FOUNGA HONO FAKAFUO ʻE HE FAKATAHA-LAHI ʻE TOLU ʻA ʻEKU MOʻUÍ ●
FAKAMATALA FAI ʻE GEORGE WARIENCHUCK
KUO mātuʻaki maongo kiate koe ha meʻa naʻá ke fanongo ai ʻi he taha ʻo ʻetau ngaahi fakataha-lahí ʻo ueʻi ai koe ke ke fai ha liliu lahi ʻi hoʻo moʻuí? Naʻe hoko ia kiate au. ʻI he sio atu ki aí, ʻoku ou ʻiloʻi ko e fakataha-lahi ʻe tolu naʻe tautefito ʻene fakafuo ʻa ʻeku moʻuí. Ko e ʻuluaki fakataha-lahí naʻe tokoniʻi ai au ke siʻi ange ʻa ʻeku maá; ko hono uá, ke u fiemālie ange; ko hono tolú, ke u foaki lahi ange. Kae kehe, ki muʻa ke u talanoa atu fekauʻaki mo e ngaahi liliu ko iá, tuku angé ke u fakamatala ki ha ngaahi meʻa naʻe hoko ʻi ha ngaahi taʻu ki muʻa ʻi hono fai ʻo e ngaahi fakataha-lahi ko ení—ko e ngaahi meʻa naʻe hoko ʻi heʻeku kei siʻí.
Naʻe fāʻeleʻi au ʻi he 1928, ko e siʻi taha ʻi he fānau ʻe toko tolu. Ko au mo hoku ongo tuofefiné, ko Margie mo Olga, naʻe ʻohake kimautolu ʻi South Bound Brook, New Jersey, ʻAmelika, ko ha kolo naʻe nofo ai ʻa e toko 2,000 nai ʻi he taimi ko iá. Neongo naʻa mau masiva, naʻe nima-homo ʻa e fineʻeikí. ʻI he taimi pē naʻá ne maʻu ai ʻa e paʻanga ke teuteu ha meʻakai makehé, naʻá ne vahevahe ia ki he ngaahi kaungāʻapí. ʻI heʻeku taʻu hivá, naʻe ʻaʻahi mai ai ki he fineʻeikí ha tokotaha Fakamoʻoni ʻa ia naʻe lea faka-Hungali, ko e lea tuʻufonua ia ʻa ʻeku faʻeé, ʻa ia naʻe ueʻi ai ia ke ne fanongo ki he pōpoaki Fakatohitapú. Ki mui ai, ko Bertha, ko ha tuofefine ʻi hono taʻu 20 tupu siʻí, naʻá ne hokohoko atu ʻa e ako Tohi Tapú ʻo tokoniʻi ʻa e fineʻeikí ke ne hoko ko ha sevāniti ʻa Sihova.
ʻI he ʻikai hangē ko e fineʻeikí, naʻá ku natula mā, ʻo ʻikai ke loto-maʻu. Ko e toe kovi angé, naʻe hehema ʻa e fineʻeikí ke tuku hifo au. ʻI he taimi naʻá ku tangi ai mo ʻeke ange, “Ko e hā ʻokú ke fakaangaʻi maʻu ai pē aú?” naʻá ne tala mai ʻokú ne ʻofa ʻiate au ka ʻoku ʻikai te ne loto ke fakapelepelekoviʻi au. Naʻe lelei ʻa e fakakaukau ʻa e fineʻeikí, ka ko e ʻikai ha fakaongoongoleleí naʻá ku ongoʻi ai ʻoku ʻikai haku mahuʻinga.
