TALANOA KI HE MOʻUÍ
Ko ʻEku Fononga mei he Ongoʻi Mā ki he Ngāue Fakamisinalé
ʻI HEʻEKU kei siʻí, naʻá ku mā mo ilifia ʻi he kakaí. Ka ʻi he faai atu ʻa e taimí, naʻe tokoniʻi au ʻe Sihova ke u mahuʻingaʻia ʻi he kakaí pea hoko ko ha misinale. Anga-fēfē? ʻUluakí, fakafou ʻi he tataki ʻeku tamaí. Hokó, fakafou ʻi he faʻifaʻitakiʻanga lelei ʻa ha tuofefine taʻu hongofulu tupu. Pea fakaʻosí, fakafou ʻi he ngaahi lea anga-lelei mo anga-kātaki hoku husepānití. Tuku ke u vahevahe atu ʻeku fonongá.
Naʻe fanauʻi au ʻi he 1951 ʻi Viena, ʻAositulia, ʻi ha fāmili Katolika. Naʻá ku natula mā, ka naʻá ku tui ki he ʻOtuá pea faʻa lotu kiate ia. ʻI heʻeku taʻu hivá, naʻe kamata ako Tohi Tapu ʻeku tamaí mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová; pea pehē ki heʻeku faʻeé ki mui ai.
Mo hoku tehiná, ʻa Elisabeth (ʻi he toʻohemá)
Naʻe vave ʻemau kau ki he Fakatahaʻanga Döbling ʻi Viená. Naʻa mau fakahoko fakataha ʻa e ngaahi meʻa lahi ko ha fāmili. Naʻa mau lau mo ako ʻa e Tohi Tapú, kau ki he ngaahi fakatahá, pea ngāue pole ʻi he ngaahi ʻasemipilií. ʻI heʻeku kei siʻí, naʻe uhuʻi ʻe heʻeku tamaí kiate au ʻa e ʻofa loloto kia Sihová. Ko hono moʻoní, naʻe lotu maʻu pē ʻeku tamaí ke u hoko mo hoku tehiná ko ha ongo tāimuʻa. Ka ʻi he taimi ko iá, naʻe ʻikai ko ʻeku taumuʻá ia.
KAMATA ʻI HE NGĀUE TAIMI-KAKATÓ
Naʻá ku papitaiso ʻi he 1965, ʻi heʻeku taʻu 14. Kae kehe, naʻe faingataʻa ke u fakaofiofi ki he kau solá ʻi he ngāue fakafaifekaú. Naʻá ku toe fāinga mo e ongoʻi ʻoku ou māʻulalo ange ʻi he niʻihi kehé pea holi vavale ke tali au ʻe he toʻutupú. Ko ia ʻi he hili pē ʻeku papitaisó, naʻá ku kamata feohi mo e faʻahinga naʻe ʻikai ke nau tauhi kia Sihova. Neongo naʻá ku saiʻia ʻi he feohi mo kinautolú, naʻe fakahalaiaʻi au ʻe hoku konisēnisí he naʻá ku fakamoleki ʻa e taimi lahi ʻaupito mo e faʻahinga ʻikai Fakamoʻoni. Ka naʻe ʻikai ke u maʻu ʻa e mālohi ke fai ha liliu. Ko e hā naʻá ne tokoniʻi aú?
