¿Jastal yaʼunej sakbʼuk sok skoltunej ja sbʼiʼil ja sTat ja Jesús, ja Jyoba?

1, 2. a) ¿Jasa skʼulan ja Jesús ja akwal bʼajtanto oj chamuki? b) ¿Jas sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel ja bʼa artikulo it?

WAJNI bʼa jun och akwal jueves. Wantoxa kʼe ja 14 bʼa nisán bʼa jabʼil 33 sok tʼusanxta skʼana bʼa oj chʼaykʼujolajuk ja Jesús, oj kʼulajuk jusgar, oj aljuk ke ay smul, ixta oj iljuk sok oj miljuk. Ja yeʼn tini tsoman soka sjekabʼanumik ja bʼa xchabʼil piso bʼa jun naʼits. Yajni chʼakye jun cena jel chaʼanyabʼal, ja Jesús xchʼakakan yaljel yabʼye yaljelik bʼa jel stsatsankʼujolani. Sok bʼajtanto ke oj chʼak eluke, ja Jesús skʼulan jun orasyon bʼa jel nikwani. Ja jekabʼanum Juan ya ochkan juʼun, sok tini wa xtaʼatik bʼa Juan kapitulo 17.

² Ja bʼa artikulo it oj kiltik jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik ja bʼa orasyon skʼulan ja Jesús: ¿jastik wan chamel skʼujol ja bʼa ekʼele jaw sok jasa mas tʼilan yila ja yajni ajyi sakʼan ja bʼa Luʼumi?

«KAʼUNEJ SNAʼE JAWA BʼIʼILI»

3. ¿Jasa yala ja Jesús sbʼaja sbʼiʼil ja Jyoba, sok jas kʼan yale? (Juan 17:​6, 26).

³ Ja bʼa yorasyon skʼulan ja Jesús, yala yabʼ ja Jyoba: «Kaʼunej snaʼe jawa bʼiʼili». Sok chikani lek ke jelni tʼilan yila ja Jesús, pes yala chabʼ ekʼele (kʼuman ja Juan 17:​6, 26). ¿Yuj maʼ kʼan yal ke sjeʼunejyi ja snebʼumanik ke ja Dyosi sbʼiʼil Jyoba? Chikani lek ke miyuk. Ja yeʼnleʼi wani snaʼawe lek, yujni judíoʼe sok ja sbʼiʼil ja Dyosi wani xtax jitsan mil ekʼele ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Hebreo. Yajni yala ke sjeʼunejyile ja sbʼiʼil ja Dyosi, ja Jesusi kʼan yal ke sjeʼunejyile ja jas tikʼe kristyano kʼotel ja Jyoba. Bʼa tini chʼikan ja jas wa skʼana, ja jastik wa skʼulani sok ja smodoʼiki. Mini ay pilan bʼa wa snaʼa sbʼaj lek ja Jyoba ke ja Jesús, ja yuj mini ay pilan maʼ wa xbʼobʼ sjeyile jitsan jastik bʼa Jyoba jastal ja Jesús.

4, 5. a) ¿Jastal oj bʼobʼ ilxuk chaʼanyabʼal ja sbʼiʼil june? Cholo sok jun sjejel. b) ¿Jastal kʼot yile chaʼanyabʼal ja sbʼiʼil ja Jyoba ja jekabʼanumiki?

⁴ La kaltik jun sjejel, pensaraʼan ke ja bʼa wa kongregasyon ay jun ansyano sbʼiʼil David sok cirujano. Bʼobʼta ayxa jitsan tyempo waxa naʼa sbʼaj. Pe la jpensaraʼuktik ke jun kʼakʼu maloʼaxiya. Pe wegoxta ijiya ja bʼa hospital wa x-aʼtiji ja hermano jaw sok wa xya makunuk ja snajel yiʼoj bʼa mi oj chaman. ¿Anke mastoni oja yajtay ja wego? Sok bʼobʼta kada ekʼele oja wabʼ ja sbʼiʼil ja hermano jaw ojni juluka kʼujol ja bʼa jas skʼulani. Ja David mixa kechan kʼoteluk jun ansyano ja bʼa wa kongregasyon, cha yeʼnani kʼotel ja maʼ skoltaya bʼa mi oj chaman. Wa xkʼan kaltik, jelxani chaʼanyabʼal kʼotel bʼa weʼna.

