FAʻIFAʻITAKI KI HEʻENAU TUÍ | ʻILAISIĀ
Naʻá Ne Kātaki ʻo Aʻu ki he Ngataʻangá
Naʻe aʻu mai ʻa e talá kia ʻIlaisiā: Kuo mate ʻa Tuʻi ʻĒhapi. Te tau sioloto atu nai ki he palōfita taʻumotuʻá ʻokú ne ngāngaahi hono kavá, pea ʻokú ne sio fakamamaʻu, lolotonga iá ʻoku toe fakafoki ʻene fakakaukaú ki he ngaahi hongofuluʻi taʻu naʻá ne fekuki ai mo e tuʻi fulikivanu ko iá. Kuo kātekina ʻe ʻIlaisiā ʻa e meʻa lahi! Naʻe fakamanamanaʻi pea tuli holo ia pea aʻu ʻo ne fehangahangai mo e maté—ʻo hoko kotoa eni ʻi he nima ʻo ʻĒhapi mo hono kuiní, ʻa Sisipelí. Naʻe halaʻatā ke fai ʻe he tuʻí ha meʻa ke taʻofi ʻa Sisipeli mei hono fekauʻi ke tāmateʻi ʻa e tokolahi ʻo e kau palōfita ʻa Sihová. Naʻe toe faʻufaʻu foki ʻe he ongo meʻá ke fakapoongi ha tangata tonuhia mo māʻoniʻoni, ko Nēpote, fakataha mo hono ngaahi fohá, koeʻuhí pē ko e mānumanú. ʻI he tali ki aí, naʻe ʻoatu ʻe ʻIlaisiā ʻa e pōpoaki fakaefakamaau ʻa Sihova ʻo fakahalaiaʻi ʻa ʻĒhapi pea mo e kotoa hono haʻa tuʻí. Ko eni, kuo hoko moʻoni ʻa e ngaahi foʻi folofola ʻa e ʻOtuá. Naʻe mate ʻa ʻĒhapi ʻo hangē tofu pē ko ia naʻe tomuʻa tala ʻe Sihová.—1 Tuʻi 18:4; 21:1-26; 22:37, 38; 2 Tuʻi 9:26.
Neongo ia, naʻe ʻiloʻi ʻe ʻIlaisiā naʻe fiemaʻu ke hokohoko atu ʻene kātakí. Naʻe kei moʻui pē ʻa Sisipeli, pea naʻe hokohoko atu ʻene tākiekina fulikivanu ʻa hono fāmilí mo e puleʻangá. ʻE fehangahangai ʻa ʻIlaisiā mo e ngaahi pole lahi ange, pea naʻe toe mo e meʻa lahi ke ne akoʻi ki hono kaumeʻa mo hono fetongi, ko ʻIlaisá. Ko ia tau lāulea angé ki ha vāhenga-ngāue fakaʻosi ʻe tolu naʻe fakahoko ʻe ʻIlaisiā. ʻI heʻetau sio ki he anga hono tokoniʻi ia ʻe heʻene tuí ke kātakí, te tau sio lelei ange nai ai ki he founga ke fakaivimālohiʻi ʻetau tuí tonu lolotonga ʻa e ngaahi taimi faingataʻa ʻoku tau moʻui aí.
Fakamāuʻi ʻo ʻAhasaiá
Ko ʻAhasaiá, ko e foha ʻo ʻĒhapi mo Sisipeli, ko e tuʻi ʻIsileli ia ʻi he taimi ko ení. ʻI he ʻikai ke ako mei he ngāue fakavalevale ʻa ʻene ongo mātuʻá, naʻá ne muimui ʻi hona ngaahi ʻalunga fulikivanú. (1 Tuʻi 22:52) Hangē ko kinauá, naʻe lotu ʻa ʻAhasaia kia Pēali. Ko e lotu Pēalí naʻá ne tuku hifo ʻa e tokotaha kotoa naʻe kau ki aí, ʻo pouaki ʻa e feʻauaki ʻi he temipalé pea naʻa mo hono feilaulauʻaki ʻa e fānaú. ʻE ʻi ai ha meʻa te ne ueʻi ʻa ʻAhasaia ke liliu ʻa hono ngaahi ʻalungá pea afeʻi hono kakaí mei he taʻemateaki taʻemīngao pehē kia Sihová?