ʻI he ʻaho ʻe taha, naʻe kole mai ai ʻe ha kaungāʻapi ʻa ia naʻe faʻa lea lelei mai kiate au ke u ʻalu mo hono ngaahi fohá ki he lautohi faka-Sāpate ʻa honau siasí. Naʻá ku ʻiloʻi te u taʻefakahōifuaʻi ʻa Sihova ʻi haʻaku ʻalu, ka naʻá ku manavasiʻi ʻi hano fakalotomamahiʻi ʻa e kaungāʻapi anga-lelei ko iá. Ko ia naʻá ku ʻalu ai ki heʻenau lotú ʻi ha ngaahi māhina, neongo naʻá ku ongoʻi mā. ʻI he ʻapiakó, ko e manavahē tangatá naʻá ne tataki au ʻi he founga meimei tatau ke u fai e meʻa naʻe fepaki mo hoku konisēnisí. Ko e pule akó, ko ha tangata anga-fakaaoao, naʻá ne fakapapauʻi ʻe ʻai ʻe he kau faiakó ʻa e fānau kotoa pē ke nau salute ki he fuká. Naʻá ku salute mo au foki. Naʻe hokohoko atu eni ʻi he taʻu nai ʻe taha, pea naʻe toki hoko ha liliu.
Ko ha Lēsoni ʻi he Loto-Toʻá
ʻI he 1939 naʻe kamata fakataha ai ha kulupu ako tohi ʻi homau ʻapí. Naʻe fai e akó ʻe Ben Mieszkalski, ko ha talavou tāimuʻa, ʻa ia ko ha tokoua. Naʻa mau ui ia ko Fuʻu Ben—pea ʻi he ʻuhinga lelei. Kiate au, naʻá ne hā lōloa mo sino ʻo feʻungamālie pē mo homau matapā ʻi halá. Kae kehe, neongo ʻene hā fakailifiá, naʻá ne anga-lelei ʻaupito, pea ko ʻene malimali fakalotomāfaná naʻe vave ai ʻeku ongoʻi fiemālié. Ko ia ʻi he kole mai ʻe Ben ke u ʻalu mo ia ʻi he ngāue fakamalangá, naʻá ku tali fiefia. Naʻá ma hoko ai ʻo kaumeʻa. ʻI he taimi naʻá ku loto-mamahi aí, naʻá ne talanoa mai ʻi ha founga ʻoku leaʻaki ʻe ha tokoua lahi tokanga ki hono kiʻi tokoua siʻisiʻí. Naʻe mahuʻinga lahi ia kiate au, pea naʻá ku hoko ai ʻo ʻofa lahi ʻiate ia.
ʻI he 1941, naʻe kole mai ai ʻe Ben ki hoku fāmilí ke mau ō ʻi heʻene kaá ki ha fakataha-lahi ʻi St. Louis, Missouri. Sioloto atu ki heʻeku fiefia lahí! Kuo teʻeki ai ʻaupito ke u fononga mei ʻapi ʻo toe mamaʻo ange ʻi he kilomita ʻe 80, pea ko ʻeku ʻalu eni ki ha feituʻu laka hake ʻa hono mamaʻó ʻi he kilomita ʻe 1,500! Kae kehe, naʻe ʻi ai ʻa e ngaahi palopalema ʻi St. Louis. Naʻe tuʻutuʻuni ʻe he kau faifekaú ki he faʻahinga ʻi honau vāhenga fakasiasí ke kaniseli ha ngaahi fokotuʻutuʻu pē naʻa nau fai ke nofo ʻa e Kau Fakamoʻoní ʻi honau ngaahi ʻapí. Naʻe fai pehē ʻa e tokolahi. Ko e fāmili ko ia naʻe vaheʻi ke mau nofo aí naʻe fakamanamanaʻi foki mo kinautolu. Neongo ia, naʻa nau talitali lelei kimautolu. Naʻe tala mai ʻe he faʻahinga naʻa nau talitali kimautolú heʻikai te nau maumauʻi ʻenau palōmesi ke ʻomai ha lokí. Naʻe maongo kiate au ʻa ʻenau loto-toʻá.
