Kau ʻĀngeló—Anga ʻo ʻEnau Uesia Kitautolú
ʻI HONO fakamatalaʻi ʻa e vīsone naʻá ne maʻu ʻo fekauʻaki mo e fāmili fakaeʻāngelo ʻa e ʻOtuá, naʻe tohi ʻe he palōfita ko Tanielá: “Ko e tokoʻi afe laui afe [ʻo e kau ʻāngelo] naʻe fakafeʻao [ki he ʻOtuá], pea ko e tokoʻi mano laui mano naʻe tuʻu ʻi hono ʻao.” (Taniela 7:10) ʻOku fakahaaʻi ʻe he veesi ko ení ʻa e taumuʻa ʻa e ʻOtuá ʻi hono fakatupu ʻa e kau ʻāngeló. Te nau tauhi kiate ia pea tuʻu mateuteu ke fakahoko ʻa ʻene ngaahi fakahinohinó.
ʻOku ngāueʻaki ʻe he ʻOtuá ʻa e kau ʻāngeló ke nau fakahoko ʻa e ngaahi meʻa pau felāveʻi mo e tangatá. Te tau lāulea ki he founga ʻokú ne ngāueʻaki ai kinautolu ke fakaivimālohiʻi mo maluʻi ʻene kakaí, ke fakahoko ʻa e ngaahi pōpoaki ki he tangatá, pea ke fakahoko ʻene fakamaau ki he fulikivanú.
Fai Fakaivimālohi mo Maluʻi ʻa e Kau ʻĀngeló
Talu mei he mamata ʻa e ngaahi meʻamoʻui laumālié ki hono fakatupu ʻo e māmaní mo e ʻuluaki ongo meʻa fakaetangatá, kuo nau fakahaaʻi ʻa e mahuʻingaʻia lahi ʻi he faʻahinga ʻo e tangatá. ʻI he lea ʻi hono tuʻunga ko e fakasino mai ʻo e potó, ko Sīsū Kalaisi, ʻi heʻene ʻi ai ki muʻa ke hoko ko e tangatá, naʻá ne pehē: “Nae i he fānau ae tagata a eku fiefiaaga.” (Palovepi 8:31, PM) Pea ʻoku tala mai ʻe he Tohi Tapú kiate kitautolu “ʻoku holi ʻa e kau angelo ke fakasio hifo” ki he ngaahi foʻi moʻoni fekauʻaki mo Kalaisi pea mo e kahaʻu ʻa ia kuo fakahaaʻi ki he kau palōfita ʻa e ʻOtuá.—1 Pita 1:11, 12.
ʻI he faai mai ʻa e taimí, naʻe fakatokangaʻi ʻe he kau ʻāngeló ko e tokolahi taha ʻo e fāmili fakaetangatá naʻe ʻikai te nau tauhi ki honau Tokotaha-Fakatupu ʻofá. He fakalotomamahiʻi moʻoni ē ʻe he meʻá ni ʻa e kau ʻāngelo faitōnungá! ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ʻi he taimi pē ʻoku fakatomala ai ha tokotaha angahala pea tafoki kia Sihová, ‘ʻoku hoko ha fiefia ʻi he haʻohaʻonga ʻo e kau angeló.’ (Luke 15:10) ʻOku maʻu ʻe he kau ʻāngeló ha tokanga loloto ki he lelei ʻa e faʻahinga ʻoku nau tauhi ki he ʻOtuá, pea kuo toutou ngāueʻaki kinautolu ʻe Sihova ke nau fakaivimālohiʻi mo maluʻi ʻa ʻene kau sevāniti faitōnunga ʻi he māmaní. (Hepelu 1:14) Fakakaukau ange ki ha ngaahi fakatātā ʻe niʻihi.
