Talanoa ki he Moʻuí
Ngāue ʻi ha Feituʻu Pē Naʻe Fiemaʻu Au ki Ai
FAKAMATALA FAI ʻE JAMES B. BERRY
Ko e 1939 ia. Ko e Fuʻu Tōlalo Fakaʻekonōmiká naʻá ne ʻai ʻa e moʻuí ke faingataʻa ʻi he ʻIunaite Seteté, pea naʻe maluʻaki mai ʻa e tau ki he kotoa ʻo ʻIulopé. Ko hoku tehina ko Bennett mo au naʻá ma fononga mei homau ʻapí ʻi Mississippi ki Houston, Tekisisi, ko e kumi ngāue.
ʻI HE ʻaho ʻe taha ofi ki he ngataʻanga ʻo e faʻahitaʻu māfaná, naʻá ma fanongo ai ki ha fanongonongo fakaueʻiloto ʻoku palalā mai ʻi he letioó: Ko e ngaahi kongakau ʻa Hitilaá kuo nau laka mai ki Pōlani. “Kuo kamata ʻa ʻĀmaketone!” ko e kalanga ia ʻa hoku tehiná. ʻI he taimi pē ko iá, naʻá ma liʻaki ai ʻema ongo ngāué. Naʻá ma ʻalu ki he Fale Fakatahaʻanga ofi tahá ʻo ma kau ai ki heʻema ʻuluaki fakatahá. Ko e hā ne ma ō ai ki he Fale Fakatahaʻangá? Tuku angé ke u kamata mei muʻá.
Naʻe fāʻeleʻi au ʻi Hebron, Mississippi, ʻi he 1915. Naʻa mau nofo ʻi ha kolo ʻuta. Ko e Kau Ako Tohitapú, hangē ko ia ne uiʻaki ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi he taimi ko iá, naʻa nau haʻu ki he feituʻú tuʻo taha nai ʻi he taʻu pea fokotuʻutuʻu ai ki ha malanga ʻi he ʻapi ʻo ha taha. Ko hono olá, naʻe lahi ai ʻa e ngaahi tohi faka-Tohitapu ʻa ʻeku ongo mātuʻá. Naʻá ku hoko ai mo Bennett ʻo tui ki he meʻa naʻe akoʻi ʻe he ngaahi tohi ko ení: Ko helí ʻoku ʻikai ke vela, ʻoku mate ʻa e soulú, ko e māʻoniʻoní te nau nofo ʻi he māmaní ʻo taʻengata. Neongo ia, naʻe kei lahi ʻa e meʻa ne toe ke ma akó. ʻI ha taimi hili ʻa ʻeku ʻosi mei he akó, naʻá ku huʻu ai mo hoku tehiná ki Tekisisi ko e kumi ngāue.
ʻI he faifai ʻo ma fetuʻutaki mo e Kau Fakamoʻoní ʻi he Fale Fakatahaʻangá, naʻa nau ʻeke mai pe ko e ongo tāimuʻa kimaua. Naʻe ʻikai haʻama ʻilo ʻe taha ko e tāimuʻá ko ha faifekau taimi-kakato ia ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Naʻa nau ʻeke mai leva pe te ma saiʻia ke malanga. “Ko ia!” ko ʻema talí ange ia. Naʻá ma pehē te nau tuku mai ha taha ke mau ō ke fakahaaʻi mai kiate kimaua ʻa e anga ʻo hono fai iá. ʻI hono kehé, naʻa nau ʻomai pē kiate kimaua ha mape pea tala mai, “Mo ngāue hē!” Tamani, ko au mo Bennett naʻe ʻikai te ma ʻilo ha meʻa ʻe taha fekauʻaki mo e founga ke faiʻaki ʻa e malangá, pea naʻe ʻikai te ma saiʻia ke ʻamanaki atu ki haʻama hoko ʻo fakamā. Faifai atu pē, naʻá ma lī ʻa e kaati ʻo e feituʻú he meilí ki he fakatahaʻangá peá ma foki ki Mississippi!
