KUPU AKO 28
HIVA 123 Moʻulaloa Mateaki ki he Maau Fakateokalati
ʻOkú Ke ʻIloʻi ʻa e Moʻoní?
“Mou tuʻu maʻu, ʻo mou fakamaʻu ki homou kongalotó ʻa e leta ko e moʻoní.”—ʻEF. 6:14.
TAUMUʻÁ
Ke akoʻi kitautolu ke ʻiloʻi ʻa e kehekehe ʻi he moʻoni kuo tau ako meia Sihová mo e ngaahi loi ʻoku pouaki ʻe Sētane mo hotau kau fakafepakí.
1. ʻOku anga-fēfē hoʻo ongoʻi fekauʻaki mo e moʻoní?
KO E kakai ʻa Sihová ʻoku nau ʻofa ʻi he moʻoni ʻoku maʻu ʻi he Folofola ʻa e ʻOtuá. Ko e makatuʻunga ia kuo langa hake ai ʻetau tuí. (Loma 10:17) Kuo tau hoko ʻo tuipau naʻe fokotuʻu ʻe Sihova ʻa e fakatahaʻanga Kalisitiané “ko ha pou mo ha makatuʻunga ʻo e moʻoní.” (1 Tīm. 3:15) Pea ʻoku tau fiefia ke fakamoʻulaloa ki he “faʻahinga ʻoku nau takimuʻa” ʻiate kitautolú ʻi heʻenau fakamatalaʻi ʻa e moʻoni mei he Tohi Tapú pea ʻomai ʻa e tataki ʻoku fehoanaki mo e finangalo ʻo e ʻOtuá.—Hep. 13:17.
2. Fakatatau ki he Sēmisi 5:19, ko e hā ʻa e fakatuʻutāmaki ʻoku tau fehangahangai mo ia hili ʻetau ako ʻa e moʻoní?
2 Kae kehe, ʻi he hili ʻetau tali ʻa e moʻoní pea mo e ngafa ʻo e kautaha ʻa e ʻOtuá ʻi hono tokonaki mai ʻa e tataki alafalalaʻangá, ʻe lava ke kei takiheeʻi pē kitautolu. (Lau ʻa e Sēmisi 5:19.) ʻOku ʻikai ha toe meʻa ʻe saiʻia ange ai ʻa Sētane ka ko hono ʻai ke mole ʻetau falala pau ki he Tohi Tapú pe ki he tataki ʻoku tau maʻu mei he kautaha ʻa e ʻOtuá.—ʻEf. 4:14.
3. Ko e hā ʻoku fiemaʻu ai ke tau piki maʻu ki he moʻoní? (ʻEfesō 6:13, 14)
3 Lau ʻa e ʻEfesō 6:13, 14. ʻE vavé ni ke ngāueʻaki ʻe he Tēvoló ha fakamatala fakangalilelei mālohi ke takihalaʻi ʻa e ngaahi puleʻangá kotoa ke nau fakafepaki kia Sihova. (Fkh. 16:13, 14) ʻE lava ke tau toe ʻamanekina ʻe fakalalahi ange ʻa e ngaahi feinga ʻa Sētane ke takihalaʻi ʻa e kakai ʻa Sihová. (Fkh. 12:9) ʻI heʻene peheé, ʻoku mahuʻinga ke tau akoʻi kitautolu ke sio ki he kehekehe ʻi he vahaʻa ʻo e moʻoní mo e loí pea ke talangofua ki he moʻoní. (Loma 6:17; 1 Pita 1:22) Ko ʻetau hao moʻui lolotonga ʻa e fuʻu mamahi lahí ʻe makatuʻunga ai!
4. Ko e hā te tau lāulea ki ai ʻi he kupu ko ení?
4 ʻI he kupu ko ení, te tau sivisiviʻi ʻa e ʻulungaanga ʻe ua te ne tokoniʻi kitautolu ke ʻiloʻi ʻa e moʻoni ʻoku haʻu mei he Tohi Tapú pea ke tali ʻa e tataki mei he kautaha ʻa e ʻOtuá. Te tau lāulea leva ki he fokotuʻu ʻe tolu ke muimui ki ai kae lava ke tau hokohoko atu ʻa e piki maʻu ki he moʻoní.