Naʻe papitaiso ʻa hoku ongo tuofefiné ʻi he fakataha-lahi ko iá. ʻI he ʻaho tatau, ko Tokoua Rutherford, mei he Pēteli ʻi Brooklyn, naʻá ne fai ha malanga fakaueʻiloto ʻa ia naʻá ne kole mai ai ki he fānau kotoa ʻoku nau loto ke fai ʻa e finangalo ʻo e ʻOtuá ke nau tuʻu hake. Ko e toko 15,000 nai naʻe tuʻu haké. Naʻá ku tuʻu ai foki mo au. Naʻá ne kole mai leva ki he faʻahinga ʻo kimautolu naʻe loto ke fai ʻemau lelei tahá ʻi he ngāue fakamalangá ke mau lea, “Ko ia.” Naʻá ku kaila “Ko ia!” fakataha mo e tamaiki kehé. Naʻe hoko atu ai ha pasi leʻo-lahi ʻaupito. Naʻá ku ongoʻi loto-māfana.
Hili ʻa e fakataha-lahí, naʻa mau ʻaʻahi ai ki ha tokoua ʻi West Virginia. Naʻá ne fakamatala mai ʻi he taimi ʻe taha lolotonga ʻene ʻi he ngāue fakamalangá, naʻe tā ai ia ʻe he fuʻu kakai naʻa nau ʻita pea vali ʻaki ia ʻa e valitā ʻo fakapipiki ai mo e fulufuluʻi manu. Naʻá ku fanongo ki ai mo e loto-hohaʻa. “Ka ʻe hokohoko atu pē ʻa ʻeku malangá,” ko e lea ia ʻa e tokouá. ʻI heʻemau mavahe mei he tokoua ko iá, naʻá ku ongoʻi ai ʻo hangē ko Tēvitá. Naʻá ku mateuteu ke tau mo Kolaiate—ʻa hoku pule akó.
ʻI he foki ki he akó, naʻá ku ʻalu ai ki he pule akó. Naʻá ne sio fakamamaʻu mata ʻita mai kiate au. Naʻá ku lotu loto kia Sihova ki ha tokoni. Pea naʻá ku lea fakavave ange leva: “Naʻá ku ʻi ha fakataha-lahi ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Ko hono ngata eni haʻaku toe salute ki he fuká!” Naʻe hoko ai ha fakalolongo lōloa. Naʻe mālanga māmālie hake ʻa e pule akó mei hono tesí ʻo lue mai kiate au. Naʻe kula mumū hono matá ʻi he ʻitá. Naʻá ne kaila: “Salute ki he fuká pe ʻe tuli koe!” ʻI he taimi ko ení naʻe ʻikai te u fakavaivai ai, pea ʻi loto ʻiate au naʻá ku ongoʻi ai ha fiefia naʻe ʻikai ʻaupito te u ongoʻi ki muʻa.
Naʻe ʻikai te u kei faʻa tatali ke tala kia Ben ʻa e meʻa naʻe hokó. ʻI heʻeku sio kiate ia ʻi he Fale Fakatahaʻangá, naʻá ku kaila atu: “Kuo tuli au mei he akó! Naʻe ʻikai te u salute ki he fuká!” Naʻe puke atu au ʻe Ben, ʻo ne malimali mo pehē mai: “Ko e moʻoni, ʻoku ʻofa ʻa Sihova ʻiate koe.” (Teu. 31:6) He maongo moʻoni kiate au ʻa e ngaahi lea ko iá! ʻI Sune 15, 1942, naʻá ku papitaiso ai.
