Ullumikkut isumalluarnissamut pissutissaqarluarpoq

OQALUTTUARISAANERMIK innuttaqatigiinnillu ilisimatooq H. G. Wells 1866-imi inunngortoq ukiuni 1900-kkunni eqqarsariaatsinut sunniuteqartorujussuusimavoq. Atuakkimini allaatigisarsimavaa ukioq 2000 qanilliartortillugu ilisimatuussuseq qanoq siumukartuarumaartoq. Collier’s Encyclopedia-mi allassimavoq Wellsip ’isumalluartuaannarluni’ eqqarsaatini saqqummiunniarlugit suliuarsimasoq. Aammalu eqqaaneqarpoq sorsunnersuup aappaa aallartimmat isumalluarunnaartoq.

Wellsip paasileramiuk ’ilisimatuussuseq ajunngitsunik aammalu ajortunik kinguneqarsinnaasoq’ isummani allanngortippaa isumallurunnaarlunilu,’ Chambers’s Biographical Dictionary-mi taama allassimavoq. Sooq taamaappa?

Wellsip neriuutaa isumalluarneralu inuit angusinnaasaanniinnaq tunngaveqarput. Paasileramiulli takorluukkani inuiaat angusinnaanavianngikkaat allamik neriuutissaqanngilaq. Neriuutaarunnera isumalluannginnermik kinguneqarasuarpoq.

Ullumikkut inuppassuit tassunga assingusumik misigisarput. Inuusuttuutillutik isumalluartorujussuusarput, utoqqaliartortillutilli nikallorlutik isumalluanngittalerput. Inuusuttut ilaat allaat nalinginnaasumik inuuneq soqutigiunnaartarpaat ikiaroortalerlutillu, tamalikattunngorlutik allatigullu aserornartumik inooriaaseqalerlutik. Aaqqissutissaqarpa? Assersuutit tulliuttut Biibilimeersut eqqarsaatigeriakkit takullugulu isumalluarnissamut pissutissaqartoq — qanga, maannakkut siunissamilu.

Abrahamip isumalluarnera akilerneqarpoq

Ukiumi 1943-mi u.n.s. Abraham Karanimit nuulluni kuussuaq Eufrat ikaarlugu Kana’anikkut nunaannut pivoq. Abraham ’uppertunut tamanut ataataasutut’ eqqartorneqarpoq taamaalillunilu maligassaalluarluni! — Rûmamiut 4:11.

Lotip, Abrahamip qatangutaata ernerata iliarsunngorsimasup, ilaquttani ilagalugit Abraham ingiaqatigaa. Kingusinnerusukkut kaannersuaqalermat ilaqutariit marluk taakku Egyptenimut nuupput, kingornalu uteqatigiillutik. Taamani Abraham Lotilu tamarmik pisuunngorsimapput nersuutaateqangaarlutik paarsisortaqarlutillu. Paarsisortatik saqitsaatilermata Abraham iliuuseqalerpoq oqarluni: „Saqitsaatissanngilagut — uanga illillu, paarsisortakka paarsisortatillu — eqqarleriikkatta. Aamanna nuna ilinnut nunassiffigeriaannaq! Avissaarniarta. Illit saamiup tungaanut piumaguit uanga talerpiup tungaanut pissaanga, illilluunniit talerpiup tungaanut piumaguit uanga saamiup tungaanut pissaanga.“ — 1 Moses 13:8, 9.

Abraham utoqqaanerugami nammineq iluaqutissaminik aalajangiisinnaagaluarpoq, Lotillu akkani ataqqillugu Abraham aalajangiitissinnaagaluarpaa. Akerlianik „Lotip qinerluni paasigamiuk Jordanip qoorua Soar tikillugu tamarmi [Jehovap] naatsiiviatut Egyptenitullu imeqarfigissuusoq (tassa [Jehovap] Sodoma Gomorralu aserunngikkallarmagit) Jordanip qoorua tamaat najugassamisut qinerpaa kangimullu aallarluni.“ Lot taama qinersigami pissutissaqarluarpoq isumalluarnissaminut. Abrahamimi? — 1 Moses 13:10, 11.

Abraham sianiitsuliorsimanerpa, ilaquttami inuulluarnerat navianartorsiortillugu? Naamik, Abrahamip isumalluarnera tukkussusialu annertuumik akilerneqarpoq. Jehovap Abraham ima oqarfigaa: „Maanna uninngavigisanniit qineriassasutit avannamut kujammullu, kangimut kimmullu. Nuna takusinnaasat tamaat ilinnut kinguaassannullu tunniukkumaarpara pigiuagassassitut.“ — 1 Moses 13:14, 15.