Naʻá ku ako ʻa e meʻa lahi ʻaupito meia Dorothée (ʻi he toʻohemá)
ʻI he taimi ko iá, naʻe kau ki heʻemau fakatahaʻangá ha kiʻi taʻahine taʻu 16 ko Dorothée. Ko ʻene faivelenga ʻi he ngāue fale ki he falé naʻe maongo kiate au. Naʻá ku lahi siʻi pē ʻiate ia, ka naʻe ʻikai ke u fuʻu kau longomoʻui ʻi he ngāue fakafaifekaú. Naʻá ku fakakaukau: ‘Ko ʻeku ongo mātuʻá ko ha ongo Fakamoʻoni, ka ko Dorothée naʻe ʻikai ke ʻi he moʻoní hono fāmilí. ʻOkú ne nofo mo ʻene faʻē ʻoku puke, ka ʻokú ne ʻalu maʻu pē ʻi he ngāue fakafaifekaú!’ Naʻe ueʻi au ʻe heʻene faʻifaʻitakiʻangá ke fai ʻa e meʻa lahi ange maʻa Sihova. ʻI ha taimi nounou mei ai, naʻá ma hoa tāimuʻa. ʻUluakí, naʻá ma tāimuʻa tokoni, ʻa ia naʻe ui ʻi he taimi ko iá ko e tāimuʻa fakataimi, pea ki mui ai, naʻá ma tāimuʻa tuʻumaʻu fakataha. Ko e faivelenga ʻa Dorothée naʻe ʻi ai hono mālohi faitākiekina. Naʻá ne tokoniʻi au ke u kamata ʻeku fuofua ako Tohi Tapú. ʻI he faai atu ʻa e taimí, naʻe kamata ke u ongoʻi fiemālie ange ke fakaofiofi ki he kakaí ʻi he matapaá, veʻehalá, pea ʻi he ngaahi tuʻunga kehe.
ʻI hoku fuofua taʻu ko ha tāimuʻa tuʻumaʻú, ko ha tokoua ʻAositulia ko Heinz naʻá ne haʻu ki heʻemau fakatahaʻangá. Naʻá ne ako ʻa e moʻoní ʻi Kānata ʻi heʻene ʻaʻahi ki hono tokouá, ʻa ia ko ha Fakamoʻoni. Naʻe vaheʻi mai ʻa Heinz ki heʻemau fakatahaʻangá ko ha tāimuʻa makehe. Naʻá ku saiʻia ʻiate ia ʻi heʻene tūʻutá mai pē. Ka naʻá ne loto ke hoko ko ha misinale, pea naʻe ʻikai haʻaku taumuʻa ke ngāue ko ha misinale. Ko ia ʻi he kamatá, naʻá ku fufū ʻeku ngaahi ongoʻi kiate iá. Ka ki mui ai, naʻá ku kamata faialea mo Heinz, pea naʻá ma mali, pea kamata tāimuʻa fakataha ʻi ʻAositulia.
ʻAI KO HA TAUMUʻA ʻA E NGĀUE FAKAMISINALÉ
Naʻe faʻa talanoa mai ʻa Heinz fekauʻaki mo ʻene taumuʻa ke hoko ko ha misinalé. Neongo naʻe ʻikai ʻaupito ke ne tenge au, naʻá ne ʻeke mai ha ngaahi fehuʻi fakaueʻiloto, hangē ko e, “Koeʻuhi ko e ʻikai haʻata fānaú, ʻe lava ke ta fai ha meʻa lahi ange ʻi he ngāue ʻa Sihová?” Koeʻuhi ko ʻeku natula maá, naʻá ku ilifia ke hoko ko ha misinale. Ko e moʻoni, naʻá ku tāimuʻa, ka ko e fakakaukau ke maʻu ha vāhenga-ngāue fakamisinalé naʻe hā ngali taulōfuʻu ia. Neongo ia, naʻe hanganaki tauhi anga-kātaki ʻe Heinz ʻa e taumuʻa ko iá ʻi heʻene fakakaukaú. Naʻá ne fakalototoʻaʻi foki au ke tokangataha ange ki hono tokoniʻi ʻa e kakaí ʻi he hohaʻa fekauʻaki mo au tonú. Naʻe ʻaonga moʻoni ʻene faleʻí.
