Nassuiaatit

A B D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V Z

A

• Aalenni.

  Uut­tuut ikusim­miit inus­saap qiterliup nuuata tungaanut takitigipajaar­toq. Israalik­kut aalenni 44,5 centimeterit mis­saan­nik takitigisoq ator­tar­paat, kisianni aamma aalenni assaap silis­susianik takinerulaar­toq, 51,8 centimeterit mis­saan­niit­toq, ator­tar­paat. – Mo1 6:15; Mt 6:27; Lu 12:25; Sq 21:17.

• Aasia.

  Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni Romamiut nunasiaataata taaguutaa ullumik­kut Tyrkiiap kitaasut ilisimaneqar­toq, tas­sunga aamma qeqer­tat sineris­samut qanit­tut, soorlu Saamorsi Patmos­silu, ilaap­put. Efesossi illoqarfiit pingaar­nersaraat. – ApS 20:16; Sq 1:4.

• Ajaappiaq suugartalik.

  Ajaap­piaq takisooq inngigis­sumik saviminermik nuulik naasoris­saasut uumasumik ingerlatsinermut ator­tagaat. Ajaap­piaq suugar­talik silatuup oqaasiinut, tusar­naar­tup siun­nersuutinik pitsaasunik maleruaanis­samut kil­litsis­sutigisaanut, assersuutitut ator­neqar­poq. Oqaatsit ‘ajaap­pis­samik suugar­talim­mik isim­mit­taaneq’ nersus­suup angutivis­sap uteriitsup ajaap­pis­samik suugar­talim­mik toor­tar­neqar­nerminut akiuun­neranut taamaalil­lunilu imminut aqqunar­titer­neranut innersuus­sutaap­put. – ApS 26:14; Eq 3:31.

• Ajortoq.

  Oqaaseq naqin­nermik angisuumik aal­lar­tik­kaangami Saatanimut Diaavulumut, Guutimik najoq­qutas­siaanillu naaper­tuil­luar­tunik akerlilersuisumik isumaqar­tumut, taaguutaasar­poq. – Mt 6:13; Jo1 5:19, q.a.i.

• Ajortuliaq pillugu pilliut.

  Naam­mal­luin­nan­ngitsutut san­ngiin­neq pis­sutigalugu piaarinani ajor­tulior­neq pil­lugu pil­liut sas­saan­neqar­toq. Ajor­tulior­tup inis­sisimaf­fia atugaaluun­niit apeq­qutaatil­lugit uumasut assigiin­ngitsut, nersus­suarmit angutivis­samiit tuimut, pil­liutigineqar­tar­put. – Mo3 4:27, 29; He 10:8.

• Ajunngisaangaarneq.

  Grækerisut oqaaseq ajun­ngitsumut iluarinar­tumullu tun­ngasoq. Oqaaseq inus­siar­nerluni asan­nil­luniluun­niit tunis­suteqar­nermut ator­neqar­nerusar­poq. Guutip ajun­ngisaangaanera tas­saavoq akineqar­nis­samik naatsorsuuteqar­nani tuk­korluni akeqan­ngitsumik tunis­suteqar­nera. Taamaat­tumik Guutip tuk­korluni inun­nut ajun­ngitsunik tunis­suteqar­neranut inun­nillu asan­ningaar­neranut takus­sutis­saavoq. Grækerisut oqaaseq aamma ‘iluarin­nin­nermik’ kiisalu ‘asan­nil­luni kajumil­lunilu tunis­suteqar­nermik’ nutser­neqar­tar­poq. Oqaaseq aamma tunis­suteqar­tup tunisami iliuusii pis­sutiginagit tuk­kor­nerli taamaal­laat pis­sutigalugu iliuuseqar­neranut tun­ngavoq. – Ko2 6:1; Ef 1:7.

• Akaarja.

  Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni Grækenlandip kujataani Romamiut nunasiaataat Korintimik illoqarfit­tut pingaar­nersalik. Pelopon­nesi tamarmi Grækenlandillu nunavit­taata timaa Akaarjamut ilaap­put. – ApS 18:12.

• Akiliut utertitsissut.

  Tigusaanermit, pil­laanermit, naal­liun­nermit, ajor­timit allaallu pisus­saaf­fim­mit iperagaatitsiniarluni aniguisitsiniarluniluun­niit akiliut. Ilaan­nik­kut aningaasanik akiliisoqar­neq ajor­poq. (Es 43:3) Pis­sutsini assigiin­ngitsuni uter­titsis­sum­mik akileeq­qusisoqar­tar­poq. Assersuutigalugu Israalimi nukap­piaq­qat angajul­liliat piaq­qeq­qaatillu angutivis­sat tamarmik Jehovamit pigineqaramik Jehovamut kif­far­tor­nermut taamaal­laat ator­neqaq­qusaap­put. Taamaat­tumik tamatuman­nga iperagaaq­qul­lugit uter­titsis­sum­mik akiliisoqar­tariaqar­poq. (Mo4 3:45, 46; 18:15, 16) Nersus­suaq angutiviaq ulorianar­toq paarineqan­ngitsorlu inum­mik toqutsip­pat pigin­nit­toq toqumik pil­lar­neqarumanani uter­titsis­sum­mik akiliisariaqar­poq. (Mo2 21:29, 30) Piaaralunili inum­mik toqutsisup uter­titsis­sutitut akiliutiginiagai tiguneqaq­qusaan­ngil­lat. (Mo4 35:31) Akiliut uter­titsis­sut pingaar­ner­paaq Biibilimi eqqaaneqar­toq Kristusip inuit naalat­tut ajor­timit toqumillu aniguisin­niarlugit imminut pil­liutigaluni toqunermigut akiler­paa. – Ts 49:8, 9; Mt 20:28; Ef 1:7.

