KUPU AKO 19
HIVA 6 ʻOku Fakahā ʻe he Langí ʻa e Lāngilangi ʻo e ʻOtuá
Faʻifaʻitaki ki he Kau ʻĀngelo Faitōnungá
“Fakahīkihikiʻi ʻa Sihova, ʻa kimoutolu kotoa ko ʻene kau ʻāngeló.”—SAAME 103:20.
TAUMUʻÁ
Ko e ngaahi lēsoni ʻe lava ke tau ako mei he faʻifaʻitakiʻanga ʻa e kau ʻāngelo faitōnungá.
1-2. (a) ʻOku anga-fēfē ʻetau kehe mei he kau ʻāngeló? (e) Ko e hā ʻa e meʻa ʻoku tau faitatau ai mo e kau ʻāngeló?
ʻI HE taimi naʻe tohoakiʻi mai ai koe ʻe Sihova ki he moʻoní, naʻá ne fakaafeʻi koe ki ha fāmili ʻo e kau lotu anga-ʻofa mo kehekehe, ʻo kau ai ʻa e laui miliona ʻo e kau ʻāngelo faitōnunga. (Tan. 7:9, 10) ʻI heʻetau fakakaukau ki he kau ʻāngeló, te tau fakakaukauloto nai ki heʻenau kehe meiate kitautolú. Ko e fakatātaá, ko e kau ʻāngeló kuo nau ʻi ai ʻo fuoloa ange ia ʻiate kitautolu. (Siope 38:4, 7) ʻOku nau mālohi ange ʻiate kitautolu. Pea ʻoku nau toputapu mo māʻoniʻoni ʻi ha tuʻunga ʻoku ʻikai malava ke aʻusia ʻe kitautolu faʻahinga taʻehaohaoa ʻo e tangatá.—Luke 9:26.
2 Kae kehe, neongo ʻa e ngaahi faikehekehe ko ení, ʻoku lahi ʻa e ngaahi meʻa ʻoku tau faitatau ai mo e kau ʻāngeló. Ko e fakatātaá, ʻi he hangē ko e kau ʻāngeló, ʻoku lava ke tau tapua atu ʻa e ngaahi ʻulungaanga lelei ʻo Sihová. ʻOku tau maʻu ʻa e tauʻatāina ke filí ʻo hangē ko e kau ʻāngeló. ʻI he hangē pē ko kinautolú, ʻoku ʻi ai hotau hingoa fakafoʻituitui mo e ngaahi angaʻitangata pea pehē ki he ngaahi fatongia kehekehe. Pea ʻi he hangē ko e kau ʻāngeló, ʻoku ʻi ai ʻetau fiemaʻu ke lotu ki hotau Tokotaha-Fakatupú.—1 Pita 1:12.
3. Ko e hā ʻe lava ke tau ako mei he kau ʻāngelo faitōnungá?
3 Koeʻuhi ʻoku lahi ʻa e ngaahi meʻa ʻoku tau faitatau ai mo e kau ʻāngeló, ko ʻenau faʻifaʻitakiʻanga leleí ʻe lava ke ne fakalototoʻaʻi mo fakamaama kitautolu. Ko hono moʻoní, ʻe lava ke tau ako ʻa e ngaahi lēsoni lelei meiate kinautolu. ʻI he kupu ko ení, te tau lāulea ki he founga ʻe lava ke tau faʻifaʻitaki ai ki he anga-fakatōkilalo ʻa e kau ʻāngelo faitōnungá pea pehē ki heʻenau ʻofa ki he kakaí, ko ʻenau kātakí, pea mo ʻenau feinga ke tauhi ke maʻa ʻa e fakatahaʻangá.
