LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w98 3/15 p. 12-17
  • Fakatapuí mo e Tauʻatāina ke Filí

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • Fakatapuí mo e Tauʻatāina ke Filí
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1998
  • Kaveinga Tokoni
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • Fakatapui ki he “ʻOtua ʻo Isileli”
  • Fakatapui ʻo e “Isileli oe Otua”
  • Ngāue Fakapotopotoʻaki ʻa e Tauʻatāina Foaki mei he ʻOtuá
  • Fili ke Hoko ko ha Tamaioʻeiki ʻa Hai?
  • Ako ke ʻAonga Maʻa Kitautolu
  • Naʻe Fanauʻi Kinautolu ko e Kakai Fili ʻa e ʻOtuá
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2006
  • ʻOkú Ke Moʻui ʻo Fehoanaki mo Hoʻo Fakatapuí?
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2001
  • Moʻuiʻaki ʻEtau Fakatapuí ʻi he “Aho Kotoabe”
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1995
  • Ko e Hā Ke Ke Fakatapui Ai kia Sihová?
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2010
Sio ki he Me‘a Lahi Ange
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1998
w98 3/15 p. 12-17

Fakatapuí mo e Tauʻatāina ke Filí

“Ko e tauʻataina . . . naʻe fakatauʻataina kitaua ki ai ʻe Kalaisi.”​—KALETIA 5:1.

1. Ko e hā ʻoku ngāueʻaki tefito ki ai ʻa e ngaahi foʻi lea faka-Hepelū mo faka-Kalisi ʻoku liliu ko e “fakatapui,” “fakanofo,” pe “fakatoputapuʻi”?

NAʻE ngāueʻaki ʻe he kau tangata tohi Tohitapú ʻa e ngaahi lea faka-Hepelū mo e faka-Kalisi kehekehe ke fakamahinoʻaki ʻa e ʻuhinga ʻo e hoko ʻo fakamavaheʻi, pe tuku mavahe, ke fakahoko ha taumuʻa toputapu. ʻI he ngaahi Tohitapu faka-Pilitāniá ʻoku liliu ʻa e ongo foʻi lea ia ko ʻení ʻaki ʻa e ngaahi foʻi lea hangē ko e “fakatapui,” “fakanofo,” pe “fakatoputapuʻi.” ʻI he taimi ʻe niʻihi ko e ngaahi kupuʻi leá ni ʻoku ngāueʻaki ia fekauʻaki mo e faʻunga​—tautefito ki he temipale ʻo e ʻOtuá ʻi Selusalema ʻo e kuonga muʻá mo e lotu naʻe fai ʻi aí. ʻOku tātātaha ke ngāueʻaki ʻa e ngaahi foʻi leá ni ʻo felāveʻi mo e ngaahi meʻa taʻefakalotú.

Fakatapui ki he “ʻOtua ʻo Isileli”

2. Ko e hā naʻe malava totonu ai ke ui ʻa Sihova “ko e ʻOtua ʻo Isileli”?

2 ʻI he 1513 K.M., naʻe fakatauʻatāinaʻi ʻe he ʻOtuá ʻa e kau ʻIsilelí mei he nofo hopoate ʻi ʻIsipité. Taimi nounou pē hili iá, naʻá ne fakamavaheʻi kinautolu ko ʻene kakai makehe, ʻo ʻomi kinautolu ki ha vahaʻangatae fakaefuakava mo ia tonu. Naʻe tala kiate kinautolu: “Pea ko eni, kapau te mou matuʻaki tokanga ki hoku leʻo, mo tauhi ʻeku fuakava, te mou toki hoko ko ʻeku koloa [“makehe,” NW] ʻi he kakai kotoa: he ʻoku oʻoku ʻa mamani katoa.” (Ekisoto 19:5; Sāme 135:4) ʻI hono ʻai ʻa e kau ʻIsilelí ko ʻene koloa makehé, naʻe malava totonu leva ke ui ʻa Sihova “ko e ʻOtua ʻo Isileli.”​—Siosiua 24:23.

