¿Jastal kʼotel bʼa keʼntik ja sbʼiʼil ja Jyoba?

1, 2. ¿Jastal wa xnaʼatik ke bʼa Jesús mey jun jasun mas tʼilan ke yuja sbʼiʼil ja Jyoba?

BʼA JESÚS mini ay jun jasun mas tʼilan ke yuja sbʼiʼil ja Jyoba. Yeʼnani mero ja maʼ wa skoltay ja sbʼiʼil ja stati. Jastalni kilatik ja bʼa artikulo ekʼta, puesto ajyi bʼa oj chamuk yuja bʼiʼilal Jyoba bʼa skoltajel ja jastal wa xnaji sbʼaji (Mar. 14:36; Heb. 10:​7-9). Sok yajni xchʼak ja smandaranel bʼa Mil Jabʼili, puesto oj ajyuk bʼa yajel kumxukyi ja cholal bʼa yajel sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba (1 Cor. 15:​26-28). Yibʼanal ja jas skʼulunej sok oj skʼuluk ja Jesús yuja sbʼiʼil ja Jyoba wa xchiktes ja niwan yajtanel yiʼoj sbʼaja sTati.

² Ja Jesús jak ja bʼa luʼumi bʼa sparte ja sTati (Juan 5:43; 12:13). Sjeʼayile ja snebʼumanik ja sbʼiʼil ja sTati (Juan 17:​6, 26). Sjeʼa sok skʼulan milagroʼik bʼa sbʼiʼil Jyoba (Juan 10:25). Bʼa jun orasyon, yajni ja wan yaljel sbʼaja snebʼumaniki skʼanayi ja Jyoba «talnaye yuja wa bʼiʼili» (Juan 17:11). Ja yujil ta ja Jesús jel chaʼanyabʼal yila ja sbʼiʼil ja Jyoba, ¿jastal lek june wa xyala ke snochuman Kristo yajni mi snaʼa sok mi xya makunuk ja sbʼiʼil ja Jyoba?

3. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

³ Ja meran snochumanik Kristo, wa xkʼujolantik bʼa snochjel ja sjejel yaʼa ja Jesús, ja yuj ja sbʼiʼil ja sTati jelni tʼilan bʼa keʼntik (1 Ped. 2:21). Ja bʼa artikulo it oj kiltik ke ja matik wa xcholowe ja «lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi» yiʼoje ja sbʼiʼil ja Jyoba (Mat. 24:14). Cha oj kiltik jas wa stojolan kada jujune bʼa keʼntik ja sbʼiʼil ja Jyoba.

«JUN CHONABʼ BʼA OJ YIʼ JA SBʼIʼILI»

4. a) ¿Jasa yala yabʼ ja Jesús ja snebʼumanik yajni ojxta kumxuk ja bʼa satkʼinali? b) ¿Jas sjobʼjelik oj katikyi sjakʼjel?

⁴ Yajni ojxta kumxuk bʼa satkʼinal ja Jesusi, yala yabʼye ja snebʼumaniki: «Ojni ajukawilex ipal yajni xkoʼ abʼajex ja yip ja Dyosi. Sok oj kʼotanik jtestigoʼik ja bʼa Jerusalén, bʼa yibʼanal ja Judea sok ja Samaria, sok bʼa yibʼanal ja luʼumi» (Hech. 1:8). Ja yuj ja lekil rasoniki mini kechanuk oj cholxuk ja bʼa Israel, yajni x-ekʼ ja tyempo, kristyanoʼik bʼa yibʼanal ja chonabʼiki ojni bʼobʼ kʼotuke nebʼumanik bʼa Jesús (Mat. 28:​19, 20). Pe ja Jesús cha yala yabʼye: «Oj kʼotanik jtestigoʼik». ¿Wan maʼ stojolan ja jaw ke ja ajkʼach nebʼumaniki kechan oj kʼotuke testigo bʼa Jesús ma ojni cha kʼot snaʼe ja sbʼiʼil ja Jyoba? Ja kapitulo 15 bʼa Hechos wa skoltayotik stajel ja sjakʼjeli.

5. ¿Jastal sjeʼawe ja jekabʼanumik sok ja ansyanoʼik bʼa Jerusalén ja stʼilanil bʼa snajel ja sbʼiʼil ja Jyoba? (Cha kʼela ja dibujo).

