TAUHI MAʻU ʻA E KAUMEʻÁ ʻI HA MĀMANI TAʻEʻOFA
“Ko e ngaahi meʻa ko eni kuo u tuʻutuʻuni atu, koeʻuhi ke mou feʻofaʻaki.”—SIONE 15:17.
1. Ko e hā naʻe fiemaʻu ai ʻa e kau Kalisitiane he ʻuluaki senitulí ke nau vāofi ai pē ko e ngaahi kaumeʻá?
LOLOTONGA ʻa hono pō fakaʻosi ʻi he māmaní, naʻe fakalototoʻaʻi ai ʻe Sīsū ʻa ʻene kau ākonga mateakí ke nau kaumeʻa ai pē ʻia kinautolu. Ki muʻa ʻi he efiafi ko iá, naʻá ne pehē ai ko e ʻofa naʻa nau fefakahāhāʻakí ʻe fakaʻilongaʻi ai kinautolu ko hono kau muimui. (Sione 13:35) Naʻe fiemaʻu ke vāofi ai pē ʻa e kau ʻapositoló ko e ngaahi kaumeʻa kapau naʻe fiemaʻu ke nau kātekina ʻa e ngaahi ʻahiʻahi naʻe toka mei muʻá pea ke lavaʻi ʻa e ngāue naʻe teu ke vaheʻi ange ʻe Sīsū kia kinautolú. Ko e moʻoni, ko e kau Kalisitiane he ʻuluaki senitulí naʻa nau ʻiloa ʻi heʻenau līʻoa taʻealamamotu ki he ʻOtuá pea ʻia kinautolú.
2. (a) Ko e hā ʻoku tau fakapapauʻi ke faí, pea ko e hā hono ʻuhingá? (e) Ko e hā ʻa e ngaahi fehuʻi te tau lāulea ki aí?
2 ʻI he ʻahó ni, ko ha meʻa fakafiefia moʻoni ia ke feohi mo ha kautaha ʻi māmani lahi ʻa ia ʻoku muimui hono ngaahi mēmipá ʻi he sīpinga naʻe fokotuʻu ʻe he kau Kalisitiane he ʻuluaki senitulí! ʻOku tau fakapapauʻi ke talangofua ki he fekau ʻa Sīsū ke fakahāhā ʻa e ʻofa moʻoni fakaekitautolú. Kae kehe, lolotonga ʻa e ngaahi ʻaho fakaʻosi ko ení, ko e kakaí fakalūkufua ʻoku nau taʻehoungaʻia pea ʻikai fakahāhā ʻa e ʻofa ki hoʻotá. (2 Tim. 3:1-3) Ko e ngaahi kaumeʻa ʻoku nau fokotuʻú ʻoku faʻa fakamamata mo siokita. Ke tauhi maʻu ʻa hotau fakaʻilonga ko e kau Kalisitiane moʻoní, kuo pau ke tau mavahe mei he fakakaukau peheé. Te tau lāulea leva ki he ngaahi fehuʻi ko ení: Ko e hā ʻa e makatuʻunga ʻo e ngaahi kaumeʻa leleí? ʻE lava fēfē ke tau ʻai ha ngaahi kaumeʻa lelei? Ko fē ʻa e taimi ʻe fiemaʻu nai ai ke tau fakangata ha kaumeʻa? Pea ʻe lava fēfē ke tau tauhi maʻu ʻa e ngaahi kaumeʻa fakatupu langa haké?
Ko e Hā ʻa e Makatuʻunga ʻo e Kaumeʻa Leleí?
3, 4. Ko e hā e makatuʻunga ʻo e kaumeʻa mālohi tahá, pea ko e hā hono ʻuhingá?
