Ko e Hā ke Papitaiso Aí?
“Mou ō ʻo ngaohi ʻa e kakai ʻo e ngaahi puleʻanga kotoa pē ko e kau ākonga, ʻo papitaiso kinautolu.”—Mātiu 28:19, NW.
1, 2. (a) Ko e hā ʻa e ngaahi tuʻunga naʻe fakahoko ai ha ngaahi papitaisó? (e) Ko e hā ʻa e ngaahi fehuʻi ʻoku malanga hake fekauʻaki mo e papitaisó?
KO E TUʻI Falangikē ko Charlemagne naʻá ne kounaʻi ʻa e kau Sekisoni naʻe ikunaʻí ke nau papitaiso fakataha kotoa ʻi he 775-777 T.S. “Naʻá ne fakamālohiʻi ʻenau tafoki ki ha lotu faka-Kalisitiane lau pē,” ko e tohi ia ʻa e faihisitōlia ko John Lord. ʻI he tuʻunga meimei tatau, ʻi he hili e mali ʻa e taki Lūsia ko Vladimir I mo ha pilinisesi ʻOfotokisī Kalisi ʻi he 987 T.S., naʻá ne tuʻutuʻuni ai kuo pau ki hono kakai ʻokú ne pule ki aí ke nau hoko ko e “kau Kalisitiane.” Naʻá ne tuʻutuʻuni ke papitaiso fakakātoa ʻa hono kakaí—ʻo fakamanamanaʻi ʻaki ʻa e mate ʻa e faʻahinga ne ʻikai fie papitaiso!
2 Naʻe taau ʻa e ngaahi papitaiso peheé? ʻOku nau maʻu ʻa e ʻuhinga moʻoní? ʻOku totonu ke papitaiso ha taha pē?
Papitaisó—Anga-Fēfē?
3, 4. Ko e hā ʻoku ʻikai ko ha papitaiso faka-Kalisitiane totonu ai ʻa hono afuhi pe ko hono huaʻi hifo pē ʻa e vaí ʻi he foʻi ʻulú?
3 ʻI hono fakamālohiʻi ʻe Charlemagne mo Vladimir I ʻa e kakaí ke nau hoko ʻo papitaisó, naʻe ngāue ai ʻa e ongo taki ko iá ʻo ʻikai fehoanaki mo e Folofola ʻa e ʻOtuá. Ko hono moʻoní, ʻoku ʻikai hano ʻaonga ʻa e kau ki he ngaahi papitaisó ʻa e afuhí, ko hono huaʻi hifo ʻa e vaí ʻi he foʻi ʻulú, pe naʻa mo hono fakauku ʻo e faʻahinga tāutaha kuo teʻeki akoʻi ki he moʻoni Fakatohitapú.
4 Fakakaukau atu ki he meʻa naʻe hoko ʻi he taimi naʻe ʻalu ai ʻa Sīsū ʻo Nasaletí kia Sione Papitaiso ʻi he 29 T.S. Naʻe papitaiso ʻe Sione ʻa e kakaí ʻi he Vaitafe Sioataní. Naʻa nau haʻu loto-lelei kiate ia ke papitaiso. Naʻá ne ʻai pē kinautolu ke nau tuʻu ʻi Sioatani lolotonga iá naʻá ne huaʻi hifo ha kiʻi meʻi vai mei he vaitafé ki honau foʻi ʻulú pe afuhi ʻaki pē ia kinautolu? Ko e hā naʻe hoko ʻi hono papitaiso ʻe Sione ʻa Sīsuú? ʻOku fakamatala ʻa Mātiu ʻo pehē ʻi he hili hono papitaiso ʻa “Sisu, naʻa ne ʻalu hake leva mei he vai.” (Mātiu 3:16) Naʻá ne ʻi he loto vaí, ʻo fakauku ʻi he Vaitafe Sioataní. Pehē foki, ko e ʻiunoke ʻItiopea anga-līʻoá naʻe papitaiso ia ʻi “ha vai.” Ko e ngaahi vai peheé naʻe fiemaʻu ia koeʻuhi ko e papitaiso ʻo Sīsū mo ʻene kau ākongá naʻe kau ki ai ʻa e fakauku fakaʻaufuli.—Ngāue 8:36.