ʻULUNGAANGA ʻOKU FIEMAʻU KE ʻILOʻIʻAKI ʻA E MOʻONÍ
5. ʻOku anga-fēfē hono tokoniʻi kitautolu ʻe he manavahē kia Sihová ke tau ʻiloʻi ʻa e moʻoní?
5 Manavahē kia Sihova. ʻI he taimi kuo tau fakatupulekina ai ʻa e manavahē totonu kia Sihová, ʻoku tau ʻofa lahi kiate ia ʻo ʻikai ʻaupito ke tau fai ha faʻahinga meʻa ʻe taʻefakahōifua kiate ia. ʻOku tau vēkeveke ke ako ki he kehekehe ʻi he vahaʻa ʻo e tonú mo e halá, ʻi he moʻoní mo e loí, koeʻuhí kae lava ke tau maʻu ʻa e hōifua ʻa Sihová. (Pal. 2:3-6; Hep. 5:14) Kuo pau ke ʻoua ʻaupito te tau fakaʻatā ʻa e manavahē tangatá ke lahi ange ia ʻi heʻetau ʻofa kia Sihová, he ko e meʻa ʻoku hōhōʻia ai ʻa e tangatá ʻoku faʻa taʻefakahōifua ia kia Sihova.
6. Naʻe anga-fēfē hono tākiekina ʻe he manavahē tangatá ʻa e ngaahi ʻeiki ʻe toko hongofulu ʻo e kau ʻIsilelí ke nau mioʻi ʻa e moʻoní?
6 Kapau ʻe lahi ange ʻetau manavahē ki he tangatá ʻi heʻetau manavahē ki he ʻOtuá, ʻe lava ke takiheeʻi kitautolu mei he moʻoní. Fakakaukau ki he faʻifaʻitakiʻanga ʻa e ngaahi ʻeiki ʻe toko 12 naʻa nau asiasi ʻa e fonua naʻe talaʻofa ʻe Sihova ki he kau ʻIsilelí. Ki he toko hongofulu ʻo e kau asiasí, ko ʻenau manavahē ki he kau Kēnaní naʻe mālohi ange ia ʻi heʻenau ʻofa kia Sihová. Naʻa nau tala ki honau kaungā-ʻIsilelí: “Heʻikai lava ke tau ʻalu hake ʻo tauʻi ʻa e kakaí, koeʻuhí ʻoku nau mālohi ange ʻiate kitautolu.” (Nōm. 13:27-31) ʻI he vakai ʻa e tangatá, ko e kau Kēnaní naʻa nau mālohi ange ʻi he kau ʻIsilelí—naʻe moʻoni ia. Ka ko e pehē ko ia heʻikai lava ʻa e kau ʻIsilelí ʻo ikunaʻi honau ngaahi filí, naʻa nau fakangaloʻi ai ʻa Sihova. Ko e kau asiasi ʻe toko hongofulu ko iá naʻe totonu ke nau tokangataha ki he meʻa naʻe fiemaʻu ʻe Sihova ki he kau ʻIsilelí ke nau faí. Naʻe totonu ke nau toe fakalaulauloto ki he meʻa naʻá ne toki fai pē maʻa kinautolú. Te nau toki ʻiloʻi leva tā ko e mālohi ʻo e kau Kēnaní ko e meʻa noa pē ia ʻi hono fakahoa ki he mālohi aoniu ʻo Sihová. ʻI he ʻikai hangē ko e kau asiasi taʻetuí, ko Siosiua mo Kēlepi naʻá na loto ke maʻu ʻa e hōifua ʻa Sihová. Naʻá na tala ki he kakaí: “Kapau ʻoku hōifua ʻa Sihova ʻiate kitautolu, ko e moʻoni te ne ʻave kitautolu ki he fonuá ni pea foaki mai ia maʻatautolu.”—Nōm. 14:6-9.
7. ʻE lava fēfē ke tau fakaivimālohiʻi ʻetau manavahē kia Sihová? (Sio foki ki he fakatātaá.)
