KUPU AKO 4
Hanganaki Fakatupulekina ʻa e Manavaʻofa Lolotó
“ʻI he ʻofa fakatokouá mou maʻu ʻa e femanavaʻofaʻaki loloto.”—LOMA 12:10.
HIVA 25 Fakamoʻoni e Tuʻunga Ākongá
ʻI HE KUPÚ NIa
1. Ko e hā ʻa e ngaahi founga ʻoku tau sio ai ki he ʻikai ha ʻofa fakanatula ʻi he ʻaho ní?
NAʻE tomuʻa tala ʻi he Tohi Tapú ʻi he ngaahi ʻaho fakaʻosí, heʻikai maʻu ʻe he kakaí ʻa e “ʻofa fakanatulá.” (2 Tīm. 3:1, 3) ʻOku tau sio kuo fakahoko ʻa e kikite ko ení ʻi he ʻahó ni. Ko e fakatātaá, kuo māvahevahe ʻa e ngaahi fāmili ʻe laui miliona koeʻuhi ko e vete malí, ʻo ʻai ai ke feʻitaʻaki ʻa e ongo mātuʻá pea ongoʻi ʻe he fānaú ʻoku ʻikai ke ʻofaʻi kinautolu. Naʻa mo e ngaahi fāmili ʻoku nau nofo ʻi he fale tatau, ʻoku hangē ia ʻoku nau nofo vāmamaʻó. “Ko e faʻeé, tamaí mo e fānaú ʻoku ʻikai ke nau vāofi, ʻoku nau vāofi ange ki he komipiutá, tepiletí, telefoni toʻotoʻó pe ko e keimi vitioó,” ko e lau ia ʻa ha tokotaha faleʻi ki he fāmilí. “Neongo ʻoku nofo ʻa e ngaahi fāmili ko ení ʻi he fale tatau ʻoku ʻikai pē ke nau fuʻu feʻilongaki.”
2-3. (a) Fakatatau ki he Loma 12:10, ko hai ʻoku totonu ke tau fakahāhā ki ai ʻa e manavaʻofa lolotó? (e) Ko e hā te tau lāulea ki ai ʻi he kupu ko ení?
2 ʻOku ʻikai ke tau loto ke fakafuo kitautolu ʻe he laumālie taʻeʻofa ʻo e māmaní. (Loma 12:2) ʻI hono kehé, ʻoku fiemaʻu ke tau fakahāhā ʻa e manavaʻofa lolotó ʻo ʻikai ki he ngaahi mēmipa pē hotau fāmilí kae pehē foki ki he faʻahinga ʻoku fekauʻaki mo kitautolu ʻi he tuí. (Lau ʻa e Loma 12:10.) Ko e hā ʻa e manavaʻofa loloto? Ko ha kupuʻi lea ia ʻokú ne fakamatalaʻi ʻa e kaumeʻa vāofi ʻi he vahaʻa ʻo e ngaahi mēmipa ofi ʻo e fāmilí. Ko e faʻahinga ʻofa ia ʻoku totonu ke tau fakahaaʻi ki hotau fāmili fakalaumālié, ʻa hotau fanga tokoua mo e fanga tuofāfine Kalisitiané. ʻI heʻetau fai iá, ʻoku tau tokoni ai ke tauhi maʻu ʻa e fāʻūtahá ʻa ia ko ha konga mātuʻaki mahuʻinga ia ʻo e lotu moʻoní.—Mai. 2:12.
3 Tau vakai angé ki he meʻa ʻe lava ke tau ako mei he ngaahi faʻifaʻitakiʻanga Fakatohitapu, ʻa ia ʻe tokoniʻi ai kitautolu ke fakatupulekina mo fakahāhā ʻa e manavaʻofa lolotó.
SIHOVA—“ʻOKU MANAVAʻOFA LOLOTO ʻAUPITO”
4. ʻOku anga-fēfē hono tokoniʻi kitautolu ʻi he Sēmisi 5:11 ke houngaʻia ʻi he lahi ʻo e ʻofa ʻa Sihová?