ʻOKU ANGA-FAKATŌKILALO ʻA E KAU ʻĀNGELÓ
4. (a) ʻOku anga-fēfē hono fakahāhā ʻe he kau ʻāngeló ʻa e anga-fakatōkilaló? (e) Ko e hā ʻoku anga-fakatōkilalo ai ʻa e kau ʻāngeló? (Saame 89:7)
4 Ko e kau ʻāngelo faitōnungá ʻoku nau anga-fakatōkilalo. Neongo ʻoku nau taukei, mālohi mo poto, ʻoku nau talangofua ki he ngaahi fakahinohino ʻa Sihová. (Saame 103:20) ʻI heʻenau fakahoko honau vāhenga-ngāué, ʻoku ʻikai ʻaupito ke nau pōlepoleʻaki ʻenau ngaahi ngāué pe fiehāʻaki honau mālohi anga-kehé. ʻOku nau fakahoko fiefia ʻa e finangalo ʻo e ʻOtuá naʻa mo e ʻi he taimi ʻoku ʻikai ke fakahā ai honau hingoá.a (Sēn. 32:24, 29; 2 Tuʻi 19:35) ʻOku nau fakafisi ke tali ha fakalāngilangi pē ʻoku ʻa Sihova. Ko e hā ʻoku mātuʻaki anga-fakatōkilalo ai ʻa e kau ʻāngeló? Koeʻuhí ʻoku nau ʻofa kia Sihova pea fakaʻapaʻapa loloto kiate ia.—Lau ʻa e Saame 89:7.
5. Naʻe anga-fēfē hono fakahāhā ʻe ha ʻāngelo ʻa e anga-fakatōkilaló ʻi hono fakatonutonu ʻa e ʻapositolo ko Sioné? (Sio foki ki he fakatātaá.)
5 Fakakaukau ki ha meʻa ʻe taha naʻe hoko ʻokú ne fakatātaaʻi ʻa e anga-fakatōkilalo ʻa e kau ʻāngeló. ʻI he 96 T.S. nai, ko ha ʻāngelo naʻe ʻikai fakahaaʻi hono hingoá, naʻá ne ʻoatu ha vīsone fakatoʻoaloto ki he ʻapositolo ko Sioné. (Fkh. 1:1) Naʻe anga-fēfē fakafeangai ʻa Sione ki he vīsoné? Naʻá ne feinga ke lotu ki he ʻāngeló. Kae kehe, ko e meʻamoʻui laumālie mateaki ko iá naʻá ne taʻofi vave ia, ʻo pehē: “Tokanga! ʻOua te ke fai pehē! Ko aú ko ha kaungā-tamaioʻeiki pē mo koe pea mo ho fanga tokouá . . . Lotu ki he ʻOtuá!” (Fkh. 19:10) He tali anga-fakatōkilalo ē ko ia! Naʻe ʻikai ke mahuʻingaʻia ʻa e ʻāngeló ʻi he lāngilangí pe fakahīkihikí. Naʻe tuai-e-kemo ʻene fakahanga ʻa e tokanga ʻa Sioné kia Sihova ko e ʻOtuá. ʻI he taimi tatau, naʻe ʻikai ke siolalo ʻa e ʻāngeló kia Sione. Neongo naʻe fuoloa ange ʻa e ngāue ʻa e ʻāngeló kia Sihová pea mālohi ange ʻia Sione, naʻá ne anga-fakatōkilalo ʻo lave ki he ʻapositoló ko hono kaungā-tamaioʻeiki. Pea neongo naʻe pau ke fakatonutonu ʻe he ʻāngeló ʻa Sione, naʻe ʻikai ke ne tafuluʻi pe fakafeangai anga-fefeka ki he ʻapositolo taʻumotuʻá. ʻI hono kehé, naʻe lea anga-lelei pē ʻa e ʻāngeló. ʻOku ngalingali naʻá ne ʻiloʻi naʻe fuʻu ofoofo ʻa Sione.
ʻOku fakahāhā ʻe he ʻāngeló ʻa e anga-fakatōkilalo ʻi heʻene fakafeangai kia Sioné (Sio ki he palakalafi 5)
6. ʻE lava fēfē ke tau faʻifaʻitaki ki he anga-fakatōkilalo ʻa e kau ʻāngeló?