3. Ko e hā naʻe ʻikai ko e fakahāhā ia ʻe Sihova ʻa e filifilimānako ʻi heʻene fili ʻa ʻIsileli ko ʻene kakaí?

3 ʻI hono ʻai ʻa e kau ʻIsilelí ko ʻene kakai kuo fakatapuí, naʻe ʻikai filifilimānako ai ʻa Sihova ia, he naʻá ne toe fakakaukau anga-ʻofa foki ki he faʻahinga ʻikai ko e ʻIsilelí. Naʻá ne fakahinohino ki hono kakaí: “Kapau ʻe ʻāunofo ha muli kiate koe ʻi homou fonua, ʻe ʻikai te mou fai ha kovi ki ai. Ko e muli ʻoku ʻāunofo kiate kimoutolu ʻe tatau kiate kimoutolu mo e tupu ʻi he fonua; pea te ke ʻofa kiate ia hange ko hoʻo ʻofa kiate koe; he naʻa mou nofo muli ʻi he fonua ko Isipite: ko Sihova au ko homou ʻOtua.” (Livitiko 19:​33, 34) ʻI ha ngaahi senituli mei ai, ko e tuʻunga ʻa e ʻOtuá naʻe maongo mālohi ia ki he ʻaposetolo ko Pitá, ʻa ia naʻá ne fakamahino mai: “Ta ko ʻene toki mahino mai e kiate au, ʻoku ʻikai ke filifilimanako ʻa e ʻOtua: ka neongo pē ko e fēʻia ʻa e kakai, ka ʻilonga ʻa ia ʻoku ʻapasia kiate ia, pea ngāue fai ki he totonu, ʻoku ngofua ke ne aʻu mai kiate ia.”​—Ngāue 10:​34, 35.

4. Ko e hā ʻa e ngaahi tuʻunga ʻo e vahaʻangatae ʻi he vahaʻa ʻo e ʻOtuá mo ʻIsilelí, pea naʻe fai ki ai ʻa e kau ʻIsilelí?

4 Fakatokangaʻi foki, ko e hoko ko ia ko e kakai fakatapui ʻa e ʻOtuá naʻe fakatuʻunga. Kapau pē te nau mātuʻaki talangofua ki he leʻo ʻo e ʻOtuá mo tauhi ʻene fuakavá te nau toki hoko ai ko ʻene “koloa makehe.” ʻOku fakamamahí, naʻe taʻemalava ʻe he kau ʻIsilelí ke aʻusia ʻa e ngaahi fiemaʻu ko ʻení. Hili hono fakataleʻi ʻa e Mīsaia naʻe fekau mai ʻe he ʻOtuá ʻi he ʻuluaki senituli T.S., naʻe mole ai honau tuʻunga monū ko ʻení. Naʻe ʻikai toe hoko ʻa Sihova ko e “ʻOtua ʻo Isileli.” Pea naʻe ʻikai toe hoko ʻa e kau ʻIsileli totonú ko e kakai kuo fakatapui ʻa e ʻOtuá.​—Fakafehoanaki mo Mātiu 23:23.

Fakatapui ʻo e “Isileli oe Otua”

5, 6. (a) Ko e hā naʻe ʻuhinga ki ia ʻa Sīsū ʻi heʻene ngaahi lea fakaekikite ʻoku hiki ʻi he Mātiu 21:​42, 43? (e) ʻAnefē pea naʻe anga-fēfē ʻa e hoko mai ʻa e “Isileli oe Otua”?

5 ʻOku ʻuhinga ʻení naʻe hoko ʻa Sihova ʻi he taimi ko ení ʻo ʻikai toe ʻi ai haʻane kakai fakatapui? ʻIkai. ʻI he lave ki he tokotaha-tohi-sāmé, naʻe tomuʻa tala ai ʻe Sīsū Kalaisi: “Kuo teʻeki koā ke mou lau ʻi he Tohitapu? Ko e maka ne fakataleʻi ʻe he kau tufunga kuo hoko ʻo tuliki tauʻolunga: ko e meʻa mei he ʻEiki ia, pea fakaofo ki hotau mata. Ko ia ʻoku ou tala atu, ʻe toʻo meiate kimoutolu ʻa e Puleʻanga ʻo e ʻOtua, pea ʻe tuku ki ha kakai ʻoku fua ʻo tāu mo ia.”​—Mātiu 21:​42, 43.