4 ʻOku fakahaaʻi ʻi he Tohi Tapú ʻa e ngaahi ʻulungaanga fakaʻofoʻofa ʻo Sihová. Ko e fakatātaá, ʻoku tala mai ai “ko e ʻOtuá ko e ʻofa.” (1 Sio. 4:8) Ko e foʻi fakamatala pē ko iá ʻokú ne tohoakiʻi kitautolu kiate ia. Ka ʻoku toe pehē ʻi he Tohi Tapú ko Sihova “ʻoku manavaʻofa loloto ʻaupito.” (Lau ʻa e Sēmisi 5:11.) He founga fakalotomāfana ē ke fakahaaʻiʻaki ʻa e ʻofa lahi ʻa Sihova ʻiate kitautolú!
5. ʻOku anga-fēfē hono fakahaaʻi ʻe Sihova ʻa e mēsí pea ʻoku lava fēfē ke tau faʻifaʻitaki kiate ia?
5 Fakatokangaʻi ʻoku lave ʻa e Sēmisi 5:11 ki he manavaʻofa loloto ʻa Sihová pehē ki ha ʻulungaanga ʻe taha ʻokú ne tohoakiʻi kitautolu kiate ia—ko ʻene mēsí. (ʻEki. 34:6) Ko e founga ʻe taha ʻoku fakahaaʻi mai ai ʻe Sihova ʻene mēsí kiate kitautolú ko ʻene fakamolemoleʻi ʻetau ngaahi fehālaakí. (Saame 51:1) ʻI he Tohi Tapú, ko e mēsí ʻoku ʻikai ko e fakamolemole ʻataʻatā pē. Ko e mēsí ko ha ongoʻi loloto ia ʻoku maʻu ʻe ha tokotaha ʻi heʻene sio ki ha taha ʻokú ne faingataʻaʻia pea ʻoku ueʻi ia ke ne fai ha tokoni ki he tokotahá. ʻOku fakamatalaʻi ʻene holi mālohi ke tokoniʻi kitautolú ʻoku lahi ange ia ʻi he ongoʻi ʻoku maʻu ʻe ha faʻē ki haʻane kiʻi tama. (ʻAi. 49:15) ʻI he taimi ʻoku tau faingataʻaʻia aí, ko e meesi ʻa Sihová ʻokú ne ueʻi ia ke ne tokoniʻi kitautolu. (Saame 37:39; 1 Kol. 10:13) ʻE lava ke tau fakahāhā ʻa e mēsí ki hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné ʻaki hono fakamolemoleʻi kinautolu pea ʻoua te tau tukulotoʻi ha ʻita ʻiate kinautolu. (ʻEf. 4:32) Ka ko ha founga tefito ke tau fakahāhā ai ʻa e mēsí ko hono poupouʻi hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné ʻi heʻenau fekuki mo e faingataʻá. ʻI he taimi ʻoku ueʻi ai kitautolu ʻe he ʻofá ke faimeesi ki he niʻihi kehé ʻoku tau faʻifaʻitaki ai kia Sihova, ko e faʻifaʻitakiʻanga māʻolunga taha ia ʻo e manavaʻofa lolotó.—ʻEf. 5:1.
“FĀITAHA ʻA SIONATANE MO TĒVITA ʻI HE KAUMEʻA VĀOFI”
6. Naʻe anga-fēfē hono fakahāhā ʻe Sionatane mo Tēvita ʻa e femanavaʻofaʻaki lolotó?
6 ʻOku maʻu ʻi he Tohi Tapú ʻa e fakamatala fekauʻaki mo e faʻahinga taʻehaohaoa ʻo e tangatá naʻa nau fakahāhā ʻa e manavaʻofa lolotó. Fakakaukau ki he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sionatane mo Tēvitá. ʻOku pehē ʻi he Tohi Tapú: “Naʻe kamata ke fāitaha ʻa Sionatane mo Tēvita ʻi he kaumeʻa vāofi, pea naʻe kamata ke ʻofa ʻa Sionatane ʻia Tēvita ʻo hangē pē ko ʻene ʻofa ʻiate iá.” (1 Sām. 18:1) Naʻe pani ʻa Tēvita ke ne fetongi ʻa Saula ko e tuʻi. Pea naʻe ʻita lahi ʻa Saula ʻia Tēvita ʻo ne feinga ke tāmateʻi ia. Ka naʻe ʻikai ke kau ʻa Sionatane mo ʻene tamaí ʻi he faʻufaʻu ko eni ke fakapoongi ʻa Tēvitá. Naʻe fuakava ʻa Sionatane mo Tēvita ke na kaumeʻa ai pē peá na fepoupouaki maʻu pē.—1 Sām. 20:42.