Naʻe hoko fakafokifā mai ha fakatamaki ki he tuʻi hīkisia kei siʻí. Naʻá ne tō ʻi ha foʻi ava naʻe tāpuniʻaki ʻa e meʻa vangavanga ʻi hono lokí ʻi he funga falé pea naʻá ne lavea lahi. Neongo naʻe ʻi he tuʻunga fakatuʻutāmaki moʻoni ʻene moʻuí, naʻe ʻikai pē ke ne hanga kia Sihova ki ha tokoni. ʻI hono kehé, naʻá ne fekauʻi atu ʻa e kau talafekau ki he kolo fakafili Filisitia ko ʻEkiloní ke ʻeke ki he ʻotua ko Pēali-sepupé pe naʻe ʻi ai ha ʻamanaki ke ne toe fakaakeake. Naʻe ʻikai ke toe makātakiʻi ia ʻe Sihova. Naʻá ne fekau atu ha ʻāngelo kia ʻIlaisiā, ʻo tala ange ke ne fakafetaulaki ki he kau talafekau ko iá. Naʻe fakafoki ʻe he palōfitá kinautolu ki he tuʻí mo ha pōpoaki kakaha. Naʻe faiangahala mamafa ʻa ʻAhasaia ʻi heʻene fakafeangai ʻo hangē naʻe ʻikai ha ʻOtua ʻo ʻIsilelí. Naʻe fakapapauʻi ʻe Sihova ʻe ʻikai ʻaupito ke toe mavahe ʻa ʻAhasaia mei he mohenga ʻo e mamahí.—2 Tuʻi 1:2-4.
ʻI he ʻikai ke fakatomalá, naʻe kounaʻi ʻe ʻAhasaia: “Naʻe fōtunga fēfē ʻa e tangata naʻe fakafetaulaki atu kiate kimoutolu ʻo ne leaʻaki ʻa e ngaahi leá ni kiate kimoutolú?” Naʻe fakamatalaʻi ange ʻe he kau talafekaú ʻa e teunga faingofua ʻo ha palōfita, pea naʻe pehē ange leva ʻe ʻAhasaia: “Ko ʻIlaisiā ia.” (2 Tuʻi 1:7, 8) ʻOku taau ke fakatokangaʻi naʻe moʻui faingofua mo huʻufataha ʻa ʻIlaisiā, ʻo lavangofua ai ke ʻiloʻi ia ʻaki ha kiʻi fakamatala faingofua pē fekauʻaki mo hono valá. Ko e moʻoni, naʻe ʻikai ke leaʻaki ha meʻa pehē fekauʻaki mo ʻAhasaia pe ko ʻene ongo mātuʻá, ʻa ia naʻa nau tuli mānumanu ki he ngaahi meʻa fakamatelié. ʻOku fakamanatu mai ʻe he faʻifaʻitakiʻanga ʻa ʻIlaisiaá kiate kitautolu ʻi he ʻahó ni ke moʻui ʻo fehoanaki mo e akonaki ʻa Sīsū ke tauhi ke faingofua ʻetau moʻuí, ʻo huʻufataha hotau matá ki he meʻa ʻoku mahuʻinga moʻoní.—Mātiu 6:22-24.