6 ʻE lava fēfē ke tau faʻifaʻitaki ki he anga-fakatōkilalo ʻa e kau ʻāngeló? Ko kitautolu foki ʻe lava ke tau fakahoko hotau ngaahi vāhenga-ngāué ʻo ʻikai pōlepole pe feinga ke maʻu ʻa e lāngilangi ki heʻetau ngaahi lavameʻá. (1 Kol. 4:7) Tānaki atu ki aí, ʻoku ʻikai totonu ke tau ongoʻi ʻoku tau māʻolunga ange ʻi he niʻihi kehé kapau kuo fuoloa ange ʻetau tauhi kia Sihová ʻiate kinautolu pe kapau ʻoku tau maʻu ha ngaahi monū pau. Ko hono moʻoní, ko e lahi ange ʻa e ngaahi fatongia ʻoku tau maʻú, ko e lahi ange ia ʻa e fiemaʻu ke tau vakai kiate kitautolu ko e faʻahinga siʻi ange. (Luke 9:48) Hangē ko e kau ʻāngeló, ʻoku tau loto ke ngāue maʻá e niʻihi kehé. ʻOku ʻikai ke tau loto ke pouaki pē kitautolu.
7. ʻE lava fēfē ke tau fakahāhā ʻa e anga-fakatōkilaló ʻi he taimi ʻoku fiemaʻu ai ke tau fakatonutonu pe akonakiʻi ha taha?
7 ʻE toe lava ke tau fakahāhā ʻa e anga-fakatōkilaló kapau ʻoku fiemaʻu ke tau fakatonutonu pe akonakiʻi ha taha—ko ha kaungātui pe ko ʻetau fānaú. ʻI hono fai ha akonaki, ʻe fiemaʻu nai ke tau lea hangatonu. Kae hangē ko e ʻāngelo naʻá ne fakatonutonu anga-ʻofa ʻa Sioné, ʻe lava ke tau lea hangatonu kae ʻikai ʻai ai ʻa e tokotaha ʻoku akonakiʻí ke ne ongoʻi lōmekina. Kapau ʻoku ʻikai ke tau fakakaukau kiate kitautolu ʻoku tau māʻolunga ange, te tau ʻoatu ʻa e akonaki makatuʻunga ʻi he Tohi Tapú ʻi ha founga anga-fakaʻapaʻapa mo manavaʻofa.—Kol. 4:6.
ʻOKU ʻOFA ʻA E KAU ʻĀNGELÓ KI HE KAKAÍ
8. (a) Fakatatau ki he Luke 15:10, ʻoku anga-fēfē hono fakahāhā ʻe he kau ʻāngeló ʻenau ʻofa ki he kakaí? (e) Ko e hā ʻa e ngafa ʻoku fakahoko ʻe he kau ʻāngeló ʻi he ngāue fakamalangá? (Sio foki ki he fakatātā.)
8 Ko e kau ʻāngeló ʻoku ʻikai ke nau fakamakehekehe pe fakamavaheʻi kinautolu mei he faʻahinga ʻo e tangatá. ʻOku nau ʻofa ki he kakaí. ʻOku nau fiefia ʻi he fakatomala ha tokotaha faiangahala—ʻa ia, ʻi he taimi ʻoku foki ai kia Sihova ha sipi mole pe ʻi he taimi ʻoku liliu ai ʻe ha taha hono ngaahi ʻalungá pea haʻu ki he moʻoní. (Lau ʻa e Luke 15:10.) ʻOku toe kau longomoʻui ʻa e kau ʻāngeló ʻi he ngāue malangaʻi ʻo e Puleʻangá. (Fkh. 14:6) Neongo ʻoku ʻikai ke nau malanga fakahangatonu ki he kakaí, te nau tataki nai ha tokotaha malanga ki ha taha ʻokú ne loto ke ako fekauʻaki mo Sihova. Ko e moʻoni, heʻikai lava ke tau leaʻaki papau ko e kau ʻāngeló naʻa nau kaunga ki ha faʻahinga tuʻunga pau. He ko ē, ʻoku lava ke ngāueʻaki ʻe Sihova ʻa e ngaahi founga kehe—hangē ko hono laumālie māʻoniʻoní—ke tokoniʻi ʻa e kakaí pe ke tataki ʻene kau sevānití. (Ngā. 16:6, 7) Neongo ia, ʻokú ne kei ngāueʻaki lahi pē ʻene kau ʻāngeló. Ko ia ʻi heʻetau vahevahe ʻa e ongoongo leleí, ʻoku lava ke tau tuipau ko e kau ʻāngeló te nau ʻi ai ke poupouʻi kitautolu.—Sio ki he puha “Naʻe Tali ʻEnau Lotú.”b