5. Naʻe anga-fēfē hono papitaiso ʻe he muʻaki kau Kalisitiané ʻa e kakaí?
5 Ko e foʻi lea faka-Kalisi naʻe liliu ko e “faipapitaisó,” “papitaisó,” mo e alā meʻa pehē, ʻoku ʻuhinga ki he fakaukuʻi, ko e unuʻi, pe tūʻulu hifo ki lalo ʻi he vaí. ʻOku pehē ʻe he Smith’s Bible Dictionary: “Ko e papitaisó ʻoku ʻuhinga totonu mo moʻoni ia ko e fakauku.” ʻOku ʻi ai ʻa e ngaahi liliu Tohitapu ʻe niʻihi ʻoku nau lave kia “Sione ko e Tokotaha-Faifakaukú” mo e “Sione ko e tokotaha-faifakaunu.” (Mātiu 3:1, Rotherham; Diaglott, ʻinitaliniā) Ko e History of the Christian Religion and Church, During the Three First Centuries ʻa Augustus Neander, ʻoku pehē ai: “Ko e papitaisó naʻe muʻaki fakahoko ia ʻaki ʻa e fakaukú.” Ko e tohi Falanisē ʻiloa ko e Larousse du XXe Siècle (Pālesi, 1928) ʻoku fakamatala ai: “Ko e ʻuluaki kau Kalisitiané naʻa nau maʻu ʻa e papitaisó ʻaki ʻa e fakauku ʻi he feituʻu kotoa pē naʻe ʻi ai ha vai.” Pea ʻoku pehē ʻe he New Catholic Encyclopedia: “ʻOku hā mahino ko e Papitaiso ʻi he muʻaki Siasí naʻe faiʻaki ʻa e fakaukú.” (1967, Voliume II, peesi 56) Ko ia ai, ʻi he ʻahó ni, ko e papitaiso ʻi he tuʻunga ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ko ha lākanga fili loto-tauʻatāina ia ʻoku kau ki ai ʻa e fakauku kakato ʻi he vaí.
Ko ha ʻUhinga Foʻou ki he Papitaisó
6, 7. (a) Ko e hā ʻa e taumuʻa naʻe fakahoko ai ʻe Sione ʻa e papitaisó? (e) Ko e hā naʻe foʻou ʻi he fekauʻaki mo e papitaiso ʻo e kau muimui ʻo Sīsuú?
6 Ko e ngaahi papitaiso naʻe fakahoko ʻe Sioné naʻe taumuʻa kehe ia mei he ngaahi papitaiso naʻe fakahoko ʻe he kau muimui ʻo Sīsuú. (Sione 4:1, 2) Naʻe papitaiso ʻe Sione ʻa e kakaí ʻi he tuʻunga ko ha fakaʻilonga fakahāhā ʻo ʻenau fakatomalaʻi ʻa e ngaahi angahala ki he Laó.a (Luke 3:3) Ka naʻe ʻi ai ʻa e meʻa foʻou naʻe kau ʻi he papitaiso ʻo e kau muimui ʻo Sīsuú. ʻI he Penitekosi ʻo e 33 T.S., naʻe enginaki ai ʻa e ʻapositolo ko Pitá ki heʻene kau fanongó: “Mou fei mo fakatomala, pea taki taha papitaiso ʻi he huafa ʻo Sīsū ko e Misaia, ki he fakamolemole ʻo hoʻomou ngaahi angahala.” (Ngāue 2:37-41) Neongo naʻá ne lea ki he kau Siú mo e kau uluí, naʻe ʻikai ke lea ʻa Pita ia ʻo fekauʻaki mo e papitaiso ke fakaʻilongaʻi ʻa e fakatomalaʻi ʻo e ngaahi angahala ki he Laó; naʻe ʻikai ke ʻuhinga ia ko e papitaiso ʻi he huafa ʻo Sīsuú ʻokú ne fakatātaaʻi ʻa e fakamaʻa ʻo e ngaahi angahalá.—Ngāue 2:10.