7 Ke fakaivimālohiʻi ʻetau manavahē kia Sihová, ʻoku fiemaʻu ke tau tokangataha ki hono fakahōifuaʻi iá ʻi he fili kotoa ʻoku tau faí. (Saame 16:8) ʻI hoʻo lau ʻa e ngaahi fakamatala Fakatohitapú, ʻeke hifo, ‘Kapau naʻá ku ʻi he tuʻunga ko iá, ko e hā ʻa e fili naʻá ku mei faí?’ Ko e fakatātaá, sioloto atu ʻokú ke fanongo ki hono fai ʻe he ngaahi ʻeiki ʻe toko hongofulu ʻo e kau ʻIsilelí ʻenau fakamatala ʻikai leleí. Naʻá ke mei tui ki he fakamatalá pea tō ʻi he manavahē tangatá, pe naʻe mei mālohi ange hoʻo ʻofa kia Sihová mo hoʻo holi ke fakahōifuaʻi iá? Ko ha toʻutangata fakakātoa ʻo e kau ʻIsilelí naʻe ʻikai ke nau ʻiloʻi ko e moʻoni ʻa e meʻa naʻe leaʻaki ʻe Siosiua mo Kēlepí. Ko hono olá, naʻe mole meiate kinautolu ʻa e faingamālie ke hū ki he Fonua ʻo e Talaʻofá.—Nōm. 14:10, 22, 23.
Ko hai naʻá ke mei tui ki aí? (Sio ki he palakalafi 7)
8. Ko e hā ʻa e ʻulungaanga kuo pau ke tau ngāue mālohi ke fakatupulekiná, pea ko e hā hono ʻuhingá?
8 Anga-fakatōkilalo. ʻOku fakahaaʻi ʻe Sihova ʻa e moʻoní ki he faʻahinga ʻoku anga-fakatōkilaló. (Māt. 11:25) Naʻa tau tali anga-fakatōkilalo ʻa e tokoni ke ako ʻa e moʻoní. (Ngā. 8:30, 31) Neongo ia, kuo pau ke tau tokanga ke ʻoua te tau hoko ʻo pōlepole. Ko e hoko ʻo pōlepolé ʻe lava ke ne ʻai ke tau fakakaukau ko ʻetau ngaahi fakakaukau fakafoʻituituí ʻoku tonu tatau pē ia mo e ngaahi tefitoʻi moʻoni Fakatohitapú pea mo e ngaahi tataki mei he kautaha ʻa Sihová.
9. ʻE lava fēfē ke tau tauhi maʻu ʻetau anga-fakatōkilaló?
9 Ke tauhi maʻu ʻetau anga-fakatōkilaló, ʻoku fiemaʻu ke tau manatuʻi ʻoku tau valevale fau ʻi hono fakahoa ki he lahi ʻo Sihová. (Saame 8:3, 4) ʻE lava ke tau toe lotu ke fakatupulekina ha laumālie anga-fakatōkilalo mo akoʻingofua. ʻE tokoniʻi kitautolu ʻe Sihova ke tau ʻai ʻene ngaahi fakakaukaú, ʻa ia ʻokú ne tokonaki mai fakafou ʻi heʻene Folofolá mo ʻene kautahá, ke muʻomuʻa ia ʻi haʻatautolú. ʻI hoʻo lau ʻa e Tohi Tapú, kumi ki ha ngaahi poini fekauʻaki mo e ʻofa ʻa Sihova ʻi he anga-fakatōkilaló pea mo ʻene fehiʻa ʻi he pōlepolé, hīkisiá mo e ʻafungí. Pea mātuʻaki tokanga ke nofoʻaki anga-fakatōkilalo kapau ʻokú ke maʻu ha monū ʻo e ngāué ʻokú ne ʻai koe ke ke makehe.