6 Ko e “kakai ʻoku fua ʻo tāu mo ia” naʻe fakamoʻoniʻi ko e fakatahaʻanga Kalisitiané. Lolotonga ʻene nofo fakataimi ʻi he māmaní, naʻe fili ai ʻe Sīsū ʻa hono kau fuofua mēmipa ka hokó. Ka ʻi he ʻaho Penitekosi ʻo e 33 T.S., ko Sihova ko e ʻOtuá tonu ia naʻá ne fokotuʻu ʻa e fakatahaʻanga Kalisitiané ʻaki ʻene huaʻi hifo hono laumālie māʻoniʻoní ki hono fuofua kau mēmipá, ʻa ia naʻe toko 120 nai honau tokolahí. (Ngāue 1:15; 2:​1-4) Hangē ko ia naʻe tohi ki mui ʻe Pitá, ko e fakatahaʻanga naʻe toki fokotuʻu foʻou ko iá naʻe hoko leva ia “ko e haʻa fili, ko e tuʻunga taulaʻeiki fakatuʻi, ko e kakai tapu, ko e faʻahinga ʻoku maʻane meʻa tonu.” Naʻe fili ki he hā? Koeʻuhiā ke nau “ongoongoa atu ʻa e ngaahi lelei ʻo ʻEne ʻAfio ʻa ia naʻa ne ui mai [kinautolu] mei he poʻuli ki he maama fakaofo aʻana.” (1 Pita 2:9) Ko e kau muimui ʻo Kalaisi, ʻa ia naʻe pani ʻaki ʻa e laumālie ʻo e ʻOtuá, naʻa nau hoko ʻi he taimi ko ení ko e puleʻanga fakatapui, “ko e Isileli oe Otua.”​—Kaletia 6:​16, PM.

7. Ko e hā naʻe teu ke fiefia ai ʻa e kau mēmipa ʻo e ʻIsileli ʻo e ʻOtuá, pea ko e hā leva naʻe tala kiate kinautolu ke fakaʻehiʻehi mei aí?

7 Neongo ko e kau mēmipa ʻo e puleʻanga māʻoniʻoní naʻe hoko “ko e faʻahinga maʻane meʻa tonu,” naʻe ʻikai te nau hoko ʻo hopoate ai. ʻI hono kehé, naʻe pau ke nau fiefia ʻi he tauʻatāina lahi ange ʻi he meʻa naʻe maʻu ʻe he puleʻanga fakatapui ʻo ʻIsileli totonú. Naʻe talaʻofa ʻe Sīsū ki he kau mēmipa ka hoko ʻo e puleʻanga foʻou ko ʻení: “ʻE faifai pea mahino kiate kimoutolu ʻa e moʻoni, pea ʻe fakatauʻatāina ʻa kimoutolu ʻe he moʻoni.” (Sione 8:32) Naʻe fakahaaʻi mai ʻe he ʻaposetolo ko Paulá ko e kau Kalisitiané naʻe fakatauʻatāinaʻi mei he ngaahi fiemaʻu ʻa e fuakava Laó. ʻI he tuʻunga ko ení naʻá ne akonekina ai ʻa e kaungā-tui ʻi Kalētiá: “Mou tuʻu maʻu ai, pea ʻoua te mou to e moʻua ʻi he ioke fakapopula.”​—Kaletia 5:1.

8. ʻI he tuʻunga fē naʻe ʻoatu ai ʻe he fokotuʻutuʻu faka-Kalisitiané ʻa e tauʻatāina fakafoʻituitui lahi ange ʻi he meʻa naʻe aʻusia ʻi he malumalu ʻo e fuakava Laó?

8 ʻI he ʻikai hangē ko e ʻIsileli totonu ʻo onoʻahó, ʻi he ʻahó ni ko e ʻIsileli ʻo e ʻOtuá kuo nau talangofua ʻaupito ki he ngaahi fiemaʻu ʻo hono fakatapuí. ʻOku ʻikai totonu ke fakaʻohovale ʻa e meʻá ni koeʻuhí he ko hono kau mēmipá ʻoku nau fili tauʻatāina ke talangofua. Ka ko e kau mēmipa ia ʻo e ʻIsileli totonú naʻa nau hoko ʻo fakatapui ʻaki ʻa honau fanauʻi maí, ko e kau mēmipa ia ʻo e ʻIsileli ʻo e ʻOtuá naʻa nau hoko ʻo peheé ʻi he faiʻaki ʻa e fili. Ko ia, naʻe tuʻu ai ʻa e fokotuʻutuʻu faka-Kalisitiané ʻo kehe mei he fuakava Lao faka-Siú, ʻa ia naʻe fakamafaiʻi ai ʻa e fakatapuí ki he toko taha tāutaha ʻo ʻikai fakaʻatā kiate kinautolu ʻa e tauʻatāina ke filí.

9, 10. (a) Naʻe anga-fēfē hono fakamahinoʻi ʻe Selemaia ʻe ʻi ai ʻa e liliu ʻi he fekauʻaki mo e fakatapuí? (e) Ko e hā te ke pehē ai ʻoku ʻikai hoko ʻa e kau Kalisitiane fakatapui kotoa pē ʻi he ʻaho ní ko e mēmipa ʻo e ʻIsileli ʻo e ʻOtuá?