Ko Heinz ʻokú ne fakahoko ha Ako Taua Leʻo ʻi ha kiʻi fakatahaʻanga lea faka-ʻIukosilāvia ʻi Salzburg, ʻAositulia, 1974
Faai atu pē, naʻá ku fakatupulekina ʻa e holi ke kau ʻi he ngāue fakamisinalé, ko ia naʻá ma tohi kole ki he Akoʻanga Kiliatí. Kae kehe, naʻe fokotuʻu mai ʻe he sevāniti vaʻá ke u ʻuluaki fakaleleiʻi ʻeku lea faka-Pilitāniá. Hili ha taʻu ʻe tolu ʻo e feinga ke fakaleleiʻi ʻeku lea faka-Pilitāniá, naʻá ma ʻohovale ʻi hono maʻu ha vāhenga-ngāue ʻi ha fakatahaʻanga ʻIukosilāvia ʻi Salzburg, ʻAositulia. Naʻá ma ngāue ʻi he malaʻe ko iá ʻi he taʻu ʻe fitu hokó, ʻo kau ai ʻa e taʻu ʻe taha ʻi he ngāue fakasēketí. Ko e lea faka-Sēpia Kolōtiá naʻe faingataʻa, ka naʻá ma maʻu ha ngaahi ako Tohi Tapu tokolahi.
ʻI he 1979 leva naʻe tala mai ke ma ʻalu ʻo “mālōlō ʻeveʻeva” ki Pulukālia. Ko e ngāue fakamalangá naʻe tapui ai. Ko ia naʻe ʻikai ke ma teitei malanga ʻi he “ʻeveʻeva” ko iá. Ka naʻá ma ʻave fakafufū ha fanga kiʻi tohi ki he fonuá ki he fanga tuofāfine ʻe toko nima naʻa nau nofo ʻi Sofia, ʻa e kolomuʻá. Naʻá ku manavahē, ka naʻe tokoniʻi au ʻe Sihova ʻi he vāhenga-ngāue fakatoʻoaloto ko iá. ʻI he sio ki he loto-toʻa ʻa e fanga tuofāfine ko iá mo e fiefia naʻa nau maʻu neongo ʻa e fakamanamana ʻo e tuku pilīsoné naʻá ne ʻomai ʻa e falala pau ke u fai hoku lelei tahá ʻi ha meʻa pē ʻoku kole mai ʻe he kautaha ʻa Sihová.
Lolotonga iá, naʻá ma toe tohi kole ki Kiliati, pea ʻi he taimi ko ení, naʻe tali kimaua. Naʻá ma fakakaukau te ma kau ki he ako ʻi he lea faka-Pilitāniá ʻi ʻAmeliká. Ka ʻi Nōvema 1981, naʻe kamata ʻa e Akoʻanga Fakalahi ʻo Kiliatí ʻi he vaʻa ʻi Wiesbaden, Siamané. Ko ia naʻá ma maʻu ʻa e akó ʻi he lea faka-Siamané, ʻa ia naʻe faingofua ange ke u mahinoʻi. ʻE vaheʻi kimaua ki fē?
NGĀUE ʻI HA FONUA NAʻE HAVEKI ʻE HE TAÚ
Ko homa vāhenga-ngāué ko Keniā! Kae kehe, naʻe kole mai ʻe he ʻōfisi vaʻa ʻi Keniā pe te ma loto-lelei ke ngāue ʻi he fonua kaungāʻapi ko ʻIukanitaá. ʻI he taʻu ʻe hongofulu nai ki muʻá, ko e puleʻanga ʻIukanitaá naʻe liua ʻe he Komanitā ko Idi Amin ʻi ha liukava fakakautau. ʻI he ngaahi taʻu hokó, ko ʻene pule fakatikitató naʻe iku mate ai ʻa e laui afe pea hoko ai ha māveuveu ki he laui miliona. ʻI he 1979 leva naʻe toe liua ʻa e puleʻanga ʻIukanitaá. Ko hono moʻoní, naʻá ku ongoʻi taʻepauʻia ʻi he hiki ki ha fonua naʻe haveki ʻe he taú. Ka naʻe teuʻi kimaua ʻi Kiliati ke falala kia Sihova. Ko ia naʻá ma tali ia.