Naʻe ʻikai ke taʻofi ʻe he toʻu kehekehe ʻa Sionatane mo Tēvitá ʻena fāitaha ʻi he manavaʻofa lolotó (Sio ki he palakalafi 6-9)
7. Ko e hā ʻa e meʻa ʻe taha naʻe mei lava ke ne taʻofi ʻa e kaumeʻa ʻa Sionatane mo Tēvitá?
7 ʻOku toe makehe ange ʻa e manavaʻofa loloto ʻi he vahaʻa ʻo Sionatane mo Tēvitá ʻi heʻetau vakai ki he ngaahi meʻa ʻe niʻihi naʻe mei lava ke ne taʻofi ʻena kaumeʻá. Ko e fakatātaá, naʻe lahi ʻaki ʻe Sionatane ʻa e taʻu nai ʻe 30 ʻia Tēvita. Naʻe mei pehē ʻe Sionatane ʻoku ʻikai ʻaupito ha meʻa ʻokú ne tatau ai mo e kiʻi tangata kei siʻi ange mo taʻetaukei ko ení. Ka, naʻe ʻikai ke vakai pe fakafeangai ʻa Sionatane kia Tēvita ʻokú ne māʻulalo ange.
8. ʻOkú ke pehē ko e hā naʻe hoko ai ʻa Sionatane ko ha kaumeʻa lelei ʻo Tēvitá?
8 Naʻe mei lava ke meheka ʻa Sionatane kia Tēvita. Koeʻuhi ko Sionatane ʻa e foha ʻo Tuʻi Saulá, naʻá ne mei vilitaki ko ia ʻa e ʻea hoko ki he taloní. (1 Sām. 20:31) Ka naʻe anga-fakatōkilalo ʻa Sionatane, peá ne mateaki kia Sihova. Ko ia naʻá ne poupou kakato ʻi he fili ʻe Sihova ʻa Tēvita ke hoko ko e tuʻí. Naʻá ne mateaki foki kia Tēvita naʻa mo hono ʻai ʻe he meá ni ʻa Saula ke ne ʻita tōtōlilí.—1 Sām. 20:32-34.
9. Naʻe vakai ʻa Sionatane kia Tēvita ko ha fili? Fakamatalaʻi.
9 Naʻe maʻu ʻe Sionatane ʻa e manavaʻofa loloto kia Tēvita, ko ia naʻe ʻikai ke ne vakai kiate ia ko ha fili. Ko Sionatane ko ha tokotaha fana ngahau pōtoʻi mo ha tokotaha toʻa ʻi he taú. Naʻá ne ʻiloa mo ʻene tamaí ʻa Saula ʻi heʻena “makimo ange ʻi he fanga ʻīkalé” mo “mālohi ange ʻi he fanga laioné.” (2 Sām. 1:22, 23) Ko ia ai, naʻe mei pōlepole ʻa Sionatane ʻi heʻene ngaahi lavameʻá tonu. Kae kehe, naʻe ʻikai ke feʻauʻauhi ʻa Sionatane pe ʻita. ʻI hono kehé, naʻe fakaʻapaʻapaʻi ʻe Sionatane ʻa Tēvita ʻi heʻene loto-toʻa mo e falala kia Sihová. Ko hono moʻoní, naʻe toki ʻofa ʻa Sionatane ʻia Tēvita ʻo hangē ko ʻene ʻofa ʻiate iá ʻi he hili hono tāmateʻi ʻe Tēvita ʻa Kolaiaté. ʻE lava fēfē ke tau fakahāhā ʻa e manavaʻofa loloto peheé ki hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné?
ʻE LAVA FĒFĒ KE TAU FAKAHĀHĀ ʻA E MANAVAʻOFA LOLOTÓ ʻI HE ʻAHÓ NI?
10. ʻOku ʻuhinga ki he hā ʻa e “ʻofa lahi ki he tokotaha taki taha mei he lotó”?