ʻAi ʻa e Moʻoni Faka-Tohitapú ko ʻEmau Meʻa Tonu
Hili ʻema foki ki ʻapí, naʻá ma lau ai ʻa e ngaahi tohi ʻa e Kau Fakamoʻoní ʻi he ʻaho kotoa pē ʻi he meimei taʻu ʻe taha. Naʻe ʻikai ha ʻuhila ʻi homau ʻapí, ko ia ʻi he poʻulí naʻá ma lautohi ʻi he veʻe afí. ʻI he ngaahi ʻaho ko iá ko e kau sevāniti soné, pe kau ʻovasia fefonongaʻakí, naʻa nau ʻaʻahi ki he ngaahi fakatahaʻanga ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová pea mo e Kau Fakamoʻoni nofo mamaʻó ke fakaivimālohiʻi fakalaumālie kinautolu. Ko e taha ʻo e kau sevānití ni, ko Ted Klein, naʻá ne ʻaʻahi mai ki heʻemau fakatahaʻangá peá ne ʻalu fakataha ai mo Bennett pea mo au ʻi he ngāue fakamalanga he matapā-ki-he-matapaá, ʻo ne faʻa ʻave taimi taha fakatouʻosi kimaua. Naʻá ne fakamatalaʻi mai kiate kimaua ʻa e ʻuhinga ʻo e ngāue tāimuʻá.
Ko e feohi mo iá naʻá ne ʻai moʻoni ai ke ma fakakaukau fekauʻaki mo hano fai ha meʻa lahi ange ke tauhi ki he ʻOtuá. Ko ia, ʻi ʻEpeleli 18, 1940, naʻe papitaiso ai ʻe Tokoua Klein ʻa Bennett, ko homa tuofefine ko Velva, pea mo au. Naʻe ʻi ai ʻemau ongo mātuʻá ʻi he papitaisó, pea naʻá na fiefia ʻi heʻemau filí. ʻI ha taʻu nai ʻe ua ki mui ai, naʻá na papitaiso foki mo kinaua. Ko kinaua fakatouʻosi naʻá na hanganaki faitōnunga ki he ʻOtuá ʻo aʻu ki heʻena maté—ko e tangataʻeikí ʻi he 1956 pea ko e fineʻeikí ʻi he 1975.
ʻI hono ʻeke mai ʻe Tokoua Klein kiate au pe ʻe lava ke u tāimuʻá, naʻá ku tala ange kiate ia te u saiʻia ai, ka ʻoku ʻikai haʻaku paʻanga, hala he vala, halaʻatā ha meʻa. “ʻOua ʻe tokanga ki ai,” ko ʻene leá mai ia, “te u tokangaʻi ia ʻe au.” Pea ko e meʻa ia naʻá ne faí. ʻUluakí naʻá ne ʻomai ʻeku tohi kole ki he tāimuʻa. Pea naʻá ne ʻave leva au ʻo ma ō ki New Orleans, ʻoku kilomita nai ʻe 300 hono mamaʻó, pea fakahaaʻi mai kiate au ha ngaahi ʻapaatimeni fakaʻofoʻofa ʻi ʻolunga ʻi ha Fale Fakatahaʻanga. Ko e ngaahi nofoʻanga ia ki he kau tāimuʻá. Naʻe vave ʻa ʻeku hiki ki ai pea kamata ʻa ʻeku ngāue ko ha tāimuʻá. Naʻe tokoni ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻi New Orleans ʻaki ʻenau foaki ki he kau tāimuʻá ʻa e vala, paʻanga, mo e meʻakai. Lolotonga ʻa e ʻahó, naʻe ʻomai ai ʻe he fanga tokouá ʻa e meʻakai ʻo tuku mai ʻi he matapaá pe naʻa mo hono tuku ia ʻi he ʻaisí maʻa kimautolu. Ko ha tokoua naʻe ʻi ai hono falekai ofi mai naʻá ne fakaafeʻi kimautolu ke mau toutou ō ange ʻi he taimi tāpuní ke maʻu ha meʻakai foʻou—hangē ko e kakanoʻi manu, mā, sitiu polo, mo e ngaahi foʻi pai—ko e ngaahi meʻa ne toe ʻi he ʻahó.