Naʻe māveuveu ʻa e tuʻunga ʻi ʻIukanitaá. Naʻe peheni hono fakamatalaʻi ʻe Heinz ʻi he 2010 Yearbook: “Ko e ngaahi sēvesi, . . . hangē ko e maʻuʻanga vaí mo e fetuʻutakí, naʻe motuhia. . . . Naʻe anga-maheni ʻa e tau faná mo e kaihaʻa fakamālohí, tautefito ʻi he poʻulí. . . . Naʻe nofo maʻu ʻa e tokotaha kotoa ʻi ʻapi, ʻo fakaʻamua—pea lotu maʻu pē—ke ʻosi atu ʻa e poʻulí ʻoku ʻikai ha kau hū fakamālohi.” Neongo ʻa e ngaahi pole ko ení, ko e fanga tokoua fakalotofonuá naʻa nau lakalakaimonū fakalaumālie!
Ko hono teuteu ha meʻakai ʻi he ʻapi ʻo e fāmili Waiswa
ʻI he 1982, naʻá ku aʻu mo Heinz ki Kampala, ko e kolomuʻa ʻo ʻIukanitā. ʻI homa ʻuluaki māhina ʻe nimá, naʻá ma nofo ʻi he ʻapi ʻo Sam mo Christina Waiswa mo ʻena fānau ʻe toko nima mo hona kāinga ʻe toko fā. Ko Tokoua mo Tuofefine Waiswa mo hona fāmilí naʻa nau faʻa kai tuʻo taha pē ʻi he ʻaho, ko ia ko ʻenau anga-talitali kakaí naʻe fakaofo moʻoni. ʻI heʻema nofo mo e fāmili Waiswa, naʻá ku ako mo Heinz ʻa e ngaahi lēsoni ʻaonga naʻe tokoni ʻi heʻema ngāue fakamisinalé. Ko e fakatātaá, naʻá ma ako ʻa e founga ke ngāuefakapotopotoʻaki ai ʻa e vaí ʻi hono ngāueʻaki pē ha lita vai siʻisiʻi ki he kaukaú pea toe ngāueʻaki ki he falemālōloó. ʻI he 1983, naʻá ma maʻu homa ʻapi tonu ʻi ha feituʻu naʻe kiʻi malu ange ʻi Kampala.
Naʻá ma fiefia moʻoni ʻi he ngāue fakafaifekaú. ʻOku ou manatuʻi ʻi he māhina ʻe taha naʻá ma tufa ha makasini ʻe 4,000 tupu! Ka ko e kakaí ʻa e meʻa mahuʻinga tahá. Naʻa nau fakaʻapaʻapaʻi ʻa e ʻOtuá pea loto ke talanoa ki he Tohi Tapú. Naʻe anga-maheni ʻema maʻu ha ako Tohi Tapu ʻe 10 ki he 15. Pea naʻá ma ako lahi meiate kinautolu. Ko e fakatātaá, naʻá ma houngaʻia ʻi heʻenau fakakaukau paú ʻi heʻenau lue lalo ki he fakatahá ʻi he uike taki taha, ʻo ʻikai ha lāunga pea malimali maʻu pē.
ʻI he 1985 mo e 1986, naʻe toe hoko ha fepaki fakakautau ʻe ua ʻi ʻIukanitā. Naʻá ma faʻa sio ki ha kau leka sōtia ʻoku nau toʻo laifolo pea leʻohi ʻa e ngaahi halá. ʻI he taimi ko iá, naʻá ma lotu ki ha ʻiloʻilo mo ha loto ʻoku nonga ʻi heʻema kumi ki he faʻahinga mahuʻingaʻiá ʻi he ngāue fakafaifekaú. Pea naʻe tali ʻe Sihova ʻema lotú. Naʻe faʻa mole atu ʻema manavaheé ʻi heʻema fetaulaki pē mo ha taha naʻá ne tali lelei ʻa e pōpoaki ʻo e Puleʻangá.