Naʻe tokoniʻi ʻe ha ongo ʻāngelo ʻa Lote māʻoniʻoni pea mo hono ongo ʻofefiné ke nau hao moʻui ʻi he fakaʻauha ʻo e ongo kolo fulikivanu ko Sōtoma mo Komolá ʻaki hono tataki kinautolu mei he feituʻu ko iá.a (Senesi 19:1, 15-26) ʻI ha ngaahi senituli ki mui ai, neongo naʻe lī ʻa e palōfita ko Tanielá ki ha ʻana ʻo e fanga laioné, naʻe ʻikai ke uesia ia. Ko e hā hono ʻuhingá? “Kuo fekau ʻe hoku ʻOtua ʻene angelo, pea kuo ne tapuni ʻa e ngutu ʻo e fanga laione,” ko ʻene fakahāʻí ia. (Taniela 6:23 [22, PM]) Naʻe tokoniʻi ʻe he kau ʻāngeló ʻa Sīsū ʻi he kamata ʻa ʻene ngāue fakafaifekau he māmaní. (Maake 1:13) Pea ʻi he taimi siʻi ki muʻa pea pekia ʻa Sīsuú, naʻe hā ai ha ʻāngelo kiate ia “ʻo ʻomi haʻane malohi.” (Luke 22:43) He tāpuaki moʻoni ē ko e poupou fakaeʻāngelo ko iá kia Sīsū ʻi he ngaahi taimi faingataʻa ko ia ʻo ʻene moʻuí! Naʻe toe tukuange ʻe ha ʻāngelo ʻa e ʻapositolo ko Pitá mei he pilīsoné.—Ngāue 12:6-11.
ʻOku maluʻi kitautolu ʻe he kau ʻāngeló he ʻahó ni? Kapau ʻoku tau lotu kia Sihova ʻo fakatatau ki heʻene Folofolá, ʻoku fakapapauʻi ai ʻe tokonaki mai kia kitautolu ʻe heʻene kau ʻāngelo taʻehāmai mālohí ʻa e maluʻanga. ʻOku talaʻofa mai ʻe he Tohi Tapú: “ʻOku ʻapitanga ʻa e angelo ʻa Sihova takatakai ki heʻene kau ʻapasia, ke fai honau fakahaofia.”—Sāme 34:7.
Kae kehe, kuo pau ke tau ʻiloʻi ko e kau ʻāngeló ʻoku muʻomuʻa ʻenau fakahoko ʻa e ngāue ʻa e ʻOtuá, ʻo ʻikai ko e ngāue ʻa e tangatá. (Sāme 103:20, 21) ʻOku nau tali ki he fakahinohino ʻa e ʻOtuá, ʻo ʻikai ki he ngaahi fekau pe fiemaʻu ʻa e tangatá. Ko ia ai, ko e tokotaha ʻoku totonu ke tau ui tokoni ki aí ko Sihova ko e ʻOtuá, ʻo ʻikai ko e kau ʻāngeló. (Mātiu 26:53) Ko hono moʻoní, koeʻuhi ʻoku ʻikai te tau sio ki he kau ʻāngeló, ʻoku ʻikai lava ke tau fakapapauʻi pe ko e hā ʻa e lahi ʻo hono ngāueʻaki kinautolu ʻe he ʻOtuá ʻi hono tokoniʻi ʻa e kakaí ʻi he ngaahi tuʻunga kehekehe. Ka ʻoku tau ʻiloʻi ko Sihová ʻoku “fakaha malohi a ene afio ke kau mo kinautolu oku tokaga totonu ho nau loto kiate ia.” (2 Kalonikali 16:9, PM; Sāme 91:11) Pea ʻoku tau maʻu ʻa e fakapapau “ka tau ka kole ha meʻa ʻi he funga ʻo hono finangalo ʻoku ne [ʻOtua] tokanga kiate kitautolu.”—1 Sione 5:14.
ʻOku toe tala mai kia kitautolu ʻe he Tohi Tapú ko ʻetau ngaahi lotú mo e founga lotú ʻoku totonu ke fakahangataha ia ki he ʻOtuá tokotaha pē. (Ekisoto 20:3-5; Sāme 5:1, 2; Mātiu 6:9) ʻOku fakalototoʻaʻi kitautolu ʻe he kau ʻāngelo faitōnungá ke tau fai pehē. Ko e fakatātaá, ʻi he taimi naʻe feinga ai ʻa e ʻapositolo ko Sioné ke ne lotu ki ha ʻāngeló, naʻe valokiʻi ia ʻe he meʻamoʻui laumālie ko iá, ʻo pehē: “Tokanga! ʻOua ʻe fai ia! . . . Lotu ki he ʻOtuá.”—Fakahā 19:10, NW.