⁵ Ja bʼa jabʼil 49, ja jekabʼanumik sok ja ansyanoʼik bʼa Jerusalén stsomo sbʼaje bʼa stajel tiʼal ja jasa oj skʼuluke ja matik mi judíoʼuke bʼa oj ochuke snochumanik Kristo. Ja bʼa xchʼakulabʼil ja sreunioneʼi, ja Santiago ja majan yermano ja Jesús yala: «Ja Simeón [ma Pedro] xcholunej kabʼtik tsʼikan lek jastal ja sbʼajtanil ekʼele yaʼa sat ja Dyos ja matik mi judíoʼuki bʼa oj ya eluk jun chonabʼ bʼa oj yiʼ ja sbʼiʼili». ¿Maʼ sbʼiʼil? Stajel tiʼal sbʼaja jas stsʼijbʼan ja aluman Amós, yala: «Bʼa jachuk ja winike oj kanukeʼi oj yaʼteltaye ja Jyoba soka kristyanoʼik bʼa yibʼanal ja chonabʼiki, kristyano jumasaʼ bʼa oj yiʼe ja jbʼiʼili. Jach wa xyala ja Jyoba» (Hech. 15:​14-18). Ja yuj ja ajkʼach nebʼumaniki mini kechan oj snebʼe jastik bʼa Jyoba, cha ojni ajuk sbʼiʼiluke soka sbʼiʼil ja Dyosi. Bʼa tuk yaljel, ojni najuk sbʼaje soka bʼiʼilal jaw sok oj sjeʼeyi ja tuki.

6, 7. a) ¿Jas yuj jak ja Jesús ja bʼa luʼumi? b) ¿Jas rason mas tʼilan yuja jak ja Jesús ja bʼa luʼumi?

⁶ La ka jul jkʼujoltik ke ja sbʼiʼil ja Jesús wa stojolan «ja Jyoba Yeʼn Koltanum». Sok jachni waji: ja Jyoba ya makunuk ja Jesús bʼa skoltajel yibʼanal ja kristyanoʼik bʼa ayiʼoje skʼuʼajeli. Ja Jesús jak ja bʼa luʼumi bʼa yajel ja sakʼanili yuja kristyanoʼiki (Mat. 20:28). Yajni stupu ja koltaneli yaʼakan ke yibʼanal ja kristyano oj ajuk perdon ja smuleʼi sok sakʼanil bʼa tolabida (Juan 3:16).

⁷ Pe ¿jas yuj wa xmakuniyujile ja koltanel ja kristyanoʼiki? Jani yuja jas ekʼ ja bʼa tsamal lugar bʼa Edén. Jastalni kilatik ja bʼa artikulo ekʼta, ja bʼajtan jnantatiki, ja Adán sok ja Eva, skontraʼane ja Jyoba sok chʼayujile ja smajlajel bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida (Gén. 3:​6, 24). Pe aytoni chʼikan jun jasunuk mas jel tʼilan ke yuj skoltajel ja kristyanoʼiki: jani ja abʼal leʼubʼal yi ja sbʼiʼil ja Jyoba (Gén. 3:​4, 5). Ja yuj ja skoltajele ja yintil ja Adán sok ja Eva tini chʼikansok jun jasunuk masto jel tʼilan: yajel sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba. Yuja Jesús yeʼn kʼumani bʼa sparte ja sTati sok yiʼojni toj lek ja sbʼiʼili, yeʼnani mas koltani bʼa yajel sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba.

8. ¿Jasa tʼilan skisawe sok yabʼye stojol ja matik ochye snebʼuman ja Jesús?

⁸ Yibʼanal ja matik ochye snebʼumanik Jesús, tanto ja judíoʼik sok ja matik mi judíoʼuki, tʼilani oj yabʼye stojol ke ja maʼ wa xyaʼakan ke oj staʼe skoltajeleʼi, jani ja sTat ja Jesús, ja Jyoba (Juan 17:3). Chomajkil, jastalni ja Jesús, ojni najuk sbʼaje yuja sbʼiʼil ja Dyosi. Cha tʼilani oj yabʼye stojol ja stʼilanil bʼa yajel sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba, yujni ta skʼulane ojni staʼ skoltajele (Hech. 2:​21, 22). Ja yuj yibʼanal ja tojik snebʼumanik ja Jesús tʼilani oj snebʼe bʼa Jyoba sok bʼa Jesús. Jakʼayuj ja orasyon wa xtaʼatik ja bʼa Juan 17 wa xchʼakakan soka yaljelik iti: «Ja keʼn kaʼunej snaʼe jawa bʼiʼili, sok mini oj kakan yajel snaʼe, bʼa jachuk ja yajalkʼujol ayajtayonsoki ti oj ajyuksoke sok jaxa keʼn lajan oj ajyukonsoke» (Juan 17:26).