ʻI he fakapapauʻi ʻe ʻAhasaia ke faisāuní, naʻá ne fekauʻi atu ha kongakau ʻo e kau sōtia ʻe toko 50 pea mo honau ʻeikí ke puke ʻa ʻIlaisiā. ʻI heʻenau ʻiloʻi ʻa ʻIlaisiā “naʻá ne tangutu mai ʻi he funga moʻungá,”a naʻe tuʻutuʻuni fefeka atu ʻe he ʻeikitaú kia ʻIlaisiā ʻi he huafa ʻo e tuʻí ke “ʻalu hifo ki lalo”—ʻo ngalingali ko e ʻuhingá ke taki atu ke tāmateʻi. Fakaʻuta atu ki ai! Neongo naʻe ʻiloʻi ʻe he kau sōtia ko iá ko ʻIlaisiaá ko ha “tangata ʻa e ʻOtua moʻoní,” naʻa nau fakakaukau pē naʻe totonu ke nau fakamamahiʻi mo fakamanamanaʻi ia. He maʻuhala ē ko kinautolu! Naʻe tala ange ʻe ʻIlaisiā ki he ʻeikí: “Ko eni, kapau ko ha tangata au ʻa e ʻOtuá, tuku ke ʻalu hifo ha afi mei he langí ʻo keina koe mo hoʻo kau tangata ʻe toko 50.” Naʻe fai leva ʻe he ʻOtuá ha meʻa! “Naʻe ʻalu hifo ʻa e afi mei he langí ʻo keina ia mo ʻene kau tangata ʻe toko 50.” (2 Tuʻi 1:9, 10) Ko e ikuʻanga fakamamahi ʻo e kau sōtia ko iá ko ha fakamanatu māʻalaʻala ia ʻoku ʻikai ke fakamaʻamaʻaʻi ʻe Sihova ʻa e taimi ʻoku taʻetokaʻi mo taʻefakaʻapaʻapaʻi ai ʻe he kakaí ʻa ʻene kau sevānití.—1 Kalonikali 16:21, 22.
Naʻe toe fekauʻi atu ʻe ʻAhasaia ha toe ʻeiki mo ha kau tangata ʻe toko 50. Ko e ʻeiki hono uá naʻe toe anga-ʻaʻahu ange ia ʻi he ʻuluakí. Ko e meʻa ʻe taha, naʻe halaʻatā haʻane ako mei he mate ʻa e kau tangata ʻe toko 51 ko iá, neongo mahalo naʻá ne sio ki he efuefu ʻo honau ʻangaʻangá ʻoku kei ʻi he moʻungá. Ko e taha, naʻe ʻikai ngata pē ʻene leaʻaki kia ʻIlaisiā ʻa e tuʻutuʻuni fefeka tatau mo e ʻeiki ki muʻá ke ne “ʻalu hifo” ka naʻá ne toe tala ange “ke vave”! He fakavalevale ē ko ia! Ko ia naʻe mole ʻa ʻene moʻuí mo ʻene kau tangatá ʻo hangē pē ko e ʻuluaki kulupú. Ka ko e toe ngali vale angé ko e tuʻí. ʻI he ʻikai ha fakatomalá, naʻá ne fekauʻi atu ha kongakau ʻo e kau sōtia ko hono tuʻo tolú ia. Ko e meʻa fakafiefiá, ko e ʻeiki hono tolú ko ha tangata naʻe poto ange. Naʻá ne fakaofiofi anga-fakatōkilalo kia ʻIlaisiā pea kōlenga ke fakahaofi ia mo ʻene kau tangatá. Ko ʻIlaisiaá, ko ha tangata ʻa e ʻOtuá, ʻoku ʻikai ha veiveiua naʻá ne tapua atu ʻa e meesi ʻa Sihová ʻi heʻene fakafeangai ki he ʻeiki anga-fakatōkilaló. Naʻe tataki ʻe he ʻāngelo ʻa Sihová ʻa ʻIlaisiā ke ʻalu mo e kau sōtia ko ení. Naʻe talangofua ʻa ʻIlaisiā peá ne toe leaʻaki ʻa e fanongonongo ʻa Sihova fekauʻaki mo e tuʻi fulikivanú. Naʻe hoko moʻoni ʻa e lea ʻa e ʻOtuá, naʻe mate ʻa ʻAhasaia. Ko ʻene pulé naʻe feʻunga pē mo e taʻu ʻe ua.—2 Tuʻi 1:11-17.