Ko e toki ʻosi eni ha faifakamoʻoni ha ongo meʻa ʻi he feituʻu kakaí. ʻI heʻena foki ki ʻapí, ʻoku sio ʻa e tuofefiné ki ha fefine ʻoku hangē ʻokú ne loto-mamahi. ʻOku ʻiloʻi ʻe he tuofefiné ko e kau ʻāngeló ʻe lava ke nau tataki kitautolu ki he faʻahinga ʻoku nau kumi nai ki ha tokoni fakalaumālie. ʻOku ueʻi ia ke ne lea fakanonga ki he fefiné (Sio ki he palakalafi 8)
9. ʻE lava fēfē ke tau faʻifaʻitaki ki he ʻofa ʻa e kau ʻāngeló ki he kakaí?
9 ʻE lava fēfē ke tau faʻifaʻitaki ki he ʻofa ʻa e kau ʻāngeló ki he kakaí? ʻI heʻetau fanongo ki ha fanongonongo kuo toe fakafoki mai ha taha, ʻe lava ke tau fiefia ʻo hangē ko e kau ʻāngeló. ʻOku tau ʻalu atu ʻo talitali lelei mai ʻa e tokouá pea fakapapauʻi ange ʻetau ʻofá kiate ia. (Luke 15:4-7; 2 Kol. 2:6-8) ʻE lava foki ke tau faʻifaʻitaki ki he kau ʻāngeló ʻaki hono fai ʻa e kotoa te tau malava ʻi he ngāue fakamalangá. (Tml. 11:6) Pea hangē pē ko hono poupouʻi kitautolu ʻe he kau ʻāngeló ʻi heʻetau vahevahe ʻa e ongoongo leleí, ʻe lava ke tau kumi ki ha ngaahi founga ke poupouʻi hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné ʻi heʻenau ngāue fakafaifekaú. Ko e fakatātaá, ʻe lava ke tau palani ke ngāue fakataha mo ha tokotaha malanga ʻoku siʻi ʻene taukeí? ʻE lava ke tau poupou ki he fanga tokoua mo e fanga tuofāfine taʻumotuʻa pe mahamahakí ke nau lava ʻo kau ki he ngāue fakafaifekaú?
10. Ko e hā ʻoku lava ke tau ako mei he hokosia ʻa Sara?
10 Fēfē kapau ʻoku fakangatangata ʻe hotau tuʻungá ʻa e meʻa ʻoku lava ke tau faí? ʻE lava ke tau kei kumi ki ha ngaahi founga ke ngāue fakataha ai mo e kau ʻāngeló ʻi he ngāue fakamalangá. Fakakaukau ki he hokosia ʻa Sara,c ko ha tuofefine ʻi ʻInitia. Hili ʻa e ngāue tāimuʻa ʻa Sara ʻi he taʻu nai ʻe 20, naʻá ne puke peá ne toka mohenga. ʻOku mahino pē naʻá ne loto-mafasia lahi. Ka ʻi he poupou anga-ʻofa mei hono fāmili fakalaumālié fakataha mo hono lau maʻu pē ʻa e Tohi Tapú, naʻe kamata māmālie ke toe maʻu ʻe Sara ha vakai pau. Ko e moʻoni, naʻe pau ke feʻunuʻaki ʻene ngāue fakafaifekaú ki hono tuʻunga foʻoú. Koeʻuhi naʻe ʻikai ke ne toe lava ʻo tangutu ke faitohi, ko ʻene ngāue fakafaifekaú naʻe fakangatangata pē ki he faifakamoʻoni ʻi he telefoní. Ko ia naʻá ne tā telefoni ki heʻene ngaahi toe ʻaʻahí, pea naʻa nau tala ange kiate ia ʻa e niʻihi kehe naʻa nau mahuʻingaʻia. Ko e olá? ʻI ha ngaahi māhina siʻi, naʻe maʻu ʻe Sara ʻa e ako Tohi Tapu ʻe 70—ʻo lahi ange ia ʻi heʻene malava ke tokangaʻí! Ko ia naʻá ne ʻave ha niʻihi ki he faʻahinga kehe ʻi he fakatahaʻangá. Ko e tokolahi ʻo e kau akó ʻoku nau maʻu ʻetau ngaahi fakatahá he taimí ni. He fiefia lahi ē ko e kau ʻāngeló ke ngāue fakataha mo e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine, hangē ko Sara, ʻa ia ʻoku nau fai ʻa e kotoa ʻoku nau malavá ʻi he ngāue fakamalangá!
