KUPU AKO 23
“Tokanga ke ʻOua Naʻa Tauheleʻi Kimoutolu ʻe ha Taha”!
“Tokanga ke ʻoua naʻa tauheleʻi kimoutolu ʻe ha taha ʻaki ʻenau filōsofia mo e ngaahi fakaʻuhinga hala ʻa ia ʻoku . . . makatuʻunga . . .ʻi he talatukufakaholo ʻa e tangatá.”—KOL. 2:8.
HIVA 37 Ko e Folofolá—Fakamānavaʻi ʻe he ʻOtua
ʻI HE KUPÚ NIa
1. Fakatatau ki he Kolose 2:4, 8, ʻoku anga-fēfē feinga ʻa Sētane ke tauheleʻi ʻetau fakakaukaú?
ʻOKU loto ʻa Sētane ke ne fakatafokiʻi kitautolu meia Sihova. Ke aʻusia ʻene taumuʻá, ʻokú ne feinga ke tākiekina ʻetau fakakaukaú, ʻa ia, ke tauheleʻi ʻetau fakakaukaú pea ʻai ke talangofua kiate ia. ʻOkú ne feinga ke fakalotoʻi pe kākaaʻi kitautolu ke muimui ʻiate ia ʻaki hono ngāueʻaki ʻa e ngaahi meʻa ʻoku fakamānako kiate kitautolu.—Lau ʻa e Kolose 2:4, 8.
2-3. (a) Ko e hā ʻoku totonu ai ke tau tokanga ki he fakatokanga ʻi he Kolose 2:8? (e) Ko e hā te tau lāulea ki ai ʻi he kupu ko ení?
2 ʻOku tau ʻi ha tuʻunga fakatuʻutāmaki moʻoni ke takihalaʻi ʻe Sētane? ʻIo, ʻoku pehē! Manatuʻi, naʻe ʻikai hiki ʻe Paula ʻa e fakatokanga ʻi he Kolose 2:8 ki he kau taʻetuí. Naʻá ne hiki ia ki he kau Kalisitiane naʻe pani kinautolu ʻaki ʻa e laumālie māʻoniʻoní. (Kol. 1:2, 5) Ko e kau Kalisitiane ko iá naʻa nau ʻi he tuʻunga fakatuʻutāmaki ʻi he taimi ko iá, pea ʻoku tau ʻi ha tuʻunga ʻoku toe mātuʻaki fakatuʻutāmaki ange he ʻahó ni. (1 Kol. 10:12) Ko e hā hono ʻuhingá? Kuo lī hifo ʻa Sētane ki he māmaní, pea ʻokú ne tokangataha ki hono takihalaʻi ʻa e kau sevāniti mateaki ʻa e ʻOtuá. (Fkh. 12:9, 12, 17) Tānaki atu ki aí, ʻoku tau lolotonga moʻui ʻi ha taimi ʻa ia ko e kau tangata fulikivanú mo e kau kākaá ʻoku nau ʻalu “mei he kovi ki he kovi ange.”—2 Tīm. 3:1, 13.
3 ʻI he kupu ko ení, te tau lāulea ai ki he founga hono ngāueʻaki ʻe Sētane ʻa e “ngaahi fakaʻuhinga hala” ʻi heʻene feinga ke tākiekina ʻetau fakakaukaú. Te tau sivisiviʻi ʻa ʻene “ngaahi ngāue kākā,” pe “ngaahi faʻufaʻu” ʻe tolu. (ʻEf. 6:11; fkm. ʻi lalo) Pea ʻi he kupu hoko maí, te tau lāulea ki he founga ke tau toʻo atu ai ha faʻahinga uesia kovi pē ʻoku fakatupunga nai ʻe heʻene ngaahi foungá ki heʻetau fakakaukaú. Neongo ia, ʻuluakí tau lāulea angé ki he meʻa ʻe lava ke tau ako mei he founga hono takihalaʻi ʻe Sētane ʻa e kau ʻIsilelí hili ʻenau hū ki he Fonua ʻo e Talaʻofá.