3 Ko e ngaahi kaumeʻa mālohi tahá ʻoku makatuʻunga ia ʻi ha ʻofa kia Sihova. Naʻe tohi ʻe Tuʻi Solomone: “Kapau ʻe ʻohofia toko taha ʻa Meʻa, ʻo lava, kuo ne mătuʻu nai, ʻoka ne toko ua; pea ko e afo tuʻo tolu ʻe ʻikai motu vave.” (Koh. 4:12) ʻI he taimi ʻoku hoko ai ʻa Sihova ko e afo hono tolu ʻi ha kaumeʻá, ʻe tuʻuloa ʻa e kaumeʻa ko iá.
4 Ko e moʻoni, ko e faʻahinga ʻoku ʻikai te nau ʻofa kia Sihová ʻoku toe lava foki ke nau fokotuʻu ʻa e ngaahi kaumeʻa fakafiemālie. Ka ʻi he taimi ʻoku tohoakiʻi fakataha ai ʻa e faʻahinga tāutaha ʻe ha tauʻaki ʻofa ki he ʻOtuá, ko ʻenau kaumeʻá ʻe taʻemauea. Kapau ʻe tupu ha ngaahi taʻefemahinoʻaki, ko e ngaahi kaumeʻa moʻoní te nau tōʻongafai ʻia kinautolu ʻi ha founga ʻoku fakahōifua kia Sihova. Kapau ʻoku feinga ʻa e kau fakafepaki ki he ʻOtuá ke fakatupunga ha māvahevahe, ʻoku ʻiloʻi ʻe he ngaahi fili ko ení ko e kaumeʻa ʻi he lotolotonga ʻo e kau Kalisitiane moʻoní ʻoku taʻealamamotu. ʻI he kotoa ʻo e hisitōliá, kuo fakamoʻoniʻi ai ʻe he kau sevāniti ʻa Sihová ʻa ʻenau loto-lelei ke fehangahangai mo e maté kae ʻikai felavakiʻaki.—Lau ʻa e 1 Sione 3:16.
5. Ko e hā naʻe mātuʻaki tuʻuloa ai ʻa e kaumeʻa ʻi he vahaʻa ʻo Lute mo Nāomí?
5 ʻOku ʻikai ha veiveiua, ko e ngaahi kaumeʻa fakafiefia taha ʻoku lava ke tau maʻú ko e faʻahinga ʻoku ʻofa kia Sihová. Fakakaukau angé ki he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Lute mo Nāomí. Ko e ongo fefiné ni naʻá na fokotuʻu ha kaumeʻa ʻa ia ʻoku kau ʻi he kaumeʻa lelei taha kuo lēkooti ʻi he Tohi Tapú. Ko e hā naʻe mātuʻaki tuʻuloa ai ʻa ʻena kaumeʻá? Naʻe fakahaaʻi ʻe Lute ʻa e ʻuhingá ʻi heʻene lea kia Nāomi: “Ko ho kakai e hoko ko hoku kakai, bea ko ho Otua ko hoku Otua: . . . ke fai behe e Jihova kiate au, bea lahi hake, o kabau e ai ha mea te ta mavae ai mo koe ka koe mate be.” (Lute 1:16, 17, PM) ʻOku hā mahino, naʻe fakatou ʻofa lahi ʻa Lute mo Nāomi ki he ʻOtuá, pea naʻá na fakaʻatā ʻa e ʻofa ko ení ke ne tākiekina ʻa e anga ʻo ʻena tōʻongafai ʻia kinauá. Ko hono olá, naʻe tāpuakiʻi ʻe Sihova ʻa e ongo fefiné ni fakatouʻosi.
Founga ke ʻAi Ai ʻa e Kaumeʻa Lelei
6-8. (a) Ko e ngaahi kaumeʻa tuʻuloá ko e tupu ia mei he hā? (e) ʻE lava fēfē ke ke tamuʻomuʻa ʻi hono ʻai ha ngaahi kaumeʻá?