9 Naʻe tomuʻa tala ʻe he palōfita ko Selemaiá ha liliu ʻi he fekauʻaki mo e fakatapuí ʻi he taimi naʻá ne tohi ai: “Vakai ʻoku hoko mai ha taimi​—ko Sihova ia mei he Taʻehamai​—ʻa ia te u fai ai mo e fale ʻo Isileli mo e fale ʻo Siuta ha fuakava foʻou​—taha kehe ʻa e fuakava ne u fai mo ʻenau ngaahi kui ʻi he taimi naʻa ku puke honau nima ke taki mai mei Isipite; ʻa e kovinanite ko ia aʻaku naʻa nau maumauʻi, ʻosi naʻa ku nofo ʻe au ko honau husepaniti​—ko Sihova ia mei he Taʻehamai. Ka ko eni ʻa e kovinanite te u fai mo e fale ʻo Isileli hili ʻa e taimi ko é​—ko Sihova eni mei he Taʻehamai​—te u ʻai ki loto ʻeku lao, ʻio, te u tongi ia ki honau loto; pea te u nofo ko honau ʻOtua, pea te nau nofo ko hoku kakai.”​—Selemaia 31:​31-33.

10 ʻI hono ʻai ʻa e lao ʻa e ʻOtuá “ki loto,” ʻo tohi, ʻo hangē ko iá, “ki honau loto,” ʻoku ueʻi ai ʻa e kau mēmipa ʻo e ʻIsileli ʻo e ʻOtuá ke nau moʻui ʻo fakatatau mo honau fakatapuí. Ko honau tākiekiná ʻoku mālohi ange ia ʻi he kau ʻIsileli totonú, ʻa ia naʻe fakatapui kinautolu ʻi honau fanauʻí, kae ʻikai ʻaki ʻa e fili. ʻI he ʻahó ni, ko e tākiekina mālohi ke fai ʻa e finangalo ʻo e ʻOtuá, ʻo hangē ko ia ʻoku fakahāhā ʻe he ʻIsileli ʻo e ʻOtuá, ʻoku kau atu ki ai mo e lahi hake ʻi he toko nima miliona ʻo e kaungā-lotu ʻi he māmaní kotoa. Kuo nau fakatapui foki mo kinautolu ʻenau moʻuí kia Sihova ko e ʻOtuá ke fai hono finangaló. Neongo ko e faʻahinga tāutaha ko ení ʻoku ʻikai te nau maʻu ʻa e ʻamanaki ʻo e moʻui fakahēvaní ʻo hangē ko ia ʻoku maʻu ʻe he faʻahinga ʻoku faʻu ʻaki ʻa e ʻIsileli ʻo e ʻOtuá, ʻoku nau fiefia ʻi he ʻamanaki ko ia ʻo e moʻui taʻengata ʻi he māmaní ʻi he malumalu ʻo e pule ʻa e Puleʻanga fakahēvani ʻo e ʻOtuá. ʻOku nau fakahāhā ʻa e houngaʻia ki he ʻIsileli fakalaumālié ʻaki ʻenau poupou longomoʻui ki hono kau mēmipa tokosiʻi ʻoku kei toé ʻi hono fakahoko ʻenau ngāue ko hono “ongoongoa atu ʻa e ngaahi lelei ʻo ʻEne ʻAfio ʻa ia naʻa ne ui mai [kinautolu] mei he poʻuli ki he maama fakaofo aʻana.”