Fehangahangai mo e Fakamālohi Fakatokolahi
Hili ha taimi, naʻe vaheʻi ai au ki Jackson, Mississippi, ke u tāimuʻa ai. Ko hoku hoa kei siʻí mo au naʻá ma fetaulaki ai mo ha fakamālohi fakatokolahi, pea naʻe hā ngali ko e kau fakafofonga fakahoko lao ʻi he feituʻú naʻa nau poupouʻi ʻa e fuʻu kakaí! Naʻe meimei tatau pē ʻi homa vāhenga-ngāue hono hokó—ʻi Columbus, Mississippi. Koeʻuhi ko ʻema malanga ki he kakai ʻo e matakali mo e puleʻanga kotoa pē, naʻe fehiʻa ʻiate kimaua ʻa e kau pālangi ʻe niʻihi. Naʻe tui ʻa e tokolahi naʻá ma halaia ʻi he feinga angatuʻu. Ko e pule ʻi he feituʻú ki he Kautaha Sōtia Mālolō ʻAmeliká, ko ha kautaha mātuʻaki mamahiʻi-fonua, naʻá ne maʻu ʻa e fakakaukau ko iá. Naʻá ne fakaʻaiʻai ʻi he taimi lahi ha fuʻu kakai ʻiteʻita ke nau ʻohofi kimaua.
Ko e ʻuluaki taimi ne ʻohofi ai kimaua ʻi Columbus, naʻe tulimui mai ai ha fuʻu kakai ʻiate kimaua lolotonga ʻa ʻema tufa makasini ʻi he halá. Naʻa nau tekeʻi kimaua ki ha matapā sioʻata teke, ʻo ha falekoloa. Naʻe fakatahataha mai ki ai ha tokolahi ke sio ki he meʻa naʻe hokó. Naʻe vave ʻa e aʻu mai ʻa e kau polisí ʻo ʻave kimaua ki he fale fakamaauʻangá. Ko e fuʻu kakaí, ʻi heʻenau muimui mai ʻiate kimautolu ki he fale fakamaauʻangá, naʻa nau fakahaaʻi ʻi he ʻao ʻo e kau ʻōfisa kotoa naʻe ʻi aí kapau te ma mavahe mei he koló ʻi ha foʻi ʻaho pau, ʻe lava ke ma mavahe ai ʻokú ma kei moʻui. Kapau te ma toki mavahe hili ʻa e ʻaho ko iá, ʻe ʻikai te ma moʻui! Naʻá ma fakakaukau ai ko e lelei tahá ke ma mavahe mei he koló ʻi ha kiʻi vahaʻa taimi. Ka ʻi ha ngaahi uike siʻi ki mui ai, naʻá ma toe foki ki ai ʻo hoko atu ʻa e malangá.
ʻIkai fuoloa ʻi he hili iá, ko ha kau kengi ko e kau tangata ʻe toko valu naʻa nau ʻohofi kimaua ʻo fakamālohiʻi ki heʻenau kā ʻe ua. Naʻa nau leleakiʻi kimaua ki ha loto vao, ʻo vete homa valá, pea haha taki tuʻo 30 kimaua ʻaki hoku letá! Naʻe ʻi ai ʻenau ngaahi meʻafana pea naʻa mo e ngaahi maea, pea ko ʻeku lea he moʻoni naʻá ma mātuʻaki ilifia. Naʻá ku fakakaukau te nau haʻi kimaua ʻo lī ki he loto vaitafé. Naʻa nau hae ʻema ʻū tohí ʻo veteki ia pea aʻu ʻo laiki ʻema kalamafoní ʻo momomomo iiki ʻi ha fuʻu tukeʻi ʻakau.
Hili hono uipi kimauá, naʻa nau tala mai ke tui homa valá peá ma lue ʻi ha hala he loto vaó ʻo ʻoua ʻe toe sio ki mui. ʻI heʻema lué, naʻá ma fakakaukau moʻoni kapau te ma fakatoʻotoʻa ʻo tafoki hake, te nau fanaʻi kimaua ke ma mate—pea te nau hao ʻo ʻikai tautea! Ka ʻi he hili ha ngaahi miniti siʻi, naʻá ma fanongo atu kuo nau heka ʻo ʻalu.