• Akunner­miliuttoq.

  Il­luatungeriin­nik eqqis­seqatigiis­sitsiniar­toq. Biibilimi Moorsisip inatsisai tun­ngavigalugit isumaqatigiis­summi Moorsisi isumaqatigiis­sum­milu nutaami Jiisusi akun­nermiliut­tuup­put. – Ga 3:19; Ti1 2:5; He 12:24.

• Alabasti.

  Tipigis­saasiveeraq. Taanna ujarak alabasti Egyptenimi Alabastronip eqqaaniit­tar­toq atorlugu sanaajuvoq. Tipigis­saasiveeq­qat taamaat­tut tipigis­saat akisoorujus­suaq kuut­tuun­ngin­nias­sam­mat amitsumik matul­luarsin­naasumillu torluler­neqar­tar­put. – Mk 14:3.

• Alfa aamma Omega.

  Grækerit naqin­nerisa tul­leriin­nerini siul­leq kingul­lerlu. Saq­qum­mersitani Guutip taaguutaatut marluutil­lugit pingasoriarlutik ator­neqar­put. Allas­simaf­finni taak­kunani oqaatsit aamma ima isumaqar­put: ‘Siul­leq kingul­lerlu’ aamma ‘aal­laq­qaataasoq naggataasorlu’. – Sq 1:8; 21:6; 22:13.

• Aliasunneq.

  Toqusoor­neq alianar­tumil­luun­niit nalaataqar­neq pis­sutigalugu nimaar­neq. Biibilip allan­neqar­nerata nalaani sivisulaamik aliasut­tar­neq nalingin­naavoq. Aliasut­tut nipituumik qianerup saniatigut immik­kut ittunik atisaqar­tar­put, niaq­qutik arsakuler­tar­paat, atisatik alit­tor­tar­paat sakis­satillu til­luar­tarlugit. Inuus­sutis­sarsiutigalugu aliasut­tar­tut ilaan­nik­kut ilisiner­nut qaaq­quneqar­tar­put. – Est 4:3; Mt 11:17; Mk 5:38; Joh 11:33; Sq 21:4.

• Allakkanik ilisimasoq.

  Hebræerisut Allak­kanik Iller­nar­tunik assiliil­luni allat­tar­toq. Jiisusip nunarsuarmiin­nerani taaguut angutinut Moorsisip inatsisai pil­lugit ilin­niarsimasunut ator­neqar­tar­poq. Taakku Jiisusimik akerlilersuisuup­put. – Ezr 7:6; Mk 12:38, 39; 14:1.

• Allakkat Illernartut.

  Guutip oqaasia pil­lugu allak­kat iller­nar­tut. Oqaatsit taakku taamaal­laat Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni ator­neqar­put. – Lu 24:27; Ti2 3:16.

• Allakkat imusat.

  Pergamentimik papyrusimil­luun­niit allaf­fis­siat takisuut illuin­naatigut allas­simasul­lit qisuminermik amitsumik imuneqar­tar­tut. Allak­kat Iller­nar­tut allak­kanut imusanut allan­neqarlutillu allaq­qin­neqar­tar­put. Atuak­kat Biibilip allan­neqar­nerata nalaani allak­katut imusatut iluseqar­tar­put. – Lu 4:17-20; Ti2 4:13.

• Allasiorneq.

  Angutip arnal­luun­niit katis­simasup aap­parin­ngisaminik nam­mineq kajumis­sutsiminik atoqateqar­nera. – Mo2 20:14; Mt 5:27; 19:9.

• Amen.

  “Taamaalili”, “ilumut” imaluun­niit “qular­nan­ngilaq”. Hebræerisut oqaatsimit aman-imit, ‘aalajaatsumik, tutsuiginar­tumik’ isumalim­mit, aal­laaveqar­poq. Upper­narsaal­luni neriorsuum­mut, qin­num­mut nalunaarum­mullu isumaqataal­luni ‘amenimik’ oqar­toqar­tar­poq. Saq­qum­mersitani Jiisusimut taaguutitut ator­neqar­poq. – Mo5 27:26; Na1 16:36; Ro 1:25; Sq 3:14.

• Anersaapiluit.

  Anersaat pin­ngor­titat takus­saan­ngitsut ajor­tullu inun­nit pigin­naaneqar­nerusut. Mosesimik allak­kat siul­liit 6:2-mi Guutip ernerinik Juudarsimillu allak­kat 6-imi ‘inngilinik’ taaneqar­put. Ajor­tutut pin­ngor­tin­neqan­ngil­lat. Inngiliup­pulli Nooap nalaani naalan­ngin­nermik­kut Saatanillu Jehovamut pikitsitsineranik tapersersuiler­nermik­kut immin­nut Guutimut akeran­ngor­tit­tut. – Mo5 32:17; Lu 8:30; ApS 16:16; Ja 2:19.

• Anersaaq.

  Hebræerisut oqaaseq ruach grækerisullu oqaaseq pneuma, amerlaner­tigut ‘anersaamik’ nutser­neqar­tar­tut, arlalin­nik isumaqar­put. Taakku inum­mit takuneqarsin­naan­ngitsumut nukiullu aalaneranut takus­sutis­saasumut innersuus­sutaasar­put. Hebræerisut grækerisullu oqaatsit (1) anorimut, (2) pin­ngor­titat nunarsuarmiit­tut uumas­sutaan­nut, (3) inuup assersuutaasumik uum­mataani nukim­mut aalajangersimasumik oqaaseqar­titsisumut iliuuseqar­titsisumul­luun­niit, (4) oqaatsinut isumas­sarsiarititaasunut takus­saan­ngitsumit aal­laavilin­nut, (5) pin­ngor­titanut anersaajusunut aamma (6) Guutip pis­saaneranut, imaluun­niit anersaavanut iller­nar­tumut, innersuus­sutitut ator­neqakulasar­put. – Mo2 35:21; Ts 104:29; Mt 12:43; Lu 11:13.