FAKATAUELEʻI KE TAUHI ʻAITOLÍ
4-6. Fakatatau ki he Teutalōnome 11:10-15, ko e hā ʻa e liliu ʻi he founga ngoué naʻe pau ke fai ʻe he kau ʻIsilelí ʻi he taimi naʻa nau hū ai ki he Fonua ʻo e Talaʻofá?
4 Naʻe fakataueleʻi pōtoʻi ʻe Sētane ʻa e kau ʻIsilelí ke nau tauhi ʻaitoli. Naʻe anga-fēfē ʻene fai peheé? Naʻá ne ngāueʻaongaʻaki ʻenau fiemaʻu ke tokonaki haʻanau meʻakaí. ʻI he hū ʻa e kau ʻIsilelí ki he Fonua ʻo e Talaʻofá, naʻe pau ke liliu ʻenau founga ngoué. ʻI he ʻi ʻIsipite ʻa e kau ʻIsilelí, naʻa nau ngāueʻaki ʻa e vai mei he Vaitafe Nailá ki heʻenau ngoué. Kae kehe, ʻi he Fonua ʻo e Talaʻofá ko e vai ki he ngoué naʻe ʻikai makatuʻunga ia ʻi ha fuʻu vaitafe, ka naʻe makatuʻunga pē ʻi he ʻuha fakafaʻahitaʻú pehē foki ki he hahaú naʻe fuʻifuʻi ʻaki ʻa e ngoué. (Lau ʻa e Teutalōnome 11:10-15; ʻAi. 18:4, 5) Ko ia ai, naʻe pau ke ako ʻe he kau ʻIsilelí ʻa e ngaahi founga ngoue foʻou. Naʻe ʻikai ke faingofua eni koeʻuhi ko e tokolahi taha ʻo e faʻahinga naʻa nau taukei ʻi he ngoué naʻa nau mate ʻi he toafá.
Naʻe anga-fēfē malava ʻe Sētane ke liliu ʻa e fakakaukau ʻa e kau ngoue ʻIsilelí? (Sio ki he palakalafi 4-6)b
5 Naʻe fakamatalaʻi ʻe Sihova ki hono kakaí ko honau tuʻungá kuo liliu. Pea naʻá ne toe fai ʻa e fakatokanga ko ení, ʻa ia ʻi he kamatá naʻe hā ngali ʻikai fekauʻaki ia mo e ngoué: “Tokanga ke ʻoua naʻa tuku ke fakataueleʻi homou lotó ke mou afe ʻo lotu ki he ngaahi ʻotua kehé pea punou hifo kiate kinautolu.” (Teu. 11:16, 17) Ko e hā naʻe fakatokanga ai ʻa Sihova fekauʻaki mo e lotu ki he ngaahi ʻotua loí lolotonga iá naʻá ne lea fekauʻaki mo hono ako ʻa e ngaahi founga ngoue foʻoú?
6 Naʻe ʻiloʻi ʻe Sihova ʻe fakataueleʻi ʻa e kau ʻIsilelí ke ako ʻa e ngaahi founga ngoue fakalotofonua ʻe niʻihi mei he kakai pangani takatakai kiate kinautolú. Ko e moʻoni ko honau ngaahi kaungāʻapí naʻe lahi ange ʻenau taukeí ʻi he kau ʻIsilelí pea ko e kakai ʻa e ʻOtuá ʻe lava ke nau ako ha ngaahi pōtoʻi ʻaonga meiate kinautolu, ka naʻe ʻi ai hono fakatuʻutāmaki. Ko e fakakaukau ʻa e kau ngoue Kēnani ko iá naʻe uesia ʻe heʻenau tui kia Pēalí. Naʻa nau vakai kia Pēali ko e pule ia ʻo e langí mo e tokotaha foaki ʻo e ʻuhá. Naʻe ʻikai loto ʻa Sihova ke kākaaʻi hono kakaí ʻe he ngaahi tui loi peheé. Kae kehe, ʻi he taimi ki he taimi, naʻe fili ʻa e kau ʻIsilelí ke nau lotu kia Pēali. (Nōm. 25:3, 5; Fkm. 2:13; 1 Tuʻi 18:18) Fakatokangaʻi he taimí ni ʻa e founga hono tauheleʻi ʻe Sētane ʻa e kau ʻIsilelí.