Naʻe tapua atu ʻe ʻIlaisiā ʻa e meesi ʻa Sihová ki he ʻeiki anga-fakatōkilaló
Naʻe anga-fēfē ʻa e kātaki ʻa ʻIlaisiā ʻi he fehangahangai mo e tōʻonga anga-fefeka mo angatuʻu ʻa e faʻahinga takatakai ʻiate iá? Ko e fehuʻi ko iá ʻoku mātuʻaki mahuʻinga ʻi he ʻahó ni, ʻikai ko ia? Kuo faifai ange peá ke loto-mamahi ʻi he fakafisi ha tokotaha ʻokú ke tokanga fekauʻaki mo ia ke fanongo ki he faleʻi leleí pea kīvoi ʻi he tuli ki ha ʻalunga fakatupu maumau? ʻE lava fēfē ke tau kātakiʻi ʻa e ngaahi fakalotomamahi peheé? ʻE lava ke tau maʻu ha kiʻi tokoni mei he feituʻu naʻe ʻilo ai ʻe he kau sōtiá ʻa ʻIlaisiaá, naʻá ne “ʻi he funga moʻungá.” Heʻikai lava ke tau fuʻu fakamatematē ki he ʻuhinga ʻo e ʻi ai ʻa ʻIlaisiaá, ka ʻe lava ke tau fakapapauʻi ko ha tangata ia ʻo e lotu, naʻá ne ʻiloʻi ko e lōngonoa ʻa e feituʻu ko iá naʻá ne maʻu ai ʻa e faingamālie lelei ke ʻunuʻunu ofi ange ki hono ʻOtua ʻofeiná. (Sēmisi 5:16-18) ʻOku pehē pē mo kitautolu ʻe lava ke tau vaheʻi maʻu pē ha taimi fakafoʻituitui mo e ʻOtuá, ʻo ui kiate ia ʻi hono huafá pea fakahā ʻetau ngaahi faingataʻaʻiá mo e hohaʻá kiate ia. ʻE malava lelei ange leva ai ke tau kātakiʻi ʻa e faʻahinga ʻoku nau fakafeangai fakavalevale mo fakatupu maumau takatakai kiate kitautolú.
Tuku Ange ʻa e Pulupulú
Kuo aʻu mai eni ki he taimi ke tuku ange ʻe ʻIlaisiā hono vāhenga-ngāué. Fakatokangaʻi ʻa e meʻa naʻá ne faí. ʻI heʻene mavahe mo ʻIlaisa mei he kolo ko Kilikalí, naʻe kole ange ʻe ʻIlaisiā kia ʻIlaisa ke ne nofo ai ka ne fononga toko taha atu ki Pēteli, ʻa ia ʻoku kilomita nai ʻe 11 (maile ʻe 7) hono mamaʻó. Ko e tali ʻa ʻIlaisá naʻe papau: “ʻOku ou fuakava ʻia Sihova ko e ʻOtua moʻuí pea ʻiate koe, heʻikai te u mavahe meiate koe.” ʻI he aʻu atu ʻa e ongo tangatá ki Pētelí, naʻe tala ange ʻe ʻIlaisiā kia ʻIlaisa te ne fononga toko taha ki Sielikō, ʻoku kilomita nai ʻe 22 (maile ʻe 14) hono mamaʻó. Naʻe tali papau ange ʻa ʻIlaisa ʻo hangē ko ia ki muʻá. Naʻe hoko ʻa e meʻa tatau, ko hono tuʻo tolú ia, ʻi Sielikō, ki muʻa ke na fononga atu ʻi he Vaitafe Sioataní, ʻoku kilomita nai ʻe 8 (maile ʻe 5) hono mamaʻó. Naʻe kei tuʻu maʻu pē ʻa e kiʻi tangatá. ʻE ʻikai ʻaupito te ne liʻaki ʻa ʻIlaisiā!—2 Tuʻi 2:1-6.
Naʻe fakahāhā ʻe ʻIlaisa ha ʻulungaanga mātuʻaki mahuʻinga, ko e ʻofa mateakí. Ko e faʻahinga ʻofa eni naʻe fakahāhā ʻe Lute kia Nāomí, ko e faʻahinga ʻofa ʻoku mātuʻaki pīkitai ki ha meʻa pea fakafisi ke tuku ange. (Lute 1:15, 16) Ko e kotoa ʻo e kau sevāniti ʻa e ʻOtuá ʻoku nau fiemaʻu lahi ange ʻa e ʻulungaanga ko iá ʻi he ʻahó ni ʻi ha toe taimi ki muʻa. ʻOku tau vakai māʻalaʻala ki hono mahuʻingá ʻo hangē ko ʻIlaisá?