ʻI he taimi ʻe taha, naʻe tuli ai kimaua ʻe ha fuʻu kakai naʻa nau ʻita, pea naʻe pau ai ke ma haʻi homa valá ʻo takaiʻi ʻi homa kiá pea kakau ʻi ha vaitafe koeʻuhi ke ma hao. ʻIkai fuoloa ʻi he hili iá, naʻe puke ai kimaua ʻi he ngaahi tukuakiʻi ki he feinga angatuʻu. Naʻá ma fakamoleki ai ʻa e uike ʻe tolu ʻi he pilīsoné ki muʻa ke fai ʻa e hopó. Naʻe tuʻuaki lelei ʻa e meʻa naʻe hokó ʻi Columbus. Ko e fānau ako ʻi ha kolisi ofi mai ai, naʻe aʻu ʻo fakaʻatā ke nau tuku ki muʻa mei he kalasí koeʻuhi ke nau maʻu ia. ʻI he hoko mai ki he ʻaho ko iá, naʻe fonu ʻa e fale fakamaauʻangá—ʻo nau tuʻu pē! Ko e faʻahinga naʻe fakamoʻoni ki he Puleʻangá naʻe kau ai ʻa e ongo faifekau ʻe toko ua, ko e pule-koló, pea mo e kau polisí.
Ko ha loea ʻa ia ko ha Fakamoʻoni ko hono hingoá ko G. C. Clarke mo hono takanga naʻe ʻomai ke na fakafofonga kimauá. Naʻá na kole ai ke fakataʻeʻaongaʻi ʻa e ngaahi tukuakiʻi ki he feinga angatuʻú he ʻoku ʻikai ha fakamoʻoni ki ai. Ko e loea naʻe ngāue mo Tokoua Clarke, neongo naʻe ʻikai ko ha taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, naʻá ne fai ha ngaahi fakamatala mālohi maʻa kimaua. ʻI he tuʻunga ʻe taha naʻá ne tala ange ai ki he fakamāú, “ʻOku pehē ʻe he kakaí ʻoku fakasesele ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Fakasesele? Naʻe fakasesele ʻa Thomas Edison!” Naʻá ne tuhu leva ki ha tuʻuʻanga ʻuhila peá ne pehē, “Kae sio atu angé ki he foʻi maama ʻuhila ko eé!” Ko Edison, ʻa ia naʻá ne fuofua ʻiloʻi ʻa e maama ʻuhilá, naʻe pehē nai ʻe he faʻahinga naʻá ne fakasesele, ka ʻe ʻikai lava ha taha ke ne fakakikihiʻi ʻa ʻene ngaahi lavameʻá.
Hili ʻa e fanongo ki he fakamoʻoní, ko e fakamaau pule ʻo e fakamaauʻanga sēketí naʻá ne fakahaaʻi ki he loea talatalaakí: “ʻOku ʻikai haʻo momoʻi fakamoʻoni ʻe taha ki ha feinga angatuʻu, pea ʻokú na maʻu ʻa e totonu ke fai ʻa e ngāue ko ení. ʻOua naʻa toe ʻomai kinaua ki he fakamaauʻanga ko ení ʻo fakamoleki noaʻia ai ʻa e taimi mo e paʻanga ʻa e Puleʻangá pea pehē ki hoku taimí kae ʻoua kuo toki ʻi ai haʻo fakamoʻoni!” Ko ha ikuna moʻoni ē kiate kimaua!
Neongo ia, ʻi he hili iá, naʻe ui kimaua ʻe he fakamāú ki hono lokí. Naʻá ne ʻiloʻi naʻe fakafepaki ʻa e koló kotoa ki heʻene tuʻutuʻuní. Ko ia naʻá ne fakatokanga mai kiate kimaua: “Ko e meʻa naʻá ku leaʻakí naʻe fakatatau ia ki he laó, ka ko ʻeku fakahinohino fakafoʻituitui kiate kimoua fakatouʻosí ʻa eni: Mavahe mei heni, pe ko ʻenau tāmateʻi kimoua!” Naʻá ma ʻiloʻi naʻá ne tonu, ko ia naʻá ma mavahe ai mei he koló.
Mei aí naʻá ku fakataha ai mo Bennett pea mo Velva, ʻa ia naʻá na ngāue ʻi Clarksville, Tennessee, ko e ongo tāimuʻa makehe. Hili ha ngaahi māhina siʻi, naʻe vaheʻi kimautolu ki Paris, Kentucky. ʻI ha taʻu ʻe taha mo e konga ki mui ai, ko e teu pē ia ke mau fokotuʻu ai ha fakatahaʻangá mo ʻeku maʻu mo Bennett ha fakaafe makehe ʻaupito.