10 ʻOku tala mai ʻi he Tohi Tapú ke tau “maʻu ā ʻa e ʻofa lahi ki he tokotaha taki taha mei he lotó.” (1 Pita 1:22) ʻOku fokotuʻu mai ʻe Sihova ʻa e faʻifaʻitakiʻangá. Ko ʻene ʻofá ʻoku lahi fau kapau ʻoku tau mateaki kiate ia, ʻoku ʻikai ʻaupito ha meʻa ʻe lava ke ne maumauʻi ʻa e haʻi ko iá. (Loma 8:38, 39) Ko e foʻi lea faka-Kalisi ʻoku liliu ko e “lahi” ʻoku ʻuhingá ko e fano atu—naʻa mo e kakapa atu. ʻI he taimi ʻe niʻihi, ʻe fiemaʻu nai ke tau “fano” mo “kakapa atu” koeʻuhi ke maʻu ʻa e manavaʻofa lolotó ki ha kaungātui. ʻI hono fakalotomamahiʻi kitautolu ʻe he niʻihi kehé, ʻoku fiemaʻu ke hokohoko atu ʻetau “fekātakiʻaki ʻi he ʻofa, ʻo feinga tōtōivi ke tauhi maʻu ʻa e laumālie taha ʻi he haʻi fāʻūtaha ko e melinó.” (ʻEf. 4:1-3) ʻI heʻetau feinga ke tauhi maʻu ʻa e ‘haʻi ʻo e melinó’ te tau sio fakalaka atu ai ʻi he ngaahi tōnounou hotau fanga tokouá. Te tau fai hotau lelei tahá ke vakai ki hotau fanga tokouá ʻo hangē ko e vakai ʻa Sihová.—1 Sām. 16:7; Saame 130:3.
Naʻe ekinaki kia ʻIuotia mo Siniteke ke na fakakaukau taha—ko ha meʻa ʻoku ʻikai nai ke faingofua ki ha kaungātui (Sio ki he palakalafi 11)
11. Ko e hā ʻoku faingataʻa nai ai ʻi he taimi ʻe niʻihi ke fakatupulekina ʻa e manavaʻofa lolotó?
11 ʻOku ʻikai ke faingofua maʻu pē ke fakahāhā ʻa e manavaʻofa lolotó ki hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné, tautefito ʻi heʻetau ʻiloʻi ʻenau ngaahi tōnounoú. ʻOku hā ngali, naʻe hoko ia ko ha pole ki he niʻihi ʻo e kau Kalisitiane ʻi he ʻuluaki senitulí. Ko e fakatātaá, ʻoku ngalingali naʻe ʻikai ha palopalema ia kia ʻIuotia mo Siniteke ʻi heʻena “ngāue mālohi fakataha mo [Paula] ʻi hono fanongonongo ʻa e ongoongo leleí.” Ka naʻe faingataʻa ke na fāitaha. Ko ia naʻe ekinaki ʻa Paula kiate kinaua “ke na fakakaukau taha ʻi he ʻEikí.”—Fil. 4:2, 3.
ʻE lava ke fakatupulekina ʻe he kau mātuʻa kei siʻi mo taʻumotuʻa angé ha vahaʻangatae mālohi (Sio ki he palakalafi 12)
12. ʻE lava fēfē ke tau fakahāhā ʻa e manavaʻofa lolotó ki hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné?
12 ʻE lava fēfē ke tau fakahāhā ʻa e manavaʻofa lolotó ki hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné ʻi he ʻahó ni? ʻI he taimi ʻoku tau ʻiloʻi lelei ange ai hotau kaungātuí, ʻoku faingofua ange ai ke tau mahinoʻi kinautolu pea fakahāhā ʻa e manavaʻofa lolotó kite kinautolu. Heʻikai ke hoko ʻa e taʻumotuʻá mo e puipuituʻá ko ha ʻā vahevahe. Manatuʻi, naʻe lahi ʻaki ʻe Sionatane ʻa e taʻu ʻe 30 nai ʻia Tēvita; ka naʻá ne fakatupulekina ha kaumeʻa vāofi mo ia. ʻE lava ke ke fakahāhā ʻa e mahuʻingaʻia ʻi ha tokotaha ʻoku taʻumotuʻa ange—pe kei siʻi ange—ʻiate koe? ʻI hoʻo fai peheé, ʻokú ke fakahāhā ai ʻokú ke “maʻu ʻa e ʻofa ki he haʻohaʻonga fakakātoa ʻo e fanga tokouá.”—1 Pita 2:17.