7 ʻI he taimi ko iá, naʻe ngāueʻaki ai ʻe Pita ʻa e ʻuluaki ʻo e “ngāhi kī ʻo e Puleʻanga.” Ki he taumuʻa ko e hā? Koeʻuhi ke fakahā ki heʻene kau fanongó ʻa e ʻilo fekauʻaki mo honau faingamālie ke hū ki he Puleʻanga ʻo hēvaní. (Mātiu 16:19) Koeʻuhi naʻe talitekeʻi ʻe he kau Siú ʻa Sīsū ʻi he tuʻunga ko e Mīsaiá, ko e fakatomala mo e ngāueʻi ʻo e tui kiate iá ko ha moʻoniʻi meʻa foʻou mo mātuʻaki mahuʻinga ia ki he kumi mo hono maʻu ʻa e fakamolemole ʻa e ʻOtuá. Naʻe malava ke nau ʻoatu ʻa e fakamoʻoni fakahāhā ʻo e tui peheé ʻaki ʻa e hoko ʻo fakauku ʻi he vaí ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí. ʻI he founga ko iá te nau fakaʻilongaʻi ai ʻenau fakatapui fakafoʻituitui ki he ʻOtuá fakafou ʻia Kalaisí. Ko e faʻahinga kotoa ko ia he ʻahó ni ʻa ia ʻoku nau fiemaʻu ʻa e hōifua fakaʻotuá kuo pau ke nau ngāueʻi ʻa e tui meimei tatau, fakatapui kinautolu kia Sihova ko e ʻOtuá, pea fou ʻi he papitaiso faka-Kalisitiané ʻi hono fakaʻilongaʻi ʻo ha fakatapui taʻefakangatangata ki he ʻOtua Fungani Māʻolungá.
Mātuʻaki Fiemaʻu ʻa e ʻIlo Totonu
8. Ko e hā ʻoku ʻikai ai maʻá e tokotaha kotoa pē ʻa e papitaiso faka-Kalisitiané?
8 ʻOku ʻikai maʻá e tokotaha kotoa pē ʻa e papitaiso faka-Kalisitiané. Naʻe tuʻutuʻuni ʻe Sīsū ki hono kau muimuí: “Mou ō ʻo ngaohi ʻa e kakai ʻo e ngaahi puleʻanga kotoa pē ko e kau ākonga, ʻo papitaiso kinautolu ʻi he huafa ʻo e Tamai mo e ʻAlo mo e laumālie māʻoniʻoní, ʻo akoʻi kinautolu ke tauhi ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē kuó u fekau atu kiate kimoutolú.” (Mātiu 28:19, 20, NW) ʻI he ki muʻa ke papitaisó, ko e kakaí kuo pau ke ‘akoʻi ke nau tauhi ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē naʻe fekau mai ʻe Sīsū ki heʻene kau ākongá.’ Ko ia ai, ko e papitaiso fakamālohiʻi ʻo e faʻahinga ʻoku ʻikai ke tui makatuʻunga ʻi he ʻilo totonu ki he Folofola ʻa e ʻOtuá ʻoku taʻeʻaonga pea fepaki ia mo e fekau naʻe ʻoange ʻe Sīsū ki hono kau muimui moʻoní.—Hepelu 11:6.
9. Ko e hā ʻoku ʻuhinga ki ai ʻa e pehē ke papitaiso “ʻi he huafa ʻo e Tamai”?
9 Ko e hā ʻoku ʻuhinga ki ai ʻa e pehē ke papitaiso “ʻi he huafa ʻo e Tamaí”? ʻOku ʻuhinga iá ko e tokotaha ʻoku teu papitaisó ʻokú ne lāuʻilo ki he tuʻunga mo e mafai ʻo ʻetau Tamai fakahēvaní. ʻOku lāuʻilo kia Sihova ko e ʻOtuá ko hotau Tokotaha-Fakatupu, “koe Fugani Maolunga i mamani kotoabe,” pea ko e Hau Fakalevelevá ia.—Sāme 83:18, PM; Aisea 40:28; Ngāue 4:24.
10. ʻOku ʻuhinga ki he hā ʻa e hoko ʻo papitaiso ‘ʻi he huafa ʻo e ʻAló’?
10 Ke papitaiso ‘ʻi he huafa ʻo e ʻAló’ ʻoku ʻuhinga iá ke lāuʻilo ki he tuʻunga mo e mafai ʻo Sīsū ʻi he tuʻunga ko e ʻAlo tofu-pē-taha-ne-fakatupu ʻo e ʻOtuá. (1 Sione 4:9) Ko e faʻahinga ʻoku taau ke papitaisó ʻoku nau tali ʻa Sīsū ko e tokotaha ia kuo tokonaki mai ʻe he ʻOtuá ʻo fakafou ʻiate ia ha ‘huhuʻi ha tokolahi.’ (Mātiu 20:28; 1 Timote 2:5, 6) Kuo pau foki ki he kau teu papitaisó ke nau toe lāuʻilo ki he “tuʻunga māʻolunga ange” kuo hakeakiʻi ki ai ʻe he ʻOtuá ʻa hono ʻAló.—Filipai 2:8-11, NW; Fakahā 19:16.