Ki he Ngāue Fakamisinalé
ʻI heʻema sio ki he tohi fakaafe ke kau ki he kalasi hono ua ʻo e Akoʻanga Tohitapu Taua Leʻo ko Kiliatí, naʻá ma fakakaukau, ‘Naʻa nau fai ha fehālaaki! Ko e hā te nau fakaafeʻi ai ha ongo kiʻi tamaiki Mississippi māʻulalo, mo kei siʻi ki he akoʻanga ko iá?’ Naʻá ma fakaʻuta atu naʻa nau fiemaʻu ʻa e kakai poto, ka neongo ia naʻá ma ʻalu pē. Naʻe ʻi ai ʻa e kau ako ʻe toko 100 ʻi he kalasí, pea ko e akó naʻe ʻosi ia ʻi ha māhina ʻe nima. Ko e maʻu tohi fakamoʻoni akó naʻe fai ʻi Sanuali 31, 1944, pea naʻá ma vēkeveke ke ngāue ʻi ha malaʻe muli. Ka ʻi he ngaahi ʻaho ko iá, ko hono maʻu ʻa e paasipōtí mo e visá naʻe fiemaʻu ki ai ʻa e taimi lahi, ko ia ai, naʻe vaheʻi fakataimi pē ʻa e kau akó ke tāimuʻa ʻi he ʻIunaite Seteté. Hili ʻa e ngāue ʻi ha taimi ʻi he tuʻunga ko e ongo tāimuʻa ʻi Alabama mo Georgia, naʻe faifai pē ʻou maʻu mo Bennett ʻa ʻema vāhenga-ngāué—ko Papetosi, ʻi he Uesi ʻInitesí.
Naʻe kei fai pē ʻa e Tau II ʻa Māmaní, pea ko e ngāue mo e ʻū tohi ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová naʻe tapui ia ʻi he ngaahi feituʻu lahi, ʻo kau ai ʻa Papetosi. ʻI he kasitomu aí, naʻe fakaava ai ʻe he kau ʻōfisá ʻo sivi ʻema kató pea maʻu ʻa e ʻū tohi naʻá ma fufū aí. Naʻá ma fakakaukau, ‘Ko ʻema ʻosí ai pē ia.’ ʻI hono kehé, naʻe tala mai pē ʻe ha ʻōfisa ʻe taha kiate kimaua: “ʻOku mau kole fakamolemole atu ʻi he pau ke mau hua hoʻomo kató; ko e niʻihi ʻo e ʻū tohi ko ení ʻoku tapui ia ʻi Papetosi.” Neongo ia, naʻá ne tukuange kimaua mo e ʻū tohi kotoa pē naʻá ma faʻó! Ki mui ai, ʻi heʻema faifakamoʻoni ki he kau ʻōfisa fakapuleʻangá, naʻa nau pehē naʻe ʻikai te nau ʻilo pe ko e hā naʻe tapui ai ʻa e ʻū tohí. Hili ha ngaahi māhina, naʻe toʻo ʻa e tapuí.
Naʻe lahi ʻema lavameʻa ʻi he ngāue fakafaifekau ʻi Papetosí. Naʻá ma fai taki taha ʻo ʻikai siʻi hifo ʻi he ako Tohitapu ʻe 15, pea ko e tokolahi taha ʻo e kau akó naʻa nau fakalakalaka fakalaumālie. Naʻá ma fiefia ʻaupito ʻi he sio ki he niʻihi ʻi heʻenau haʻu ki he ngaahi fakataha ʻa e fakatahaʻangá. Kae kehe, koeʻuhi naʻe tapui ʻa e ʻū tohí ʻi ha taimi, ko e fanga tokoua ʻi aí naʻe ʻikai haʻanau mahino fakamuimui ki he founga ke fakahoko ʻaki ʻa e ngaahi fakatahá. Neongo ia, naʻe vave ʻa e malava ke ma akoʻi ha fanga tokoua alafua tokolahi. Naʻá ma maʻu ʻa e fiefia ʻi hono tokoniʻi ʻa e tokolahi ʻo ʻema kau akó ke nau kamata ʻi he ngāue fakafaifekau faka-Kalisitiané pea ʻi he sio ki he tupu ʻa e fakatahaʻangá.