Ako ʻa e Fakapulipuli ʻo e Fiemālié
Hili ʻa e Tau II ʻa Māmaní, naʻe mahiki fakafokifā ai ki ʻolunga ʻa e ʻekonōmika ʻa e fonuá, pea naʻe mafolalahia ʻi he fonuá ʻa e tuli ki he meʻa fakamatelié. Naʻá ku maʻu ha ngāue vahe lelei pea naʻe lava ai ke u fakatau mai ʻa e ngaahi meʻa naʻá ku fakaʻānaua pē ki ai ki muʻá. Ko e niʻihi ʻo hoku ngaahi kaumeʻá naʻe maʻu ʻenau ngaahi paiki; naʻe fakaleleiʻi ʻe he niʻihi ʻa honau ʻapí. Naʻá ku fakatau mai ha kā foʻou ʻaupito. Naʻe vave ʻa e kamata ke tekeʻi ki tafaʻaki ʻa ʻeku tokanga ki he ngaahi meʻa ʻo e Puleʻangá ʻe heʻeku holi ki he ngaahi meʻa fakamatelie lahi angé. Naʻá ku ʻiloʻi naʻá ku huʻu ki ha feituʻu hala. Ko e meʻa mālié, ʻi he 1950 naʻe tokoniʻi ai au ʻe ha fakataha-lahi ʻi he Kolo Niu ʻIoké ke fakatonutonu ʻa hoku ʻalungá.
ʻI he fakataha-lahi ko iá, naʻe taufetongi ai ʻa e kau malangá ʻi hono fakalototoʻaʻi ʻa e kau fanongó ke nau laka ki muʻa ʻi he ngāue fakamalangá. “Huʻi ʻa e ngaahi meʻa ʻoku ʻikai loko fiemaʻú, pea lele ʻi he lová,” ko e ekinaki ia kia kimautolu ʻa e tokotaha malanga ʻe taha. Ne hā ngali ko ʻene lea hangatonu mai ia kiate au pē. Naʻá ku toe sio foki ʻi he maʻu tohi fakamoʻoni ako ʻa ha kalasi ʻi Kiliati, ʻa ia naʻá ne ʻai au ke u fakakaukau, ‘Kapau ʻoku lava ʻe he Kau Fakamoʻoni ko eni ʻi hoku toʻú ʻo liʻaki ʻa e ngaahi meʻa fakamatelié koeʻuhi ke ngāue ʻi muli, ʻoku totonu ke u loto-lelei ke fai ʻa e meʻa tatau ʻi heni ʻi hoku feituʻú.’ ʻI he ʻosi ʻa e fakataha-lahí, naʻá ku fakapapauʻi ai ke hoko ko ha tāimuʻa.
ʻI he taimi ko ení, naʻá ku kamata faialea ai mo Evelyn Mondak, ko ha tuofefine faivelenga ʻi he fakatahaʻanga naʻá ku ʻalu ki aí. Ko e faʻē ʻa Evelyn, ʻa ia naʻá ne tauhi ʻa e fānau ʻe toko ono, ko ha fefine taʻemanavahē moʻoni. Naʻá ne manako ʻi he ngāue ʻi he halá ʻi muʻa ʻi ha fuʻu Fale Lotu Katolika Loma. Neongo e tuʻo lahi hono tala ange ʻe he pātele tōlilí ke ne mavahé, naʻe ʻikai ʻaupito haʻane ngaue. ʻI he hoko ki heʻene faʻeé, naʻe ʻikai manavahē tangata ʻa Evelyn.—Pal. 29:25.
ʻI he 1951, naʻá ku mali ai mo Evelyn, tukuange ʻema ngāué, peá ma kamata tāimuʻa. Naʻe fakalotolahiʻi kimaua ʻe ha ʻovasia sēketi ke ma hiki ki Amagansett, ko ha kiʻi kolo ʻi he matātahi ʻAtalanitikí naʻe kilomita nai ʻe 160 mei he Kolo Niu ʻIoké. ʻI hono fakahā mai ʻe he fakatahaʻangá naʻe ʻikai hanau nofoʻanga ke ma nofo aí, naʻá ma kumi ha taulani ka naʻe ʻikai maʻu ha taulani naʻe lava ke aʻu ki ai ʻema paʻangá. Naʻá ma ʻiloʻi ki mui ha taulani motuʻa. Naʻe fiemaʻu ki ai ʻe he tokotaha naʻe ʻaʻaná ʻa e tola ʻe 900—ko e lahi tofu pē ia ʻo e paʻanga naʻá ma maʻu ʻi heʻema meʻaʻofa malí. Naʻá ma fakatau mai ia, fakaleleiʻi, pea toho ki homa feituʻu ngāue foʻoú. Kae kehe, naʻá ma aʻu ki ai ʻoku halaʻatā haʻama sēniti peá ma fifili pe ʻe lava fēfē ke ma moʻui ʻi he hoko ko e ongo tāimuʻá.