FOUNGA ʻE TOLU NAʻE NGĀUEʻAKI ʻE SĒTANE KE TAUHELEʻIʻAKI ʻA E KAU ʻISILELÍ
7. Naʻe anga-fēfē hono ʻahiʻahiʻi ʻa e tui ʻa e kau ʻIsilelí ʻi heʻenau hū ki he Fonua ʻo e Talaʻofá?
7 Ko e ʻuluaki founga naʻe ngāueʻaki ʻe Sētané ko e holi anga-maheni ke sio ki he tō ʻa e ʻuhá ki he fonuá. Naʻe siʻisiʻi ʻaupito ʻa e ʻuha ʻi he Fonua ʻo e Talaʻofá mei he konga ki mui ʻo ʻEpelelí ki Sepitema ʻo e taʻu kotoa. Ko e moʻuí mo e lakalakaimonuú naʻe makatuʻunga ia ʻi he ʻuha naʻe faʻa kamata ʻi ʻOkatopa nai. Naʻe kākaaʻi ʻe Sētane ʻa e kau ʻIsilelí ke nau tui, ke nau hoko ʻo lakalakaimonuú, kuo pau ke nau ohi ʻa e ngaahi founga ʻo honau ngaahi kaungāʻapi panganí. Naʻe tui ʻa e ngaahi kaungāʻapi ko iá naʻe fiemaʻu ke fai ʻa e ngaahi ouau pau ke ʻai honau ngaahi ʻotuá ke nau ngāue ʻo ʻomai ʻa e ʻuha naʻe fiemaʻú. Ko e faʻahinga naʻe ʻikai ke nau tui kia Sihová naʻa nau tui ko e founga pē eni ʻe taha ke hao ai mei ha laʻalaʻā fuoloa, ko ia naʻa nau fakahoko ʻa e ngaahi ouau fakapanganí ʻi hono fakalāngilangiʻi ʻa e ʻotua loi ko Pēalí.
8. Ko e hā ʻa e founga hono ua naʻe ngāueʻaki ʻe Sētané? Fakamatalaʻi.
8 Ko e founga hono ua naʻe ngāueʻaki ʻe Sētane ki he kau ʻIsilelí ko e ngaahi holi taʻetāú. Ko e ngaahi puleʻanga panganí naʻa nau lotu ki honau ʻotuá ʻaki ʻenau mātuʻaki ʻulungaanga taʻetaau. Ko e founga taʻetaau ko eni ʻo e lotú naʻe kau fakatouʻosi ai ʻa e feʻauaki he temipalé ʻa e fefine mo e tangata. Ko e fakasōtomá mo e ngaahi founga kehe ʻo e fehokotaki fakasino taʻetāú naʻe ʻikai ngata pē hono ala talí kae hoko ʻo anga-maheni! (Teu. 23:17, 18; 1 Tuʻi 14:24) Naʻe tui ʻa e kau panganí ko e ngaahi ouau ko ení naʻe fakaʻaiʻai ai honau ngaahi ʻotuá ke nau ʻai ke mahu ʻa e fonuá. Naʻe tohoakiʻi ʻa e kau ʻIsileli tokolahi ʻe he ngaahi ouau fakaefehokotaki fakasino taʻetaau ʻa e kau panganí pea fakaʻatā kinautolu ke nau hoko ʻo tauhi ki he ngaahi ʻotua loí. Ko hono moʻoní, naʻe tauheleʻi kinautolu ʻe Sētane.