⁵ Anima ja snebʼumanik ja Jesús wanxa snaʼawe sbʼaj ja sbʼiʼil ja Jyoba, ja yeʼnleʼi mastonike oj snaʼe sbʼaj ja maʼ jach wa sbʼiʼilani. Ja yuj ja sbʼiʼil ja Jyoba jelni chaʼanyabʼal kʼot bʼa yeʼnle. ¿Jastal modo? Jani stsʼakatal yuja jas xcholo ja Jesús. Ja yeʼn xchiktesni lek ja smodoʼik ja sTati sok yibʼanal ja jas skʼulani sok yalaʼi. Yajni yilawe jastal sjeʼa ja Jesús sok jastal yila ja kristyanoʼiki, ja jekabʼanumiki kʼotni snaʼe sbʼaj mas ja Jyoba (Juan 14:9; 17:3).

«YUJA WA BʼIʼILI, JA IT WEʼNA WAKIʼI»

6. ¿Jas kʼan yal ja Jesús yajni yala ke yeʼn ja Jyoba ajiyiyuj ja sbʼiʼili? (Juan 17:​11, 12).

⁶ Yaljel sbʼaja snebʼumaniki, ja Jesús yala yabʼ ja Jyoba ja bʼa yorasyon: «Talnaye yuja wa bʼiʼili, ja it weʼna wakiʼi» (kʼuman ja Juan 17:​11, 12). ¿Wan maʼ stojolan ja it ke ja Jesús cha wa xbʼobʼ ajuk sbʼiʼiluk Jyoba? Miyuk. Ja bʼa yorasyoni, ja Jesús yala sbʼaja sbʼiʼil ja Jyoba «yuja wa bʼiʼili». Ja yuj ja Jesusi mini tukbʼi ja sbʼiʼili, mini kʼe sbʼiʼiluk «Jyoba». Anto, ¿jas kʼan yal yajni yala ke ja Jyoba ajiyiyuj ja sbʼiʼili? Bʼajtan, ja Jesús yeʼnani jak bʼa sparte sok yakʼa rason ja Jyoba. Jak bʼa sbʼiʼil ja sTati sok skʼulan jastik jel chaʼanyabʼal bʼa sbʼiʼil (Juan 5:43; 10:25). Chomajkil, ja sbʼiʼil ja Jesús wa stojolan «ja Jyoba yeʼn ja koltanum». Jastalni wa xkilatik, ja jas wa stojolan ja sbʼiʼil ja Jesús tini chʼikan ja sbʼiʼil ja Jyoba.

7. Cholo sok jun sjejel jas yuj ja Jesús bʼobʼ kʼumanuk bʼa sbʼiʼil ja Jyoba.

⁷ Bʼa oj kabʼtik lek stojol, la kiltik ja sjejel it. Jun mandaranum wani xbʼobʼ ya ochuk june maʼ oj kʼumanuk bʼa sbʼiʼil: wa x-aji sbʼiʼiluk embajador. Masan ja bʼa jutsʼin jaw, ja jas oj yal ja embajadori, junxtani oj kʼotuk jastalni ja bʼa mandaranumi. Jastalni jaw, ja Jyoba stʼojo ja Jesús bʼa oj kʼumanuk bʼa sparte sok yayi ja cholal bʼa oj kʼumanuk bʼa sbʼiʼil (Mat. 21:9; Luc. 13:35).

8. ¿Jastal modo tey ja sbʼiʼil ja Jyoba bʼa Jesús bʼajtanto oj jakuk ja bʼa luʼum? (Éxodo 23:​20, 21).

⁸ Ja Biblia wa xyala ke ja Jesús jani ja Yabʼali, yujni ja Jyoba yaʼunej makunuk jastal yakʼa ekʼ rason bʼa oj yayi ekʼ rasonik sok tojelalik ja anjelik sok ja kristyanoʼiki (Juan 1:​1-3). Ja Jesús bʼobʼta yeʼnani waj ja anjel bʼa sjeka ja Jyoba bʼa stojel sok stalnajel ja israʼelenyoʼik yajni wajume ja bʼa desierto. ¿Jas yuj tʼilan skʼuʼaneyi ja anjel jaw? Ja Jyoba yala ja rason it: «Yujni ja jbʼiʼili tey soka yeʼn» (kʼuman ja Éxodo 23:​20, 21).a ¿Jastal modo ti ajyi ja sbʼiʼil ja Jyoba «soka» Jesús? Jani yuja yeʼn ja yakʼa rasoni sok ja maʼ mero wa skoltay ja Jyoba bʼa oj ajyuk sak ja sbʼiʼili.