Naʻe ngāue fakamaʻa fale ʻa Evelyn, pea naʻá ku maʻu ha ngāue fakamaʻa ʻi he tuʻapoó ʻi ha falekai ʻĪtali. “Ko e hā pē ʻa e meʻakai ʻoku toé,” ko e lea mai ia ʻa e pulé, “ʻave ia ki ʻapi maʻa ho malí.” Ko ia ʻi heʻeku aʻu ki ʻapi ʻi he ua hengihengí, naʻe nanamu ai ʻa e pisá mo e pasitaá ʻi homa nofoʻangá. Ko e meʻakai lelei ʻa e meʻakai fakamafana ko iá tautefito ʻi he taimi momokó ʻi heʻema tetetete ʻi loto ʻi he taulani moko ʻīʻií. ʻIkai ko ia pē, ko e fanga tokoua ʻi he fakatahaʻangá naʻa nau tuku mai ʻi he taimi ʻe niʻihi ha fuʻu ika ʻi he sitepu ʻo e taulaní. Lolotonga ʻa e ngaahi taʻu naʻá ma ngāue fakataha ai mo e siʻi fanga tokoua ko ia ʻi Amagansett, naʻá ma ako ai ko e fiemālie ʻi he ngaahi meʻa tefitó ʻoku iku ia ki ha moʻui nonga. Ko e ngaahi taʻu fakafiefia ia.
Ueʻi ke Foaki Lahi Atu Kimaua
ʻI Siulai 1953, naʻá ma feʻiloaki ai mo e kau misinale ʻe lauingeau naʻa nau haʻu mei he ngaahi vāhenga-ngāue muli ke maʻu ha fakataha-lahi fakavahaʻapuleʻanga ʻi he Kolo Niu ʻIoké. Naʻa nau fakamatala ki he ngaahi hokosia fakatoʻoaloto. Naʻe afuhia mai ʻa ʻenau fiefiá. Tuku kehe ia, ʻi he taimi naʻe fakamamafaʻi ai ʻe ha tokotaha malanga fakataha-lahi kuo teʻeki aʻu ki he ngaahi fonua lahi ʻa e pōpoaki ʻo e Puleʻangá, naʻá ma ʻiloʻi ʻa e meʻa naʻe pau ke ma faí—ko e foaki lahi atu kimaua ʻaki ʻema fakalahi ʻa ʻema ngāue fakafaifekaú. ʻI he fakataha-lahi pē ko iá, naʻá ma tohi kole ai ki he ako misinalé. ʻI he taʻu tatau ko iá, naʻe fakaafeʻi ai kimaua ke ma kau ki he kalasi hono 23 ʻo e Akoʻanga Kiliatí, ʻa ia naʻe kamata ʻi Fepueli 1954. Ko ha monū moʻoni ē ko ia!