9. ʻI he fekauʻaki mo e Hōsea 2:16, 17, naʻe anga fēfē hono ʻai ʻe Sētane ke nenefu ʻa e vakai ʻa e kau ʻIsilelí kia Sihová?
9 Ko e founga hono tolu naʻe ngāueʻaki ʻe Sētané ko hono ʻai ke nenefu ʻa e vakai ʻa e kau ʻIsilelí kia Sihová. ʻI he ngaahi ʻaho ʻo e palōfita ko Selemaiá, naʻe tala ai ʻe Sihova ko e kau palōfita loí naʻa nau ʻai ke ngalo ʻi Hono kakaí ʻa Hono huafá ‘koeʻuhi ko Pēali.’ (Sel. 23:27) Ngalingali naʻe tuku ʻe he kakai ʻa e ʻOtuá hono ngāueʻaki ʻa e huafa ʻo Sihová pea fetongiʻaki ia ʻa e Pēalí, ʻa ia ʻoku ʻuhingá ko e “Tokotaha ʻOku ʻOʻona” pe “Pule.” Ko e tōʻonga ko ení naʻá ne ʻai ke faingataʻa hono ʻiloʻi ʻe he kau ʻIsilelí ʻa e kehekehe ʻo Sihova mo Pēalí, ʻo ʻai ai ke faingofua ange kiate kinautolu ke fakatahaʻi ʻa e ngaahi ouau ʻo e lotu kia Pēalí mo e lotu kia Sihová.—Lau ʻa e Hōsea 2:16, 17 mo e fakamatala ʻi lalo.
NGAAHI FOUNGA ʻA SĒTANE HE ʻAHO NÍ
10. Ko e hā ʻa e ngaahi founga ʻoku ngāueʻaki ʻe Sētane he ʻaho ní?
10 ʻOku ngāueʻaki ʻe Sētane ʻa e ngaahi founga tatau he ʻahó ni. ʻOkú ne maʻu ʻa e kakaí fakafou ʻi he ngaahi holi fakanatulá, pouaki ʻa e fehokotaki fakasino taʻetāú, pea ʻai ke nenefu ʻa e vakai ʻa e kakaí kia Sihová. Tau ʻuluaki lāulea angé ki he foʻi founga fakaʻosí.
11. Kuo anga-fēfē hono ʻai ʻe Sētane ke nenefu ʻa e vakai ʻa e kakaí kia Sihová?
11 ʻOku ʻai ʻe Sētane ke nenefu ʻa e vakai ʻa e kakaí kia Sihová. Hili ʻa e mate ʻa e kau ʻapositolo ʻa Sīsuú, naʻe kamata ke fakamafola ʻe he kau Kalisitiane lau peé ʻa e ngaahi akonaki loi. (Ngā. 20:29, 30; 2 Tes. 2:3) Ko e kau fakafepaki ko eni ki he moʻoní naʻa nau kamata ke ʻai ke nenefu ʻa e tuʻunga moʻoni ʻo e ʻOtua moʻoni pē tahá. Ko e fakatātaá, naʻa nau toʻo ʻa e huafa fakaʻotuá mei he ngaahi tatau ʻo ʻenau Tohi Tapú pea fetongiʻaki ia ʻa e “ʻEiki” pe ngaahi hingoa fakalakanga kehe. ʻI heʻenau toʻo ʻa e huafa fakafoʻituitui ʻo e ʻOtuá pea fetongiʻaki ia ʻa e “ʻEikí,” naʻa nau ʻai ai ke faingataʻa ki ha tokotaha lau Tohi Tapu ke sio ki he kehe ʻa Sihova mei he “ngaahi ʻeiki” kehe ʻoku lave ki ai ʻi he Folofolá. (1 Kol. 8:5) Naʻa nau ngāueʻaki ʻa e foʻi lea tatau, “ʻEiki,” kia Sihova mo Sīsū, ʻo ʻai ai ke faingataʻa ke mahinoʻi ko Sihova mo hono ʻAló ʻokú na kehekehe pea kehekehe mo hona tuʻungá. (Sione 17:3) Ko e meʻa fakatupu puputuʻu ko ení ʻokú ne pouaki ʻa e tokāteline Tolu-Tahaʻi-ʻOtuá—ko ha tokāteline ʻoku ʻikai akoʻi ʻi he Folofola ʻa e ʻOtuá. Ko hono olá, ko e tokolahi ʻoku nau vakai ki he ʻOtuá ko ha misiteli pea tui heʻikai lava ke tau ʻiloʻi ia. He loi ē ko ia!—Ngā. 17:27.