Ko Heinz mo au fakataha mo Tatjana (ʻi loto-mālie)
Naʻá ma toe fiefia ʻi he faifakamoʻoni ki he kau mulí. Ko e fakatātaá, naʻá ma fetaulaki pea ako mo Murat mo Dilbar Ibatullin, ko ha ongo meʻa mali mei Tatāsitani (Lūsia Lotoloto). Ko Murat ko ha toketā. Naʻe haʻu ʻa e ongo meʻá ki he moʻoní pea kuó na longomoʻui talu mei ai. Ki mui ai, naʻá ku maʻu ʻa e monū ke fetaulaki mo Tatjana Vileyska, ko ha fefine mei ʻIukalaine naʻá ne fakakaukau ke taonakita. Hili ʻene papitaisó naʻá ne foki ki ʻIukalaine pea ngāue ki mui ai ko ha tokotaha liliu-lea ʻo ʻetau ʻū tohí.a
NGAAHI POLE FOʻOU
ʻI he 1991 lolotonga ʻema mālōlō ʻeveʻeva ʻi ʻAositulia, naʻe fetuʻutaki mai ʻa e vaʻa fakalotofonuá kiate kimaua fekauʻaki mo ha vāhenga-ngāue foʻou: Ko Pulukālia. Hili ʻa e tō ʻa e kominiusi ʻi ʻIulope Hahaké, ko e ngāue ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová naʻe fokotuʻu fakalao ʻi Pulukālia. Hangē ko ia naʻe lave ki ai ki muʻá, ko au mo Heinz naʻá ma ʻave fakafufū ha ʻū tohi ki he fonua ko iá ʻi he lolotonga hono tapui ʻa e ngāué. Ka ko eni naʻe vaheʻi kimaua ke malanga ʻi ai.
Naʻe tala mai ke ʻoua te ma toe foki ki ʻIukanitā. Ko ia ʻi he ʻikai foki ki homa ʻapi misinalé ke faʻo ʻema ʻū meʻá pe ke lea māvae ki he ngaahi kaungāmeʻá, naʻá ma ʻalu ki he Pēteli ʻi Siamané, maʻu ha meʻalele pea fononga ki Pulukālia. Naʻe vaheʻi kimaua ki ha kulupu ʻo e kau malanga ʻe toko 20 nai ʻi Sofia.
Naʻá ma fehangahangai mo e ngaahi pole foʻou ʻi Pulukālia. ʻUluakí, naʻe ʻikai ke ma ʻiloʻi ʻa e leá. Tānaki atu ki aí, ko e ongo tohi pē naʻe ala maʻu ʻi he lea faka-Pulukāliá Ko e Moʻoni ʻa ia ʻoku fakatau ki he Moʻui Taʻengata mo e Ko ʻEku Tohi ʻo e Ngaahi Talanoa Faka-Tohitapú. Pea naʻe faingataʻa ke ma kamataʻi ha ako Tohi Tapu. Neongo ʻa e ngaahi pole ko ení, ko ʻemau kulupu tokosiʻi kae faivelengá naʻa nau fakalakalaka. Naʻe fakatokangaʻi eni ʻe he Siasi ʻOfotokisií, pea ko e taimi ia naʻe kamata ai ʻa e fakatangá.
ʻI he 1994 naʻe toʻo ʻa e lēsisita ʻa e Kau Fakamoʻoní pea fakafeangai kiate kinautolu ʻo hangē ha kulupu lotu mavahe kuo tapui. Naʻe puke ʻa e fanga tokoua ʻe niʻihi. Naʻe fakamafola ʻe he mītiá ʻa e ngaahi loi fakalilifu fekauʻaki Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, ʻo taukaveʻi naʻe ʻikai ngata pē ʻenau tāmateʻi ʻa e fānaú ka naʻa nau toe fakatuipauʻi foki ʻa e Kau Fakamoʻoni kehé ke nau taonakita. Naʻe faingataʻa kiate kimaua ke malanga. Naʻá ma faʻa fetaulaki mo e kakai anga-fītaʻa naʻa nau kaikailaʻi kimautolu, lāungaʻi ki he kau polisí, pea aʻu ʻo nau tolo kimautolu. Naʻe ʻikai malava ke ʻomi ʻa e ʻū tohí ki he fonuá, pea ko hono totongi ha holo ki he fakatahá naʻe hoko ia ko ha pole. Naʻe aʻu ʻo veuki ʻe he kau polisí ʻemau fakataha-lahi ʻe taha. Naʻe ʻikai ke u anga mo Heinz ki ha tāufehiʻa pehē. He kehe ē ko ia mei he feituʻu ngāue fua lahi mo anga-fakakaumeʻa naʻá ma anga ki ai ʻi ʻIukanitaá! Ko e hā naʻá ne ʻai ke malava ʻo ma fekuki mo e liliú?