6 Ko e faʻifaʻitakiʻanga ʻa Lute mo Nāomí ʻoku fakahāhā ai ko e ngaahi kaumeʻa leleí ʻoku ʻikai hokonoa pē. Ko ha tauʻaki ʻofa kia Sihova ʻa e makatuʻungá. Ka ko e ngaahi kaumeʻa tuʻuloá ko e tupu ia mei he ngāue mālohi mo e feilaulauʻi-kita. Naʻa mo e fānau ʻoku nau lotu kia Sihova ʻi he ngaahi fāmili Kalisitiané ʻoku fiemaʻu ke nau ngāue ke fokotuʻu ha kaumeʻa ofi. ʻE lava fēfē leva ke ke ʻai ha ngaahi kaumeʻa lelei?
7 Tamuʻomuʻa. Naʻe fakalototoʻaʻi ʻe he ʻapositolo ko Paulá ʻa hono ngaahi kaumeʻa ʻi he fakatahaʻanga ʻi Lomá ke nau “nofo ki he fakaafe ʻāunofo” pe anga-talitali kakaí. (Loma 12:13) Ko e muimui ʻi ha ʻalunga moʻoni ʻoku kau ki ai ʻa e fou ʻi he sitepu hokohoko, ʻo laka tahataha ai. ʻI he founga meimei tatau, ko e anga-talitali kakaí ʻoku kau ki ai ʻa e fou ʻi ha sitepu iiki hokohoko, ʻo fai maʻu pē. ʻOku ʻikai ha taha kehe ʻe lava ke ne fou ʻi he ʻalunga ʻo e anga-talitali kakaí maʻau. (Lau ʻa e Palovepi 3:27.) Ko e founga ʻe taha ʻe lava ke ke hoko ai ʻo anga-talitali kakaí ko hono fakaafeʻi mai ʻa e faʻahinga kehekehe ʻi he fakatahaʻangá ke nau kau fakataha mo koe ʻi ha kiʻi kai maʻamaʻa. ʻE lava ke ke ʻai maʻu pē ia ko ha konga ʻo hoʻo founga-tuʻumaʻú ke fakahāhā ʻa e anga-talitali kakai ki he ngaahi mēmipa ʻi hoʻo fakatahaʻangá?
8 Ko e toe founga ʻe taha ʻe lava ke ke tamuʻomuʻa ai ʻi hono ʻai ha ngaahi kaumeʻá ko hono fakaafeʻi ʻa e faʻahinga kehekehe ke nau kau fakataha mo koe ʻi he ngāue fakamalangá. ʻI hoʻo tuʻu ʻi ha matapā ʻo ha sola pea fanongo ki he lea ʻa ho takangá mei hono lotó ʻo fekauʻaki mo ʻene ʻofa kia Sihová, ʻoku fakanatula pē ʻa hoʻo ʻunuʻunu ʻo ofi ange ki he tokotaha ko iá.
9, 10. Ko e hā ʻa e faʻifaʻitakiʻanga naʻe fokotuʻu ʻe Paulá, pea ʻe lava fēfē nai ke tau faʻifaʻitaki kiate ia?
9 Fano atu ʻi hoʻo ʻofá. (Lau ʻa e 2 Kolinito 6:12, 13.) Kuó ke ongoʻi nai ʻi ha taimi ʻoku ʻikai pē ha taha ia ʻi hoʻo fakatahaʻangá ʻe lava ke ke fakakaumeʻa ki ai? Kapau ko ia, ʻe lava ke pehē ʻokú ke taʻofi ʻa hoʻo fakakaukau ki ha tokotaha ʻa ia ʻe lava ke hoko ko ha kaumeʻá? Naʻe fokotuʻu ʻe he ʻapositolo ko Paulá ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ʻi he fano atu ʻi heʻene ʻofá. ʻI he taimi ʻe taha, naʻe ʻikai ʻaupito haʻane fakakaukau ke fokotuʻu ha ngaahi kaumeʻa ofi mo e faʻahinga ʻikai ko e Siú. Kae kehe, naʻá ne hoko ko ha “aposetolo ʻo e Senitaile.”—Loma 11:13.