11. Ko e hā ʻoku ʻuhinga ki ai ʻa e hoko ʻo papitaiso ‘ʻi he huafa ʻo e laumālie māʻoniʻoní’?
11 Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻo e papitaiso ‘ʻi he huafa ʻo e laumālie māʻoniʻoní’? ʻOku fakahaaʻi ʻe he meʻá ni ko e kau teu papitaisó ʻoku nau lāuʻilo ko e laumālie māʻoniʻoní ko e ivi ngāue ia ʻo Sihová, kuo ngāueʻaki ʻi he ngaahi founga kehekehe ʻo fehoanaki mo ʻene taumuʻá. (Senesi 1:2; 2 Samiuela 23:1, 2; 2 Pita 1:21) Ko e faʻahinga ʻoku nau taau ki he papitaisó ʻoku nau lāuʻilo ko e laumālie māʻoniʻoní ʻokú ne tokoniʻi kinautolu ke nau mahinoʻi “ʻa e ngaahi [meʻa] loloto ʻo e ʻOtua,” ke fakahoko ʻaki ʻa e ngāue fakamalanga ʻo e Puleʻangá, pea ke fakahāhā ʻa e fua ʻo e laumālié ko e “ʻofa, fiefia, melino, kātaki-fuoloa, anga-ʻofa, anga-lelei, tui, anga-malū, mo e mapuleʻi-kita.”—1 Kolinito 2:10; Kaletia 5:22, 23, NW; Sioeli 2:28, 29.
Mahuʻinga ʻo e Fakatomalá mo e Liliú
12. ʻOku anga-fēfē ʻa e fekauʻaki ʻa e papitaiso faka-Kalisitiané mo e fakatomalá?
12 Tuku kehe ʻa e tangata ʻikai angahala ko Sīsuú, ko e papitaisó ko ha fakaʻilonga hōifua faka-ʻOtua ia ʻoku fekauʻaki mo e fakatomalá. ʻI he taimi ʻoku tau fakatomala aí, ʻoku tau ongoʻi fakaʻiseʻisa loloto, pe loto-lavea, fekauʻaki mo ha meʻa kuo tau fai pe kuo ʻikai malava ke tau fai. Ko e kau Siu ko ia ʻi he ʻuluaki senitulí ʻa ia naʻa nau loto ke fakahōifuaʻi ʻa e ʻOtuá naʻe pau ke nau fakatomalaʻi ʻenau ngaahi angahala kia Kalaisí. (Ngāue 3:11-19) Ko e kau tui Senitaile ʻe niʻihi ʻi Kolinitō naʻa nau fakatomala ʻi he feʻauaki, tauhi-ʻaitoli, kaihaʻa, pea mo e ngaahi angahala mamafa kehe. Koeʻuhi ko ʻenau fakatomalá, naʻa nau “fakamaʻa” kinautolu ʻi he taʻataʻa ʻo Sīsuú; naʻe “fakamāʻoniʻoniʻi,” pe fakamavaheʻi, ki he ngāue ʻa e ʻOtuá; pea naʻe ‘fakahā ʻoku nau māʻoniʻoni’ ʻi he huafa ʻo Kalaisí pea ʻi he laumālie ʻo e ʻOtuá. (1 Kolinito 6:9-11, NW) Ko e fakatomalá ko ha lākanga mātuʻaki mahuʻinga ia ki hono maʻu ha konisēnisi lelei mo e nonga mei he halaia ʻi he angahalá ʻa ia ʻoku foaki mai ʻe he ʻOtuá.—1 Pita 3:21.
13. ʻI he fekauʻaki mo e papitaisó, ko e hā ʻoku kau ki he liliú?