Tauhi Hake ʻo ha Fāmili
Hili ʻa e māhina nai ʻe 18 ʻi Papetosi, naʻe fiemaʻu ai ke fai hoku tafa pea pau ke u foki ai ki he ʻIunaite Seteté. Lolotonga ʻeku ʻi aí, naʻá ku mali ai mo ha Fakamoʻoni ko hono hingoá ko Dorothy ʻa ia naʻá ku fetuʻutaki faitohi mo ia. Ko au leva mo hoku uaifí naʻá ma tāimuʻa ʻi Tallahassee, Florida, ka ʻi he hili ʻa e māhina ʻe ono naʻá ma hiki ki Louisville, Kentucky, ʻa ia naʻe ʻomai ai ʻe ha Fakamoʻoni ha ngāue kiate au. Ko hoku tehiná ʻa Bennett naʻe hokohoko atu pē ʻa ʻene ngāue ʻi Papetosí ʻi he ngaahi taʻu lahi. Naʻá ne toki mali ki mui mo ha kaungā misinale peá na ngāue ʻi he ngāue fefonongaʻaki ʻi he ngaahi ʻotu motú. Naʻe faifai pē, pea pau ke na foki ki he ʻIunaite Seteté ʻi ha ngaahi ʻuhinga fakaemoʻuilelei. Naʻá na hokohoko atu ʻi he ngāue ʻi he ngaahi fakatahaʻanga lea faka-Sipeiní ʻi he ngāue fefonongaʻakí ʻo aʻu ki he mate ʻa Bennett ʻi he 1990 ʻi hono taʻu 73.
ʻI he 1950, naʻe fāʻeleʻi ai ʻe Dorothy ʻa ʻema ʻuluaki tamá, ko ha kiʻi taʻahine naʻá ma fakahingoa ko Daryl. Naʻe faifai pē ʻo ma maʻu ʻa e fānau ʻe toko nima. Ko ʻema fika uá, ko Derrick, naʻá ne mate ʻi hono taʻu ua mo e kongá pē ʻi he ulufia ʻa e huituʻá. Ka naʻe hoko mai ʻa Leslie ʻi he 1956, pea hoko mai ai ʻa Everett ʻi he 1958. Naʻá ku feinga mo Dorothy ke tauhi hake ʻa ʻema fānaú ʻi he founga ʻo e moʻoni faka-Tohitapú. Naʻá ma feinga maʻu pē ke fai ha polokalama ako Tohitapu fakafāmili fakauike pea ke ʻai ia ke fakamānako ki he kotoa ʻo e fānaú. ʻI he taimi naʻe kei siʻi ai ʻa Daryl, Leslie, mo Everett, naʻá ma ʻoange kiate kinautolu ʻa e ngaahi fehuʻi ʻi he uike taki taha ke nau fekumi ki ai pea tali ia ʻi he uike hoko maí. Naʻa nau toe ʻahiʻahiʻi ʻa e malanga fale ki he falé. Naʻe hū ʻa e tokotaha ki he kōpate tautauʻanga valá ʻo ʻai ke pehē pē ko ha tokotaha-ʻapi. Ko e tokotaha ʻe tahá naʻe tuʻu ia ʻi tuʻa ʻo tukituki. Naʻá na ngāueʻaki ʻa e fanga kiʻi lea fakaoli ke fefakailifiaʻi ʻaki kinaua, ka naʻe tokoniʻi kinaua ʻe he meʻá ni ke na fakatupulekina ai ha manako ki he ngāue fakamalangá. Naʻá ma toe malanga tuʻumaʻu mo kinautolu.