Naʻá ma fiefia lahi ʻi he ʻiloʻi kuo vaheʻi kimaua ke ngāue ʻi Pelēsila. Ki muʻa ke ma mavahe ʻi heʻema folau vaka sitima ʻaho ʻe 14, naʻe tala mai kiate au ʻe ha tokoua fua fatongia ʻi he Pētelí: “ʻE folau mo koe pea mo ho uaifí ki Pelēsila ʻa e fanga tuofāfine misinale teʻeki mali ʻe toko hiva. Tokangaʻi kinautolu!” ʻOku lava ke ke sioloto atu ki he mataʻi fakaʻamu mai ʻa e kau kauvaká ʻi heʻenau siofi au heʻeku heka hake ʻo muimui mai ʻiate au ʻa e kau finemui ʻe toko hongofulú? Kae kehe, naʻe ʻikai ha palopalema ʻe taha ʻa e fanga tuofāfiné ʻi hono fai e meʻa ki he tuʻunga ko ení. Neongo ia, he fiemālie moʻoni ko au ʻi heʻemau tūʻuta lelei ki Pelēsilá.
Hili e ako lea faka-Potukalí, naʻe vaheʻi ai au ke u fai ʻa e ngāue fakasēketí ʻi Rio Grande do Sul, ko ha vahefonua ʻi he fakatonga ʻo Pelēsilá. Ko e ʻovasia sēketi ko ia naʻe fiemaʻu ke u fetongí, ko ha tokoua teʻeki mali, naʻá ne tala mai kiate au mo hoku hoá: “ʻOku ou ʻohovale ʻi hono ʻomai ki heni ha ongo meʻa malí. Ko e feituʻú ni ʻoku tokakovi.” Naʻe movete holo ʻa e ngaahi fakatahaʻangá ʻi ha feituʻu ʻuta lahi, pea ko e niʻihi ai naʻe toki lava pē ke aʻu ki ai ʻi ha loli. Kapau naʻá ke fakatau ha meʻakai ʻa e fakaʻulí, naʻá ne fakaʻatā koe ke ke heka ʻi heʻene lolí. ʻI he hangē ha ongo heka hōsí, naʻá ma tangutu fakamangamanga ʻi ʻolunga ʻi he ngaahi utá, ʻo piki nima ua ki he ngaahi leta naʻe haʻiʻaki ʻa e utá. ʻI he taimi naʻe afe māsila ai ʻa e lolí, naʻá ma piki mate ʻi he maleʻei ʻa e uta ne ʻalu he ʻataá ʻo ma sio hifo ai ki lalo ki he loloto ʻa e teleʻá. Kae kehe, ko e sio ki he mata fiefia ʻa e fanga tokoua naʻa nau tatali vēkeveke ki heʻema aʻu angé naʻá ne ʻai ke tuha ʻa ʻema feinga ʻi he ngaahi fononga ʻaho kakato peheé.
Naʻá ma nofo ʻi he ʻapi ʻo e fanga tokouá. Naʻa nau masiva ʻaupito, ka naʻe ʻikai taʻofi ʻe he meʻa ko iá ʻa ʻenau foakí. ʻI he feituʻu mamaʻo ʻe taha, naʻe ngāue kotoa ai ʻa e fanga tokouá ʻi ha fale faʻo kakanoʻi manu. Ko e siʻi ʻenau vahé naʻe lava ke nau kai tuʻo taha pē ai ʻi he ʻaho. Kapau naʻe ʻikai te nau ngāue ʻi ha ʻaho ʻe taha, naʻe ʻikai ʻoange haʻanau vahe. Neongo ia, ʻi he lolotonga ʻema ngaahi ʻaʻahí, naʻa nau nofo ʻi he ʻaho ʻe ua mei he ngāué ke poupouʻi ʻa e ngaahi ngāue ʻa e fakatahaʻangá. Naʻe tuʻu ʻenau falalá ʻia Sihova. Ko e fanga tokoua anga-fakatōkilalo ko iá naʻa nau akoʻi mai ʻa e lēsoni fekauʻaki mo hono fai ʻo e ngaahi feilaulau maʻá e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá ʻa ia heʻikai ʻaupito ngalo ʻia kimaua. ʻI he nofo mo kinautolú, naʻe akoʻi ai kia kimaua ha meʻa heʻikai lava ke ʻomai ʻe ha ʻapiako. ʻI heʻeku fakakaukau atu ʻo manatu ki he fanga tokoua ko iá, ʻoku ou fakatō loʻimata ʻi he fiefia.
