Ko e Taua Leʻo Faingofuá—Ko e Hā Naʻe Kamataʻi Aí?
ʻI HE ngaahi hongofuluʻi taʻu, ko e kau tangata mo e kau fefine takatakai he kolopé kuo nau houngaʻia mo maʻu ʻaonga mei he fakamatala makatuʻunga Fakatohitapu kuo pulusi ʻi he ngaahi peesi ʻo e Taua Leʻo. ʻI Siulai 2011, naʻe pulusi ai ʻa e ʻuluaki ʻīsiu ʻo ha pulusinga ako faingofua ʻo e makasini ko ení ʻi he lea faka-Pilitāniá. Naʻe fakamatala ʻi he ʻīsiu ko iá: “Ko e pulusinga foʻou ko ení ʻe ʻahiʻahiʻi ʻi ha taʻu ʻe taha, pea kapau ʻe ʻaonga, ʻe hokohoko atu ke pulusi.”
ʻI he taimí ni, ko ha meʻa fakafiefia ia ke fakahā atu kuo mau fili ke hokohoko atu hono pulusi iá. ʻIkai ngata aí, ʻi he faai atu ʻa e taimí ʻe toe ala maʻu ai mo ha pulusinga faingofua ʻi he lea faka-Falanisē, faka-Potukali, mo e faka-Sipeiní.
ʻUHINGA ʻOKU MAHUʻINGA AÍ
Hili hono maʻu ʻa e pulusinga faingofuá, naʻe līpooti ʻe ha niʻihi ʻi he Pasifiki Tongá: “ʻI he taimí ni ʻoku malava moʻoni ʻa e fanga tokouá ke maʻu ʻa e ʻuhinga kakato ʻo e Taua Leʻo.” Naʻe pehē ʻe ha tohi ʻe taha: “Ko e taimi naʻe fakamoleki ki hono fakasio ʻa e ngaahi foʻi lea mo e fakamatala ʻo e ngaahi kupuʻi lea ki muʻá kuo fakamoleki ia he taimí ni ʻi hono maʻu ʻo e mahino fekauʻaki mo e ngaahi konga Tohi Tapu ʻoku ʻasí mo e anga ʻenau felāveʻi mo e lēsoní.”
“Ko e taimi naʻe fakamoleki ki muʻa ke kumi ai ki ha ngaahi foʻi lea mo fakamatalaʻi ʻa e ngaahi kupuʻi leá ʻoku fakamoleki ia he taimí ni ʻi he maʻu e mahino fekauʻaki mo e ngaahi konga Tohi Tapu ʻoku ʻasí mo e anga ʻenau felāveʻi mo e lēsoní”
ʻOku pehē ʻe ha tokotaha ʻunivēsiti maʻu mataʻitohi ʻi he ʻIunaite Seteté: “Naʻá ku fakamoleki ʻa e taʻu ʻe 18 ʻi he lea mo e tohi ʻi he lea fakalūkufua ʻo e ako māʻolunga angé. Naʻá ku fakatupulekina ha tōʻonga lea mo e fakakaukau ʻi ha founga naʻe fihi ange ʻi he fiemaʻú. Naʻá ku fakatokangaʻi naʻe fiemaʻu ke u fai ha ngaahi liliu lahi ʻi he anga ʻeku fakakaukaú mo e leá.” ʻI heʻene hoko he taimí ni ko ha ʻevangeliō ola leleí, ʻokú ne tohi: “Ko e Taua Leʻo faingofuá kuo fakamoʻoniʻi ko ha tokoni lahi. Ko hono leá ʻoku ʻomai ai kiate au ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ʻaupito ki he anga hono ʻai e ngaahi meʻá ke faingofuá.”
Naʻe tohi ʻe ha tuofefine ʻi ʻIngilani ʻa ia naʻá ne papitaiso ʻi he 1972 fekauʻaki mo e Taua Leʻo faingofuá: “ʻI he taimi naʻá ku lau ai ʻa e fuofua ʻuluaki ʻīsiú, naʻá ku ongoʻi hangē ia naʻe tangutu mai ʻa Sihova ʻi hoku tafaʻakí mo hili hono toʻukupú ʻi hoku umá peá ma lau fakataha ia. Naʻe hangē ia ha tamai fakamāmani ʻokú ne lau ha talanoa ki muʻa he mohé ki heʻene kiʻi tamá.”
Ko ha tuofefine Pēteli ʻi he ʻIunaite Seteté ʻa ia kuó ne papitaiso he taʻu ʻe 40 tupu kuohilí naʻá ne pehē ko e pulusinga faingofuá kuó ne tokonaki mai ʻi he taimi ʻe niʻihi kiate ia ha vavanga foʻou. Ko e fakatātaá, ko e puha “ʻOku Fakamatalaʻi ʻa e Ngaahi Kupuʻi Lea ʻe Niʻihi” ʻi he ʻīsiu ʻo Sepitema 15, 2011, naʻe fakamatalaʻi ai ʻa e kupuʻi lea “ʻao ʻo e kau fakamoʻoni” ʻi he Hepelū 12:1 ʻi he ngaahi lea ko ení: “Naʻe ʻi ai e fuʻu tokolahi ʻa ia naʻe ʻikai lava hano lau.” Naʻá ne pehē: “Naʻe fakamaama ʻe he meʻá ni ʻeku mahino fekauʻaki mo e vēsí.” ʻI he fekauʻaki mo e ngaahi fakataha fakauiké, naʻá ne tānaki mai: “Neongo kapau ko ha tali ʻa ha kiʻi tama ʻoku toʻo hangatonu mei he pulusinga faingofuá, ʻoku ʻikai ke nau fakalea tatau mo e pulusinga anga-maheni ʻo e Taua Leʻo ko ia ʻoku ʻi muʻa ʻi he tokolahi taha ʻo kinautolú. Ko ia ko e tali ʻa e kiʻi tamá ʻoku foʻou pē ia ki he kau fanongó.”