Sio ki he palakalafi 12b
13. Ko e hā heʻikai nai ai ke tau ongoʻi vāofi tatau ki he tokotaha kotoa ʻi he fakatahaʻangá?
13 ʻOku ʻuhinga ʻa e manavaʻofa loloto ki hotau kaungātuí te tau ongoʻi vāofi tatau pē ki he tokotaha kotoa ʻi he fakatahaʻangá? ʻIkai, heʻikai malava ia. ʻOku ʻikai hala ia ke ongoʻi ofi ange ki he niʻihi koeʻuhi ko e meimei tatau ʻa e meʻa ʻoku tau saiʻia aí. Naʻe lave ʻa Sīsū ki he kotoa ʻo ʻene kau ʻapositoló “ko e ngaahi kaumeʻa,” ka naʻá ne maʻu ha ʻofa makehe kia Sione. (Sione 13:23; 15:15; 20:2) Neongo ia, naʻe ʻikai ke filifilimānako ʻa Sīsū ʻi heʻene fakafeangai kia Sioné. Ko e fakatātaá, ʻi he kole ʻe Sione mo hono tokoua ko Sēmisí ha tuʻunga tuʻu-ki-muʻa ʻi he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá, naʻe tala ange ʻe Sīsū: “Ko e nofo ʻi hoku nima toʻomataʻú pe ʻi hoku toʻohemá ʻoku ʻikai ʻaʻaku ia ke foaki.” (Mk. 10:35-40) ʻI he faʻifaʻitaki kia Sīsuú, ʻoku ʻikai totonu ke tau filifilimānako ʻi he fakafeangai ki hotau ngaahi kaungāmeʻa ofí. (Sēm. 2:3, 4) He ka ʻikai, te tau pouaki ai ha laumālie māvahevahe—ko ha meʻa ʻoku ʻikai ʻaupito totonu ke ʻi he fakatahaʻangá.—Sute 17-19.
14. Fakatatau ki he Filipai 2:3, ko e hā te ne tokoniʻi kitautolu ke fakaʻehiʻehi mei ha laumālie feʻauʻauhi?
14 ʻI heʻetau fakahāhā ʻa e femanavaʻofaʻaki lolotó, ʻoku tau maluʻi ai ʻa e fakatahaʻangá mei he laumālie feʻauʻauhí. Manatuʻi, naʻe ʻikai ke vakai ʻa Sionatane kia Tēvita ko ha fili, ʻo feinga ke feʻauhi mo ia ki he taloní. Ko kitautolu kotoa ʻe lava ke tau faʻifaʻitaki kia Sionatane. ʻOua ʻe vakai ki ho ngaahi kaungāngāué ko ha fili koeʻuhi ko ʻenau ngaahi malavá, “kae ʻaki ʻa e anga-fakatōkilalo ʻo mou vakai ki he niʻihi kehé ʻoku nau māʻolunga ange ʻiate kimoutolu.” (Lau ʻa e Filipai 2:3.) Manatuʻi ko e tokotaha taki taha ʻi he fakatahaʻangá ʻoku ʻi ai hono ʻaonga. ʻI hono tauhi maʻu ha vakai anga-fakatōkilalo kiate kitautolu tonu, te tau sio ai ki he lelei hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné pea maʻu ʻaonga mei heʻenau faʻifaʻitakiʻanga faitōnungá.—1 Kol. 12:21-25.