13 Ko e liliú kuo pau ke hoko ia ki muʻa ke tau papitaiso ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Ko e liliú ko ha foʻi ngāue loto-lelei ia ʻoku fakahoko loto-tauʻatāina ʻe ha taha kuó ne fai ha fili loto-ʻaufuatō ke muimui ʻia Kalaisi Sīsū. Ko e faʻahinga tāutaha peheé ʻoku nau siʻaki honau ʻalunga kovi ki muʻá pea fakapapauʻi ke fai ʻa e meʻa ʻoku totonu ʻi he ʻafio mai ʻa e ʻOtuá. ʻI he ngaahi Konga Tohitapú, ko e ngaahi foʻi veape faka-Hepelū mo e faka-Kalisi ʻoku kau ki he liliú ʻoku nau maʻu ʻa e ʻuhinga ʻo e toe foki, mo e tafoki. Ko e foʻi ngāue ko ʻení ʻoku ʻuhinga ia ko ha tafoki ki he ʻOtuá mei ha founga hala. (1 Tuʻi 8:33, 34) ʻOku fiemaʻu ki he liliú ʻa e “ngaahi ngāue ʻoku hoa mo e fakatomala.” (Ngāue 26:20) ʻOku fiemaʻu ai ke tau liʻaki ʻa e lotu loí, ngāue ʻo fehoanaki mo e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá, pea fai ʻa e anga-līʻoa maʻataʻataá kia Sihova. (Teutalonome 30:2, 8-10; 1 Samiuela 7:3) ʻOku hoko ʻi he liliú ʻa e ngaahi liliu ʻi heʻetau fakakaukaú, ngaahi taumuʻá, mo e angaʻitangatá. (Isikeli 18:31) ʻOku tau “tafoki” ʻi he hoko ʻa e ngaahi anga taʻefakaʻotuá ʻo fetongi ʻe he angaʻitangata foʻoú.—Ngāue 3:19; Efeso 4:20-24; Kolose 3:5-14.
Mātuʻaki Mahuʻinga ʻa e Fakatapui Loto-ʻAufuatō
14. Ko e hā ʻoku fakahaaʻi ʻe he fakatapui ʻa e kau muimui ʻo Sīsuú?
14 Ko e papitaiso ʻo e kau muimui ʻo Sīsuú kuo pau foki ke muʻomuʻa ai ha fakatapui loto-ʻaufuatō ki he ʻOtuá. ʻOku fakahaaʻi ʻe he fakatapuí ha fakamavaheʻi ki ha taumuʻa toputapu. Ko e lākanga ko ʻení ʻoku mātuʻaki mahuʻinga he ʻoku totonu ke tau fakahā kia Sihova ʻi he lotu ʻetau fili ke ʻoange kiate ia ʻa e anga-līʻoa maʻataʻataá ʻo taʻengata. (Teutalonome 5:9) Ko hono moʻoní, ko ʻetau fakatapuí ʻoku ʻikai ko ha fai ia ki ha ngāue pe ki ha tangata ka ki he ʻOtuá tonu.
15. Ko e hā ʻoku fou ai ʻa e kau teu papitaisó ʻi he fakaukú?
15 ʻI heʻetau fakatapui ʻa kitautolu tonu ki he ʻOtuá fakafou ʻia Kalaisí, ʻoku tau fakahaaʻi ai ha fakapapau ke ngāueʻaki ʻetau moʻuí ʻi hono fai ʻa e finangalo fakaʻotuá ʻo hangē ko ia ʻoku fokotuʻu mai ʻi he ngaahi Konga Tohitapú. ʻI hono fakaʻilongaʻi ʻa e fakatapui ko iá, ʻoku fou ai ʻa e kau teu papitaisó ʻi he fakauku ʻi he vaí, naʻa mo Sīsū naʻe papitaiso ia ʻi he Vaitafe Sioataní ko e fakaʻilongaʻi ʻo e foaki ʻo ia tonu ki he ʻOtuá. (Mātiu 3:13) ʻOku taau ke fakatokangaʻi naʻe lotu ʻa Sīsū ʻi he foʻi taimi mātuʻaki mahuʻinga ko iá.—Luke 3:21, 22.
16. ʻE malava fēfē ke fakahāhaaʻi totonu ʻetau fiefiá ʻi heʻetau sio ki he papitaiso ʻo e kakaí?
16 Ko e papitaiso ʻo Sīsuú ko ha meʻa naʻe mafatukituki ka naʻe fakafiefia. ʻOku pehē pē ʻa e papitaiso faka-Kalisitiane ʻi he ʻaho ní. ʻI he taimi ʻoku tau sio ai ki he kakaí ʻoku nau fakaʻilongaʻi ʻenau fakatapui ki he ʻOtuá, ʻoku tau fakahaaʻi nai ʻetau fiefiá ʻaki ʻa e pasipasi anga-fakaʻapaʻapa mo e fakaongoongolelei loto-māfana. Ka ko e kaikaila fiefia, mapu, mo e ngaahi tōʻonga peheé ʻoku fai ʻa e fakaʻehiʻehi mei ai ʻi he fakakaukau ki he toputapu ʻo e fakahāhaaʻi ko ʻeni ʻo e tuí. Ko ʻetau fiefiá ʻoku fakahāhaaʻi ia ʻi ha founga fakangeingeia.