Naʻe maongo moʻoni kia ʻIlaisiā ʻa e sio ki he ʻofa mateaki ʻa hono kaumeʻa kei talavoú. Koeʻuhi ko e meʻá ni, naʻe maʻu ai ʻe ʻIlaisa ʻa e monū ke sio ʻi he mana fakaʻosi naʻe fakahoko ʻe ʻIlaisiā. ʻI he veʻe Vaitafe Sioataní, ʻa ia ko e feituʻu ia naʻe tafe vave ai ʻa e vaí mo lolotó, naʻe taaʻi ʻe ʻIlaisiā ʻaki hono kofu fakapalōfitá ʻa e vaí. Naʻe mavaeua ʻa e vaí! Naʻe toe sio foki ki he mana ko ení ʻa e “toko 50 ʻo e ngaahi foha ʻo e kau palōfitá,” ʻoku ngalingali ko e konga ʻo e kau tangata naʻe akoʻi ke nau takimuʻa ʻi he lotu maʻá ʻi he fonuá. (2 Tuʻi 2:7, 8) ʻOku ngalingali ko ʻIlaisiā naʻá ne tokangaʻi ʻa e polokalama ako ko iá. Naʻe ʻi ai ha taimi ʻi he ngaahi taʻu ki muʻá naʻe ongoʻi ʻe ʻIlaisiā ko ia toko taha pē ʻa e tangata faitōnunga naʻe toe ʻi he fonuá. Talu mei ai, naʻe fakapaleʻi ʻe Sihova ʻa e kātaki ʻa ʻIlaisiā, ʻo fakaʻatā ia ke ne sio ki he fakalakalaka lahi ʻi he haʻohaʻonga ʻo ʻEne kau lotú.—1 Tuʻi 19:10.
Hili ʻena kolosi atu ʻi Sioataní, naʻe pehē ange ʻe ʻIlaisiā kia ʻIlaisa: “Kole mai pe ko e hā ʻa e meʻa ʻokú ke loto ke u fai maʻau ki muʻa ke ʻave au meiate koé.” Naʻe ʻiloʻi ʻe ʻIlaisiā kuo hoko mai ʻa e taimi ke mavahe aí. Naʻe ʻikai ke ne meheka ʻi hono kaumeʻa kei talavoú ʻi he ngaahi monū mo e tuʻunga tuʻu-ki-muʻa naʻe toka mei muʻa kiate iá. ʻI hono kehé, naʻe vēkeveke ʻa ʻIlaisiā ke tokoniʻi ia ʻi ha founga pē naʻe ala lavá. Naʻe fai ʻe ʻIlaisa ʻa e kole pē ʻe taha ko ení: “Kātaki, ʻe lava ke u maʻu ha ʻinasi lōua mei ho laumālié?” (2 Tuʻi 2:9) Naʻe ʻikai ke ne ʻuhingá naʻá ne loto ke liunga ua ʻa e lahi ʻo e laumālie māʻoniʻoni naʻá ne maʻú ʻia ʻIlaisiā. ʻI hono kehé, naʻá ne kole ke maʻu ha tofiʻa ʻo hangē ko ha ʻuluaki fohá, ʻa ia fakatatau ki he laó naʻá ne maʻu ʻa e tofiʻa lahi tahá pe liunga ua ke hoa mo hono ngaahi fatongia foʻou ko ha ʻulu ʻo e fāmilí. (Teutalōnome 21:17) ʻI he tuʻunga ko e ʻea fakalaumālie ʻo ʻIlaisiaá, ʻoku ngalingali naʻá ne sio ki he fiemaʻu ke maʻu ʻa e laumālie loto-toʻa ʻo ʻIlaisiaá koeʻuhi ke fakahokoʻaki ʻa e ngāué.
ʻI he anga-fakatōkilalo ʻa ʻIlaisiaá, naʻá ne tuku ʻa e talí ki he toʻukupu ʻo Sihová. Kapau ʻe fakaʻatā ʻe Sihova ʻa ʻIlaisa ke sio ki hono ʻave ʻe he ʻOtuá ʻa e palōfita taʻumotuʻa ko ʻIlaisiaá, ko e tali leva ʻa e ʻOtuá ki he kole ʻa ʻIlaisá ko e ʻio. Pea taimi nounou pē, ʻi he fononga atu ʻa e ongo kaumeʻa fuoloa ko ení “mo talatalanoá,” naʻe hoko ha meʻa fakaofo!—2 Tuʻi 2:10, 11.