ʻI he taimi naʻe hoko mai ai homa foha siʻisiʻi tahá, ko Elton, ʻi he 1973, naʻe meimei taʻu 50 ai ʻa Dorothy pea naʻá ku meimei taʻu 60 au. Naʻe ui ai kimaua ʻe he fakatahaʻangá ko ʻĒpalahame mo Sela! (Senesi 17:15-17) Naʻe faʻa ʻave ʻe he ongo tamaiki tangata lalahí ʻa Elton ʻi he ngāue fakafaifekaú. Naʻá ma ongoʻi ko ha faifakamoʻoni mālohi ia ki he kakaí ke nau sio ki he ngaahi fāmilí—ko e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine, ngaahi mātuʻa mo e fānau—ʻoku nau ngāue fakataha, ʻi hono vahevahe atu ʻa e ngaahi moʻoni ʻi he Tohitapú ki he niʻihi kehé. Ko e ongo taʻokete ʻo Elton naʻá na taufetongi ʻi hono fafa ia ʻi hona umá pea ʻai ke ne toʻo ha tuleki faka-Tohitapu. Naʻe meimei fanongo maʻu pē ʻa e kakaí ʻi heʻenau fakaava ʻa e matapaá ʻo sio mai ki he kiʻi leka poto ko eni ʻi he funga uma ʻo hono taʻoketé. Naʻe akoʻi ʻe he ongo tamaiki tangatá ʻa Elton ke ne ʻoange ʻa e tulekí ki he tokotahá ʻi he ʻosi ʻa e fetalanoaʻakí pea ke ne lea ʻaki ha fanga kiʻi lea siʻisiʻi. Ko e founga ia ʻo ʻene kamata ke malangá.
ʻI he faai mai ʻa e ngaahi taʻú, naʻa nau malava ai ke tokoniʻi ʻa e niʻihi kehe ke nau hoko ʻo ʻiloʻi ʻa Sihova. ʻI he konga ki mui ʻo e 1970 tupú, naʻa mau hiki ai mei Louisville ki Shelbyville, Kentucky, ke ngāue ʻi ha fakatahaʻanga ʻa ia naʻe ʻi ai ha fiemaʻu. Lolotonga ʻemau ʻi aí, naʻe ʻikai ke ngata pē ʻi heʻemau sio ki he tupu ʻi he fakatahaʻangá ka naʻa mau toe tokoni ʻi hono kumi ha kelekele pea langa ai ha Fale Fakatahaʻanga. Ki mui ai naʻe kole kimautolu ke mau ngāue ʻi ha toe fakatahaʻanga ʻe taha naʻe ʻikai ke loko mamaʻo.
Ngaahi Veiveiua ʻi he Moʻui Fakafāmilí
ʻOku ou fakaʻamu ange naʻe nofo kotoa ʻa ʻema fānaú ʻi he founga ʻa Sihová, ka naʻe ʻikai ke pehē ʻa e tuʻungá. Hili ʻenau tupu hake ʻo mavahe mei ʻapí, ko e toko tolu ʻo ʻema fānau ʻe toko fā naʻe moʻuí naʻa nau liʻaki ʻa e hala ʻo e moʻoní. Kae kehe, ko homa foha ko Everett naʻe muimui ia ʻi heʻeku faʻifaʻitakiʻangá pea hū ki he ngāue fakafaifekau taimi-kakató. Naʻá ne ngāue ki mui ʻi he ʻuluʻi ʻōfisi ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi he māmaní ʻi Niu ʻIoke pea ʻi he 1984 naʻe fakaafeʻi ai ia ke ne kau ki he kalasi hono 77 ʻi Kiliatí. Hili ʻene maʻu tohi fakamoʻoni akó, naʻá ne ʻalu ki hono vāhenga-ngāué ʻi Siela Leone, ʻAfilika Hihifo. ʻI he 1988 naʻá ne mali ai mo Marianne, ko ha tāimuʻa mei Pelisiume. Kuó na ngāue fakataha ko e ongo misinale talu mei ai.
Hangē pē ko ia ʻoku lava ke fakaʻuta atu ki ai ha mātuʻa pē, naʻe fakalotosiʻi kiate kimaua ke sio ki he toko tolu ʻo ʻema fānaú kuo nau tukuange ha founga moʻui ʻa ia ʻoku fakafiemālie he taimí ni pea tuku tauhi mai ai ha ʻamanaki fakaʻofoʻofa ko e moʻui taʻengata ʻi ha māmani palataisi ʻi he kahaʻú. ʻI he taimi ʻe niʻihi ʻoku ou tukuakiʻi pē au. Ka naʻá ku maʻu ʻa e fakafiemālie ʻi he ʻiloʻi naʻa mo e niʻihi ʻo e fānau fakalaumālie tonu ʻa Sihová, pe ko e kau ʻāngeló, naʻa nau tuku ʻenau tauhi kiate iá—neongo ʻoku akonaki ʻa Sihova ʻi he ʻofa mo e anga-ʻofa pea ʻikai ʻaupito te ne fai ha hala. (Teutalonome 32:4; Sione 8:44; Fakahā 12:4, 9) Naʻe ʻai ʻe he meʻá ni ke maongo kiate au neongo ʻa e mālohi ʻa e feinga nai ʻa e ngaahi mātuʻá ke ʻohake ʻenau fānaú ʻi he founga ʻa Sihová, ʻe fakafisi pē nai ʻa e niʻihi ia ke tali ʻa e moʻoní.