Abraham isumalluarnissamut pissutissaqarluarpoq. Guutip neriorsuutaanik tunngaveqarpoq, neriorsuisimammat Abraham inuiassuanngortikkumaarlugu taassumuuna ’nunami eqqarleriit tamarmik pilluqqunarsissasut’. (1 Moses 12:2-4, 7) Uaguttaaq isumalluarsinnaavugut nalunnginnatsigu ’suut tamarmik Guutimik asannittunut iluaqutaajumaartut’. — Rûmamiut 8:28.

Alapernaarsuiartortitat marluk isumalluartut

Ukiut 400-t tamatuma kingorna inuaqatigiit Israelikkut Kana’anip nunaanut, ’nunamut immummik tunngusunnitsuummillu kuuttumut’, isernialerput. (2 Moses 3:8; 5 Moses 6:3) Mosesip naggueqatigiissortani naalagaasut 12-it aallartippai nunamik misissuiartortillugit. Uterunik oqaluttuarissavaat Israelikkut sukkoorlutik majuarnissaannik illoqarfinnillu iserfiumaagaannik. (5 Moses 1:22; 4 Moses 13:2) Alapernaarsuiartortitat tamarmik isumaqatigiipput nuna naggorissuusoq, taakkuali ilaat qulit isumalluanngitsumik nalunaaruteqarput taamaalillutik inuit ersilersillugit. — 4 Moses 13:31-33.

Josuali Kalebilu isumalluartumik nalunaaruteqarput sapinngisamik inuit sioorajunnaarsinniarlugit. Isumalluarnerata nalunaarutaatalu takutippaat tatigilluinnaraat Jehovap nunamut neriorsuutigisamut isertitsinissamik neriorsuutini naammassisinnaagaa. Asuliinnaavorli. Akerlianik „katersorsimasut tamarmik Josva Kalebilu sioorasaarpat ujaqqanik milloorlugit toqukkumallugit“. — 4 Moses 13:30; 14:6-10.

Mosesip inuit kajumissaarpai Jehovamik tatiginneqqullugit tusarumanngillalli. Isumalluanngittuarmata inuiaqatigiit tamarmik ukiuni 40-ni inoqajuitsumiiginnartariaqarput. Alapernaarsuiartortitanit 12-init Josua Kalebilu kisimik isumalluarnerminnik akilerneqarput. Sunarpiaq ajornartorsiutaava? Inuit uppernikipput, namminneq ilisimassusertik tatigivallaarlugu. — 4 Moses 14:26-30; Eprîarit 3:7-12.

Jonasip nangaanera

Jonas ukiuni 800-kkunni u.n.s. inuusimavoq. Biibilimi takutinneqarpoq Israelikkut naggueqatigiivisa quliusut naalagaaffianni kunngip Jeroboamip aappaata nalaani Jehovamut pruffiitiusoq aalajaatsoq. Taamaattoq Nineveliaqquneqarami tassanimiunut mianersoqqussut oqaluussissutigiartoqqullugu piumanngilaq. Oqaluttuarisaanermik allattoq Josefus allassimavoq Jonas ’isumaqartoq qimaaguni ajunnginnerussasoq’ taamaattumillu Joppeliartoq. Tassanngaaniit umiarsuarmut Tarsisiliartumut, qularnanngitsumik ullumikkut Spaniatut ilisimaneqartumut, ilaavoq. (Jona 1:1-3) Sooq Jonasip suliassani taama isumalluanngitsigisumik isigigaa Jona 4:2-mi nassuiarneqarpoq.

Naggataatigut Jonasip suliassani akueraa, Ninevemiulli peqqissimimmata kamalerpoq. Taamaattumik Jehovap misiginneqataanermik ilinniartippaa naasoq orpigaasaq Jonasimik alanngisitsisoq toqutillugu. (Jona 4:1-8) Jonasip naasoq naakkiginagu Ninevemiut 120.000-iusut, ’talerpimmik saamimmillu paatsiveqartitsinngitsut’ naakkiginerusariaqaraluarpai. — Jona 4:11.

Jonasip misilittagai qanoq ilinniutigisinnaavavut? Kiffartornermi illernartumi isumalluannginneq inissaqanngilaq. Jehovap siulersuinera akuerigutsigu taannalu tatigilluinnarlugu naalakkutsigu iluatsitsissaagut. — Ussatit 3:5, 6.

Isumalluarneq naak atugarlioraluarluni

„Kamassaatigeqinagit usoralugit iluaatsuliortut, sinngageqinagit pinerluttuliortut,“ kunngi David taama allassimavoq. (Tussiaat 37:1) Siunnersuut tamanna pitsaaqaaq ullumikkut naapertuilluannginneq equngassutsillu nalinginnaaqimmata. — Nalunaajaasup oqaasii 8:11.