• Anersaaq illernartoq.

  Nukik takus­saan­ngitsoq sun­niuteqar­tar­toq Guutip piumasaminik naam­mas­sisitsinermut ator­tagaa. Jehovamit, minguin­ner­paamit naaper­tuil­luar­ner­paamillu, pigami Guutillu iller­nar­tumik naam­mas­sisitsinermut ator­tarmagu iller­nar­tuuvoq. – Lu 1:35; ApS 1:8.

• Anersaar­siorneq.

  Inuup toqusup anersaavata uumaan­nar­tar­neranik inuusunillu, pingaar­tumik anersaarsior­tar­tumut anersaanit sun­ner­tiasumut, attaveqar­tar­neranik upperin­nin­neq. Grækerisut oqaaseq farmakia ‘anersaarsior­nermik’ nutser­neqar­toq aamma nakorsaatinik aan­ngajaar­niutinillu atuinermut innersuus­sutaavoq. Itsaq angak­kuar­nermut atatil­lugu anersaapiluit attaveqarfiginerini aan­ngajaar­niutit ator­neqar­tarmata oqaaseq taanna anersaarsior­nermut attuumas­suteqaler­poq. – Ga 5:20; Sq 21:8.

• Angajulliliaq.

  Ataataasup erneranut angajul­lermut ator­neqar­nerusar­poq. Biibilip allan­neqar­nerata nalaani erneq angajul­liliaq ilaqutariinni ataq­qinar­tumik inis­sisimaf­feqar­tar­poq ataataasorlu toqugaangat ilaqutariinni ittun­ngor­tarluni. Jiisusi Jehovamut angajul­liliaanermi saniatigut aamma pin­ngor­titani tamani toqusunillu makititaasuni angajul­lersaavoq. – Mo1 25:33; Mo2 11:5; Kl 1:15; Sq 1:5, q.a.i.

• Angakkoq.

  Inuk pis­saanermik anersaanit ajor­tunit pisutut isigineqar­tumik atuisar­toq. – ApS 13:6.

• Annikillior­nar­torsuaq.

  Grækerisut oqaaseq ‘annikil­lior­nermik’ nutser­neqar­toq pis­sutsit artor­nar­tut pis­sutigalugit erloqinermik naal­liun­nermil­luun­niit isumaqar­poq. Jiisusip asseqan­ngitsumik ‘annikil­lior­nar­toqangaar­nis­saa’ eqqar­tor­paa. Tamanna Jerusalem­mimut pingaar­tumillu siunis­sami ‘alutor­nangaarluni agger­neranut’ tun­ngatil­lugu inun­nut tamanut nal­liutis­saaq. (Mt 24:21, 29-31) Paulusip annikil­lior­nar­toq tamanna Guutip imminik ‘ilisarisiman­nin­ngitsunut’ Jiisusilu Kristusi pil­lugu ‘nutaarsias­sanik nuan­nersunik upperin­nin­ngitsunut’ naaper­tuil­luar­tumik iliuuseqar­neratut allaatigaa. Saq­qum­mersitat kapitali 19-imi ‘uumasumut nujuar­tamut, nunarsuarmi kun­nginut sak­kutoor­pas­suinul­lu’ sorsun­nermi Jiisusi qilammi sak­kutoor­pas­suar­nik siulersuisutut allaatigineqar­poq. (Te2 1:6-8; Sq 19:11-21) “Inup­par­pas­suit” annikil­lior­nar­torsuarmit aniguis­sap­put. (Sq 7:9, 14) – Takuuk HARMAGEDONNI.

• Apustili.

  Oqaaseq ‘aal­lar­titamik’ isumaqar­poq, aamma Jiisusimut allanillu kif­far­tuus­siar­tor­tus­satut aal­lar­tin­neqar­tunut ator­neqar­poq. Amerlaner­tigut ilin­niar­titanut aqqaneq-marlun­nut Jiisusip sin­niisus­samisut toq­qagaanut ator­neqar­tar­poq. – Mk 3:14; ApS 14:14.

• Aqqut.

  Biibilimi oqaaseq inooriaatsimut pis­susilersor­nermul­luun­niit Jehovap iluarisaanut iluarin­ngisaanul­luun­niit assersuutitut ator­neqar­tar­poq. Jiisusimik Kristusimik malin­nit­tun­ngor­tut ‘Aqqum­mit’ pigineqar­tutut, tassa Jiisusimut Kristusimut upper­neq taas­sumalu maligas­siuineranik ilaarsineq pingaar­ner­paatil­lugit inooriaaseqar­tutut, allaatigineqar­put. – ApS 19:9.

• Aramæerisut.

  Sim­mik­kut oqaasii hebræerit oqaasiinut assingusut naqin­ner­nillu assigiin­nik atuisut. Aramæerit oqaaseraat, kingusin­nerusuk­kulli Assyriamiut Babylon­nimiullu naalagaaf­fis­suanni nunani tamalaani niueqatigiin­nermi attaveqaqatigiin­nermilu ator­neqar­taler­put. Aamma Persiamiut naalagaaf­fis­suanni pisor­tatigoor­tumik allat­tariarsor­nermi ator­neqar­tar­put. (Ezr 4:7) Ezramit, Jeremiamit Daanialimillu allak­kat ilaat aramæerisut allan­neqar­put. Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni oqaatsit ilaat aramæerisut allan­neqar­put. – Ezr 4:8–6:18; 7:12-26; Jr 10:11; Da 2:4b–7:28; Mk 14:36; ApS 9:36.