Naʻá ma fiefia ʻi he feohi mo e fanga tokoua fakalotofonuá. Naʻa nau fiefia ʻi hono maʻu ʻa e moʻoní pea houngaʻia ʻi he tokoni naʻá ma ʻoange kiate kinautolú. Naʻa mau fetokoniʻaki mo fepoupouaki. Naʻá ma ako mei he ngaahi hokosia ko iá ʻe lava ke ma fiefia ʻi ha faʻahinga vāhenga-ngāue pē kapau te ma nofoʻaki mahuʻingaʻia ʻi he kakaí.
ʻI he vaʻa ʻi Pulukāliá, ʻi he 2007
Kae kehe, naʻe faai atu pē ʻo lelei ange ʻa e ngaahi meʻá. Naʻe toe lēsisita ʻetau kautahá ʻi he 1998, pea naʻe lahi ʻa e ʻū tohi naʻe ala maʻu ʻi he lea faka-Pulukāliá. ʻI he 2004 leva, naʻe fakatapui ai ha vaʻa foʻou. ʻI he ʻahó ni, ʻoku ʻi ai ʻa e fakatahaʻanga ʻe 57 ʻi Pulukālia mo ha kau malanga ʻe toko 2,953. ʻI he taʻu fakangāue naʻe toki ʻosí, ko e toko 6,475 fakakātoa naʻa nau maʻu ʻa e Fakamanatú. ʻI he taimi ʻe taha ko e fanga tuofāfine pē ʻe toko nima naʻe ʻi Sofia, ka ʻi he taimi ní ʻoku ʻi ai ha fakatahaʻanga ʻe hiva! Kuó ma mātā tonu ʻa e hoko ʻa e “kiʻi siʻí . . . ko e toko afe.”—ʻAi. 60:22.
FEKUKI MO E NGAAHI ʻAHIʻAHI FAKAFOʻITUITUÍ
Naʻá ku toe fekuki mo e mahamahakí. ʻI he faai mai ʻa e ngaahi taʻú, naʻe tupu ha ngaahi foʻi ngungu ʻi hoku sinó, pea naʻe tupu ʻa e taha ʻi hoku ʻulú. Naʻe fai hoku faitoʻo hulu pea naʻe tafa au ʻi ha houa ʻe 12 ʻi ʻInitia ke toʻo ʻa e konga lahi taha ʻo e foʻi ngungú. Hili ʻeku fakaakeake ʻi he vaʻa ʻi ʻInitiá, naʻá ma foki ki homa vāhenga-ngāue ʻi Pulukāliá.
Lolotonga ení, naʻe kamata ke maʻu ʻe Heinz ʻa e mahaki tukufakaholo pea ʻoku hāhāmolofia ʻene ʻasí ko e Huntington. Naʻe faingataʻa ke ne lue, talanoa pea mo puleʻi ʻene ngaue holó. ʻI he ʻalu ke toe kovi ange ʻene puké, naʻá ne hoko ʻo toe fakafalala ange kiate au. Naʻá ku faʻa ongoʻi lōmekina pea hohaʻa fekauʻaki mo e meʻa ʻe hokó. Kae kehe, naʻe ʻi ai ha tokoua kei siʻi ko Bobi naʻá ne fakaafeʻi maʻu pē ʻa Heinz ke na malanga. Naʻe ʻikai ke ne fakamāʻia ʻi he lea ʻa Heinz pe ko e ʻikai malava ke ne puleʻi ʻene ngaue holó. Naʻe lava ke u falala maʻu pē kia Bobi ʻi he taimi naʻe ʻikai malava ai ke u tokoni kia Heinz. Neongo naʻá ku fili mo Heinz ke ʻikai maʻu fānau ʻi he fokotuʻutuʻu ko ení, naʻá ma ongoʻi naʻe foaki mai ʻe Sihova ʻa Bobi ko ʻema tama!—Mk. 10:29, 30.