Fakahoko ʻe he Kau ʻĀngeló ʻa e Pōpoaki ʻa e ʻOtuá
Ko e foʻi lea ko e “ʻāngelo” ʻoku ʻuhingá ko e “talafekau,” pea ko e toe founga ia ʻe taha ʻo e ngāue ʻa e kau ʻāngeló ki he ʻOtuá—ko ʻene kau talafekau ki he tangatá. Hangē ko ení, “naʻe fekau mei he ʻOtua ʻa e ʻangelo ko Kepaleli ki ha kolo ʻo Kāleli naʻe hingoa ko Nāsaleti.” Ko e hā hono ʻuhingá? Ke fakahā ki ha finemui ko hono hingoá ko Mele, neongo ko ha tāupoʻou ia, te ne tuʻituʻia ʻi hono manavá peá ne ʻaloʻi ha tama ʻe fakahingoa ko Sīsū. (Luke 1:26-31) Naʻe toe fekauʻi ha ʻāngelo ki he kau tauhi-sipi naʻa nau ʻi he ngoué ke fakahā kiate kinautolu kuo ʻaloʻi ʻa “Kalaisi koe Eiki.” (Luke 2:8-11, PM) ʻI he tuʻunga meimei tatau, naʻe fakahoko ʻe he kau ʻāngeló ha ngaahi pōpoaki mei he ʻOtuá kia ʻĒpalahame, Mōsese, Sīsū pea mo e niʻihi kehe ʻoku lēkooti ʻi he Tohi Tapú.—Senesi 18:1-5, 10; Ekisoto 3:1, 2; Luke 22:39-43.
ʻOku anga-fēfē ʻa e ngāue ʻa e kau ʻāngeló he ʻahó ni ko e kau talafekau ʻa e ʻOtuá? Fakakaukau ki he ngāue naʻe tomuʻa tala ʻe Sīsū ʻe fai ʻe hono kau muimuí ki muʻa he ngataʻanga ʻo e fokotuʻutuʻu ko eni ʻo e ngaahi meʻá. Naʻá ne pehē: “Pea ʻe ʻoua ke fanongonongo ki mamani katoa ʻa e ongoongolelei ko eni ʻo e puleʻanga, ke ai ha fakamatala ki he ngāhi kakai kotoa pe, pea toki hoko ʻa e ngataʻanga.” (Mātiu 24:3, 14) ʻI he taʻu kotoa pē, ʻoku fakamoleki ai ʻe he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻa e ngaahi houa laka hake he pilioná ʻi hono malangaʻi ʻa e ongoongo lelei ʻo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Ka ʻokú ke ʻiloʻi ʻoku toe kau ʻa e kau ʻāngeló ʻi he ngāue ko ení? Naʻe lave ʻa e ʻapositolo ko Sioné ki ha vīsone naʻá ne maʻu, ʻo pehē: “Pea u vakai ha angelo ʻe taha . . . , pea ʻoku ne ʻalu mo ia ʻa e Kosipeli taʻengata ke malangaʻaki kiate kinautolu ʻoku nofo ʻi he fonua, pea ki he puleʻanga kotoa pē, mo e matakali, mo e lea, mo e faʻahinga.” (Fakahā 14:6, 7) ʻOku fakamamafaʻi ʻe he konga Tohi Tapu ko ení ʻa e ngāue mahuʻinga taha ʻa e kau ʻāngeló maʻá e tangatá he ʻaho ní.
ʻOku sio ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ki he fakamoʻoni ʻo e tataki fakaeʻāngeló ʻi heʻenau fakahoko ʻenau ngāue fakamalanga ʻi he matapā-ki-he-matapaá. ʻOku nau faʻa fetaulaki mo e faʻahinga tāutaha ko e toki ʻosi pē ia ʻenau lotu ki ha tokotaha ke ne tokoniʻi kinautolu ke nau mahinoʻi ʻa e ngaahi taumuʻa ʻa e ʻOtuá. Ko ha ola ʻo e tataki fakaeʻāngeló pea mo e ngāue ʻa e Kau Fakamoʻoní tonu, ʻoku hoko ai ʻa e laui kilu ʻi he taʻu taki taha ʻo ʻiloʻi ʻa Sihova. ʻOfa ke ke maʻu ʻaonga mei he ngāue fakahaofi-moʻui ko eni kuo fakahoko ʻi he malumalu ʻo e tataki fakaeʻāngeló.