ʻOKU FAKAHĀHĀ ʻE HE KAU ʻĀNGELÓ ʻA E KĀTAKI
11. Kuo anga-fēfē hono fakahāhā ʻe he kau ʻāngeló ʻa e kātaki tuʻu-ki-muʻá?
11 Ko e kau ʻāngelo faitōnungá ko ha faʻifaʻitakiʻanga tuʻu-ki-muʻa kinautolu ʻo e kātakí. Kuo nau kātakiʻi ʻa e fakamaau taʻetotonú mo e fulikivanú ʻi he laui afeʻi taʻu. Naʻa nau sio ki he hoko ʻa Sētane mo e ngaahi meʻamoʻui laumālie tokolahi kehe, ʻa ia naʻa nau ngāue fakataha ki muʻá, ʻo angatuʻu kia Sihova. (Sēn. 3:1; 6:1, 2; Sute 6) ʻOku lave ʻa e Tohi Tapú ki ha ʻāngelo faitōnunga ʻe taha naʻá ne hokosia ha fakafepaki fakahangatonu mei ha tēmeniō mālohi. (Tan. 10:13) ʻIkai ko ia pē, ʻi he kotoa ʻo e hisitōlia ʻo e tangatá, ko e kiʻi kakai tokosiʻi pē kuo sio ʻa e kau ʻāngeló ʻoku nau pouaki ʻa e lotu moʻoní. Neongo kotoa ia, ko e kau ʻāngelo mateaki ko ení ʻoku hokohoko atu ʻenau tauhi kia Sihova ʻi he fiefia mo e faivelenga. ʻOku nau ʻiloʻi ʻi he taimi kotofa ʻa e ʻOtuá, te ne toʻo atu ʻa e fakamaau taʻetotonú kotoa.
12. Ko e hā ʻe lava ke ne tokoniʻi kitautolu ke kātakí?
12 ʻE lava fēfē ke tau faʻifaʻitaki ki he kātaki ʻa e kau ʻāngeló? Hangē ko e kau ʻāngeló, te tau hokosia nai ʻa e ngaahi fakamaau taʻetotonu pe fehangahangai mo e fakafepaki. Ka ʻoku tau maʻu ʻa e tuipau tatau mo kinautolu ʻi he taimi kotofa ʻa e ʻOtuá, te ne toʻo atu ʻa e fulikivanú kotoa. Ko ia ʻi he hangē ko e kau ʻāngelo faitōnungá, ʻoku ʻikai ke tau “foʻi ʻi hono fai ʻa e meʻa ʻoku leleí.” (Kal. 6:9) Pea ʻoku talaʻofa ʻa e ʻOtuá ke tokoniʻi kitautolu ke tau kātaki. (1 Kol. 10:13) ʻE lava ke tau lotu kia Sihova ʻo kole ʻa hono laumālié, ʻa ia ʻokú ne fakatupu ʻa e kātakí mo e fiefiá. (Kal. 5:22; Kol. 1:11) Fēfē kapau ʻokú ke fehangahangai mo e fakafepakí? Falala kakato kia Sihova pea ʻoua ʻe ilifia. ʻE hanga maʻu pē ʻe Sihova ʻo poupouʻi mo fakaivimālohiʻi koe.—Hep. 13:6.