17, 18. Ko e hā ʻoku tokoni ki hono fakapapauʻi pe ʻoku taau ha faʻahinga tāutaha ki he papitaisó?
17 ʻI he ʻikai hangē ko e faʻahinga ko ia ʻoku nau afuhi ʻa e fanga kiʻi pēpeé pe fakamālohiʻi ha fuʻu kakai taʻeʻilo Fakatohitapu ke nau papitaisó, ʻoku ʻikai ʻaupito ke kounaʻi ʻe he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ia ha taha ke papitaiso. Ko hono moʻoní, ʻoku ʻikai te nau papitaiso ʻa e faʻahinga ʻoku ʻikai te nau taau fakalaumālié. Ki muʻa ke malava ha taha ʻo hoko ko ha tokotaha malanga teʻeki papitaiso ʻo e ongoongo leleí, ʻoku fakapapauʻi ʻe he kau mātuʻa Kalisitiané ʻokú ne mahinoʻi ʻa e ngaahi akonaki tefito ʻa e Tohitapú, moʻui ʻo fehoanaki mo kinautolu, pea ʻomai ha tali fakapapau ki ha fehuʻi hangē ko ʻení, “ʻOkú ke fie hoko moʻoni ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová?”
18 ʻI he ngaahi tuʻunga lahi tahá, ʻi he kau mohu ʻuhinga ʻa ha faʻahinga tāutaha ʻi he ngāue fakamalanga ʻo e Puleʻangá pea fakahaaʻi ha holi ke papitaisó, ʻoku fai ʻe he kau mātuʻa Kalisitiané ha ngaahi fetalanoaʻaki mo kinautolu ke fakapapauʻi ko e kau tui kinautolu kuo nau fai ha fakatapui kia Sihova pea aʻusia ʻa e ngaahi fiemaʻu fakaʻotua ki he papitaisó. (Ngāue 4:4; 18:8) Ko e ngaahi tali fakafoʻituitui ki he ngaahi fehuʻi laka hake ʻi he 100 ʻi he ngaahi akonaki ʻi he Tohitapú ʻokú ne tokoniʻi ʻa e kau mātuʻá ke nau fakapapauʻi pe ʻoku aʻusia ʻe he faʻahinga naʻa nau talí ʻa e ngaahi fiemaʻu Fakatohitapu ki he fakaukú. ʻOku ʻikai taau ʻa e niʻihi pea ko ia ai, ʻoku ʻikai tali kinautolu ki he papitaiso faka-Kalisitiané.
ʻOku ʻI Ai ha Meʻa ʻOkú Ne Taʻofi Koe?
19. ʻI he vakai ki he Sione 6:44, ko hai ʻe kaungāʻea mo Sīsuú?
19 Ko e faʻahinga tokolahi naʻe fakamālohiʻi ke kau ʻi he ngaahi papitaiso tokolahí, naʻe tala nai kiate kinautolu te nau ō ki hēvani ʻi he maté. Ka ʻi he lave ki hono kau muimui molomolo muivaʻé, naʻe pehē ʻe Sīsū: “ʻOku ʻikai lava ʻe ha taha ke haʻu kiate au, ka ʻi he tohoaki ia ʻe he Tamai naʻa ne fekau mai au.” (Sione 6:44) Kuo hanga ʻe Sihova ʻo tohoaki kia Kalaisi ʻa e toko 144,000 ʻa ia te nau kaungāʻea mo Sīsū ʻi he Puleʻanga fakahēvaní. Ko e papitaiso fakamālohiʻí kuo ʻikai ʻaupito te ne fakamāʻoniʻoniʻi ha taha ki he tuʻunga lāngilangiʻia ko iá ʻi he fokotuʻutuʻu ʻa e ʻOtuá.—Loma 8:14-17; 2 Tesalonaika 2:13; Fakahā 14:1.