• Areopagussi.

  Athenimi qat­tuneq, Akropolis­sip avan­naata kitaaniit­toq. Aamma siun­nersuisooqatigiit (eq­qar­tuus­siviup) tas­sani ataatsimiit­tar­tut taaguutigaat. Isumaliutersor­tar­tut stoikerit epikoriiarillu Paulusi upperisaminik nas­suiaaq­qul­lugu Areopagus­siliaap­paat. – ApS 17:19.

• Asanninneq.

  Ilaan­nik­kut grækerisut oqaaseq agape, asan­nin­neq najoq­qutas­sianit siulersor­tit­toq aamma nuan­narin­nin­nermik iluarin­nin­nermillu ilaqar­toq, asan­nin­nermik nutser­neqar­tar­poq. (Mt 22:39; Joh 3:16) Ilaan­nik­kullu filia, ‘nuan­narin­nin­nermik’ imaluun­niit ‘ikin­ngutigiin­nermik’ isumaqar­toq aamma qanimut kis­salaar­tumillu ataqatigiin­nermut takus­sutis­saasoq, ilaqutariinni ataqatigiil­luar­tuni ikin­ngutigiil­luar­tunilu takutin­neqar­tar­toq, aamma asan­nin­nermik nutser­neqar­tar­poq. – Joh 5:20.

• Aselgeia.

  – Takuuk KANNGUT­TAATSULIORNEQ.

• Aserorteriviup ujarattaa.

  Ujarak ammalor­toq ujaq­qap tas­sunga assingusup qaavanut inis­sin­neqarsimasoq karrinik aseror­terinermut ator­neqar­tar­toq. Ujarak alleq ujaq­qap qul­liup kaavif­fis­saanik qeq­qatigut paaguser­neqar­tar­poq. Biibilip allan­neqar­nerata nalaani angerlarsimaf­finni amerlanerni arnanit ator­neqar­tar­tunik assam­mik aseror­teruteqar­tar­poq. Assam­mik aseror­terut ilaqutariit iffior­tar­neran­nut pingaaruteqarluin­narmat assam­mik aseror­terum­mik aseror­teriviullu ujarat­taanik qular­naveeq­qutitut arsaarin­nin­neq Moorsisip inatsisaani iner­teq­qutigineqar­poq. Aseror­teriviit anginerit tas­sunga assingusumik sananeqarsimasut uumasunit kaavitin­neqar­tar­put. – Mo5 24:6; Mk 9:42.

• Assaap isannera.

  Uut­tuut assaap siaarsimasup kul­luata isuaniit eqeq­quata isuanut takitigipajaar­toq. Aalenni 44,5 centimeteriusoq naaper­torlugu naatsorsus­sagaanni assaap isan­nera 22,2 centimeteriuvoq. – Mo2 28:16; Sa1 17:4.

• Assammik attuineq.

  Inuk immik­kut ittumik sulias­sin­neqar­tus­saq imaluun­niit ajun­ngisaarfigineqar­tus­saq, ajorun­naar­tus­saq anersaamil­luun­niit iller­nar­tumit pigin­naanermik tunis­sutisisus­saq assam­mik attor­neqar­tar­poq. – Mo4 27:18; ApS 19:6; Ti1 5:22.

• Atoqatigiin­nikkut eqqun­ngitsuliorneq.

  Grækerisut oqaatsimik porneia-mik, iner­teq­qutaasumik atoqateqar­nermut ator­neqar­tar­tumik, aal­laaveqar­poq. Porneia-mi pineqar­put allasior­neq, ator­tit­tar­neq, katis­siman­ngitsut atoqatigiin­nerat, anguteqam­mik arnaqam­mil­luun­niit atoqateqar­neq aamma uumasunik atoqateqar­neq. Saq­qum­mersitani upperisarsior­nik­kut ator­tit­tar­toq “Babylon­nersuaq” pis­saaneqalerumal­luni iluanaarumal­lunilu nunarsuarmi naalak­kersuisunut qanimut attaveqar­tarami assersuutaasumik atoqatigiin­nik­kut eqqun­ngitsulior­tar­tumik taaneqar­poq. (Sq 14:8; 17:2; 18:3; Mt 5:32; ApS 15:29; Ga 5:19) – Takuuk ATORTIT­TARTOQ.

• Atortittartoq.

  Katis­siman­ngisaminik, pingaar­tumik aningaasat pil­lugit, atoqateqar­toq. (Ator­tit­tar­tumut grækerisut oqaaseq porne ‘tuniniaanermik’ isumalim­mik naggueqar­poq). Biibilimi oqaaseq angutinut tun­ngatil­lugu ator­neqaraluar­toq arnanut ator­neqar­nerusar­poq. Moorsisip inatsisai naaper­torlugit ator­tit­tar­neq iner­teq­qutaavoq, ator­tit­tar­tullu akis­sarsiai guutisiorfim­mut Jehovap pigisaanut tunis­sutitut akuerineqarsin­naan­ngil­lat. Tamanna Guutimik ilisarisiman­nin­ngitsut guutisiorfimmi ator­tit­tar­tut atorlugit aningaasarsior­tar­neran­nit allaanerul­luin­nar­poq. (Mo5 23:18, 19; Ku1 14:24) Biibilimi oqaaseq aamma inun­nut, inuiaqatigiin­nut peqatigiif­fin­nul­luun­niit Guutimut kif­far­tor­tuuneraraluarlutik guutilianik pal­lorfigin­nin­nermut arlaatigut peqataasunut assersuutitut ator­neqar­poq. Assersuutigalugu Saq­qum­mersitani upperisarsioqatigiit ataatsimut isigalugit ‘Babylon­nersuarmik’ taaneqar­tut pis­saaneqalerumal­lutik iluanaarumal­lutillu nunarsuarmi naalak­kersuisunut qanimut attaveqar­taramik arnamik ator­tit­tar­tumik taaneqar­put. – Sq 17:1-5; 18:3; Na1 5:25.