KO E KAU ʻĀNGELÓ ʻOKU NAU TAUHI KE MAʻA ʻA E FAKATAHAʻANGÁ
13. Ko e hā ʻa e vāhenga-ngāue makehe ʻoku maʻu ʻe he kau ʻāngeló lolotonga ʻa e ngaahi ʻaho fakaʻosí? (Mātiu 13:47-49)
13 Lolotonga ʻa e ngaahi ʻaho fakaʻosí, kuo ʻoange ʻe Sihova ki he kau ʻāngeló ha vāhenga-ngāue makehe. (Lau ʻa e Mātiu 13:47-49.) Ko e ngāue fakamalangá ʻokú ne tohoakiʻi ʻa e laui miliona ʻo e faʻahinga kakai kotoa pē. Ko e niʻihi ʻo e kakai ko ení ʻoku nau fou ʻi ha ngaahi sitepu ke hoko ko e kau Kalisitiane moʻoni, lolotonga iá ʻoku ʻikai ke fai pehē ʻa e niʻihi. Kuo vaheʻi ʻa e kau ʻāngeló ke nau “fakamavaheʻi ʻa e kau fulikivanú mei he lotolotonga ʻo e kau māʻoniʻoní.” ʻOku ʻuhinga ení ʻoku vaheʻi kinautolu ke tokoni ki hono maluʻi ʻa e tuʻunga maʻa ʻo e fakatahaʻangá. ʻOku ʻikai ʻuhinga ení ko e tokotaha kotoa ʻoku taʻofi ʻenau feohi mo kitautolu koeʻuhi ko ha faʻahinga ʻuhinga heʻikai lava ke nau toe foki mai; pea ʻoku ʻikai ʻuhinga iá heʻikai ʻaupito ke ʻi ai ha ngaahi palopalema ʻi he fakatahaʻangá. Neongo ia, ʻoku lava ke tau fakapapauʻi ko e kau ʻāngeló ʻoku nau ngāue mālohi ke tokoni ke tauhi ke maʻa ʻetau ngaahi fakatahaʻangá.
14-15. ʻE lava fēfē ke tau faʻifaʻitaki ki he tokanga ʻa e kau ʻāngeló ki he tuʻunga maʻa fakaeʻulungaanga mo fakalaumālie ʻo e fakatahaʻangá? (Sio foki ki he fakatātaá.)
14 ʻE lava fēfē ke tau faʻifaʻitaki ki he tokanga ʻa e kau ʻāngeló ki he tuʻunga maʻa ʻo e fakatahaʻangá? ʻAki hono fai ʻetau tafaʻakí ke tauhi ʻetau fakatahaʻangá ke maʻa fakaeʻulungaanga mo fakalaumālie. Ke aʻusia ení, ʻoku tau feinga lahi ke maluʻi hotau lotó ʻaki hono fili ʻa e feohi ʻoku leleí pea ʻaki hono talitekeʻi ha faʻahinga tākiekina pē ʻe lava ke ne fakameleʻi kitautolu. (Saame 101:3) ʻE toe lava ke tau tokoniʻi hotau kaungālotú ke nofoʻaki faitōnunga kia Sihova. Ko e fakatātaá, ko e hā ʻoku totonu ke tau fai kapau ʻoku tau ʻiloʻi kuo fai ʻe ha kaungātui ha angahala mamafa? Makatuʻunga ʻi heʻetau ʻofa ʻi he tokotaha ko iá, te tau fakalototoʻaʻi hotau kaungātuí ke lea ki he kau mātuʻá. Kapau heʻikai ke fai pehē ʻa e tokotahá, te tau fakahā leva ia ki he kau mātuʻá. ʻOku tau loto ke maʻu ʻe ha kaungātui ʻoku vaivai fakalaumālie ha tokoni ʻi he vave tahá!—Sēm. 5:14, 15.
