ʻE Lava ʻe he Tohitapú ʻo Tokoniʻi Kitautolu ʻi he ʻAhó Ni?
“ʻI HONO toʻo fakalūkufua ʻa e Tohitapú, ko e peseti ʻe 1 pē nai ʻoku taau ke laú, ka ko e toengá ʻoku ʻikai ke mahuʻinga ia pea ʻosi hono kuongá.” Ko e lau ia ʻa ha talavou ʻe taha. ʻE loto-tatau mo ia ʻa e tokolahi. Neongo ʻa e hokohoko atu pē ʻa e hoko ʻa e Tohitapú ko ha tohi fakataua taha ia ʻi māmani lahi, ʻoku mātuʻaki siʻisiʻi ʻa e tokanga ki ai ʻa e laui miliona pea ʻoku ʻikai te nau alāanga mo ʻene ngaahi akonakí.
ʻI hono pulusinga ʻi he Kilisimasi ʻo e 1996, naʻe fakamatala ai ʻa e nusipepa Siamane ko e Süddeutsche Zeitung ʻo pehē ko e Tohitapú “kuo siʻi ange ʻa hono kau lautohí. ʻI he kuonga ʻo e ngaahi saienisi ʻo natulá pea mo e tupulaki ʻo e tuʻunga fakamāmaní, ʻoku hā ʻa e ngaahi fakamatala faka-Tohitapú ki he tokolahi ʻoku faikehe pea faingataʻa ke mahinoʻi.” ʻOku fakapapauʻi ʻa e līpōtí ni ʻe ha ngaahi savea. ʻOku fakahaaʻi ʻe ha ngaahi fekumi ʻe niʻihi ʻoku ʻikai ʻaupito ʻiloʻi ʻe he fuʻu fānau tokolahi ia pe ko hai tonu ʻa Sīsū. ʻI ha savea ʻe taha, ko e tokosiʻi ange ʻi he vaeua ʻo e kakai naʻe fakaʻekeʻeké naʻe lava ke nau fakamatala ki he ongo talanoa faka-Tohitapu fekauʻaki mo e foha maumau-koloá pea mo e Samēlia anga-fakakaungāʻapí.
Ko e tohi ʻa e Siasi Faka-ʻEvangeliō Suisalani ko e Reformiertes Forum ʻoku pehē ai, ko e fiemaʻu ʻi Suisalani ʻo e Tohitapú kuo ʻikai ke toe hangē ia ko e tuʻunga naʻá ne ʻi aí. Naʻa mo e ʻi he lotolotonga ʻo e faʻahinga ko ia ʻoku ʻi ai ʻenau tatau ʻo e Tohitapú, ʻoku faʻa tuku pē ia ke efua ʻi he funga laupapá. ʻOku ʻikai kehe ʻa e tuʻungá ni ʻi Pilitānia. Fakatatau ki ha savea ʻe taha, neongo ko e tokolahi taha ʻo e kakaí ʻoku ʻi ai haʻanau Tohitapu, ko e fuʻu tokolahi tahá ʻoku tātātaha pē ke nau lau ia.
ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ʻoku ongoʻi kehe ʻa e laui miliona ia ʻi māmani lahi ʻo fekauʻaki mo e Tohitapú. ʻOku nau vakai ki ai ko e Folofola ʻa e ʻOtuá pea fakakaukau ʻoku mahuʻinga mo ʻaonga ia. Ko ia ai, ʻoku nau lau maʻu pē ia. Naʻe tohi ʻe ha finemui ʻe taha: “ʻOku ou feinga ke lau ʻa e vahe ʻe taha pe ua ʻo e Tohitapú ʻi he ʻaho taki taha. ʻOku ou fiefia lahi ai.” ʻOku tokanga lelei ʻa e faʻahinga tāutaha peheé ki he meʻa ʻoku akoʻi ʻe he Tohitapú, pea ʻoku nau feinga ke ngāueʻaki ʻa ʻene akonakí ʻi heʻenau moʻuí. ʻOku nau tui ʻe lava ʻe he Tohitapú ke ne tokoniʻi kinautolu ʻi he māmani faingataʻa ʻo e ʻaho ní.
Ko e hā hoʻo fakakaukaú? ʻOku ʻikai ha mahuʻinga ʻo e Tohitapú ʻi onopooni? Pe ʻoku mahuʻinga ia mo ʻaonga? ʻE lava ʻe he Tohitapú ʻo tokoniʻi kitautolu ʻi he ʻahó ni?