Ko e kaumeʻa ʻa ʻIlaisiā mo ʻIlaisá ʻoku pau pē naʻá ne tokoniʻi kinaua ke kātekina ʻa e ngaahi taimi faingataʻá
Naʻe ʻi ai ha maama naʻá ne hulungia ʻa e langí pea naʻe fakaʻaʻau ke toe ofi ange mai. ʻOku tau sioloto atu nai ki he haʻaki fakafokifā mai ha ʻuʻulu mo e longoaʻa ʻo ha fuʻu matangi, ʻo haʻu fakataha mo ha meʻa ʻoku maamangia ʻo hangatonu atu ki he ongo tangatá, ʻo ʻai ke na māvahevahe, mahalo ʻo ʻai ke na tāsipa ʻi he ofoofo. Ko e meʻa naʻá na sio ki aí ko ha saliote, naʻe uloulo ʻo hangē naʻe ngaohi mei he afí. Naʻe ʻiloʻi ʻe ʻIlaisiā ko hono taimi eni ke mavahe aí. Naʻá ne heka ki he salioté? ʻOku ʻikai ke tala mai ia ʻi he talanoá. Pe ko e hā pē ʻa e tuʻungá, naʻá ne ongoʻi ʻo hangē naʻe ʻohake ia ki ʻolunga ki he ʻataá, ʻo ʻave ia ʻi he fuʻu matangí!
Naʻe sio ki ai ʻa ʻIlaisa mo e ofoofo. Koeʻuhi naʻe sio ʻa ʻIlaisa ki he hoko ʻa e meʻa fakaofo ko iá, naʻá ne ʻiloʻi ʻe ʻoange moʻoni ʻe Sihova “ha ʻinasi lōua” ʻo e laumālie loto-toʻa ʻo ʻIlaisiaá. Ka naʻe mātuʻaki loto-mamahi ʻa ʻIlaisa ke fakakaukau atu ki ai. Naʻe ʻikai ke ne ʻiloʻi ʻa e feituʻu naʻe ʻave ki ai ʻa hono kaumeʻa taʻumotuʻa ʻofeiná, ka ʻoku ngalingali naʻe ʻikai haʻane ʻamanaki ke toe sio kia ʻIlaisiā. Naʻá ne kalanga: “ʻA ʻeku tamai, ʻa ʻeku tamai! Ko e saliote ʻa ʻIsilelí mo ʻene kau tangata heka hōsí!” Naʻá ne sio ki he puli atu ʻa ʻene faiako ʻofeiná ki he mamaʻó; naʻe hae leva ʻe ʻIlaisa hono ngaahi kofú ʻi he mamahi.—2 Tuʻi 2:12.
ʻI he ʻohake ʻo ʻIlaisiā ki he langí, naʻá ne fanongo ki he tangi mamahi siʻono kaumeʻá pea mahalo naʻá ne fakatō loʻimata mo ia tonu? Pe ko e hā pē ʻa e tuʻungá, naʻá ne ʻiloʻi papau ko hono maʻu ha kaumeʻa pehē naʻe tokoni kiate ia ke kātekina ʻa e ngaahi taimi faingataʻá. ʻOku lelei ke tau ako mei he faʻifaʻitakiʻanga ʻa ʻIlaisiaá pea langa hake ʻa e ngaahi kaumeʻa mo e kakai ʻoku nau ʻofa ki he ʻOtuá pea feinga ke fai hono finangaló!
Naʻe ʻave ʻe Sihova ʻa ʻIlaisiā ki ha vāhenga-ngāue foʻou
Ko e Vāhenga-Ngāue Fakaʻosí
Naʻe ʻalu ki fē ʻa ʻIlaisiā? Ko e ngaahi lotu ʻe niʻihi ʻoku nau akoʻi naʻe ʻave ia ki hēvani ke ʻi ai mo e ʻOtuá. Ka ʻoku taʻemalava ia. ʻI he ngaahi senituli ki mui ai, naʻe pehē ʻe Sīsū Kalaisi kuo ʻikai ha taha kuo ʻalu hake ki he langí ki muʻa ʻiate ia. (Sione 3:13) Ko ia ʻi heʻetau lau “naʻe ʻohake ʻa ʻIlaisiā ki he langí ʻi he fuʻu matangí,” kuo pau ke tau ʻeke hifo, Ki he langi fē? (2 Tuʻi 2:11) ʻOku ngāueʻaki ʻi he Tohi Tapú ʻa e “langí” ke lave ʻo ʻikai ngata pē ki he feituʻu ʻoku ʻafio ai ʻa Sihová kae pehē foki ki he langi fakaeʻatimosifia hotau māmaní, ʻa ia ʻoku tētē ai ʻa e ngaahi konga ʻaó pea puna holo ai ʻa e fanga manupuná. (Saame 147:8) Ko ia, ko e ngaahi langi ia naʻe ʻalu hake ki ai ʻa ʻIlaisiaá. Pea hā leva?