20. Ko e hā ʻe tokoni nai ki he faʻahinga pau kuo teʻeki ai ke nau papitaisó?
20 Tautefito talu mei he vaeuaʻanga ʻo e 1930 tupú, ko e fuʻu kakai tokolahi ʻoku ʻamanaki ke hao atu ʻi he fuʻu “mamahi lahi” pea moʻui taʻengata ʻi he māmaní kuo nau kau ki he ngaahi tuʻunga ko e “fanga sipi kehe” ʻa Sīsū. (Fakahā 7:9, 14; Sione 10:16) ʻOku nau taau ki he papitaisó koeʻuhi kuo nau liliu ʻenau moʻuí ki he Folofola ʻa e ʻOtuá pea ʻofa kiate ia ʻaki ‘ʻa e kotoa ʻo honau lotó, laumālié, iví, mo e ʻatamaí.’ (Luke 10:25-28) Neongo ʻoku ʻiloʻi ʻe he kakai ʻe niʻihi ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻoku nau ‘lotu ki he ʻOtuá ʻi he laumālie mo e moʻoni,’ kuo teʻeki ai ke nau muimui ʻi he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sīsuú mo ʻomai ha fakamoʻoni fakahāhā ʻo e ʻofa moʻoni mo e anga-līʻoa maʻataʻatā kia Sihová ʻaki ʻa e hoko ʻo papitaiso. (Sione 4:23, 24; Teutalonome 4:24; Maake 1:9-11) Ko e lotu tōtōivi mo papau fekauʻaki mo e lākanga mātuʻaki mahuʻinga ko ʻení ʻe tokonaki nai ai kiate kinautolu ʻa e fakaueʻiloto mo e loto-toʻa ke muimui kakato ki he Folofola ʻa e ʻOtuá, ke fai ha fakatapui taʻefakangatangata kia Sihova ko e ʻOtuá, pea ke papitaiso.
21, 22. Ko e hā ʻa e ngaahi ʻuhinga ʻoku taʻotaʻofi ai ʻa e niʻihi mei he fakatapuí mo e papitaisó?
21 ʻOku taʻotaʻofi ʻa e niʻihi mei he fakatapui mo e papitaisó koeʻuhi ʻoku nau mātuʻaki nōfoʻi ʻi he ngaahi meʻa ʻo e māmaní, pe ʻi he tuli ki he tuʻumālié ʻo siʻi ai honau taimi ki he ngaahi meʻa fakalaumālié. (Mātiu 13:22; 1 Sione 2:15-17) He fiefia ē naʻa nau mei maʻú kapau naʻa nau liliu ʻenau ngaahi vakaí mo ʻenau ngaahi taumuʻá! Ko e ʻunuʻunu ofi kia Sihová te ne fakatuʻumālie fakalaumālie kinautolu, ʻe tokoni ia ki hono fakasiʻisiʻi ʻenau loto-moʻuá, pea te ne ʻomai kiate kinautolu ʻa e melino mo e fiemālie ʻoku hoko mai mei hono fai ʻa e finangalo fakaʻotuá.—Sāme 16:11; 40:8; Palovepi 10:22; Filipai 4:6, 7.
22 ʻOku pehē ʻe he niʻihi kehe ʻoku nau ʻofa kia Sihova ka ʻoku ʻikai te nau fai ha fakatapui pea hoko ʻo papitaiso koeʻuhi ʻoku nau fakakaukau te nau hao ai mei hono fai ha fakamatala. Ka ko kitautolu taki taha kuo pau ke tau fai ha fakamatala ki he ʻOtuá. Naʻe hoko mai pē ʻa e fatongia ko iá kiate kitautolu ʻi he taimi naʻa tau fanongo ai ki he folofola ʻa Sihová. (Isikeli 33:7-9; Loma 14:12) ʻI he tuʻunga ko ha ‘kakai filí,’ naʻe fanauʻi mai ai ʻa e kau ʻIsileli ʻo e kuonga muʻá ki ha puleʻanga naʻe ʻosi fakatapui kia Sihova, pea naʻa nau maʻu ai ha fatongia ke tauhi loto-tōnunga kiate ia ʻo fakatatau ki heʻene ngaahi tuʻutuʻuní. (Teutalonome 7:6, 11) ʻOku ʻikai ha taha ia ʻe fanauʻi mai ki ha puleʻanga pehē he ʻahó ni, ka ʻo kapau kuo tau maʻu ʻa e fakahinohino totonu Fakatohitapú, ʻoku fiemaʻu ke tau ngāue ki ai ʻi he tui.
23, 24. Ko e hā ʻa e ngaahi manavahē ʻoku totonu ke ʻoua te ne taʻotaʻofi ʻa e faʻahinga tāutahá mei he papitaisó?