Fakahoko ʻe he Kau ʻĀngeló e Fakamaau ʻa e ʻOtuá
Neongo ʻoku ʻikai ke fakamafaiʻi kinautolu ke nau fakamāuʻi ʻa e tangatá, ko e kau ʻāngeló ʻoku ʻikai ko ha kau mamata pē kinautolu. (Sione 5:22; Hepelu 12:22, 23) ʻI heʻenau ngāue ko e kau faifakaʻauhá, naʻa nau fakahoko e fakamaau ʻa e ʻOtuá ʻi ha ngaahi taimi he kuohilí. Ko e fakatātaá, naʻe ngāueʻaki ʻe he ʻOtuá ʻa e kau ʻāngelo ʻi heʻene faitau mo e kau ʻIsipite ʻo e kuohilí, ʻa ia naʻa nau tuku pōpula ʻa e kau ʻIsilelí. (Sāme 78:49) Pea ʻi he pō ʻe taha naʻe taaʻi ai ʻe he “angelo ʻa Sihova” ha kau sōtia ʻe toko taha kilu valu mano nima afe ʻi he ʻapitanga ʻo ha fili ʻo e kakai ʻa e ʻOtuá.—2 Tuʻi 19:35.
ʻI he kahaʻú foki, ʻe fakahoko ai ʻe he kau ʻāngeló ʻa e fakamaau fakafili ʻa e ʻOtuá. ʻE hoko mai ʻa Sīsū mo “ene kau agelo malohi, I he afi uloulo moe fai totogi kiate kinautolu oku ikai te nau ilo ae Otua, bea oku ikai talagofua ki he ogoogolelei.” (2 Tesalonaika 1:7, 8, PM) Kae kehe, ko e fakaʻauha ko iá ʻe fakahoko mai ia ki he faʻahinga pē ʻoku ʻikai te nau tali ʻa e pōpoaki ʻoku malangaʻi he taimí ni ʻi māmani lahi fakataha mo e tokoni fakaeʻāngeló. Ko e faʻahinga ʻoku nau fekumi ki he ʻOtuá pea talangofua ki he ngaahi akonaki Fakatohitapú ʻe ʻikai uesia kinautolu.—Sefanaia 2:3.
He houngaʻia moʻoni ē ko kitautolu ki he kau ʻāngelo faitōnungá, ʻa ia ʻoku nau fakahoko maʻu pē ʻa e ngaahi fakahinohino ʻa e ʻOtuá! ʻOku ngāueʻaki kinautolu ʻe Sihova ke tokoniʻi mo maluʻi ʻa ʻene kau sevāniti mateaki ʻi he māmaní. ʻOku tautefito ʻene fakafiemālie ʻeni kia kitautolú koeʻuhí ʻoku ʻi ai ʻa e ngaahi meʻamoʻui laumālie fakatuʻutāmaki ʻoku ui ko e kau tēmeniō ʻa ia ʻoku nau fiemaʻu ke uesia kitautolu.
Kau Tēmenioó —Ko Hai Kinautolu?
Lolotonga ʻa e senituli ʻe 15 hili hono kākaaʻi ʻe Sētane ʻa ʻIvi ʻi ʻĪtení, naʻe fakatokangaʻi ai ʻe he fāmili ʻo e kau ʻāngelo ʻa e ʻOtuá naʻe lavameʻa ʻa Sētane ko e Tēvoló ʻi hono fakatafokiʻi mei he ʻOtuá ʻa e kotoa ʻo e tangatá tuku kehe pē ha niʻihi faitōnunga tokosiʻi, hangē ko ʻĒpeli, ʻĪnoke mo Noá. (Senesi 3:1-7; Hepelu 11:4, 5, 7) Ko e niʻihi ʻo e kau ʻāngeló naʻa nau toe muimui kia Sētane. ʻOku lave ʻa e Tohi Tapú kia kinautolu ko e ngaahi laumālie naʻa nau talangataʻa ʻi he “gaahi aho o Noa.” (1 Pita 3:19, 20, PM) Naʻe anga-fēfē ʻa e hoko ʻo hā mahino ʻenau talangataʻá?