Naʻe fāinga foki ʻa Heinz mo e kanisaá. Ko e meʻa fakamamahí, naʻe mate hoku husepāniti ʻofeiná ʻi he 2015. Naʻá ku ongoʻi mātuʻaki tuēnoa hili ʻa e mate ʻa Heinz; naʻe faingataʻa ke u tui kuó ne mole atu. Ka ʻi heʻeku manatú, ʻokú ne kei moʻui pē! (Luke 20:38) ʻOku ou faʻa manatu melie ki heʻene ngaahi lea anga-leleí mo e faleʻi ʻaongá ʻi he ʻaho kotoa. ʻOku ou mātuʻaki houngaʻia ʻi he ngaahi taʻu naʻá ma ngāue faitōnunga fakataha aí.
HOUNGAʻIA ʻI HE POUPOU ʻA SIHOVÁ
Kuo poupouʻi moʻoni au ʻe Sihova ʻi hoku ngaahi ʻahiʻahí kotoa. Naʻá ne toe tokoniʻi au ke ikuʻi ʻeku ongoʻi maá pea ke u mahuʻingaʻia ʻi he kakaí pea hoko ko ha misinale. (2 Tīm. 1:7) Mālō kia Sihova, ko au mo hoku tehiná ʻokú ma fakatou ngāue taimi-kakato ʻi he taimí ni. ʻI he ʻahó ni, ʻokú ne ngāue mo hono husepānití ʻi ha sēketi lea faka-Sēpia ʻi ʻIulope. Ko e moʻoni, ko e lotu ʻeku tamaí ʻi he ngaahi taʻu kuo maliu atú naʻe tali!
Ko hono ako ʻa e Tohi Tapú ʻokú ne ʻomai kiate au ʻa e nonga ʻi loto. ʻI he taimi faingataʻá, kuó u ako ke lotu “tōtōivi lahi ange,” hangē ko ia naʻe fai ʻe Sīsuú. (Luke 22:44) Ko e founga ʻe taha ʻoku tali ai ʻeku lotú ʻoku fou mai ia ʻi he ʻofa mo e anga-lelei ʻa e ngaahi kaungāmeʻa ʻi heʻeku fakatahaʻangá ʻi Nadezhda, Sofia. ʻOku nau fakaafeʻi au ke mau feohi pea fakahāhā mai ʻenau houngaʻiá, ʻa ia ʻokú ne ʻomai ʻa e fiefia lahi.
ʻOku ou faʻa fakalaulauloto ki he toetuʻú. ʻOku ou sioloto atu ki heʻeku ongo mātuʻá ʻokú na tuʻu mai ʻi muʻa ʻi homau ʻapí, ʻokú na toe foki ʻo talavou ʻo hangē pē ko e ʻaho naʻá na mali aí. ʻOku ou sio ki hoku tehiná ʻokú ne teuteu ha meʻakai. ʻOku ou sioloto atu kia Heinz ʻokú ne tuʻu ʻi he tafaʻaki ʻene hōsí. ʻI heʻeku sioloto peheé ʻokú ne toʻo atu mei hoku ʻatamaí ʻa e ongoʻi taʻepaú pea fakafonu hoku lotó ʻaki ʻa e houngaʻia kia Sihova.
ʻI he fakakaukau atu ki heʻeku moʻuí pea hanga atu ki he kahaʻú, ʻoku ou loto-tatau kakato mo e lea ʻa Tēvita ʻi he Saame 27:13, 14: “Ko fē naʻá ku mei ʻi aí kapau naʻe ʻikai te u tui te u sio ki he lelei ʻo Sihová ʻi he fonua ʻo e kau moʻuí? ʻAmanaki kia Sihova; loto-toʻa pea ke mālohi ho lotó. ʻIo, ʻamanaki kia Sihova.”
a Sio ki he talanoa ki he moʻuí ʻa Tatjana Vileyska ʻi he ʻīsiu ʻo e Awake! ʻo Tīsema 22, 2000, p. 20-24.