Kuo anga-fēfē hono ngāueʻaki ʻe Sētane ʻa e lotu loí ke fakalato ʻa e ngaahi holi taʻetāú? (Sio ki he palakalafi 12)c
12. Ko e hā kuo pouaki ʻe he lotu loí, pea ko e hā hono olá hangē ko ia ʻoku fakamatalaʻi ʻi he Loma 1:28-31?
12 ʻOku ngāueʻaki ʻe Sētane ʻa e ngaahi holi taʻetāú. ʻI ʻIsileli ʻo e kuonga muʻá, naʻe ngāueʻaki ʻe Sētane ʻa e lotu loí ke pouaki ʻa e ʻulungaanga taʻetāú. ʻI he ʻahó ni, ʻokú ne fai ʻa e meʻa tatau. Ko e lotu loí ʻoku nau tali pea aʻu ʻo pouaki ʻa e ʻulungaanga taʻetāú. Ko hono olá, ko e tokolahi ʻoku nau taku ʻoku nau tauhi ki he ʻOtuá kuo nau liʻaki ʻene ngaahi tuʻunga māʻalaʻala fakaeʻulungāngá. ʻOku fakamatalaʻi ʻe he ʻapositolo ko Paulá ʻi heʻene tohi ki he kau Lomá ʻa e ola ʻo e meʻá ni. (Lau ʻa e Loma 1:28-31.) Ko e “ngaahi meʻa ʻoku ʻikai taau” ʻoku kau ai ʻa e ngaahi founga kotoa ʻo e fehokotaki fakasino taʻetāú, kau ai ʻa e fakasōtomá. (Loma 1:24-27, 32; Fkh. 2:20) He mahuʻinga ē kiate kitautolu ke pipiki ki he akonaki māʻalaʻala ʻa e Tohi Tapú!
13. Ko e hā ha toe founga ʻoku ngāueʻaki ʻe Sētane?
13 ʻOku ngāueʻaki ʻe Sētane ʻa e ngaahi holi fakanatulá. ʻOku tau maʻu ha holi fakanatula ke ako ʻa e ngaahi pōtoʻi ʻe lava ke tokoni kiate kitautolu ke tokonaki maʻatautolu mo hotau fāmilí. (1 Tīm. 5:8) ʻOku faʻa lava ke tau maʻu ʻa e ngaahi pōtoʻi ko iá mei he ʻapiakó pea hoko ko ha tokotaha ako mālohi. Ka kuo pau ke tau tokanga. Ko e ngaahi sisitemi ako ʻi he ngaahi fonua lahi ʻoku akoʻi ai ʻa e fānaú ʻo ʻikai ki he ngaahi pōtoʻi ʻaongá pē kae pehē foki ki he filōsofia fakaetangatá. ʻOku fakaʻaiʻai ai ʻa e fānaú ke nau fehuʻia ʻa e ʻi ai ʻa e ʻOtuá pea taʻetokaʻi ʻa e Tohi Tapú. ʻOku tala kiate kinautolu ko e ʻevalūsiō ko e foʻi fakamatala pē ia ʻa e kau potó ki he kamataʻanga ʻo e moʻuí. (Loma 1:21-23) Ko e akonaki ko iá ʻoku fepaki ia mo e “poto ʻo e ʻOtuá.”—1 Kol. 1:19-21; 3:18-20.