FOUNGA KE TAU PIKI MAʻU AI KI HE MOʻONÍ
10. Ko hai kuo ngāueʻaki ʻe Sihova ke tokonaki ʻa e fakahinohino mo e tataki ki hono kakaí?
10 Tauhi maʻu ʻa e falala pau ki he tataki fakateokalatí. ʻI ʻIsileli ʻo e kuonga muʻá, naʻe ngāueʻaki ʻe Sihova ʻa Mōsese pea pehē kia Siosiua ke ʻoatu ʻa e ngaahi fakahinohinó ki Hono kakaí. (Sios. 1:16, 17) Naʻe faitāpuekina ʻa e kau ʻIsilelí ʻi heʻenau vakai ki he ongo tangata ko ení ko e ongo fakafofonga ʻo Sihova ko e ʻOtuá. ʻI ha laui senituli ki mui ai ʻi he taimi naʻe fuofua fokotuʻu ai ʻa e fakatahaʻanga Kalisitiané, ko e kau ʻapositolo ʻe toko 12 naʻa nau ʻoatu ʻa e fakahinohinó. (Ngā. 8:14, 15) Naʻe fakalahi leva ʻa e kulupu ko iá ke fakakau mo e kau mātuʻa kehe ʻi Selusalemá. ʻI he muimui ki he tataki naʻe maʻu mei he kau tangata faitōnunga ko iá, “naʻe hokohoko atu ʻa hono ʻai ʻa e ngaahi fakatahaʻangá ke tuʻu mālohi ʻi he tuí mo tupulekina ai pē honau tokolahí ʻi he ʻaho ki he ʻaho.” (Ngā. 16:4, 5) ʻI onopooni, ʻoku tāpuakiʻi foki mo kitautolu ʻi heʻetau muimui ki he tataki fakateokalati mei he kautaha ʻa Sihová. Ka ʻe fēfē ongoʻi ʻa Sihová kapau te tau fakafisi ke tali ʻa e faʻahinga kuó ne fakanofó? ʻE lava ke tau tali ʻa e fehuʻi ko iá ʻaki ʻa e lāulea ki he meʻa naʻe hoko lolotonga hono tataki atu ʻa e kau ʻIsilelí ki he Fonua ʻo e Talaʻofá.
11. Ko e hā naʻe hoko ki he faʻahinga ʻi ʻIsileli ʻo e kuonga muʻá naʻa nau poleʻi hono fili ʻe he ʻOtuá ʻa Mōsese ke ne takimuʻá? (Sio foki ki he fakatātaá.)
11 ʻI ha taimi ʻe taha lolotonga ʻa e fononga ʻa e kau ʻIsilelí ki he Fonua ʻo e Talaʻofá, ko e kau tangata tuʻu-ki-muʻá naʻa nau poleʻi ʻa Mōsese mo e ngafa naʻe vaheʻi ange ʻe Sihova kiate iá. Naʻa nau pehē: “ʻOku māʻoniʻoni ʻa e fuʻu fakatahá kotoa [ʻo ʻikai ko Mōsese pē], ʻa kinautolu kotoa, pea ʻoku ʻi honau lotolotongá ʻa Sihova.” (Nōm. 16:1-3) Neongo ko e moʻoni ʻi he vakai ʻa e ʻOtuá ko e “fuʻu fakatahá kotoa” naʻa nau māʻoniʻoni, naʻe fili ʻe Sihova ʻa Mōsese ke ne takimuʻa ʻi he haʻohaʻonga Hono kakaí. (Nōm. 16:28) ʻI hono fakaangaʻi ʻe he kau angatuʻú ʻa Mōsesé, naʻa nau fakaangaʻi moʻoni ai ʻa Sihova. Naʻe ʻikai ke nau tokangataha ki he meʻa naʻe fiemaʻu ʻe Sihová; naʻa nau tokangataha ki he meʻa naʻa nau fiemaʻú—ko ha mafai lahi ange mo tuʻu-ki-muʻa. Naʻe taaʻi ʻe he ʻOtuá ʻa e faʻahinga naʻa nau taki ʻi he angatuʻú pea pehē ki ha toe laui afe naʻe kau fakataha mo kinautolu. (Nōm. 16:30-35, 41, 49) ʻI he ʻahó ni, ʻoku lava ke tau fakapapauʻi ʻoku ʻikai ke tali ʻe Sihova ʻa e faʻahinga ʻoku ʻikai ke nau fakaʻapaʻapaʻi ʻa e ngaahi fokotuʻutuʻu fakaekautahá.
Ko hai naʻá ke mei poupou ki aí? (Sio ki he palakalafi 11)
12. Ko e hā ʻoku lava ai ke tau tauhi maʻu ʻetau falala pau ki he kautaha ʻa Sihová?
12 ʻE lava ke tau tauhi maʻu ʻetau falala pau ki he kautaha ʻa Sihová. ʻI he hoko ʻo māʻalaʻala ʻoku fiemaʻu ke fai ha fakatonutonu ki heʻetau mahinoʻi ha moʻoni Fakatohitapu pau pe ʻi he founga ʻoku fokotuʻutuʻu maau ai ʻa e ngāue ʻo e Puleʻangá, ko e faʻahinga ʻoku nau takimuʻá ʻoku ʻikai ke nau toumoua ke fai ʻa e ngaahi liliu ʻoku fiemaʻú. (Pal. 4:18) ʻOku nau fai pehē koeʻuhí ʻoku nau loto ke fakahōifuaʻi ʻa Sihova ʻo mahulu hake ʻi ha toe meʻa. ʻOku nau toe fai honau lelei tahá ke fakatefito ʻenau ngaahi filí ʻi he Folofola ʻa e ʻOtuá, ʻa e tuʻunga ʻa ia kuo pau ke muimui ki ai ʻa e kakai kotoa ʻa Sihová.