Ko ha tuofefine ʻe taha ʻi he Pētelí naʻá ne tohi: “ʻOku ou fakatuʻotuʻa vēkeveke atu ke fanongo ki he ngaahi tali ʻa e longaʻi fānau ʻi he fakatahaʻangá. Kuo tokoniʻi kinautolu ʻe he Taua Leʻo faingofuá ke nau fai ha fakamatala ʻi ha tuipau pehē. Ko ʻenau ngaahi fakamatalá kuo hoko ia ko ha fakalototoʻa kiate au.”
Ko ha tuofefine naʻe papitaiso ʻi he 1984 naʻá ne fakahāhā ʻa e houngaʻia ki he pulusinga faingofuá: “Naʻá ku ongoʻi naʻe hiki tonu mai pē ia kiate au. ʻOkú ne ʻai moʻoni ke u mahinoʻi ʻa e meʻa ʻoku ou laú. ʻI he taimi ní kuó u maʻu ʻa e loto-maʻu ʻe lava ke u tali lolotonga ʻa e Ako Taua Leʻo.”
KO HA MEʻANGĀUE ʻOKU KOLOAʻAKI ʻE HE MĀTUʻÁ
Ko ha faʻē ʻa ha tamasiʻi taʻu fitu naʻá ne fakamatala: “Ko hono fakamatalaʻi kiate ia ha ngaahi sētesi lahi ʻi heʻemau teuteu ki he Ako Taua Leʻo naʻe faʻa fuoloa mo fakatupu helaʻia.” Naʻe anga-fēfē tokoni ʻa e pulusinga faingofuá? ʻOkú ne tohi: “ʻOku ou ofo ʻi he malava ke ne kau he lau ʻa e ngaahi palakalafí pea mahinoʻi moʻoni honau ʻuhingá. Koeʻuhí ko e ngaahi foʻi leá ʻoku ʻikai ke faingataʻa pea mo e ngaahi sētesí ʻoku nounou ange, ʻoku ʻikai ke ne manavasiʻi. Kuó ne kamata ke teuteu ʻene ngaahi tali ki he ngaahi fakatahá taʻekau ai ʻeku tokoní, pea ko ʻene tokangá ʻoku hangataha ia ki he makasiní lolotonga ʻa e kotoa ʻo e akó.”
“ʻOku ou ofo ʻi he malava ke ne kau he lau ʻa e ngaahi palakalafí pea mahinoʻi moʻoni honau ʻuhingá”
Naʻe tohi ʻe ha faʻē ʻa ha taʻahine taʻu hiva: “Ki muʻá naʻe pau ke ma tokoniʻi ia ʻi heʻene ngaahi talí. ʻI he taimi ní ʻokú ne teuteu pē ʻene tali ʻaʻana. ʻOku tātātaha ʻa e fiemaʻu ke ma fakamoleki ʻa e taimi ke fakamatalaʻi pe veteveteki ʻa e fakamatalá. Koeʻuhí ʻoku ʻikai kei taʻemahino kiate ia, ʻokú ne ongoʻi he taimí ni ʻokú ne kau moʻoni ʻi he Ako Taua Leʻo.”
ʻOKU FĒFĒ ONGOʻI ʻA E FĀNAÚ?
Ko e fānau tokolahi ʻoku nau ongoʻi ko e Taua Leʻo faingofuá kuo tokonaki ia tautefito maʻa kinautolu. Naʻe kole ʻe he taʻu 12 ko Lepeká: “Kātaki hokohoko atu ʻa e pulusinga foʻoú!” Naʻá ne toe pehē: “ʻOku ou saiʻia ʻi he anga hoʻomou ʻai ʻa e foʻi konga ‘ʻOku Fakamatalaʻi ʻa e Ngaahi Kupuʻi Lea ʻe Niʻihi.’ ʻOku mātuʻaki faingofua ki he kau leká.”
ʻOku ongoʻi pehē ʻa e taʻu fitu ko Nicolette: “Ko e Taua Leʻo naʻe faʻa faingataʻa kiate au ke mahinoʻi. ʻOku ou lava he taimí ni ke fai ha ngaahi tali ʻiate au pē.” Naʻe tohi ʻe he taʻu hiva ko Emma: “Kuo hoko ia ko ha tokoni lahi kiate au pea mo hoku tuongaʻané, ʻa ia ʻoku taʻu ono. ʻOku malava ke ma mahinoʻi lelei ange! Mālō!”
ʻOku hā mahino, ʻoku maʻu ʻaonga ʻa e tokolahi mei ha pulusinga ʻo e Taua Leʻo ʻa ia ʻoku ngāueʻaki ai ʻa e ngaahi lea mahinongofua ʻi ha ngaahi sētesi faingofua. ʻOku fakakakato ai ha fiemaʻu pea ʻe hokohoko atu ke pulusi fakataha mo e pulusinga anga-maheni kuo hoko ko ha tokonaki mahuʻinga talu mei he 1879.