«WEʼNLEX JA JTESTIGOʼIK»

9. ¿Jastal oj yile ja sbʼiʼil ja Jyoba ja meran snochumanik Kristo?

⁹ Jastalni kilatikta, ja yajel sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba, tʼilani oj kʼot jun jasunuk jel tʼilan bʼa yibʼanale ja meran snochumanik Kristo (Mat. 6:​9, 10). Bʼa keʼntik, ja sbʼiʼil ja Jyoba mastoni ekʼxel yuj pilan bʼiʼilal. Sok tʼilani oj jetik soka jmodotiki. ¿Jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj koltanukotik ja bʼa yajel sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba sok sjejel ke mini meranuk ja abʼalik yalunej ja Satanás?

10. ¿Jasa oj kʼulajuk jusgar wa staʼa tiʼal ja bʼa kapitulo 42 man 44 ja bʼa libro bʼa Isaías? (Isaías 43:9; 44:​7-9; cha kʼela ja dibujo).

¹⁰ Ja bʼa kapituloʼik 42 man 44 ja bʼa libro bʼa Isaías, wa xcholo jasa wantik skʼulajel ja keʼntik bʼa yajel sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba. Ja tiwi, wan stajel tiʼal bʼa jun kʼumal bʼa kechan wa senyaʼan sok bʼa oj kʼe sjobʼ sbʼaje machunkiluk ja Dyos smeranili. Ja Jyoba wani xya och prueba ja matik wa xyalawe ke kʼotele dyos bʼa oj sjeʼe ta meran kʼotele dyos. Cha wa skʼanayile ke aʼajyuk testigoʼik bʼa oj yale ja jasun yaluneje ja matik kʼotelebʼi dyosi. Pe mini jun testigo oj sjeʼ ke meran (kʼuman ja Isaías 43:9; 44:​7-9).

11. Jastalni wa xyala ja Isaías 43:​10-12, ¿jasa wa xyala yabʼ ja yaʼtijumik ja Jyoba?

¹¹ (Kʼuman ja Isaías 43:​10-12). Ja Jyoba wa xyala yabʼ ja yaʼtijumiki: «Weʼnlex ja jtestigoʼik [ ...], sok keʼnon jawa Dyosi». Wa skʼanayile ke ayaʼe sjakʼjel ja sjobʼjel it: «¿Ay maʼ pilan Dyos yuja keʼn?» (Is. 44:8). Ja keʼntiki ayni kiʼojtik ja niwan cholal bʼa yajelyi sjakʼjel ja sjobʼjel jaw. Soka jas wa xkalatiki sok ja jmodotiki, wani xjeʼatik ke ja Jyoba yeʼnani ja único Dyos smeranili sok ja sbʼiʼili mastoni ekʼxel yuj yibʼanal ja tuk bʼiʼilaliki. Yuja jastal wa xkiʼajtik ja jsakʼaniltiki, wani xjeʼatik ke wa xyajtaytik sok spetsanil jkʼujoltik ja Jyoba sok kʼuʼabʼal aytik ama jel wokol xya ajyuk ja jastik ja Satanás. Jachuk wani xbʼobʼ koltanukotik bʼa oj sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Dyosi.

12. ¿Jastal kʼot smeranil ja jas aljikan ja bʼa Isaías 40:​3, 5?

¹² Ja Isaías cha yalanikan ke ay maʼ oj xchap ‹ja sbʼej ja Jyoba› (Is. 40:3; nota). ¿Jastal kʼot smeranil ja jas yalaʼi? Ja Juan ja maʼ wa xya yiʼ jaʼ ja kristyano, xchapayi ja sbʼej ja Jesús bʼa jak bʼa sbʼiʼil ja Jyoba sok kʼumani bʼa sbʼiʼil Jyoba (Mat. 3:3; Mar. 1:​2-4; Luc. 3:​3-6). Ja Isaías cha yalanikan ke «Ojni chiknajuk ja sniwanil ja Jyoba» (Is. 40:5). ¿Jastal kʼot smeranil ja yaljelik jaw? Yajni ja Jesús jak ja bʼa luʼumi, jani sjeʼa ja jastal mero kʼotel ja sTati bʼa lajansok yeʼnani jak ja Jyoba ja bʼa Luʼumi (Juan 12:45).

13. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja Jesús?

¹³ Yajni wa xkoltaytik ja sbʼiʼil ja Jyoba ma ja jastal wa xnaji sbʼaji, wanotikni snochjel ja Jesukristo. Jastalni ja yeʼn, testigoʼotik bʼa Jyoba Dyos. Kiʼojtik ja sbʼiʼil ja Jyoba sok wa xtaʼatikyi tiʼal ja kristyano sbʼaja tsamalik skʼulbʼeni. Pe bʼa oj katik kʼotuk ja cholal kiʼojtiki, tʼilani oj tatikyile tiʼal bʼa yibʼanal ja jas skʼulunej sok ja jas oj skʼuluk ja Jesús bʼa yajel sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba (Hech. 1:8). Ja Jesús yeʼnani ja testigo bʼa Jyoba mas tʼilani, sok ja keʼntiki wa xnochotik ja jas wa skʼulani (Apoc. 1:5). Pe ¿bʼa jas modo wa xjeʼatik ke jel tʼilan bʼa keʼntik ja sbʼiʼil ja Jyoba?

¿JAS WA STOJOLAN BʼA KEʼNTIK JA SBʼIʼIL JA JYOBA?

14. Jastalni wa xyala ja Salmo 105:​3, ¿jastal wa xkabʼtik ja sbʼiʼil ja Jyoba?

¹⁴ Jelni gustoʼaytik yuja sbʼiʼil ja Jyoba (kʼuman ja Salmo 105:3). Sok ja Jyoba jelni xgustoʼaxi yuja gustoxta wa xtaʼatik tiʼal ja sbʼiʼili sok wa xtoyo jbʼajtik yuj yeʼna (Jer. 9:​23, 24; 1 Cor. 1:31; 2 Cor. 10:17). Stoyjel jbʼajtik bʼa Jyoba wa stojolan jel gusto aytik yuja yeʼn ja jDyostiki. Bʼa keʼntik juni chaʼan cholal yijel ja sbʼiʼil ja Jyoba sok koltanel bʼa yajel sakbʼuk ja jastal wa xnaji sbʼaji. Mokni kʼixwukotik ja oj najuk jbʼajtik jastal testigoʼik bʼa Jyoba, sea bʼa kaʼteltik, bʼa eskuela, ja bʼa jlugartik ma chikan bʼa wala taxtika. Ja Dyablo mi skʼana ke oj jetikyi ja tuk ja sbʼiʼil ja Jyoba (Jer. 11:21; Apoc. 12:17). Chomajkil, ja yeʼn soka yalumanik mi meranuki, wani skʼanawe ke ja kristyanoʼik oj chʼay skʼujole ja sbʼiʼil ja Jyoba (Jer. 23:​26, 27). Pe ja keʼntiki jelni xyajtaytik ja sbʼiʼil ja Jyoba sok wani xkʼanatik oj tsʼebʼantaytik «kada kʼakʼu» (Sal. 5:11; 89:16).

15. ¿Jasa ti chʼikan stajel tiʼal ja sbʼiʼil ja Jyoba?

¹⁵ Mini xkaʼatikan stajel tiʼal ja sbʼiʼil ja Jyoba (Joel 2:32; Rom. 10:​13, 14). Stajel tiʼal ja sbʼiʼil ja Jyoba ay jas mas ti chʼikan ke yuj snajel sok yajel makunuk ja mero sbʼiʼili. Tini chʼikan snajel jastal, sjipjel jkʼujoltik bʼa yeʼn, slejel ja skoltaneli sok ja stojelali (Sal. 20:7; 99:6; 116:4; 145:18). Chomajkil, tini chʼikan stajelyile tiʼal ja kristyanoʼik ja sbʼiʼili sok ja smodoʼiki sok stsatsankʼujolajele bʼa oj sutxuk skʼujole sok stukbʼesel ja jas tʼilani bʼa lek oj iljuke yuja Jyoba (Is. 12:4; Hech. 2:​21, 38).

16. ¿Jastal wa xbʼobʼ jetik ke ja Satanás jun leʼa abʼal?