13. Ko e hā ʻa e “sīpinga ʻo e ngaahi lea leleí,” pea ko e hā kuo pau ke tau faiʻaki iá?
13 “Hanganaki piki ki he sīpinga ʻo e ngaahi lea leleí.” (2 Tīm. 1:13) Ko e “sīpinga ʻo e ngaahi lea leleí” ʻoku ʻuhinga ia ki he ngaahi akonaki faka-Kalisitiane ʻoku maʻu ʻi he Tohi Tapú. (Sione 17:17) Ko e ngaahi akonaki ko iá ʻoku faʻuʻaki ʻa e makatuʻunga ki he meʻa kotoa ʻoku tau tui ki aí. Kuo akoʻi kitautolu ʻe he kautaha ʻa Sihová ke tau pīkitai ki he sīpinga ko iá. ʻI heʻetau fai peheé, ʻe faitāpuekina kitautolu.
14. Naʻe anga-fēfē ʻa e ʻikai toe piki maʻu ʻa e kau Kalisitiane ʻe niʻihi ki he “sīpinga ʻo e ngaahi lea leleí”?
14 Ko e hā ʻe lava ke hokó kapau ʻoku tau afe mei he “sīpinga ʻo e ngaahi lea leleí”? Fakakaukau ki ha fakatātā. ʻI he ʻuluaki senitulí, naʻe fakamafola holo ha talanoa sasala ʻi he lotolotonga ʻo e kau Kalisitiane ʻe niʻihi ʻo pehē kuo ʻosi hoko ʻa e ʻaho ʻo Sihová. Naʻe ʻi ai nai ha tohi—naʻe fakahuʻunga ʻe he kakaí ko e tohi ʻe Paula—naʻe taukaveʻi ai ʻa e meʻá ni. ʻI he ʻikai vaheʻi ha taimi ke vakaiʻi ʻa e ngaahi moʻoniʻi meʻá, ko e niʻihi ʻo e kau Kalisitiane ʻi Tesalonaiká naʻa nau tui ki he talanoa sasalá pea naʻe aʻu ʻo nau fakamafola ia. Naʻe ʻikai mei kākaaʻi kinautolu kapau naʻa nau manatuʻi ʻa e ngaahi meʻa naʻe akoʻi ʻe Paula kiate kinautolu ʻi heʻene kei ʻi aí. (2 Tes. 2:1-5) Naʻe akonakiʻi ʻe Paula hono fanga tokouá ke ʻoua te nau tui ki he meʻa kotoa pē naʻa nau fanongo ki aí. Pea ke tokoni kiate kinautolu ʻi he kahaʻú, naʻe fakamulituku ʻe Paula ʻene tohi hono ua ki he kau Tesalonaiká ʻaki ʻa e ngaahi lea: “Ko au, Paula, ʻoku ou tohi atu ʻa e ʻofá ni ʻaki hoku nimá tonu, ʻa ia ko e founga ia ʻoku ou fakapapauʻiʻaki ʻeku ngaahi tohí kotoa.”—2 Tes. 3:17.
15. ʻE lava fēfē ke tau maluʻi kitautolu mei he ngaahi loi ʻoku hā ngali moʻoní? ʻOmai ha fakatātā. (Sio foki ki he fakatātaá.)