Ngāue Fakapotopotoʻaki ʻa e Tauʻatāina Foaki mei he ʻOtuá

11. Ko e hā ʻa e malava naʻe fakatupuʻaki ʻa e tangatá, pea ʻoku totonu ke ngāueʻaki fēfē ia?

11 Naʻe fakatupu ʻe he ʻOtuá ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá ke nau koloaʻaki ʻa e tauʻatāiná. Naʻá ne tuku kiate kinautolu ʻa e malava ke fili tauʻatāiná. Ko e ʻuluaki ongo mātuʻá naʻá na ngāueʻaki ʻena tauʻatāina ke filí. Kae kehe, naʻá na fai taʻefakapotopoto mo taʻeʻofa ha fili naʻe tākiekina atu ki he fakatamaki fakatouʻosi kiate kinaua pea ki hona hakó. Ka neongo iá, ʻoku fakahāhā mahino ʻe he meʻá ni ko Sihová ʻoku ʻikai ʻaupito ke ne fakamālohiʻi ʻa e ngaahi meʻamoʻui poto fakaʻatamaí ke nau fou ʻi ha ʻalunga ʻoku fepaki ia mo honau ngaahi lotó pe ngaahi holí. Koeʻuhí “ʻoku ʻofa ʻa e ʻOtua ki ha taha ʻoku vekeveke foaki,” ko e fakatapui pē ʻoku fakahōifua kiate iá ʻa ia ko ē ʻoku fakatefito ʻi he ʻofá, ʻa ia ʻoku fai loto-lelei ʻaki ʻa e fiefiá, ʻa ia ʻoku makatuʻunga ʻi he tauʻatāina ke filí. (2 Kolinito 9:7) Ko ha toe meʻa kehe pē ʻe taʻefakahōifua ia.

12, 13. ʻOku anga-fēfē ʻa e hoko ʻa Tīmote ko ha sīpinga ki hono akoʻi totonu ʻo e fānaú, pea ko e hā kuo tākiekina ki ai ʻa e kau talavou tokolahi ʻi heʻene faʻifaʻitakiʻangá?

12 ʻI hono ʻiloʻi kakato ʻa e ngaahi fiemaʻu ko ʻení, ʻoku poupouʻi ai ʻe he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ha fakatapui ʻa ha taha ki he ʻOtuá, ka ʻoku ʻikai ʻaupito ke nau kounaʻi ha taha ki hono fai ha fakatapui pehē, naʻa mo ʻenau fānaú tonu. ʻI hono kehe mei he ngaahi siasi lahi, ko e Kau Fakamoʻoní ʻoku ʻikai ke nau papitaiso ʻenau fānaú kei valevale, ʻo hangē ia ʻoku ala lava ke fakamālohiʻi kinautolu ke fakatapui ʻo ʻikai fakaʻaongaʻi ʻa e fili fakafoʻituituí. Ko e sīpinga faka-Tohitapu ke muimui aí, ʻa ia ko ia naʻe muimui ai ʻa e kiʻi talavou ko Tīmoté. ʻI heʻene hoko ʻo fuʻu lahí, naʻe tala ki ai ʻe he ʻaposetolo ko Paulá: “Nofo ʻi he ngaahi meʻa naʻa ke ako ai, ʻa ia naʻe fakamahino atu, ko hoʻo ʻilo ki he anga ʻo e kakai naʻa ke ako mei ai, pea mo e talu hoʻo valevale kuo ke maheni mo e Tohitapu, ʻa ia ʻoku ne mafai ke fakapoto koe ke maʻu ʻa e fakamoʻui ʻi he tui ʻoku ʻia Kalaisi Sisu.”​—2 Timote 3:​14, 15.

13 ʻOku taau ke fakatokangaʻi ko Tīmoté naʻá ne ʻilo ʻa e ngaahi tohi māʻoniʻoní koeʻuhi he naʻe ʻosi akoʻaki kiate ia mei heʻene kei valevalé. Naʻe fakalotoʻi ia​—ʻikai fakamālohiʻi—ke tui ki he ngaahi akonaki faka-Kalisitiané ʻe heʻene faʻeé mo ʻene kui fefiné. (2 Timote 1:5) Ko hono olá, naʻe sio ʻa Tīmote ki he poto ko ia ʻo e hoko ko ha muimui ʻo Kalaisí pea fai ai ʻa e fili fakafoʻituitui ki he fakatapui faka-Kalisitiané. ʻI onopooni, ʻoku lau mano ʻa e kau talavou mo e finemui ʻa ia ko ʻenau ngaahi mātuʻá ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova kuo nau muimui ʻi he faʻifaʻitakiʻanga ko ʻení. (Sāme 110:3) Ko e niʻihi ia kuo ʻikai. Ko e meʻa ia ke fai ha fili fakafoʻituitui ki ai.

Fili ke Hoko ko ha Tamaioʻeiki ʻa Hai?