ʻI he taimi ʻo Noá naʻe tukuange ai ʻe ha kau ʻāngelo talangataʻa ʻoku ʻikai ha lave ki honau tokolahí, ʻa honau tuʻunga ʻi he fāmili fakahēvani ʻo e ʻOtuá, ʻo nau ō mai ki he māmaní, pea nau liliu ki he ngaahi sino fakakakano. Ko e hā hono ʻuhingá? Naʻa nau fakatupulekina ha holi ke maʻu ʻa e ngaahi vā fakaefehokotaki fakasino mo e kakai fefiné. Naʻe taki atu eni ki hono fanauʻi kia kinautolu ʻa e fānau naʻe ui ko e kau Nefilimi, ʻa ia naʻa nau hoko ko e kau saianiti anga-fakamālohi. ʻIkai ngata aí, “kuo fakautuutu ʻa e kovi ʻa e tangata ʻi mamani, pea ʻoku kovi ʻata ʻa e filioʻi kotoa pe ʻo e ngaahi fakakaukau ʻa hono loto maʻuaipe.” Kae kehe, naʻe ʻikai ke fakaʻatā ʻe Sihova ia ko e ʻOtuá ʻa hono fakameleʻi ko eni ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá ke hokohoko atu. Naʻá ne ʻomi ha Lōmaki fakaemāmani lahi, ʻa ia naʻe tafiʻi atu ai ʻa e faʻahinga fulikivanu kotoa pē ʻo e tangatá fakataha mo e kau Nefilimí. Ko e kakai pē naʻe fakahaofi moʻuí ko e kau sevāniti faitōnunga ʻa e ʻOtuá.—Senesi 6:1-7, 17; 7:23.
Naʻe hao mei he fakaʻauhá ʻa e kau ʻāngelo angatuʻú ʻi he taimi ʻo e Lōmakí. Ne nau liʻaki ʻa honau sino fakaekakanó pea nau foki ki he nofoʻanga fakalaumālié ko e ngaahi meʻamoʻui laumālie. Hili iá, naʻe ui kinautolu ko e kau tēmeniō. Naʻa nau poupouʻi ʻa e tafaʻaki ʻa Sētane ko e Tēvoló, ʻa ia ʻoku ui ko e “pule ʻo e kau tēmenioó.” (Mātiu 12:24-27, NW) ʻI heʻenau hangē ko honau pulé, ʻoku hoholi ʻa e kau tēmenioó ke lotu ange ʻa e tangatá.
ʻOku fakatuʻutāmaki ʻa e kau tēmenioó, ka ʻoku fiemaʻu ke ʻoua te tau manavahē kia kinautolu. ʻOku fakangatangata ʻa honau mālohí. ʻI he taimi naʻe foki ai ki hēvani ʻa e kau ʻāngelo talangataʻá, naʻe ʻikai toe tali kinautolu ki he fāmili ʻo e kau ʻāngelo faitōnunga ʻa e ʻOtuá. ʻI hono kehé, naʻe tuʻusi kinautolu mei ha fakamaama fakalaumālie pē mei he ʻOtuá, fakataha mo e ʻikai pē ha ʻamanaki ki he kahaʻú. Ko e moʻoni, naʻe fakangatangata kinautolu ki ha tuʻunga ʻo e fakapoʻuli fakalaumālie ʻa ia ʻoku ʻiloa ko e Tātalusi. (2 Pita 2:4) Kuo fakangatangata kinautolu ʻe Sihova ʻaki ʻa e “ngaahi haʻi taʻengata,” koeʻuhí ke nau ʻi he fakapoʻuli fakalaumālié pē. ʻIkai ngata aí, ʻoku ʻikai te nau malava he taimí ni ʻo toe liliu ki ha ngaahi sino fakaetangata.—Siutasi 6.
Ko e Hā ʻOku Totonu Ke Ke Faí?