«TAT, TOYO JAWA BʼIʼILI»

9. ¿Jastal wa xnaʼatik ke ja Jesús jelni tʼilan yila ja sbʼiʼil ja Jyoba? Cholo.

⁹ Jastalni kilatikta, asta bʼajtanto oj jakuk ja Jesús ja bʼa luʼumi, jelxani tʼilan xyila ja sbʼiʼil ja Jyoba. Junxtani wa xbʼobʼ alxuk ja yajni ti ajyi bʼa luʼumi. Sjeʼa sok yibʼanal ja jas skʼulani ke ja sbʼiʼil ja Jyoba jani mas tʼilan bʼa yeʼna. Yajni chʼakumxa ja yaʼteli, ja Jesús skʼanayi ja Jyoba: «Tat, toyo jawa bʼiʼili». Wegoxta jakʼjiyi tsats lek yuja sTat masan bʼa satkʼinal: «Jtoyunejxaniʼa sok ojni cha jtoye» (Juan 12:28).

10, 11. a) ¿Jastal yayi stoyjel ja Jesús ja sbʼiʼil ja Jyoba? (Cha kʼela ja dibujo). b) ¿Jas yuj jel tʼilan oj katik sakbʼuk sok skoltajel ja sbʼiʼil ja Jyoba?

¹⁰ Ja Jesús stoyo ja sbʼiʼil ja sTati. ¿Jastal skʼulan? Jun modo, jani stajelyi tiʼal ja tuk ja tsamalik modoʼalik bʼa Jyoba sok ja jastik chaʼanyabʼal skʼuluneji. Pe mini kechanuk skʼulan ja jaw bʼa stoyjelyi ja sbʼiʼili, ja yeʼn wani snaʼa ke ja sbʼiʼil ja Jyoba tʼilani oj axuk sakbʼuk sok skoltajel ja jastal akʼubʼal kuxbʼuki.b Ja Jesús sjeʼa ke jelni tʼilan ja it yajni sjeʼayi ja snebʼumanik jastal oj yaweyi orasyon. Ja yeʼn yala: «Jtatikon teya bʼa satkʼinal, aʼaxuk sakbʼuk jawa bʼiʼili» (Mat. 6:9).

¹¹ ¿Jas yuj tʼilan oj katik sakbʼuk sok oj jkoltaytik ja sbʼiʼil ja Jyoba? Yujni ja bʼa tsamal lugar bʼa Edén, ja Satanás yabʼaltay ja Jyoba Dyos yaljel ke ja yeʼni juni abʼaltanum sok wani stimjel ja Adán sok ja Eva bʼa jun jasunuk lek (Gén. 3:​1-5). Ja Dyablo cha kʼan xchiktes ke ja jastal wa skʼulan ja Jyoba ja jastiki mini jaʼuk ja stojolili. Ja abʼalik jaw jani ya kuxbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba. Mas tsaʼan, ja bʼa styempo ja Job, ja Satanás yala ke yibʼanal ja matik wa xyaʼteltaye ja Jyoba, jaʼitani yuja jas wa x-ajiyileʼi. Sok ja abʼaltanum jaw, yala ke ja kristyanoʼiki ojni yaʼekan yaʼteltajel ja Jyoba ja yajni x-ekʼ sbʼaje wokolik yujni mi syajtaye meran (Job 1:​9-11; 2:4). Wani xkʼanxi tyempo bʼa oj ilxuk machun wan yaljel ja smeranili, ta jaʼa Jyoba ma jaʼa Satanás.

«WA XKAʼA JA JSAKʼANILI»

12. ¿Jasa puesto ajyi oj skʼuluk ja Jesús yuja wa syajtay ja sbʼiʼil ja Jyoba?