Hangē ha fuʻu ʻakau ʻoku puhi ʻe ha ngaahi matangi mālohí, kuo pau ke tau feʻunuʻaki ʻo fakatatau ki he ngaahi faingataʻa mo e ngaahi palopalema kehekehe ʻoku hoko mai kiate kitautolú. ʻI he faai mai ʻa e ngaahi taʻú, kuó u ʻiloʻi ko e ako Tohitapu mo e maʻu fakataha tuʻumaʻú ʻokú ne ʻomai kiate au ʻa e mālohi ko ia ke feʻunuʻaki pea ke hao fakalaumālie mai ai. ʻI heʻeku tupu ʻo motuʻa angé peá u sio ki he ngaahi fehālaaki naʻá ku fai ʻi he kuohilí, ʻoku ou feinga ke hanga ki he tafaʻaki leleí. He ko ē, kapau te tau nofoʻaki faitōnunga ai pē, ko e ngaahi meʻa pehē ʻoku hokosiá te ne fakaleleiʻi ʻa ʻetau tupu fakalaumālié. Kapau ʻoku tau ako meiate kinautolu, ko e ngaahi tafaʻaki taʻepau ʻo e moʻuí ʻe lava ke ne maʻu ha ngaahi tafaʻaki pau moʻoni.—Semisi 1:2, 3.
ʻI he taimi ní ko Dorothy mo aú ʻoku ʻikai te ma kei maʻu ʻa e moʻuilelei pe ko e mālohi ke fai ai ʻa e meʻa te ma saiʻia ke fai ʻi he ngāue ʻa Sihová. Ka ʻokú ma houngaʻia ʻi he poupou ʻa siʻoma fanga tokoua mo e fanga tuofāfine Kalisitiané. ʻI he meimei fakataha kotoa pē, ʻoku tala mai ai ʻe he fanga tokouá kiate kimaua ʻa e lahi ʻo ʻenau houngaʻia ʻi heʻema ʻi aí. Pea ʻoku nau ngāue mālohi ke tokoniʻi kimaua ʻi ha founga pē ʻe ala lavá—naʻa mo hono fai ʻo e ngaahi monomono ʻi he falé pea mo e kaá.
ʻOku ʻi ai ʻa e taimi ʻe taha, ʻoku malava ai ke ma kau ʻi he ngāue tāimuʻa tokoní, pea ʻokú ma fai ʻa e ngaahi ako mo e faʻahinga mahuʻingaʻiá. Ko ha fiefia makehe ʻokú ma fiefia maʻu pē ai ko hono maʻu ʻo e ngaahi ongoongo mei homa foha ʻoku ngāue ʻi ʻAfiliká. ʻOku kei fai pē ʻema ako Tohitapu fakafāmilí, neongo ko e fai kiate kimaua toko ua pē he taimí ni. ʻOkú ma fiefia ʻi hono līʻoa ʻo e fuʻu taʻu lahi ki he ngāue ʻa Sihová. ʻOkú ne fakapapauʻi mai kiate kimaua ʻe ʻikai ‘ke ne fakangaloʻi ʻema ngaué, mo ʻema ʻofa ki hono huafá.’—Hepelu 6:10.
[Fakatātā ʻi he peesi 25]
Ko Velva, Bennett, mo au ʻi hono papitaiso ʻe Ted Klein ʻi ʻEpeleli 18, 1940
[Fakatātā ʻi he peesi 26]
Mo hoku uaifí, ʻa Dorothy, ʻi he muʻaki ngaahi taʻu 1940 tupú pea ʻi he 1997
[Ongo Fakatātā ʻi he peesi 27]
Ko e malanga maʻá e kakaí, “Ko e Pilinisi ʻo e Melinó,” ʻi hono tuʻuaki ʻi ha pasi ʻo e koló ʻi Papetosi
Ko hoku tokoua ko Bennett ʻi muʻa ʻi he ʻapi misinalé