Naak usorisaqanngikkaluarluta isumatsassinnaavugut takugaangatsigik inuit pisuussuseqanngitsut ajortumik iliorfigineqartut imaluunniit nammineq naapertuilluanngitsumik iliorfigineqaraangatta. Misigisat taamaattut isumalluarunnaarsissinnaavaatigut. Taama misigigutta qanoq iliorsinnaavugut? Eqqaamasariaqarparput inuit ajortut akiniaanissaq pinngitsoortissinnaanngikkaat. Tussiaat 37:2-mi ima qulakkeerneqarpugut: „Taakku [ajortuliortut] ivikkatut toquliorasuartarmata parngullutillu soorlu naanerit taamaalisartut.“

Aamma eqqortuliortarnerput ingerlatiinnarsinnaavarput, isumalluarluta Jehovalu utaqqillugu. „Nigorsimajuk ajortoq, ajunngitsuliorillu, taava eqqissillutit tamatigut inuusinnaassaatit,“ tussiaasiortoq nangilluni allassimavoq. „[Jehovammi] naapertuilluarneq iluarimmagu imminullu ilumoortut imminiiginnarnagit.“ — Tussiaat 37:27, 28.

sumalluarneq ajugaassaaq!

Uagummi siunissarput? Biibilimi sarĸúmersitat-ni qanittukkut ’piumaartussat’ oqaluttuarineqarput. Ilaatigut eqqaaneqarpoq qimuttuarsuk aappaluttoq sorsunnermut assersuutaasoq ’nunamiut eqqissivissaarutissutaat’. — sarĸúmersitat 1:1; 6:4.

Sorsunnersuup siulliup nalaani Tuluit Nunaanni inuppassuit — isumalluarlutik — isumaqarsimapput tassaasoq sorsunnerit annerit kingulliat. 1916-imi tuluk naalakkersuisoq David Lloyd George piviusorsiorneruvoq. Ima oqarsimavoq: „Sorsunnerup matuma, soorluttaaq sorsunnerup tulliata, sorsunnerit soraarsissavai.“ (Uagut allanneri uingasunngorlugit erseqqissarpavut.) Ilumoorpoq. Sorsunnersuup aappaani inunnik toqoraariaatsit nutaat amerlanerusut naakkittaatsuusut ineriartortinneqarput. Ukiut 50-it tamatuma kingorna sorsunnerit nungutitaanissaannik suli takussutissaqanngilaq.

sarĸúmersitat-ni aamma eqqaaneqarput qimuttuarsuit allat — kaannersuarmut, nappaalanersuarnut toqumullu assersuutaasut. (sarĸúmersitat 6:5-8) Taakkuttaaq ullutsinnut nalunaaqutaapput. — Matîuse 24:3-8.

Tamakkua isumalluannginnissamut pissutissaqartippaatigut? Naamik, siulittuummimi aamma eqqaaneqarpoq ’qimuttuarsuk qaqortoq, qaanilu issiasoq pisisseqartoq; niaqorummillu tunineqarpoq, aallarporlu ajugaalluni ajugaassallunilu’. (sarĸúmersitat 6:2) Tassaavoq Jesus Kristus qilammi kunngitut ajussutsimik nungutitsisussaq, silarsuaq tamakkerlugu eqqissinermik ingerlalluarnermillu pilersitsiniarluni iliuuseqalersoq.a

Kunngitut ivertinneqartussaalluni Jesus Kristusip nunamiikkallarami ajoqersukkani ajoqersorsimavai Naalagaaffimmik tamatuminnga qinnuteqartassasut. Immaqa illittaaq ajoqersorneqarsimavutit Ataatarpoortarnissannik. Qinnummik tamatuminnga qinnutigaarput Guutip naalagaaffiata tikiunnissaa, piumasaata qilammisut nunarsuarmissaaq pinissaa. — Matîuse 6:9-13.

Aaqqissuussaaneq manna atuuttoq iluarsaannarnagu Jehovap, kunngini Messiasiusoq Jesus Kristus aqqutigalugu peerluinnassavaa. Taarserlugu Jehova imaliussaaq: „Nutaanngortissavakka qilak nunalu, pereersut eqqaamaneerutissapput eqqaaqqinneqarnatillu.“ (Jesaja 65:17) Naalagaaffiup qilammiusup naalakkersuineratigut nunarsuarmi inuiaat angerlarsimaffeqalissapput eqqissisimasumik nuannersumillu, taamanikkussarlu inuuneq sulinerlu nuannerluinnassapput. „Pinngortitakka soraajuitsumik tipaatsuutigineqa[ssapput],“ Jehova taama neriorsuivoq. „Qinikkama nerissammatigit namminneq suliamik inerititaat.“ (Jesaja 65:17-22) Neriorsuummik tutsuiginartumik tamatuminnga neriuuteqaruit isumalluarnissamut pissutissaqarluassaatit — maannakkut naassaanngitsumillu! (wE 1/2 98)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 4-mi assiliartaq]

H. G. Wells

[Suminngaanneernera]

Corbis-Bettmann