15 Ko e meʻa fakamamahí, ko e niʻihi ʻoku nau fai ʻa e ngaahi angahala mamafá kuo pau ke fakamavaheʻi mei he fakatahaʻangá. ʻI he ngaahi tuʻunga peheé, ʻoku “tuku [ʻetau] kei feohi” mo kinautolú.d (1 Kol. 5:9-13) ʻOku tokoni ʻa e fokotuʻutuʻu ko ení ke tauhi ke maʻa ʻa e fakatahaʻangá. ʻIkai ko ia pē, ʻi he fili ke ʻoua ʻe toe feohi mo e faʻahinga kuo fakamavaheʻí, ko hono moʻoní ʻoku tau fakahaaʻi ai kiate kinautolu ʻa e anga-ʻofa. Ko ʻetau tuʻu maʻú te ne ueʻi nai kinautolu ke toe foki mai ʻenau fakakaukau leleí. Kapau te nau fai pehē, ʻoku tau fiefia, fakataha mo Sihova mo ʻene kau ʻāngeló.—Luke 15:7.
Ko e hā ʻoku totonu ke tau fai kapau ʻoku tau ʻiloʻi kuo fai ʻe ha kaungātui ha angahala mamafa? (Sio ki he palakalafi 14)e
16. ʻI he ngaahi founga fē te ke feinga lahi ai ke faʻifaʻitaki ki he kau ʻāngeló?
16 He monū ē ʻoku tau maʻu ke sio ki he nofoʻanga laumālié ʻaki hotau mata ʻo e tuí pea ke ngāue fakataha mo e kau ʻāngeló! Tuku ke tau faʻifaʻitaki ki honau ngaahi ʻulungaanga leleí: Ko ʻenau anga-fakatōkilaló, ko ʻenau ʻofa ki he kakaí, ko ʻenau kātakí, pea mo ʻenau tokanga ki he tuʻunga maʻa fakaeʻulungaanga ʻo e fakatahaʻangá. Kapau te tau faʻifaʻitaki ki he kau ʻāngelo faitōnungá, ko kitautolu foki ʻe lava ke tau hoko ko ha konga ʻo e fāmili ʻo e kau lotu ʻa Sihová ʻi he kotoa ʻo ʻitānití.
HIVA 123 Moʻulaloa Mateaki ki he Maau Fakateokalati
a Mei he kau ʻāngelo ʻe laui teau milioná, ko e toko ua pē ʻoku hā hona hingoá ʻi he Tohi Tapú—ko Maikeli mo Kepaleli.—Tan. 12:1; Luke 1:19.
b ʻE lava ke ke maʻu ʻa e ngaahi hokosia lahi ange ʻi he Watch Tower Publications Index ʻi he kaveinga “Kau ʻĀngelo” pea ʻi he kaveinga tokoni “tataki fakaeʻāngelo (ngaahi fakatātā).”
c Kuo liliu ʻa e ngaahi hingoa ʻe niʻihi.
d Hangē ko ia naʻe fakamatalaʻi ʻi he Līpooti ʻa e Kulupu Pulé Fika 2, 2024, kapau ʻe maʻu ʻe ha tokotaha kuo fakamavaheʻi mei he fakatahaʻangá ha fakataha ʻa e fakatahaʻangá, ko ha tokotaha malanga ʻe lava ke ne ngāueʻaki hono konisēnisi kuo akoʻi ʻe he Tohi Tapú ke fili pe te ne fai ha lea fakafeʻiloaki faingofua kiate ia pea talitali lelei ia.
e FAKAMATALA ʻO E FAKATĀTĀ: Ko ha tuofefine ʻokú ne fakalototoʻaʻi hono kaungāmeʻá ke lea ki he kau mātuʻá. Hili ha kiʻi vahaʻa taimi, ʻi he ʻikai ke fai pehē hono kaungāmeʻá, ʻoku fakahā leva ia ʻe he tuofefiné ki he kau mātuʻá.