14. Ko e hā ʻoku tala mai kiate kitautolu ʻe he Loma 6:16 fekauʻaki mo e tauʻatāina fakaʻaufulí?

14 ʻOku ʻikai ha tangata ʻe tauʻatāina fakaʻaufuli. Ko e tokotaha kotoa pē ʻoku fakangatangata ʻene tauʻatāiná ʻe he lao fakaenatulá, hangē ko e lao ʻo e kalāvité, ʻa ia ʻoku ʻikai lava ke tukunoaʻi ʻo taʻematuʻutāmaki. ʻOku toe pehē ʻi he ʻuhinga fakalaumālié, ʻoku ʻikai ha taha ʻe tauʻatāina fakaʻaufuli. Naʻe fakaʻuhinga ʻa Paula: “ʻIkai ʻoku mou ʻilo, ka mou ka ʻatu kimoutolu ki ha taha ko e kau tamaioʻeiki ke talangofua kiate ia, pea ko e kau tamaioʻeiki leva kimoutolu kiate ia ʻoku mou talangofua ki ai; pe ko e kau tamaioʻeiki ʻa Angahala ʻo iku ki he mate, pe ko e kau tamaioʻeiki ʻa Faitalangofua ʻo iku ki he maʻoniʻoni?”​—Loma 6:16.

15. (a) Ko e hā ʻa e ongoʻi ʻa e kakaí fekauʻaki mo e hoko ko e kau tamaioʻeikí, ka ko e hā ʻoku iku ʻo fai ia ʻe he tokolahi? (e) Ko e hā ʻa e ngaahi fehuʻi feʻungamālie te tau ʻeke nai kiate kitautolu?

15 Ko e fakakaukau ko ia ʻo e hoko ko e tamaioʻeiki ʻa ha tahá ʻoku ongo taʻefeʻunga ia ki he tokolahi taha ʻo e kakaí. Ka neongo ia, ʻi he māmani ʻo e ʻaho ní ko hono moʻoní ʻoku faʻa fakaʻatā ʻe he kakaí kinautolu ke puleʻi mo tākiekina ʻi he ngaahi founga olopoto lahi ʻaupito ʻo nau iku ai ʻo fai taʻeloto ʻa e meʻa ʻoku fiemaʻu mai ʻe he niʻihi kehé ke nau faí. Hangē ko ʻení, ʻoku feinga mālohi ʻa e kautaha tuʻuakí mo e māmani ʻo e fakafiefiá ke teke ʻa e kakaí ke ō fakataha, ʻi hono fokotuʻu ʻa e ngaahi tuʻunga ke nau muimui ai. ʻOku ʻai ʻe he ngaahi kautaha fakapolitikalé mo e fakalotú ʻa e kakaí ke nau poupouʻi ʻenau ngaahi fakakaukaú mo ʻenau ngaahi taumuʻá, ʻo ʻikai faiʻaki maʻu pē ʻa e ngaahi fakamatala fakatupu tuipau, kae toutou faiʻaki ʻa e kōlenga ki ha tuʻunga ʻo e uouangataha pe mateaki. Koeʻuhi naʻe fakatokangaʻi ʻe Paula ko e ‘kau tamaioʻeiki kitautolu kiate ia ʻoku tau talangofua ki aí,’ ko e tokotaha tāutaha ʻo kitautolu ʻoku lelei ke ne ʻeke hifo kiate ia, ‘Ko hai ʻoku ou tamaioʻeiki ki aí? Ko hai ʻokú ne fakahoko ʻa e tākiekina lahi taha ki heʻeku ngaahi filí mo e founga ʻo ʻeku moʻuí? ʻOku fai ia ʻe he kau tangata faifekau fakalotú, kau taki fakapolitikalé, kau tangata moʻumoʻua fakaepaʻangá, pe kau tuʻu-ki-muʻa ʻi he fakafiefiá? Ko hai ʻoku ou talangofua ki aí​—ko e ʻOtuá pe ko e tangatá?’

16. ʻI he ʻuhinga fē ʻoku hoko ai ʻa e kau Kalisitiané ko e kau tamaioʻeiki ʻa e ʻOtuá, pea ko e hā ʻa e vakai totonu ki ha ngāue fakatamaioʻeiki pehē?

16 ʻOku ʻikai sio ʻa e kau Kalisitiané ia ki he talangofua ki he ʻOtuá ko hano maumauʻi taʻeʻuhinga ʻo ʻenau tauʻatāina fakafoʻituituí. ʻOku nau ngāueʻi loto-lelei ʻenau tauʻatāiná ʻi he founga ko ia ʻo honau Faʻifaʻitakiʻangá, ʻa Sīsū Kalaisi, ʻo ʻomi ʻa e ngaahi holi mo e ngaahi meʻa ʻoku fakamuʻomuʻa fakafoʻituituí ke huʻufataha mo e finangalo ʻo e ʻOtuá. (Sione 5:30; 6:38) ʻOku nau fakatupulekina “ʻa e finangalo ʻo Kalaisi,” ʻo fakamoʻulaloa kinautolu kiate ia ko e ʻUlu ʻo e fakatahaʻangá. (1 Kolinito 2:​14-16; Kolose 1:​15-18) ʻOku fai tatau ʻaupito ʻeni mo ha fefine ʻoku mali pea ʻoku kaungāngāue loto-lelei mo e tangata ʻoku ʻofa aí. Ko hono moʻoní, ko e kulupu ʻo e kau Kalisitiane paní ʻoku pehē ko ha tāupoʻou anga-maʻa ia kuo talaʻofa ki he Kalaisí ʻi he mali.​—2 Kolinito 11:2; Efeso 5:​23, 24; Fakahā 19:​7, 8.