10 Tānaki atu ki ai, naʻe ʻikai fakangatangata ʻe Paula ʻa ʻene kaumeʻá ki he faʻahinga pē naʻe toʻu mo iá. Hangē ko ení, ko ia mo Tīmoté naʻá na hoko ʻo kaumeʻa ofi neongo ha faikehekehe ʻi he taʻumotuʻá mo e puipuituʻá. ʻI he ʻahó ni, ko e toʻutupu tokolahi ʻoku nau koloaʻaki ʻa e ngaahi kaumeʻa naʻa nau fokotuʻu mo e ngaahi mēmipa taʻumotuʻa ange ʻi he fakatahaʻangá. “ʻOku ʻi ai hoku kaumeʻa ʻofeina ʻokú ne taʻu 50 tupu,” ko e lea ia ʻa Vanessa, ʻa ia ʻokú ne taʻu 20 tupu siʻi. “ʻOku lava ke u tala kiate ia ha meʻa pē ʻoku lava ke u tala ki he ngaahi kaumeʻa ʻi hoku toʻú. Pea ʻokú ne tokanga lahi mai kiate au.” ʻOku anga-fēfē hono fokotuʻu ʻo e ngaahi kaumeʻa ko iá? ʻOku pehē ʻe Vanessa: “Naʻe pau ke u kumi ke maʻu ʻa e kaumeʻa ko ení ʻo ʻikai tatali pē ke toki haʻu kiate au.” ʻOkú ke loto-lelei ke fokotuʻu ha ngaahi kaumeʻa mo e faʻahinga ʻoku ʻikai te nau toʻu mo koé? ʻE fakapaleʻi moʻoni koe ʻe Sihova ʻi hoʻo ngaahi feingá.
11. Ko e hā ʻoku lava ke tau ako mei he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sionatane mo Tēvitá?
11 Mateaki. “Ko ha kaumeʻa moʻoni ʻoku ʻofa ia he taimi kotoa pē, pea ko ha tokoua ia kuo fanauʻi mai ki he taimi ʻo e faingataʻá,” ko e tohi ia ʻa Solomoné. (Pal. 17:17, NW) ʻI hono faʻu ʻa e ngaahi lea ko iá, naʻe ʻi he fakakaukau nai ʻa Solomoné ʻa e kaumeʻa ʻa ʻene tamai ko Tēvitá mo Sionatané. (1 Sam. 18:1) Naʻe fiemaʻu ʻe Tuʻi Saula ʻa hono foha ko Sionatané ke ne maʻu ʻa e taloni ʻo ʻIsilelí. Ka naʻe tali ʻe Sionatane ʻa e moʻoniʻi meʻa ko ia kuo fili ʻe Sihova ʻa Tēvita ki he monū ko ení. ʻI he ʻikai hangē ko Saulá, naʻe ʻikai meheka ʻa Sionatane kia Tēvita. Naʻe ʻikai te ne mamahi ʻi he fakahīkihiki naʻe maʻu ʻe Tēvitá, pea naʻe ʻikai te ne tui ki he lauʻikovi loi naʻe fakamafola holo ʻe Saula fekauʻaki mo Tēvitá. (1 Sam. 20:24-34) ʻOku tau hangē ko Sionatané? ʻI he taimi ʻoku maʻu ai ʻe hotau ngaahi kaumeʻá ʻa e ngaahi monuú, ʻoku tau fiefia ʻia kinautolu? ʻI he taimi ʻoku nau tofanga ai ʻi he faingataʻá, ʻoku tau fakafiemālieʻi mo poupouʻi kinautolu? Kapau ʻoku tau fanongo ʻi ha lau fakatupu maumau fekauʻaki mo ha kaumeʻa, ʻoku tau vave ke tui ki ai? Pe ʻi he hangē ko Sionatané, ʻoku tau taukapoʻi mateaki ʻa hotau kaumeʻá?