B

• Baali.

  Kaanaanik­kut guutiat qilam­mik pigin­nit­tutut aamma sial­lersitsisar­tutut, naggoris­sisitsisar­tutut piaq­qiorsin­naasitsisutullu isigineqar­toq. “Baali” aamma guutinut ataasiak­kaanut min­nerusunut taaguutitut ator­neqar­tar­poq. Hebræerisut oqaaseq ‘pigin­nit­tumik; naalak­kamik’ isumaqar­poq. – Ku1 18:21; Ro 11:4.

• Beelzebub.

  Saatanimut, anersaapiluit naalagaan­nut, taaguut. Imaas­sin­naavoq taaguut Baal-Zebubimik, filisterit Ekron­nimi guutisiorfigisaan­nik, aal­laaveqar­toq. – Ku2 1:3; Mt 12:24.

D

• Daavip ernera.

  Taaguut Jiisusimut ator­neqakulasar­toq, aamma taaguum­mit ersersin­neqar­poq Jiisusi tas­saasoq Kun­ngeqarfik pil­lugu isumaqatigiis­sum­mik, Daavip kinguaavineersumit piviusun­ngor­tin­neqar­tus­samik, kingor­nus­sisus­saq. – Mt 12:23; 21:9.

• Dekapolissi.

  Grækerit illoqarfiisa ilaat qulit (grækerisut deka, ‘qulinik’ isumaqar­toq aamma polis ‘illoqarfin­nik’ isumaqar­toq). Aamma nunap immik­koor­tuanut Galiliiap Tasersuata kuus­suullu Jordanip kangiatungaaniit­tumut taaguutaavoq, illoqarfiillu taak­kua amerlanersaat nunap immik­koor­tuani tas­sani inis­sisimap­put. Taakku grækerit kulturian­nut niuer­neran­nullu pingaaruteqar­put. Jiisusip nunap immik­koor­tua taanna aqqusaar­paa, illoqarfin­nulli tikeraarsimanera allaatigineqan­ngilaq. – Mt 4:25; Mk 5:20.

• Denaari.

  Romamiut aningaasaataat sølveq 3,85 gram­mit mis­saan­nik oqimaas­susilik kaasarillu assinganik illuatungaatigut assilik. Sulisar­tumut ullormut akis­sarsiaritin­neqar­tar­poq, aamma taanna atorlugu juutit Romamiunut ‘akileraar­tar­put’. – Mt 22:17; Lu 20:24.

• Diaavulu.

  Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni Saatanip taaguutaa ‘nikas­saal­luni sal­luliuutigin­nit­tumik’ isumaqar­toq. Saatani Jehovamik, oqaasianik ajun­ngitsumik atianillu iller­nar­tumik nikas­saal­lutik sal­luliuutigin­nit­tut unnerluutigin­nit­tullu anner­paar­tarim­manni Diaavulumik atser­neqar­poq. – Mt 4:1; Joh 8:44; Sq 12:9.

• Drakma.

  Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni oqaatsimi tas­sani grækerit aningaasaataat sølveq, taamani 3,4 gram­mit mis­siliorlugit oqimaas­susilik, pineqar­tar­poq. – Mt 17:24.

E

• Epikoriiarit isumaliuter­sortartut.

  Grækerip isumaliutersor­tar­tup Epikorip (341-270 Kr.in.si.) malin­nit­tai. Inuul­luataar­nis­sap inuunermi pingaar­ner­tut anguniagas­saanera isumaliutersuutaanni pingaar­ner­paavoq. – ApS 17:18.

• Eqqartuus­sisup issiavia; eqqartuussivik.

  Amerlaner­tigut tas­saasar­poq qaqisarfik majuar­tarfilik. Tas­san­nga oqar­tus­saasut issial­lutik inup­pas­suar­nut oqalut­tarlutillu aalajangius­samin­nik nalunaaruteqar­tar­put. Oqaatsit ‘Guutip eqqar­tuus­sivia’ aamma ‘Kristusip eqqar­tuus­sivia’ Jehovap inun­nik eqqar­tuus­sinis­saminut aaq­qis­suus­saanut assersuutaap­put. – Ro 14:10; Ko2 5:10; Joh 19:13.

• Ersuut.

  San­nerut isumigut nam­magas­sanik marlun­nik nivingasulik inuup tuiinut inis­sin­neqar­tar­toq. Oqaaseq aamma san­nerum­mut qisun­nil­luun­niit katitik­kamut ator­toris­saarutip qamutil­luun­niit nunalerutip qimut­tuisa (nersus­suaanerusar­tut) qungasian­nut inis­sin­neqar­tar­tumut ator­neqar­tar­poq. Inus­siat oqimaatsunik nam­mak­kaangamik ersuuteqar­tarmata ersuut inum­mut allamut inus­siaataanermut naalat­tus­saanermul­luun­niit aamma naqisimaneqar­nermut naal­liun­nermullu assersuutitut ator­neqar­tar­poq. Ersuum­mik peersineq aseruinerluun­niit inus­siaataanermit, naqisimaneqar­nermit ator­nerlun­neqar­nermillu iperagaanermut assersuutitut ator­neqar­tar­poq. – Mo3 26:13; Mt 11:29, 30.