ʻI he 1976, naʻá ma foki ai ki ʻAmelika koeʻuhi ke tokangaʻi ʻa ʻeku faʻē mahamahakí. Naʻe faingataʻa ʻa e mavahe mei Pelēsilá, ka ʻokú ma houngaʻia ʻi he siotonu ki he tupu ʻa e kau malanga ʻo e Puleʻangá ʻi he fonua ko iá. Ko e taimi pē ʻokú ma maʻu ai ʻa e ngaahi tohi mei Pelēsilá, ʻoku foki mai ai ʻa e ngaahi manatu fiefia ki he taimi fakalata ko ia ʻi heʻema moʻuí.
Fakatahataha Mahuʻinga
Lolotonga hono tokangaʻi ʻa e fineʻeikí, naʻá ma tāimuʻa ai mo fai ha ngāue fakamaʻa. ʻI he 1980, naʻe mālōlō ai ʻa e fineʻeikí, ʻokú ne faitōnunga kia Sihova. Hili iá, naʻe fakaafeʻi ai au ke u kau ki he ngāue fakasēketí ʻi ʻAmelika. ʻI he 1990, naʻá ku ʻaʻahi ai mo hoku malí ki ha fakatahaʻanga ʻi Connecticut, pea naʻá ma fetaulaki ai mo ha tokotaha mātuʻaki makehe. Ko e taha ʻo e kau mātuʻa ʻi he fakatahaʻangá ko Ben—ʻio, ʻa Ben ko ia naʻá ne tokoniʻi au ʻi he taʻu nai ʻe 50 ki muʻá ke u tuʻu maʻa Sihová. ʻE lava ke ke sioloto atu ki heʻema fāʻofua fiefiá?
Talu mei he 1966, kuó u ngāue ai mo Evelyn ko e ongo tāimuʻa makehe taʻumotuʻa ʻi he fakatahaʻanga lea faka-Potukali ʻi Elizabeth, New Jersey. ʻOku ou mahamahaki, ka ʻi he tokoni ʻa siʻoku malí, ʻoku ou kau ai ʻi he ngāue fakafaifekaú ʻi he lahi taha ʻo ʻeku malavá. ʻOku toe tokoniʻi ʻe Evelyn ha kaungāʻapi taʻumotuʻa mahamahaki. Ko hai hono hingoá? Ko Bertha—ʻio, ʻa Bertha ko ia naʻá ne tokoniʻi ʻeku faʻeé ke ne hoko ko ha sevāniti ʻa Sihova ʻi he taʻu ʻe 70 tupu kuohilí! ʻOkú ma fiefia hono maʻu ʻa e faingamālie ke fakahāhā kiate ia ʻa ʻema houngaʻia ki he meʻa kotoa naʻá ne fai ʻi hono tokoniʻi ʻa hoku fāmilí ke nau ako ʻa e moʻoní.
ʻOku ou fakamālō lahi ʻi hono ueʻi au ʻe he ngaahi fakataha-lahi ko ia ki muʻá ke u tuʻu maʻá e lotu moʻoní, ke fakafaingofuaʻi ʻa ʻeku moʻuí, pea ke fakalahi ʻa ʻeku ngāue fakafaifekaú. ʻIo, ko e ngaahi fakataha-lahi ko iá naʻá ne fakafuo ʻa ʻeku moʻuí.
[Fakatātā ʻi he peesi 23]
Faʻē ʻa Evelyn (toʻohema) mo ʻeku faʻeé
[Fakatātā ʻi he peesi 23]
Ko hoku kaumeʻa ko Ben
[Fakatātā ʻi he peesi 24]
ʻI Pelēsila
[Fakatātā ʻi he peesi 25]
Mo Evelyn ʻi he ʻahó ni