ʻOku kei feinga mālohi ai pē ʻa e kau tēmenioó ke tākiekina ʻa e tangatá? ʻIo, ʻoku nau fai pehē ʻaki ʻenau hanga ki he “ngaahi tuʻutuʻuni kākā,” pe “ngaahi ngāue fakafaimana,” hangē ko ia naʻe ngāueʻaki ʻe honau pulé, ʻa Sētane ko e Tēvoló. (Efeso 6:11, 12) Kae kehe, ʻi hono ngāueʻaki ʻa e akonaki ʻo e Folofola ʻa e ʻOtuá, ʻe lava ke tau tuʻu mālohi ʻo fakafepakiʻi ʻa e kau tēmenioó. ʻIkai ngata aí, ko e faʻahinga ʻoku nau ʻofa ki he ʻOtuá ʻoku nau ʻi he malumalu ʻo e maluʻi ʻa e kau ʻāngelo mālohí.
He mātuʻaki mahuʻinga moʻoni ē ke ke ako ki he ngaahi fiemaʻu ʻa e ʻOtuá ʻa ia ʻoku ʻomai ʻi he Tohi Tapú pea fai ki he meʻa ʻokú ke akó! ʻE lava ke ke ako lahi ange ʻo kau ki he ngaahi akonaki ʻa e Tohi Tapú ʻaki hoʻo fetuʻutaki ki he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova ʻi ho feituʻú pe ʻi hoʻo tohi ki he kau faipulusi ʻo e makasini ko ení. ʻE fiefia ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ke ako Tohi Tapu taʻetotongi mo koe ʻi ha taimi ʻa ia ʻoku feʻungamālie kia koé.
[Fakamatala ʻi lalo]
a ʻI he Tohi Tapú, ʻoku fakafofongaʻi ʻa e kau ʻāngeló ʻe he kakai lalahi ko e kau tangata. Ko honau fōtunga hāmai ki he faʻahinga ʻo e tangatá naʻe hā maʻu pē ko e kau tangata.
[Puha ʻi he peesi 6]
ʻĀNGELÓ—ANGA HONAU FOKOTUʻUTUʻU MĀÚ
ʻOku fokotuʻutuʻu maau ʻe Sihova hono fuʻu fāmili fakaeʻāngeló ʻi he founga hoko haké:
Ko e ʻāngelo tuʻu-ki-muʻa ʻi he mālohí mo e mafaí ko Maikeli ko e ʻāngelo-pulé, pe Sīsū Kalaisi. (1 Tesalonaika 4:16; Siutasi 9) Ko e kau selāfimí, selupimí mo e kau ʻāngelo kehé ʻoku nau ʻi hono malumalú.
ʻOku maʻu ʻe he kau selāfimí ha tuʻunga māʻolunga ʻaupito ʻi he fokotuʻutuʻu ʻa e ʻOtuá. ʻOku nau hoko ko e kau ngāue ʻi he taloni ʻo e ʻOtuá. Ko honau vāhenga-ngāué ʻoku kau ai ʻa hono talaki ʻa e tuʻunga māʻoniʻoni ʻo e ʻOtuá pea mo hono tauhi ke maʻa fakalaumālie ʻa ʻene kakaí.—Aisea 6:1-3, 6, 7.
ʻOku fakafehokotaki ʻa e kau selupimí mo e taloni ʻo e ʻOtuá pea ʻoku nau pouaki ʻa e tuʻunga ngeia ʻo Sihová.—Sāme 80:1; 99:1; Isikeli 10:1, 2.
Ko e kau ʻāngelo kehé ko e kau fakafofonga kinautolu ʻo Sihova, pea ʻoku nau fakahoko ʻa e finangalo fakaʻotuá.
[Fakatātā ʻi he peesi 4]
Naʻe tataki atu ʻe he ongo ʻāngeló ʻa Lote mo hono ongo ʻofefiné ki he maluʻanga
[Fakatātā ʻi he peesi 5]
ʻI he feinga ʻa e ʻapositolo ko Sioné ke lotu ki he ʻāngeló, naʻe fakahā ange kiate ia: “ʻOua ʻe fai ia!”
[Fakatātā ʻi he peesi 6]
ʻOku fakahoko ʻe he kau ʻāngeló ʻa e fakamaau ʻa e ʻOtuá
[Fakatātā ʻi he peesi 7]
ʻOkú ke maʻu ʻaonga mei he ngāue fakamalanga ʻoku fakahoko ʻi he malumalu ʻo e tataki fakaeʻāngeló?