¹² Ja Jesús jelni syajtay ja sTati sok skʼana oj skʼuluk ja janekʼ wa xbʼobʼyuj bʼa yajel sakbʼuk sok skoltajel ja sbʼiʼil ja Jyoba. Ja yuj yala: «Wa xkaʼa ja jsakʼanili» (Juan 10:​17, 18). Ja yeʼn puestoni ajyi bʼa oj chamuk yuja sbʼiʼil ja Jyoba.c Ja Adán sok ja Eva, ja bʼajtan chabʼ kristyano bʼa toj wajye, ochye kontra sok ja Jyoba sok ja ochye akuerdo soka Satanás. Pe ja Jesús puesto ajyi bʼa oj jakuk ja bʼa luʼumi sok sjejel janekʼto wa syajtay ja Jyoba ajyel kʼuʼabʼal bʼa snajtil ja sakʼanili (Heb. 4:15; 5:​7-10). Kʼuʼabʼal ajyi man milji ja bʼa poste bʼa yijel wokoli (Heb. 12:2). Sok jachuk sjeʼa janekʼto wa syajtay ja Jyoba sok ja sbʼiʼili.

13. ¿Jas yuj mini ay pilan yuja Jesús bʼa sjejel ke yeʼnani ja Satanás ja maʼ wan slejel abʼal? (Cha kʼela ja dibujo).

¹³ Bʼa yibʼanal ja jas skʼulan ja Jesús, sjeʼa jaman lek ke yeʼnani ja Satanás ja maʼ wan slejel abʼali sok mi jaʼuk ja Jyoba (Juan 8:44). Ja Jesús jani ja kristyano bʼa sutanal ja luʼum bʼa wa snaʼa sbʼaj lek ja Jyoba. Lekbʼi meranuk tʼusan ja bʼa abʼalik yala ja Satanás sbʼaja Jyoba, ja Jesús ojni snaʼe. Pe ja yeʼn tolabida puesto ajyi bʼa oj skoltay ja sbʼiʼil ja Jyoba, wa xkʼan kaltik, ja jastal wa xnaji sbʼaji. Asta yajni lajansok jipjitakan yuja Jyoba, puesto ajyi bʼa oj chamuk ke yuj oj xchʼaykʼujoluk ja sTat bʼa jel xyajtani (Mat. 27:46).d

«JCHʼAKATA [. . .] JA AʼTEL AWAKIʼI»

14. ¿Jastal ya koʼ slekila ja Jyoba ja Jesús yuja ajyi toji?

¹⁴ Ja orasyon skʼulan ja akwal bʼajtanto oj chamuki, ja Jesús yala yabʼ ja Jyoba: «Jchʼakata [. . .] ja aʼtel awakiʼi». Ja yeʼn wani sjipa lek skʼujol bʼa oj ajuk koʼuk slekilal yuja Jyoba yuja ajyel toji (Juan 17:​4, 5). Sok stojolni ay lek. Ja Jyoba mini yaʼakan bʼa ti oj kanuk ja sakʼanil ja bʼa kʼeʼeni (Hech. 2:​23, 24). Ya sakʼwuk sok yayi jun cholal masto chaʼanyabʼal ja bʼa satkʼinali (Filip. 2:​8, 9). Jitsan jabʼil tsaʼan, ja Jesús kʼe ya mandar jastal rey ja bʼa sGobyerno ja Dyosi. ¿Jasa oj lajxukyuj ja gobyerno jaw? Ja Jesús xcholo yajni sjeʼa jach oj jkʼantikyi ja Jyoba: «Ajakuk jawa Gobyerno. Akʼulaxuk ja jas waxa kʼana ja bʼa luʼumi, jastalni wan kʼulaxel ja bʼa satkʼinali» (Mat. 6:10).

15. ¿Jas mas oj lajxukyuj ja Jesús?

¹⁵ Ja Jesús ojxtani tiroʼanuksok ja skontraʼik ja Dyos sok oj xchʼay snajel ja matik malo ja bʼa Armagedón (Apoc. 16:​14, 16; 19:​11-16). Tixa oj sjip koʼ ja Satanás ja bʼa «chaʼanil kʼeʼeni», jun lugar bʼa kechan wa senyaʼan bʼa ti oj ajyuk lutan sok mi jas oj bʼobʼ skʼuluk (Apoc. 20:​1-3). Tsaʼan, oj kʼe ya mandar bʼa Mil Jabʼil bʼa oj yijan lamanil ja bʼa Luʼumi sok oj skoltay ja kristyanoʼik bʼa oj kʼotuke toj. Oj ya sakʼwuk ja matik chameli sok ojni ya paxuk jun tsamal lugar yibʼanal ja Luʼumi. Jachuk oj kʼot smeranil ja jas wa skʼana ja Jyoba (Apoc. 21:​1-4).