Taimi ʻOku Fiemaʻu Ai ke Ngata ha Kaumeʻa
12-14. Ko e hā ʻa e pole ʻoku fehangahangai mo e kau ako Tohi Tapu ʻe niʻihi, pea ʻe lava fēfē ke tau tokoniʻi kinautolu?
12 ʻI he taimi ʻoku kamata ai ke fai ʻe ha tokotaha ako Tohi Tapu ha ngaahi liliu ʻi heʻene founga moʻuí, te ne fehangahangai nai mo ha pole moʻoni fekauʻaki mo e ngaahi kaumeʻá. ʻOkú ne maʻu nai ha ngaahi kaumeʻa ʻokú ne fiemaʻu ke feohi mo kinautolu ka ʻoku ʻikai te nau moʻui ʻo fakatatau ki he tuʻunga fakaeʻulungaanga ʻi he Tohi Tapú. ʻI he kuohilí, naʻá ne fakamoleki maʻu pē nai ai ʻa e taimi ʻi he feohi mo kinautolu. Ka ʻi he taimi ko ení, ʻokú ne sio ai ko ʻenau ngaahi meʻa ʻoku faí ʻe lava ke hoko ko ha tākiekina kovi ia kiate ia, pea ʻokú ne ongoʻi ʻa e fiemaʻu ke fakangatangata ʻa ʻene fetuʻutaki mo e ngaahi takanga ko iá. (1 Kol. 15:33) Naʻa mo ia, ʻokú ne ongoʻi nai kapau ʻoku ʻikai te ne feohi mo kinautolu, ʻokú ne taʻemateaki.
13 Kapau ko ha tokotaha ako Tohi Tapu koe ʻokú ke fehangahangai mo e pole ko ení, manatuʻi ko ha kaumeʻa moʻoni ʻe fiefia ia ʻi hoʻo feinga ke fakaleleiʻi ʻa hoʻo moʻuí. ʻE aʻu nai ʻo ne loto ke kau fakataha mo koe ʻi he ako fekauʻaki mo Sihová. ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ko e ngaahi kaumeʻa loí te nau ‘lauʻikoviʻi koe’ koeʻuhi ko e ʻikai te ke feleleʻi mo kinautolu ki he “pitenga ʻo e moʻui fakalusa.” (1 Pita 4:3, 4) Ko e moʻoni, ko e ngaahi kaumeʻa ko ení ʻoku nau taʻemateaki atu kiate koe, ʻo ʻikai ko koe ʻoku taʻemateaki kia kinautolú.
14 ʻI he taimi ʻoku liʻaki ai ʻe he kau ako Tohi Tapú ʻa e ngaahi kaumeʻa ki muʻa ʻoku ʻikai haʻanau ʻofa ki he ʻOtuá, ʻe lava ke fakalato ʻe he ngaahi mēmipa ko ia ʻo e fakatahaʻangá ʻa e fiemaʻu ʻo ha kaumeʻá. (Kal. 6:10) ʻOkú ke ʻiloʻi moʻoni ʻa e faʻahinga ko ia ʻoku nau maʻu hoʻomou ngaahi fakatahá ʻa ia ʻoku nau ako Tohi Tapú? ʻOkú ke malava ʻi ha taimi ke fai ha feohi fakatupu langa hake mo kinautolu?
15, 16. (a) ʻOku totonu ke fēfē ʻetau fakafeangaí kapau ʻoku tuku ʻe ha kaumeʻa ʻa ʻene tauhi kia Sihová? (e) ʻE lava fēfē ke tau fakamoʻoniʻi ʻa ʻetau ʻofa ki he ʻOtuá?