23 ʻI he manavasiʻi ki he ʻikai maʻu ha ʻilo feʻungá, ʻokú ne taʻotaʻofi nai ai ʻa e niʻihi mei he papitaisó. Ka, ko kitautolu kotoa ʻoku lahi ʻa e meʻa ke tau akó koeʻuhi ‘ʻoku ʻikai lava ʻe he tangatá ke mahakulea ʻa e ngaue ʻoku fai ʻe Elohimi mei he kamataʻangá ki he ngataʻangá.’ (Koheleti 3:11) Fakakaukau atu ki he ʻiunoke ʻItiopeá. ʻI he tuʻunga ko ha tokotaha ului Siú, naʻá ne maʻu ha ʻilo ki he ngaahi Konga Tohitapú, ka naʻe ʻikai malava ke ne tali ʻa e ngaahi fehuʻi kotoa pē fekauʻaki mo e ngaahi taumuʻa ʻa e ʻOtuá. Kae kehe, ʻi he hili ʻa e ako fekauʻaki mo e tokonaki ʻa Sihova ki he fakamoʻuí fakafou ʻi he feilaulau huhuʻi ʻa Sīsuú, naʻe foua leva ʻe he ʻiunoké ʻa e papitaiso ʻi he vaí.—Ngāue 8:26-28.
24 ʻOku toumoua ʻa e niʻihi ke fai ha fakatapui ki he ʻOtuá koeʻuhi ʻoku nau ilifia ki ha taʻelavameʻa. ʻOku pehē ʻe Monique taʻu 17: “Kuó u taʻotaʻofi mei he papitaisó koeʻuhi ko e manavahē ki ha ʻikai malava ke u moʻui ʻo fakatatau ki heʻeku fakatapuí.” Kae kehe, kapau ʻoku tau falala kia Sihova ʻaki ʻa e kotoa ʻo hotau lotó, ‘te ne fakatonutonu ʻe ia hotau ngaahi ʻalungá.’ Te ne tokoniʻi kitautolu ke tau “laka ʻi he moʻoni” ʻi he tuʻunga ko ʻene kau sevāniti loto-tōnunga ʻosi fakatapui.—Palovepi 3:5, 6; 3 Sione 4.
25. Ko e hā ʻa e fehuʻi ʻoku taau ke fakakaukau ki ai he taimi ní?
25 Koeʻuhi ko e falala fakaʻaufuli kia Sihova mo e ʻofa moʻoni kiate iá, ʻoku ueʻi ai ʻa e laui afe ʻi he taʻu taki taha ke nau fai ha fakatapui pea hoko ʻo papitaiso. Pea ko hono moʻoní ko e kotoa ʻo e kau sevāniti ʻosi fakatapui ʻa e ʻOtuá ʻoku nau loto ke faitōnunga kiate ia. Ka, ʻoku tau moʻui ʻi he ngaahi taimi faingataʻa, pea ʻoku tau fehangahangai mo e ngaahi ʻahiʻahiʻi kehekehe ʻo e tuí. (2 Timote 3:1-5) Ko e hā ʻe lava ke tau faí ke tau moʻui ai ʻo fakatatau ki heʻetau fakatapui kia Sihová? Te tau lāulea ki he meʻá ni ʻi he kupu hoko maí.
[Fakamatala ʻi lalo]
a Koeʻuhi naʻe ʻikai ha angahala ʻa Sīsū, naʻe ʻikai ke papitaiso ia ko e fakaʻilongaʻi ʻo e fakatomala. Naʻe fakaʻilongaʻi ʻe heʻene papitaisó ʻa ʻene foaki atu ʻa ia tonu ki he ʻOtuá ki hono fai ʻa e finangalo ʻo ʻene Tamaí.—Hepelu 7:26; 10:5-10.
ʻOkú Ke Manatuʻi?
• ʻOku anga-fēfē hono fakahoko ʻo e papitaiso faka-Kalisitiané?
• Ko e hā ʻa e ʻilo ʻoku fiemaʻu ki ha taha kae papitaisó?
• Ko e hā ʻa e ngaahi lākanga ʻoku taki atu ki he papitaiso ʻo e kau Kalisitiane moʻoní?
• Ko e hā ʻoku taʻotaʻofi ai ʻa e niʻihi mei he papitaisó, ka ʻe lava fēfē nai ke tokoniʻi kinautolu?
[Fakatātā ʻi he peesi 14]
ʻOkú ke ʻilo ʻa e meʻa ʻoku ʻuhinga ki ai ʻa e papitaiso ‘ʻi he huafa ʻo e Tamaí, ʻo e ʻAló, pea mo e laumālie māʻoniʻoní’?