Naʻe ʻave pē ʻe Sihova ʻa e palōfita ʻofeiná ki ha vāhenga-ngāue foʻou, ʻi he taimi ko ení ki he puleʻanga kaungāʻapi ʻo Siutá. ʻOku fakahaaʻi ʻi he lēkooti ʻa e Tohi Tapú ko ʻIlaisiā naʻá ne kei ngāue pē ai, mahalo laka hake ʻi he taʻu ʻe fitu ki mui ai. Naʻe pule ʻi Siuta ʻi he taimi ko iá ʻa e tuʻi fulikivanu ko Siholamé. Naʻá ne mali mo e ʻofefine ʻo ʻĒhapi mo Sisipelí, ko ia naʻe kei ʻi ai pē ʻena tākiekina koví. Naʻe fekau ʻe Sihova ʻa ʻIlaisiā ke hiki ha tohi ʻo fanongonongo ai ʻa e fakamaau ʻe fai kia Siholamé. Hangē ko ia naʻe tomuʻa talá, naʻe mate ʻa Siholame ʻi ha mate fakalilifu. Ko e toe kovi angé, ko e talanoá ʻoku fakamulitukuʻaki: “Naʻe ʻikai ha taha naʻe fakaʻiseʻisa ʻi heʻene maté.”—2 Kalonikali 21:12-20.
He faikehekehe ē ko e tangata fulikivanu ko iá mo ʻIlaisiā! ʻOku ʻikai ke tau ʻiloʻi ʻa e founga tofu pē pe ko e taimi naʻe mate ai ʻa ʻIlaisiaá. Ka ʻoku tau ʻiloʻi naʻe ʻikai ke ne mate ʻo hangē ko Siholamé, ʻo ʻikai ha taha ʻe fakaʻiseʻisa ʻi heʻene maté. Naʻe ongoʻi ʻe ʻIlaisa ʻa e puli ʻa hono kaumeʻá. Kuo pau pē naʻe ongoʻi pehē mo e kau palōfita faitōnunga kehé. Ko Sihova tonu naʻá ne kei fakamahuʻingaʻi pē ʻa ʻIlaisiā ʻi ha taʻu nai ʻe 1,000 ki mui ai, he naʻá ne ngāueʻaki ha ʻīmisi ʻo e palōfita ʻofeina ko iá ʻi he vīsone ʻo e fakasinokehé. (Mātiu 17:1-9) ʻOkú ke loto ke ako meia ʻIlaisiā pea fakatupulekina ʻa e tui ʻoku kātaki neongo ʻa e ngaahi faingataʻá? ʻOua ʻaupito leva naʻa ngalo ke langa hake ʻa e ngaahi kaumeʻa mo e niʻihi ʻoku nau ʻofa ki he ʻOtuá, hanganaki tauhi hoʻo moʻuí ke huʻufataha ki he ngaahi meʻa fakalaumālié, pea lotu maʻu pē mei he lotó. Fakatauange ke ke maʻu foki mo ha feituʻu tuʻuloa ʻi he loto anga-ʻofa ʻo Sihová!
a Kuo fakahuʻunga ʻe he kau mataotao ʻe niʻihi ko e moʻunga naʻe lave ki ai hení ko Moʻunga Kāmeli, ʻa ia naʻe fakaivia ai ʻe he ʻOtuá ʻa ʻIlaisiā ke ikunaʻi ʻa e kau palōfita ʻa Pēalí ʻi he ngaahi taʻu ki muʻa angé. Kae kehe, ʻoku ʻikai ke tala mai pau ʻe he Tohi Tapú pe ko fē ʻa e moʻunga ko iá.