15 Kae kehe, fēfē kapau ʻoku fili ha kaumeʻa ia ʻi loto ʻi he fakatahaʻangá ke sītuʻa meia Sihova, ʻo fiemaʻu nai ai ke tuʻusi ia? Ko ha tuʻunga pehē ʻe lava ke fakalotomamahi ʻaupito. ʻI hono fakamatalaʻi ʻa ʻene fakafeangaí ʻi he taimi naʻe tuku ai ʻe ha kaumeʻa ofi ʻa ʻene tauhi kia Sihová, naʻe pehē ʻe ha tuofefine ʻe taha: “Naʻá ku ongoʻi ʻo hangē kuo mate haku kongá. Naʻá ku fakakaukau au naʻe mālohi ʻa hoku kaumeʻá ʻi he moʻoní, ka naʻe ʻikai. Naʻá ku fifili pe naʻá ne tauhi kia Sihová ke fakafiefiaʻi pē ʻa hono fāmilí. Naʻá ku kamata leva ai ke toe vakaiʻi ʻa ʻeku fakaueʻilotó tonu. Naʻá ku tauhi kia Sihová ʻi he ngaahi ʻuhinga totonu?” Naʻe anga-fēfē ʻa e fekuki mo ia ʻa e tuofefiné ni? “Naʻá ku lī ʻeku kavengá kia Sihova,” ko ʻene leá ia. “Naʻá ku fakapapauʻi ke fakahaaʻi kia Sihova ʻoku ou ʻofa ʻiate ia ʻi hono tuʻungá tonu, ʻo ʻikai koeʻuhí pē ko ʻene ʻomai kiate au ʻa e ngaahi kaumeʻa ʻi loto ʻi heʻene kautahá.”
16 Heʻikai lava ke tau ʻamanekina ke kaumeʻa ai pē mo e ʻOtuá kapau ʻoku tau kau mo e faʻahinga ko ia ʻoku nau fili ke hoko ko e ngaahi kaumeʻa ʻo e māmaní. Naʻe tohi ʻe he ākonga ko Sēmisí: “ʻIkai ʻoku mou ʻilo ko e kaumeʻa mo e māmaní ko e fakafili ia ki he ʻOtuá? Ko ia ai, ʻilonga ʻa ia ʻoku loto ke kaumeʻa mo e māmaní ʻokú ne ʻai ai ia ko e fili ʻo e ʻOtuá.” (Sem. 4:4, NW) ʻE lava ke tau fakamoʻoniʻi ʻetau ʻofa ki he ʻOtuá ʻaki ʻa e falala te Ne tokoniʻi kitautolu ke tau fekuki mo e mole ʻo ha kaumeʻa kapau ʻoku tau mateaki kiate Ia. (Lau ʻa e Sāme 18:25.) Ko e tuofefine naʻe lave ki ai ki muʻá ʻokú ne fakanounouʻi ʻa e meʻá ni: “Naʻá ku ako ʻo ʻilo heʻikai lava ke tau ʻai ha taha ke ʻofa kia Sihova pe ʻofa ʻia kitautolu. ʻI he fakamulitukú, ko ha fili fakafoʻituitui ia.” Ko ia ko e hā ʻe lava ke tau fai ke tauhi maʻu ʻa e kaumeʻa fakatupu langa hake mo e faʻahinga ʻoku nau ʻi loto ai pē ʻi he fakatahaʻangá?
Tauhi Maʻu ʻa e Kaumeʻa Leleí
17. ʻOku anga-fēfē ʻa e fetalanoaʻaki ʻa e ngaahi kaumeʻa leleí?