14. Ko e hā ʻoku pouaki ʻe he filōsofia fakaetangatá?
14 ʻOku tukunoaʻi pe fakafepakiʻi ʻe he filōsofia fakaetangatá ʻa e ngaahi tuʻunga māʻoniʻoni ʻa Sihová. ʻOku ʻikai ke fakatupulekina ai ʻa e fua ʻo e laumālie ʻo e ʻOtuá ka, ʻi hono kehé, “ko e ngaahi ngāue ʻa e kakanó.” (Kal. 5:19-23) ʻOku fakaʻaiʻai ai ʻa e pōlepolé mo e ʻafungí, pea ko hono olá ko e kakaí ʻoku nau hoko ko e “kau ʻofa kiate kinautolu pē.” (2 Tīm. 3:2-4) Ko e ngaahi ʻulungaanga ko ení ko e fehangahangai ia ʻo e anga-vaivaí mo e laumālie anga-fakatōkilaló ʻa ia ʻoku fakalototoʻaʻi ke maʻu ʻe he kau sevāniti ʻa e ʻOtuá. (2 Sām. 22:28) Ko e kau Kalisitiane ʻe niʻihi ʻa ia kuo nau tuli ki he ako ʻunivēsití kuo fakafuo honau ʻatamaí ʻe he fakakaukau fakaetangatá kae ʻikai ko e fakakaukau ʻa e ʻOtuá. Tau lāulea angé ki ha fakatātā ʻe taha ʻo e meʻa ʻe lava ke hokó.
ʻE lava fēfē ke mioʻi ʻe he filōsofia fakaetangatá ʻetau fakakaukaú? (Sio palakalafi 14-16)d
15-16. Ko e hā ʻokú ke ako mei he hokosia ʻa e tuofefiné?
15 ʻOku pehē ʻe ha tuofefine kuó ne ʻi he ngāue taimi-kakató laka hake he taʻu ʻe 15: “ʻI he tuʻunga ko ha Fakamoʻoni ʻosi papitaiso, naʻá ku lau mo fanongo fekauʻaki mo e fakatuʻutāmaki ʻo e tuli ki he ako ʻunivēsití, ka naʻe ʻikai ke u tokanga ki he fakatokanga peheé. Naʻá ku fakakaukau naʻe ʻikai kaunga ʻa e akonaki ko iá kiate au.” Ko e hā ʻa e ngaahi pole naʻá ne fehangahangai mo iá? ʻOkú ne pehē: “Ko e ako ʻeku ngaahi lēsoní naʻe fakamoleki ki ai ʻa e taimi lahi ʻaupito mo e feinga ʻo u fuʻu femoʻuekina ai ʻo ʻikai toe lotu kia Sihova ʻo hangē ko ia naʻá ku anga ki aí, fuʻu helaʻia ke fai ha ngaahi talanoa Fakatohitapu mo e niʻihi kehé, pea mātuʻaki helaʻia ke teuteu lelei ki he ngaahi fakatahá. Kae mālō mo ʻeku fakatokangaʻi ko ʻeku tuli ki he ako māʻolunga angé naʻá ne maumauʻi hoku vahaʻangatae mo Sihová, ne u ʻilo naʻe pau ke u taʻofi ia. Pea naʻe pehē.”