¹⁶ Puesto ayotik bʼa yijel wokol yuja sbʼiʼil ja Jyoba (Sant. 5:​10, 11). Yajni toj wala ajyitik soka Jyoba ama tʼilan oj kuchkujtik wokolik, wa xjeʼatik ke ja Satanás juni leʼa abʼal. Ja bʼa styempo ja Job, ja Satanás sleʼa jun abʼal sbʼa yibʼanal ja yaʼtijumik ja Dyosi: «Jun winik ojni yaʼ spetsanil ja jastik yiʼoji kechanta bʼa oj kan sakʼan» (Job 2:4). Bʼa pilan yaljel, kʼan yal ke ja kristyanoʼiki kechan oj yaʼteltaye ja Jyoba yajni lek wan wajelyujile, pe ojni yaʼekan yajni mi lek wan wajelyujile. Yuja toj ajyi, ja Job xchiktes ke juni leʼa abʼal. Sok ja keʼntiki cha ayni kiʼojtik ja cholal bʼa sjejel ke ama ja Satanás xyijankitik jitsan wokolik, mini oj chʼaykʼujoluktik ja Jyoba. Jkʼuʼunejtik lek ke ja Jyoba oj stalnayotik yuja sbʼiʼili (Juan 17:11).

17. Jastalni wa xyala ja 1 Pedro 2:​12, ¿bʼa jas pilan modo wa xbʼobʼ katikyi stoyjel ja sbʼiʼil ja Jyoba?

¹⁷ Wani xkʼulantik respetar ja sbʼiʼil ja Jyoba (Prov. 30:9; Jer. 7:​8-11). Yuja wala kʼumanitik bʼa sbʼiʼil ja Jyoba sok kiʼojtik ja sbʼiʼili, ja jmodotiki ojni bʼobʼ koltanuk bʼa yajelyi stoyjel ma yajel kuxbʼuk ja sbʼiʼili (kʼuman ja 1 Pedro 2:12). Ja yuj wani xkʼanatik oj jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼi bʼa stoyjel ja Jyoba ja bʼa jas wa xkalatik sok wa xkʼulantiki. Ta jach jkʼulantik, ama mulanumotik, ojni koltanitik bʼa yajelyi stoyjel ja sbʼiʼil ja Jyoba.

18. ¿Bʼa jas pilan modo wa xjeʼatik ke jel tʼilan bʼa keʼntik ja sbʼiʼil ja Jyoba? (Cha kʼela ja nota).

¹⁸ Masni wa xkilatik stʼilanil ja sbʼiʼil ja Jyoba ke yuja jastal wa xnaji jbʼajtiki (Sal. 138:2). ¿Jas yuj jach wa xkalatiki? Yuja wa xyajtaytik ja sbʼiʼil ja Jyoba, wa xkʼulantik ja jastiki jastalni lek xyila ja yeʼn. Pe ay ekʼele ja jaw oj yakan ke ja kristyanoʼiki oj skʼulukotike burlar ma oj skʼenayotike.a Ja Jesús puesto ajyi bʼa oj cham bʼa jun modo jel kʼixwela sbʼaj bʼa lajansok june maʼ ay smul bʼa yajelyi stoyjel ja sbʼiʼil ja Jyoba. Jastalni wa xyala ja Hebreos 12:​2-4, skʼulan «ama aji kʼixwuk», wa xkʼan alxuk, mini cham skʼujol ja jas oj spensaraʼuke ja tuk bʼa yeʼna. Ja jas mas cham skʼujoli, jani skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyosi (Mat. 26:39).

19. ¿Jastal waxa wabʼ sbʼaja sbʼiʼil ja Jyoba, sok jas yuj?

¹⁹ Jelni gusto ayotik yuja kiʼojtik ja sbʼiʼil ja Jyoba sok wa xkilatik jun chaʼan cholal ja oj najuk jbʼajtik jastal testigoʼik bʼa Jyoba. Ja yuj mi xcham jkʼujoltik ke ja tuki oj skʼulukotike burlar ma oj skʼenayotike. Bʼa keʼntik ja sbʼiʼil ja Jyoba jani mas tʼilan ke yuja jastal wa xnaji jbʼajtiki. Ja yuj puesto ayotik bʼa oj katikyi stoyjel ama chikan jas xyijankitik ja Satanás. Jachuk, jastalni ja Jesús, oj jetik ke ja sbʼiʼil ja Jyoba jelni chaʼanyabʼal bʼa keʼntik.