17 Ko e fetuʻutaki leleí ʻokú ne tauhi maʻu ʻa e vāofi ʻi ha kaumeʻa. ʻI hoʻo lau ʻa e fakamatala Fakatohitapu ʻo kau kia Lute mo Nāomí, Tēvita mo Sionatané, mo Paula mo Tīmoté, te ke fakatokangaʻi ai ko e ngaahi kaumeʻa leleí ʻoku nau lea tauʻatāina kae fakaʻapaʻapa ʻia kinautolu. ʻI he fekauʻaki mo e founga ʻoku totonu ke tau fetuʻutaki ai mo e niʻihi kehé, naʻe tohi ʻe Paula: “Ke kelesiʻia ai pe hoʻomou lea ki ai, mo fakaifo ʻaki ha masima.” Naʻe ʻuhinga fakahangatonu ʻa Paulá ki he founga ʻoku totonu ke talanoa ai ki he faʻahinga “ʻo tuaʻā,” ʻa ia ko e faʻahinga ʻoku ʻikai ko hotau fanga tokoua Kalisitiane. (Kol. 4:5, 6) Ko e moʻoni, kapau ʻoku tuha ʻa e faʻahinga ʻoku ʻikai ʻi he tuí mo e fakaʻapaʻapa ʻi he taimi ʻoku tau lea ai kia kinautolú, huanoa ai ʻa hotau ngaahi kaumeʻa ʻi he loto fakatahaʻangá!
18, 19. ʻOku totonu ke fēfē ʻetau fakakaukau ki ha akonaki pē ʻoku tau maʻu mei ha kaumeʻa Kalisitiane, pea ko e hā ʻa e faʻifaʻitakiʻanga naʻe fokotuʻu maʻatautolu ʻe he kau mātuʻa ʻi ʻEfesoó?
18 Ko e ngaahi kaumeʻa leleí ʻoku nau tauʻaki fakamahuʻingaʻi ʻenau fakakaukaú, ko ia ko e fetuʻutaki ʻia kinautolú ʻoku fiemaʻu ke fakatou fai ʻi he anga-ʻofa pea hangatonu. Naʻe tohi ʻe he tuʻi poto ko Solomoné: “Oku fakafiefiaʻi ae loto aki ae lolo tākai moe mea namu kakala: oku behe ae lelei oe kaiga [pe tokouá] ki ha tagata, koe mea i he akonakiʻi oku fai mei he loto.” (Pal. 27:9, PM) ʻOku pehē hoʻo fakakaukau ki ha akonaki pē ʻoku fai atu ʻe ha kaumeʻa? (Lau ʻa e Sāme 141:5.) Kapau ʻoku fakahaaʻi ʻe ha kaumeʻa ʻa e hohaʻa fekauʻaki mo ha tōʻonga ʻokú ke fai, ʻoku fēfē hoʻo fakafeangaí? ʻOkú ke vakai ki he fakamatalá ko ha tōʻonga ia ʻo e anga-ʻofa, pe ʻokú ke ʻita?
19 Naʻe maʻu ʻe he ʻapositolo ko Paulá ha vahaʻangatae vāofi mo e kau mātuʻa ʻi he fakatahaʻanga ʻi ʻEfesoó. ʻOku ngalingali naʻá ne ʻiloʻi ʻa e niʻihi ʻo e kau tangata ko iá ʻi he taimi naʻa nau fuofua hoko ai ko e kau tuí. Neongo ia, lolotonga ʻene fakataha fakaʻosi mo kinautolú, naʻá ne fai ai kia kinautolu ha akonaki hangatonu. Naʻe anga-fēfē ʻenau fakafeangai ki aí? Naʻe ʻikai ʻita ʻa e ngaahi kaumeʻa ʻo Paulá. ʻI hono kehé, naʻa nau houngaʻia ʻi heʻene mahuʻingaʻia ʻia kinautolú, pea naʻe aʻu ʻo nau tangi ʻi he fakakaukau atu heʻikai toe malava ke nau sio kiate iá.—Ng. 20:17, 29, 30, 36-38.