16 Naʻe anga-fēfē hono uesia ʻe he ako māʻolunga angé ʻa e fakakaukau ʻa e tuofefine ko ení? ʻOkú ne pehē: “ʻOku ou fakamāʻia ke leaʻaki, ko e ako naʻá ku tuli ki aí naʻe akoʻi ai au ke u fakaangaʻi ʻa e niʻihi kehé, tautefito ki hoku fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné, ʻo ʻamanekina ʻa e meʻa lahi meiate kinautolu pea fakamavaheʻi au meiate kinautolu. Naʻe fiemaʻu ʻa e fuʻu taimi lahi ke u taʻofi ʻa e ngaahi fakakaukau ko ení. Ko e hokosia ko ení naʻá ne fakahaaʻi mai kiate au ʻa e fakatuʻutāmaki hono tukunoaʻi ʻa e ngaahi fakatokanga mei heʻetau Tamai fakahēvaní fakafou ʻi heʻene kautahá. Naʻe ʻiloʻi lelei ange ʻe Sihova au ʻiate au tonu. Kapau pē ā naʻá ku fanongo!”
17. (a) Ko e hā ʻoku totonu ko ʻetau fakapapaú ia? (e) Ko e hā te tau lāulea ki ai ʻi he kupu hoko maí?
17 Hoko ʻo fakapapauʻi ke ʻoua ʻaupito naʻa tauheleʻi koe ʻe he “filōsofia mo e ngaahi fakaʻuhinga hala” ʻa e māmani ʻo Sētané. Hokohoko atu hoʻo maluʻi koe mei he ngaahi founga ʻa Sētané. (1 Kol. 3:18; 2 Kol. 2:11) ʻOua ʻaupito naʻá ke fakaʻatā ia ke ne ʻai ke nenefu hoʻo vakai kia Sihová. Moʻuiʻaki ʻa e ngaahi tuʻunga fakaeʻulungaanga māʻolunga ʻa Sihová. Pea ʻoua ʻe tuku ke kākaaʻi koe ʻe Sētane ke ke tukunoaʻi ʻa e faleʻi ʻa Sihová. Kae fēfē kapau ʻokú ke ʻiloʻi kuo ʻosi uesia koe ʻe he fakakaukau ʻa e māmani ko ení? Ko e kupu hoko maí ʻe fakahaaʻi ai ʻa e founga ʻe lava ke tokoniʻi ai kitautolu ʻe he Folofola ʻa e ʻOtuá ke tau fulihi naʻa mo e ngaahi fakakaukau pe ʻulungaanga ʻoku “mālohi hangē ha ngaahi kolotaú.”—2 Kol. 10:4, 5.
HIVA 11 ʻAi ʻa e Loto ʻo Sihová ke Fiefia
a ʻOku taukei ʻa Sētane ʻi hono kākaaʻi ʻa e kakaí. Kuó ne kākaaʻi ʻa e tokolahi ke nau tui ʻoku nau tauʻatāina, ka ko hono moʻoní kuó ne tauheleʻi kinautolu. ʻE sivisiviʻi ʻi he kupu ko ení ʻa e ngaahi founga lahi ʻoku ngāueʻaki ʻe Sētane ke kākaaʻiʻaki ʻa e kakaí.
b FAKAMATALA ʻO E FAKATĀTĀ: Fakataueleʻi ʻa e kau ʻIsileli ʻoku feohi mo e kau Kēnaní ke nau lotu kia Pēali pea fai ʻa e ʻulungaanga taʻetaau.
c FAKAMATALA ʻO E FAKATĀTĀ: Ko ha tuʻuaki ʻa ha siasi ʻoku nau ala tali ʻa e fakasōtomá.
d FAKAMATALA ʻO E FAKATĀTĀ: Ko ha tuofefine kei siʻi ʻokú ne hū ki ha ʻunivēsiti. ʻOkú ne tui mo hono kaungāakó ki he fakakaukau ʻenau palōfesá ko e saienisí mo e tekinolosiá ʻe lava ke na solova ʻa e ngaahi palopalema kotoa ʻa e tangatá. Ki mui ai, ʻi he Fale Fakatahaʻangá, ʻoku mole ʻene mahuʻingaʻiá pea fakaanga.