• Etiopiamiu.

  Inuk Etiopiameersoq. Itsaq Etiopia Egyptenip kujataaniip­poq, nalitsinni Egyptenip kujasis­suani Sudanillu avan­nar­pasis­suata affaani inis­sisimasoq. – ApS 8:27.

• Eufrati.

  Aasiap kujataata kitaani kuus­suaq isorar­tuner­paaq pingaar­ner­paarlu, aamma Mesopotaamiami kuus­suit anner­paat marluk aap­paat. Mosesimik allak­kat siul­liit 2:14-imi Edenimi kuus­suit sisamat ilaat­tut eqqaaneqaq­qaar­poq. Ilaan­nik­kut kuus­suarmik taaneqaan­nar­tar­poq. (Ts 72:8) Israalik­kut nunatut pis­sarsiaasa avan­namut kil­leqarfigaa. – Mo1 15:18; Sq 9:14; 16:12.

• Eunukki.

  Nutsiin­navil­lugu angutaas­sutaajak­kamik isumaqar­poq. Angutit taamaat­tut amerlaner­tigut kun­ngik­kormiuni dron­ningimut aviliaanullu ikior­titut kif­far­tuus­sisutul­luun­niit ator­neqar­tar­put. Oqaatsimi aamma angut eunuk­kiun­ngik­kaluarluni kun­ngik­kormiuni atorfilit­tatut suliaqar­tar­toq pineqar­tar­poq. ‘Kun­ngeqarfik pis­sutigalugu eunuk­kiusoq’ tas­saavoq Guutimut kif­far­tor­nermi iliuuseqar­nerujumal­luni imminut aqus­sin­naasoq. – Mt 19:12; Est 2:15; ApS 8:27.

F

• Faaruu.

  Egyptenimi kun­ngip taaguutaa. Biibilimi faaruut tal­limat atiisigut (Shishaki, So, Tirhaka, Neko aamma Hofra) taaneqar­put. Allalli soorlu Aaperaamut, Moorsisimut Juuserfimullu attaveqar­tut atiisigut taaneqan­ngil­lat. – Mo2 15:4; Ro 9:17.

• Farisiiarit.

  Jiisusip nalaani juutit immik­koor­niaqatigiit nuimasut. Palasinik siuaasaqan­ngik­kaluarlutik Moorsisip inatsisaani annikitsualuit ileq­qutoq­qallu oqalut­tuarsiatik tamaasa maleruaq­qis­saar­niar­tar­paat. (Mt 23:23) Grækerit kulturian­nit sun­ner­neqar­neq sunaluun­niit akerlerisar­paat. Aamma Moorsisip inatsisaanik ileq­qutoq­qanillu ilisimasaqarluaramik juutinut oqar­tus­saas­suseqangaar­put. (Mt 23:2-6) Ilaat aamma juutit eqqar­tuus­siviisa qul­lersaan­nut ilaasor­taap­put. Ulloq qasuersaarfik, ileq­qutoq­qat aamma ajor­tulior­tar­tunik akileraar­titsisar­tunillu ilagisaqar­tar­neq pil­lugit Jiisusi akerlilerajup­paat. Ilaat, soorlu Saulusi Taarsusimiu, kristumiun­ngor­put. – Mt 9:11; 12:14; Mk 7:5; Lu 6:2; ApS 26:5.

G

• Gehenna.

  Hin­nomip qooruata, itsaq Jerusalem­mip kujataaniit­tup kujataatalu kitaaniit­tup, grækerisut taaguutaa. (Jr 7:31) Toqusut timaasa tas­sunga nak­kaatin­neqar­tar­nis­saat siulit­tuutigineqar­poq. (Jr 7:32; 19:6) Uumasut inuil­luun­niit uumatil­lugit ikual­lan­niarlugit naal­liutsin­niarlugil­luun­niit Gehen­namut igin­neqar­tarsimaneran­nut upper­narsaatis­saqan­ngilaq. Taamaat­tumik sumiif­fik inuit tar­ningisa qaqugorsuarmut innermik naal­liutsin­neqar­tarfian­nut assersuutaasin­naan­ngilaq. Jiisusilli ilin­niar­titaasalu Gehenna qaqugorsuarmut pil­lagaanermut ‘toqup aap­paanik’ taaneqar­tumut, tassa naas­saan­ngitsumik suujun­naarsitaanermut, piuneerus­saanermut, assersuutitut ator­paat. – Sq 20:14; Mt 5:22; 10:28.

• Grækerisut; grækeri.

  Grækenlandimiut oqaasii; aamma Grækenlandimi inun­ngor­tut Grækenlandimeersunil­luun­niit siuaasal­lit. Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni oqaaseq “grækeri” aamma inuiaqatigiin­nut juutiun­ngitsunut grækeril­luun­niit oqaasiinit kulturian­nil­luun­niit sun­ner­neqarsimasunut tamanut ator­neqar­poq. – Jl 4:6; Joh 12:20.

• Guutiliaq; guutipilus­siorneq.

  Guutiliaq tas­saasin­naavoq inuit guutisiorfigisaat piviusoq takorluugarluun­niit assilil­lugu assilialiaq qiperugarluun­niit. Guutipilus­sior­neq tas­saavoq guutiliamik mianerin­nin­neq, asan­nin­neq, guutisior­neq alutorin­nin­nerluun­niit. – Ts 115:4; ApS 17:16; Ko1 10:14.

• Guutimut kiffartorneq.