20. Ko e hā ʻe fai ʻe ha kaumeʻa ʻofa?
20 Ko e ngaahi kaumeʻa leleí ʻoku ʻikai ngata pē ʻi heʻenau tali ʻa e akonaki fakapotopotó ka ʻoku nau toe fai ia. Ko e moʻoni, ʻoku fiemaʻu ke tau ʻiloʻilo ʻi he taimi “ke taki taha fai [ai hotau] lakanga.” (1 Tes. 4:11) Pea kuo pau ke tau toe ʻiloʻi ko kitautolu taki taha “te tau taki taha fai ha fakamatala ki he ʻOtua maʻata.” (Loma 14:12) Ka ʻi he taimi ʻoku fiemaʻu aí, ko ha kaumeʻa ʻofa te ne fakamanatu ʻi he anga-lelei ki ha takanga fekauʻaki mo e ngaahi tuʻunga ʻa Sihová. (1 Kol. 7:39) Ko e fakatātaá, ko e hā te ke faí kapau naʻá ke fakatokangaʻi naʻe hoko hao kaumeʻa teʻeki mali ʻo vāofi fakaeongo mo ha tokotaha taʻetui? ʻI he ilifia naʻa hoko ha maumau ki hoʻomo kaumeʻá, te ke taʻofi hono fakahaaʻi ʻa hoʻo hohaʻá? Pea kapau naʻe tukunoaʻi ʻe ho kaumeʻá ʻa hoʻo akonakí, ko e hā te ke faí? Ko ha kaumeʻa lelei te ne kumi ki he tokoni ʻa e kau tauhi-sipi ʻofá ʻi hono tokoniʻi ha takanga ʻa ia kuo fou ʻi ha ʻalunga hala. Ko ha ʻalunga pehē ʻoku fiemaʻu ki ai ʻa e loto-toʻa. Neongo ia, heʻikai hoko mai ha maumau tuʻuloa ki ha kaumeʻa ʻoku makatuʻunga ʻi he ʻofa kia Sihová.
21. Ko e hā ʻe fai ʻe kitautolu kotoa ʻi he taimi ʻe niʻihi, ka ko e hā ʻoku mātuʻaki mahuʻinga ai ke tau tauhi maʻu ha ngaahi kaumeʻa tuʻuloa ʻi he fakatahaʻangá?
21 Lau ʻa e Kolose 3:13, 14. ʻI he taimi ʻe niʻihi, te tau fakatupunga ai hotau ngaahi kaumeʻá ke nau “koviʻia” ʻia kitautolu, pea te nau fai ai foki pe leaʻaki ʻa e ngaahi meʻa ʻoku fakatupu ʻita kia kitautolu. “ʻOku lahi ʻa e meʻa ʻoku tau humu ai kotoa pe,” ko e tohi ia ʻa Sēmisí. (Sem. 3:2) Kae kehe, ko e meʻa ʻokú ne fakapapauʻi ha kaumeʻá ʻoku ʻikai ko e tuʻo lahi ʻetau fefaiangahalaʻakí ka ko e anga ʻo ʻetau fakamolemoleʻi kakato ʻa e ngaahi meʻa fakatupu mamahi ko iá. He mātuʻaki mahuʻinga ē ke tau fokotuʻu ha ngaahi kaumeʻa tuʻuloa ʻaki ʻa e fetuʻutaki hangatonu pea fefakamolemoleʻaki tauʻatāina! Kapau ʻoku tau fakahāhā ʻa e ʻofa peheé, ʻe hoko ia ko ha “fakamaʻu ʻo e haohaoa.”
ʻE Fēfē Haʻo Tali?
• ʻE lava fēfē ke tau ʻai ha ngaahi kaumeʻa lelei?
• Ko fē taimi ʻe fiemaʻu nai ai ke ngata ha kaumeʻa?
• Ko e hā kuo pau ke tau fai ke tauhi maʻu ai ʻa e ngaahi kaumeʻa tuʻuloá?
[Fakatātā ʻi he peesi 18]
Ko e hā ʻa e makatuʻunga ʻo e kaumeʻa tuʻuloa ʻi he vahaʻa ʻo Lute mo Nāomí?
[Fakatātā ʻi he peesi 19]
ʻOkú ke fakahāhā maʻu pē ʻa e anga-talitali kakaí?