baalaho konni qaaqqire kula” jammartu.—Luq. 2:38.

17. Geerrunna bisu xeꞌne noonsa Kiristaani halaalu magansiꞌrara karsamanno gede ma garinni kaaꞌla dandiineemmo?

¹⁷ Yannankera geerra roduuwa, woy bisu xeꞌne noonsa Kiristaana kaaꞌlate qixxaamboommore ikka hasiissannonke. Togoohu mitu roduuwi, songote gambooshshe daa lowonta baxe heeꞌrenni daye afannokkiha ikkara dandaanno. Mitowa songo geerru roduuwi gambooshshe silketenni macciishshanno gede assitanno. Wolewa kayinni tenne assa dandiinannikkiha ikkara dandaanno. Ikkirono, gambooshshe daye afannokki Kiristaani halaalu magansiꞌra irkisa dandaanno. Lawishshaho, Kiristaanu songo qinaabbinota ikkitanno gede huuccatto assa dandaanno.—Faarso 92:13, 14 nabbawi.

18, 19. (a) Geerru Kiristaani woloota jawaachisha dandaannohu hiittoonniiti? (b) “Bayira Kalaqaanchokki qaagi” yitanno amaale ayeoo harunsa dandiitanno?

¹⁸ Geerru Kiristaani woloota mageeshshi geeshsha jawaachishshannoro leella hoogansara dandaanno. Lawishshaho, Haanna beetemeqidesete lowo diro ammanante soqqantino; ikkirono, xaggese Qullaawa Borro giddo borreessine worreenna lowo sani gedensaanni woloota jawaachishshannota huwattinokkiha ikkara dandaanno. Kiꞌneno Magano baxxinanni gari ammanate roduuwiꞌne wodanira borreessamannoti dihuluullissannote. Maganu Qaali togo yaasi garankolla: “Awuuwe keeraanchimmate heeshshonni dagganno wote, ayirrinyu zawudeeti”!—Law. 16:31.

¹⁹ Yihowara hendoommo geeshsha soqqamate wolqanke assa hooggara dandiitanno. Ikkirono boode wolqanna jawaante noonkeri, “Shettote yanna daggukki, . . . Bayira Kalaqaanchokki qaagi” yitanno amaale harunsate murciꞌne kaꞌno.—Mek. 12:1.