  Guutisior­nermut tun­ngatil­lugu iller­nar­tumik iliuuseqar­neq suliaqar­nerluun­niit. – Ro 12:1; Sq 7:15.

• Guutimut tunniusimaneq.

  Jehovap Guutip qilammi nunarsuarmilu kisimi oqar­tus­saanera ilumoorfigalugu mianerinera, guutisiorfiginera kif­far­torfigineralu. – Ti1 4:8; Ti2 3:12.

• Guutip isertugaataa.

  Guutip siuner­taata ilaa pif­fis­san­ngor­pat ilisiman­nit­tus­satut taamaal­laat toq­qak­kaminut saq­qum­mersitas­saa. – Mk 4:11; Kl 1:26.

• Guutip kunngeqarfia.

  Oqaatsit taakku naalak­kersuisunut Guutip erneranik, Kristusimik Jiisusimik, kun­ngeqar­tunut ator­neqar­nerusar­put. Kun­ngeqarfik taanna Guutip kisimi oqar­tus­saas­susianut takus­sutis­saavoq. – Mt 12:28; Lu 4:43; Ko1 15:50.

• Guutisiorfik; tupeq.

  Ataatsimut isigalugu sumiif­fik guutisiorfim­mut iller­nar­tumut immik­koor­tin­neqarsimasoq. Amerlaner­tigulli tupeq guutisiorfik Jerusalem­mimiluun­niit guutisiorfik qarmarsualik pineqar­tar­poq. Israalik­kut aal­laq­qaam­mut toq­qip nuun­neqarsin­naasup eqqaani guutisiorumal­lutik katersuut­tar­put, kingusin­nerusuk­kulli Jerusalem­mimi qarmarsualim­mik guutisiorfeqaler­put. Guutisiorfik qarmarsualik siul­leq Saalumuumit sananeqar­poq Babylon­nimiunillu suujun­naarsin­neqarluni. Aap­paa Babylon­nimi tigusaaq­qar­nerup kingorna Zerubaabelimit sananeqar­poq kingusin­nerusuk­kullu Herodasersuarmit sanaq­qin­neqarluni. Biibilimi guutisiorfik, imaluun­niit naalaf­fik, aamma Jehovap illuanik taaneqaan­nar­tar­poq. (Na1 29:1; Na2 2:3; Ezr 1:3; 6:14, 15; Mt 24:1) Guutisiorfik aamma Guutip qilammi najugaqarfianut ator­neqar­tar­poq. – Mo2 25:8, 9; Ku2 10:25; Na1 28:10; Sq 11:19.

• Guutisiorfiup atoq­qaarteq­qin­neqar­fianik nalliussivik.

  Guutisiorfiup Antiokusi Epafanesimit mingutsin­neqar­nerata kingorna minguiaanermik eqqaaniaaneq. Nal­lius­sineq kislevip 25-anni aal­lar­tit­tar­poq ullunilu arfineq-pingasuni nal­lius­sineqar­tarluni. – Joh 10:22.

H

• Harmagedonni.

  Hebræerisut oqaatsimit Har Meghiddon-imit ima isumalim­mik aal­laaveqar­poq: “Megiddop qaq­qaa”. Oqaaseq “nunarsuarmi tamarmi kun­ngit” Jehovamut sorsun­niarlutik “Guutip Kil­leqan­ngitsumik Pis­saanil­lip ullus­sarsuani” katersuun­neran­nut tun­ngas­suteqar­poq. (Sq 16:14, 16; 19:11-21) – Takuuk ANNIKIL­LIOR­NAR­TORSUAQ.

• Hebræeri; hebræerisut.

  Siul­lermik Abrami (Aaperaat) saniliinit Amorik­kun­nit immik­koor­tin­niarlugu Abramimut taaguutitut ator­neqar­poq. Tamatuma kingorna Aaperaap ernut­tani Jaaku aqqutigalugu kinguaavinut oqaasiinullu ator­neqar­poq. Jiisusip nalaani aramæerisut oqaatsit arlal­lit hebræerisut oqaasersiarineqar­put. Kristusi ilin­niar­titaalu hebræerisut oqalut­tar­put. – Mo1 14:13; Mo2 5:3; ApS 26:14.

• Hermesi.

  Grækerit guutiisa ilaat, Zeusip ernera. Hermesi guutit oqariar­tor­titaat­tut oqal­lorin­nermullu guutiusutut isigineqarmat Lystramiut Paulusi kuk­kul­lutik Hermesimik taavaat. – ApS 14:12.

• Herodasi.

  Kinguaariit Romamit juutinut naalak­kersuisun­ngor­tin­neqar­tut atiat. Herodasersuaq Jerusalem­mimi guutisiorfim­mik sanaq­qiisutut Jiisusimillu toqutsiniarluni nukap­piaq­qanik toqoraasoqar­nis­saanik peq­qusisutut ilisimaneqar­poq. (Mt 2:16; Lu 1:5) Herodasi Arkilaausi aamma Herodasi Antipassi, Herodasersuup erneri, ataatamik naalak­kersuif­figisimasaasa ilaan­nut naalak­kersuisun­ngor­tin­neqar­put. (Mt 2:22) Antipassi, ulluin­narni ‘kun­ngimik’ taaneqar­tar­toq, Kristusip ukiuni pingasuni affarmilu kif­far­tor­nerani Apustilillu Suliaanni kapitali 12-imi pisut nalaasa tungaan­nut naalak­kersuivoq. (Mk 6:14-17; Lu 3:1, 19, 20; 13:31, 32; 23:6-15; ApS 4:27; 13:1) Tamatuma kingorna Herodasi Agrippa siul­leq, Herodasersuup ernutaa, sivikitsumik naalak­kersuereerluni Guutip inngilianit toqumik pil­lar­neqar­poq. (ApS 12:1-6, 18-23) Ernera, Herodasi Agrippa aap­paat, naalak­kersuisun­ngor­poq juutillu Romamut pikitsitsiler­nerisa tungaanut naalak­kersuil­luni. – ApS 23:35; 25:13, 22-27; 26:1, 2, 19-32.