15. Ko e hā ʻokú ke ako mei he hokosia ʻa Tanya mo hono fāmilí?
15 ʻI heʻetau fehangahangai mo e ngaahi ʻahiʻahi taʻeʻamanekiná, ʻoku fakafiemālieʻi kitautolu ʻe Sihova fakafou ʻi he manavaʻofa loloto mo e tokoni ʻaonga mei hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné. Fakakaukau ki he meʻa naʻe hoko ki ha fāmili hili ʻenau foki ʻi he ʻaho Tokonaki mei he Fakataha-Lahi Fakavahaʻapuleʻanga ʻi ʻAmelika “Ko ʻOfa Heʻikai Kaʻanga!” ʻi he 2019. “ʻI heʻemau fakaʻuli foki ki he hōtele naʻa mau nofo aí,” ko e fakamatala ia ʻa Tanya, ko ha faʻē ʻa ha toko tolu, “naʻe sīfā mai ha meʻalele ʻo ne tuiʻi kimautolu. Naʻe ʻikai ha taha ʻe lavea, ka naʻa mau hifo ki tuʻa mei he meʻalelé ʻo tuʻu ʻi he kauhalá, pea naʻe lēlea homau lotó. Naʻe taʻalo mai ha tokotaha ke mau ʻalu ange ki heʻene meʻalelé. Ko e taha ia hotau fanga tokouá naʻá ne toki foki mai mei he fakataha-lahí. Pea naʻe ʻikai ko ia pē naʻe tuʻu maí. Naʻe toe afe mai mo e Kau Fakamoʻoni ʻe toko nima mei Suēteni. Naʻe haʻu ʻa e fanga tuofāfiné ʻo fāʻofua māfana mai kiate au mo ʻeku taʻahiné, ʻa e meʻa tofu pē naʻá ma fiemaʻú! Naʻá ku tala ange ʻoku mau sai pē, ka naʻe ʻikai ke nau mavahe. Naʻa nau nofo mo kimautolu naʻa mo e hili ʻa e aʻu mai ʻa e tokoni fakafaitoʻó pea nau fakapapauʻi naʻa mau maʻu ʻa e meʻa kotoa naʻa mau fiemaʻú. ʻI he kotoa e meʻa ko eni naʻe hokó, naʻa mau ongoʻi ʻa e ʻofa ʻa Sihová. Naʻe fakalahi heni ʻemau ʻofa ki homau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné pea pehē foki ki heʻemau ʻofa mo e houngaʻia kia Sihová.” ʻOkú ke manatuʻi nai ha taimi naʻá ke fiemaʻu tokoni ai pea fakahāhā atu ʻe ha kaungātui ʻa e manavaʻofa lolotó?
16. Ko e hā ʻa e ngaahi ʻuhinga ʻoku tau fakahāhā ai ʻa e femanavaʻofaʻaki lolotó?
16 Fakakaukau ki he ola ʻetau fakahāhā ʻa e femanavaʻofaʻaki lolotó. ʻOku tau fakafiemālieʻi hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné ʻi he taimi ʻoku nau fiemaʻu aí. ʻOku tau fakaivimālohiʻi ʻa e fāʻūtaha ʻi he haʻohaʻonga ʻo e kakai ʻa e ʻOtuá. ʻOku tau fakamoʻoniʻi ko e kau ākonga kitautolu ʻa Sīsū, pea ʻoku tohoakiʻi mai heni ʻa e faʻahinga loto-totonú ki he lotu moʻoní. Hiliō he meʻa kotoa, ʻoku tau fakalāngilangiʻi ai “ʻa e Tamai ʻo e manavaʻofá pea mo e ʻOtua ʻo e fakafiemālie kotoa pē,” ʻa Sihova. (2 Kol. 1:3) ʻOfa ke tau hokohoko atu ke fakatupulekina mo fakahāhā ʻa e manavaʻofa lolotó!
HIVA 35 Houngaʻia he Kātaki Fakaʻotuá
a Naʻe pehē ʻe Sīsū ʻe ʻiloʻi ʻene kau ākongá kapau te nau maʻu ʻa e ʻofá ʻi honau lotolotongá. Ko kitautolu kotoa ʻoku tau feinga ke tau moʻui ʻo fakatatau ki he fekau ko iá. ʻOku lava ke tau fakaivimālohiʻi ʻetau ʻofa ki hotau fanga tokouá ʻaki ʻa e fakatupulekina ʻa e manavaʻofa lolotó—ko e faʻahinga ʻofa ʻoku fakahāhā ʻe he ngaahi mēmipa ofi ʻo e fāmilí. ʻE tokoniʻi kitautolu ʻi he kupu ko ení ke fakatupulekina mo tauhi maʻu ʻa e manavaʻofa loloto ki he faʻahinga ʻoku fekauʻaki mo kitautolu ʻi he tuí.
b FAKAMATALA ʻO E FAKATĀTĀ: Ko ha mātuʻa kei siʻi ʻa ia ʻokú ne maʻu ʻaonga mei he taukei ʻa ha mātuʻa taʻumotuʻa ange, ʻoku talitali loto-māfana ia ʻi he ʻapi ʻo e tokoua taʻumotuʻa angé. Ko kinaua mo hona uaifí ʻoku nau feangatalitalikakaiʻaki.