16. ¿Jastal oj ajyuk ja jsakʼaniltik ja yajni xchʼak ja mandaranel bʼa Mil Jabʼili?

¹⁶ ¿Jastalxa oj ajyuk ja jsakʼaniltik ja yajni xchʼak ja mandaranel bʼa Mil Jabʼili? Ja mulali ojni chʼaysnajel. Ja kristyanoʼiki mixani oj skʼane perdon yuja smule bʼa sbʼiʼil ja Jesús; mixani maʼ oj kʼumanuk yuj keʼntik sok mixani sacerdoteʼik bʼa oj mojxukotik soka Jyoba. Ja «último kontraʼal, ja chamelali, ojni chʼaysnajel». Ja matik chameli oj sakʼwuke. Yibʼanal ja matik oj ajyuk bʼa Luʼumi ojxa kʼotuke toj (1 Cor. 15:​25, 26).

17, 18. a) ¿Jasa oj ekʼuk ja bʼa xchʼakulabʼil ja mandaranel bʼa Mil Jabʼili? b) ¿Jas oj skʼuluk ja Jesús yajni xchʼak ja smandaraneli? (1 Corintios 15:​24, 28; cha kʼela ja dibujo).

¹⁷ ¿Jas mas oj ekʼuk ja bʼa xchʼakulabʼil ja bʼa smandaranel bʼa Mil Jabʼili? Juni jasunuk jel chaʼanyabʼal. Tini oj kʼot tikʼan ja kʼumal kʼeʼel sbʼaja sbʼiʼil ja Jyoba. Ja bʼa tsamal lugar bʼa Edén, ja Satanás yale ke ja Jyoba juni leʼa abʼal sok juni mandaranum jel malo bʼa mi syajtay ja kristyanoʼiki. Snajtil ja tyempo ekʼeljani, ja yaʼtijumik ja Jyoba tikʼanxta yaʼunejeyi sakbʼuk ja sbʼiʼili. Yajni xchʼak ja Mil Jabʼili, ja jastal wa xnaji sbʼaji sakxani lek oj ajyuk. Ja kala Tatik bʼa satkʼinali sjeʼatani lek ke meran wa skʼanawotik.

¹⁸ Yibʼanal ja kristyanoʼiki ojni kʼot snaʼe ke mi meranuk ja jas yala ja Satanás sbʼaja Jyoba. ¿Jas oj skʼuluk ja Jesús yajni xchʼak ja smandaraneli? ¿Oj maʼ snochyi ja sjejel ja Satanás sok oj och kontra soka Jyoba? ¡Miniʼa! (Kʼuman ja 1 Corintios 15:​24, 28). Ja Jesús tukni lek. Ojni yayi kumxuk ja sGobyerno ja sTati sok ibʼ kʼabʼal oj ajyuk ja bʼa smandaraneli. Puesto oj ajyuk skʼulajel yuja jel syajtay ja Jyoba.

19. ¿Jastal wa xyila ja Jesús ja sbʼiʼil ja Jyoba?

¹⁹ Jakʼayuj ja Jyoba puesto ajyi bʼa oj yayi ja sbʼiʼil ja skeremi bʼa oj kʼumanuk bʼa sparte yeʼna, sok ja Jesús jachni mero skʼulunej ja cholal akʼubʼalyiʼi. Anto, ¿jastal wa xyila ja Jesús ja sbʼiʼil ja Jyoba? Jelni chaʼanyabʼal juntiro bʼa yeʼna. Puesto ajyi bʼa oj chamuk yuja bʼiʼilal jaw sok puestoni oj ajyuk bʼa oj yayi kumxuk yibʼanal ja Jyoba ja bʼa xchʼakulabʼil ja bʼa mandaranel bʼa Mil Jabʼili. ¿Jastal oj jnochtik ja sjejel wa xyaʼa? Ja sjakʼjeli ojni kiltik ja bʼa artikulo ti nochani.