17. Kuo fili kotoa ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ke nau hoko ko e hā?

17 Ko e tokotaha taki taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, tatau ai pē pe ʻokú ne maʻu ha ʻamanaki fakahēvani pe fakaemāmani, kuó ne ʻosi fai ha fakatapui fakafoʻituitui ki he ʻOtuá ke fai hono finangaló pea ke talangofua kiate ia ko e Pulé. Ki he Fakamoʻoni taki taha, ko e fakatapuí kuo hoko ia ko ha fili fakafoʻituitui ke hoko ko ha tamaioʻeiki ʻa e ʻOtuá ʻi heʻene felāveʻi mo e nōfoʻi ko ia ko e tamaioʻeiki ʻa e tangatá. ʻOku fehoanaki ʻeni mo e akonaki ʻa e ʻaposetolo ko Paulá: “Naʻe ai ha totongi naʻe fakatauʻaki kimoutolu; ʻoua te mou hoko ko e popula ʻa e kakai.”​—1 Kolinito 7:23.

Ako ke ʻAonga Maʻa Kitautolu

18. Ko fē ʻa e taimi kuo taau ai ha taha ʻoku ala lava ke hoko ko ha Fakamoʻoni ke papitaisó?

18 Ki muʻa ke taau ha taha ke hoko ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, kuo pau ke ne aʻusia ʻa e ngaahi fiemaʻu faka-Tohitapú. ʻOku fakahoko ʻe he kau mātuʻá ʻa e tokanga ʻi hono fakapapauʻi pe ʻoku mahino moʻoni ki ha tokotaha ʻoku taau ke hoko ko ha Fakamoʻoni ʻa e ngaahi tuʻunga ʻo e fakatapui faka-Kalisitiané. ʻOkú ne fiemaʻu moʻoni ke hoko ko ha taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová? ʻOkú ne loto-lelei ke moʻui ʻo fakatatau ki he meʻa ʻoku fiemaʻu ʻe he meʻá ni? Kapau ʻoku ʻikai, ʻoku ʻikai taau ia ke papitaiso.

19. Ko e hā ʻoku ʻikai ai ha ʻuhinga ke fakaangaʻi ha taha kuó ne fakapapau ke hoko ko ha sevāniti fakatapui ʻa e ʻOtuá?

19 Kae kehe, kapau kuo aʻusia ʻe ha taha ʻa e ngaahi fiemaʻú kotoa, ko e hā ka toe fakaangaʻi ai ia ʻi heʻene fai ha fili loto tauʻatāina fakafoʻituitui ke fakaʻatā ʻa ia tonu ke tākiekina ʻe he ʻOtuá pea ʻe Heʻene Folofola fakamānavaʻí? ʻOku taʻealatali ange ke fakaʻatā kita ke tākiekina ʻe he ʻOtuá ʻi he tangatá? Pe ko e meʻá ni ia ʻoku ʻaonga siʻi ange ia? ʻOku ʻikai pehē ʻa e fakakaukau ia ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. ʻOku nau loto ʻaufuatō tatau mo e folofola ʻa e ʻOtuá kuo hiki ʻe ʻAiseá: “Ko au Sihova ko ho ʻOtua, ʻoku ou ako koe ke fai meʻa ʻaonga, ʻoku ou tataki koe ʻi he hala ʻoku totonu ke ke fou ai.”​—Aisea 48:17.

20. ʻI he ngaahi ʻuhinga fē ʻoku fakatauʻatāinaʻi ai ʻa e kakaí ʻe he moʻoni ʻo e Tohitapú?