15 Ko e hā ʻe lava ke tau ako mei he ngaahi lea ʻa Paula ki he kau Tesalonaiká? ʻI heʻetau fanongo ki ha meʻa ʻoku ʻikai ke feongoongoi mo e meʻa kuo tau ako mei he Tohi Tapú pe ʻi heʻetau fanongo ki ha foʻi talanoa sasala mālie, ʻoku fiemaʻu ke tau ngāueʻaki ʻa e ʻiloʻiló. ʻI he Sovieti ʻIunioni ki muʻá, naʻe ʻi ai ha taimi naʻe tufaki holo ai ʻe hotau ngaahi filí ha tohi ko e ʻomai tokua mei he ʻuluʻi ʻapitanga ʻi māmaní. Naʻe fakaʻaiʻai ʻe he tohí ʻa e niʻihi ʻo e fanga tokouá ke nau fokotuʻu ha kautaha mavahe mo tauʻatāina. Ko e tohí naʻe hā ngali moʻoni. Ka naʻe ʻikai ke kākaaʻi ʻa e fanga tokoua faitōnungá. Naʻa nau ʻiloʻi ko e pōpoaki ʻi he tohí naʻe ʻikai ke fehoanaki ia mo e meʻa naʻa nau akó. ʻI he ʻahó ni, ko e ngaahi fili ʻo e moʻoní ʻoku nau ngāueʻaki ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻa e tekinolosiá ʻi ha feinga ke fakapuputuʻuʻi mo fakamavahevaheʻi kitautolu. ʻI he ʻikai hoko ʻo “ueʻingofua mei [heʻetau] fakaʻuhingá,” ʻe lava ke tau maluʻi kitautolu ʻaki ʻa e fakakaukau fakamātoato pe ko e meʻa ʻoku tau fanongo ki ai pe laú ʻoku fehoanaki ia mo e ngaahi moʻoni kuo tau ʻosi akó.—2 Tes. 2:2; 1 Sio. 4:1.
ʻOua ʻe kākaaʻi ʻe he ngaahi loi ʻoku hā ngali moʻoní (Sio ki he palakalafi 15)a
16. Fakatatau ki he Loma 16:17, 18, ko e hā ʻoku totonu ke tau faí kapau ʻoku afe ha niʻihi mei he moʻoní?
16 Nofoʻaki fāʻūtaha mo e faʻahinga ʻoku mateaki kia Sihová. ʻOku loto ʻa e ʻOtuá ke tau fāʻūtaha ʻi heʻetau lotú. Te tau nofoʻaki fāʻūtaha ʻo kapau te tau kei pīkitai ai pē ki he moʻoní. Ko ha taha pē ʻoku afe mei he moʻoní ʻokú ne fakatupunga ʻa e māvahevahe ʻi loto ʻi he fakatahaʻangá, ko ia ʻoku fakatokanga mai ʻa e ʻOtuá ke tau “fakaʻehiʻehi meiate kinautolu.” He ka ʻikai, ʻe lava ke tohoakiʻi ai kitautolu ʻo mamaʻo mei he moʻoní.—Lau ʻa e Loma 16:17, 18.
17. Ko e hā ʻa e ngaahi ʻaonga ʻoku tau maʻu ʻi hono ʻiloʻi ʻa e moʻoní pea piki maʻu ki aí?
17 ʻI heʻetau ʻiloʻi ʻa e moʻoní pea piki maʻu ki aí, te tau nofoʻaki malu mo moʻui lelei fakalaumālie. (ʻEf. 4:15, 16) ʻE maluʻi kitautolu mei he ngaahi akonaki loi mo e fakamatala fakangalilelei ʻa Sētané, pea te tau malu ai pē ʻi he tokanga ʻa Sihová lolotonga ʻa e fuʻu mamahi lahí. Hanganaki piki maʻu ki he meʻa ʻoku moʻoní, “pea ko e ʻOtua ʻo e melinó te ne ʻiate kimoutolu.”—Fil. 4:8, 9.
HIVA 122 Tuʻu Maʻu, Taʻengaue!
a FAKAMATALA ʻO E FAKATĀTĀ: Ko hano toe fakatātaaʻi ha meʻa naʻe hoko ʻi he laui hongofuluʻi taʻu kuo maliu atú, ʻi hono maʻu ʻe he fanga tokoua ʻi he Sovieti ʻIunioni ki muʻá ha tohi naʻe hā ngali ko e haʻu mei he ʻuluʻi ʻapitanga ʻi māmaní ka ko hono moʻoní naʻe haʻu ia mei hotau ngaahi filí. ʻI onopooni, ʻe ngāueʻaki nai ʻe hotau ngaahi filí ʻa e ʻInitanetí ke fakamafola ha meʻa ʻoku fakatupu takihala fekauʻaki mo e kautaha ʻa Sihová.