20 ʻOku fakatauʻatāinaʻi ʻe he moʻoni ʻo e Tohitapú ʻa e kakaí mei he tui ki he ngaahi tokāteline loi fakalotú, hangē ko ia ko e fakamamahi taʻengata ʻi ha afi ʻi helí. (Koheleti 9:​5, 10) Ka, ʻokú ne fakafonu honau lotó ʻaki ʻa e houngaʻia ki he ʻamanaki moʻoni ki he maté​—ʻa e malava ke fakahoko ʻa e toetuʻú makatuʻunga ʻi he feilaulau huhuʻi ʻa Sīsū Kalaisí. (Mātiu 20:28; Ngāue 24:15; Loma 6:23) ʻOku fakatauʻatāinaʻi ʻe he moʻoni ʻo e Tohitapú ʻa e kakaí mei he ngaahi feifeitamaki ʻo e falala ki he ngaahi talaʻofa fakapolitikale ko ia ʻoku toutou taʻefakahokó. Ka, ʻokú ne fakatupunga honau lotó ke fonu mahuohua he fiefia ʻi hono ʻiloʻi ko e Puleʻanga ʻo Sihová kuo ʻosi pule ʻi hēvani, pea ʻe vavé ni ke pule hifo ki he māmaní kotoa. ʻOku fakatauʻatāinaʻi ʻe he moʻoni ʻo e Tohitapú ʻa e kakaí mei he ngaahi tōʻonga ʻa ia, neongo ʻoku fakamānako ki he kakano angahalaʻiá, ʻokú ne fakamaaʻi ʻa e ʻOtuá mo toʻo atu ʻa e tokolahi fakafou ʻi he ngaahi vahaʻangatae ʻikai ke lelei, mahamahakí, mo e mate mutukiá. Ko hono fakanounoú, ko e hoko ko ia ko ha tamaioʻeiki ʻa e ʻOtuá ʻoku ʻaonga lahi hake ia ʻi he hoko ko ia ko ha tamaioʻeiki ʻa e tangatá. Ko hono moʻoní, ko e fakatapui ki he ngaahi talaʻofa ʻa e ʻOtuá ʻoku ʻaonga ia “ʻi he nofo ko eni . . . pea ʻi he maama ka haʻu ko e moʻui taʻengata.”​—Maake 10:​29, 30.

21. ʻOku anga-fēfē ʻa e vakai ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ki he fakatapui ki he ʻOtuá, pea ko e hā ʻenau fakaʻamú?

21 Ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova ʻi he ʻaho ní naʻe ʻikai te nau hoko ko ha konga ʻo ha puleʻanga kuo fakatapui ʻi honau fanauʻí ʻo hangē ko ia naʻe hoko ki ʻIsileli ʻo onoʻahó. Ko e Kau Fakamoʻoní ko e konga kinautolu ʻo ha fakatahaʻanga ʻo e kau Kalisitiane kuo fakatapui. Ko e Fakamoʻoni ʻosi papitaiso taki taha kuo hoko ia ki he tuʻunga ko iá ʻaki hono fai fakafoʻituitui ʻa e fili tauʻatāina ki ha fakatapui. Ko e moʻoni, ki he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, ko e fakatapuí ʻoku iku ia ki ha vahaʻangatae māfana fakafoʻituitui mo e ʻOtuá ʻoku fakaʻilongaʻiʻaki ʻa e ngāue loto-lelei kiate ia. Ko e vahaʻangatae fakafiefia ko ʻení ʻoku nau holi ʻaufuatō ke tauhi maʻu, ʻo piki maʻu taʻengata ai ki he tauʻatāina ʻa ia naʻe fakatauʻatāinaʻi kinautolu ki ai ʻe Sīsū Kalaisí.

ʻE Fēfē Haʻo Tali?

◻ Ko e hā naʻe ʻikai ai ko e filifilimānako ia ʻa e ʻOtuá ʻi hono fili ʻa ʻIsileli ke hoko ko ʻene “koloa makehe”?

◻ Ko e hā te ke pehē ai ko e fakatapui faka-Kalisitiané ʻoku ʻikai fiemaʻu ai ha mole ia ʻo e tauʻatāiná?

◻ Ko e hā ʻa e ngaahi ʻaonga ʻo e fakatapui kia Sihova ko e ʻOtuá?

◻ Ko e hā ʻoku lelei ange ai ke hoko ko e sevāniti ʻa Sihova, ʻi he hoko ko e tamaioʻeiki ʻa e tangatá?

[Fakatātā ʻi he peesi 15]

ʻI ʻIsileli ʻo onoʻahó, ko e fakatapui ki he ʻOtuá naʻe makatuʻunga ia ʻi honau fanauʻí

[Fakatātā ʻi he peesi 16]

Ko e fakatapui ʻa e Kalisitiané ʻoku makatuʻunga ia ʻi he fili

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share