• Herodasimik tapersersuisut.

  Sumiuus­sutsimik pingaar­titsisuup­put Herodasik­kut Romamit pigin­naatitaal­lutik naalak­kersuineranni politik­kik­kut anguniagaan­nik tapersersuisut. Sadukiiarit ilaat aamma taak­kunin­nga tapersersuisuusimagunar­put. Herodasimik tapersersuisut farisiiarit Jiisusimik akerlilersueqatigiler­paat. – Mk 3:6.

I

• Iffiat-qaqortut illernartut.

  Toq­qup guutisiorfiup guutisiorfiullu qarmarsual­lip Iller­nar­tuani iffiat-qaqor­tut aqqaneq-marluk immik­koor­tunut marlun­nut arfinilik­kuutaarlugit qaleriiaar­titik­kat. Aamma ‘timiusanik saq­qumisitanik’ taaneqar­tar­put. Guutimut pil­liutaasut taakku ullormi qasuersaarfimmi qalarlaanik taarser­neqar­tar­put. Iffiat-qaqor­tut peer­neqar­tut nalingin­naasumik palasinit taamaal­laat nerineqar­tar­put. – Mo2 25:30; Na2 2:3; Mo3 24:5-9; Mt 12:4; He 9:2.

• Iisinngin­niarneq.

  Pif­fis­sami aalajangersimasumi nerinaveersaar­neq. Israalik­kut ullormi saam­maan­nar­titsivimmi, erloqinermi Guutimillu siulersor­neqarusun­nermi iisin­ngin­niar­tar­put. Juutit oqalut­tuarisaanermi atugarlior­nitik malun­nar­tin­niarlugit ukiumut sisamariarluni iisin­ngin­niar­tar­ner­nik atuutilersitsip­put. Iisin­ngin­niar­tar­nis­saq kristumiunut piumasaqaataan­ngilaq. – Ezr 8:21; Es 58:6; Mt 4:2; 9:14; Lu 18:12; ApS 13:2, 3; 27:9.

• Ilagiinni kiffartortoq.

  Grækerisut oqaatsimit diakonos-imit, amerlaner­tigut ‘kif­famik’ nutser­neqar­tar­tumit, aal­laavilik. “Ilagiinni kif­far­tor­toq” tas­saavoq ilagiinni utoq­qaaner­taqatigiin­nut ikior­titut kif­far­tor­toq. Taama kif­far­torsin­naalerumal­luni Biibilimi piumasaqaatinik eqqor­titsisariaqar­poq. – Ti1 3:8-10, 12.

• Ilagiit.

  Inuit eqimat­tat aalajangersimasumik siuner­taqarlutik sam­misaqar­niarlutil­luun­niit katersuus­simasut. Hebræerisut Allak­kani Iller­nar­tuni inuiaqatigiin­nut Israalik­kun­nut innersuus­sutaasar­poq. Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni kristumiut ilagiivinut ataasiak­kaanut amerlaner­tigulli kristumiut ilagiivinut tamanut innersuus­sutaasar­poq. – Ku1 8:22; ApS 9:31; Ro 16:5.

• Ilisarnaat.

  Tigus­saasoq, iliuuseq, pisoq takus­sutis­sarluun­niit nalingin­naan­ngitsoq maanna pisumut siunis­samiluun­niit pisus­samut siumut tik­kuus­sisoq. – Mt 24:3; Sq 1:1, q.a.i.

• Iliveq.

  Naqin­nermik mikisumik aal­lar­tik­kaangat inuup ilerra pineqar­tar­poq. Naqin­nermik angisuumik aal­lar­tik­kaangat inuiaat tamarmik ilerrat pineqar­tar­poq. Hebræerisut ‘Sheolimik’ grækerisullu ‘Hadesimik’ taaneqar­poq. Biibilimi tamanna assersuutaasumik sumiif­fit­tut, imaluun­niit qanoq-is­sutsitut, suliaqarfiun­ngil­luin­nar­tutut sianis­suseqarfiun­ngil­luin­nar­tutullu al­laatigineqar­poq. – Mo1 47:30; Oq 9:10; Mt 27:61; ApS 2:31.

• Iliveq; eqqaas­sutissaq.

  Toqusup ilineqarfia. Grækerisut oqaatsimik mnemeion-imik oqaluum­mit ‘eqqaaman­nin­nermik’ isumalim­mik aal­laaveqarami toqusup eqqaamaneqar­neranut innersuus­sutaasar­poq. – Joh 5:28, 29.

• Illernarnerpaaq, Guutisiorfimmi.

  Toq­qup guutisiorfiup guutisiorfiullu qarmarsual­lip initaa ilorleq, tas­saniip­porlu isumaqatigiis­sum­mut illerfiusaq. Moorsisip inatsisai naaper­torlugit palasiuneq kisimi Iller­nar­ner­paamut isersin­naatitaasar­poq, ukiumullu ataasiaan­narluni ullormi saam­maan­nar­titsivimmi taamaal­laat isersin­naatitaasar­poq. – Mo2 26:33; Mo3 16:2, 17; Ku1 6:16; He 9:3.

• Illernartoq, Guutisiorfimmi.

  Tupermi guutisiorfimmi guutisiorfim­miluun­niit qarmarsualimmi ini saarleq annerlu inimit ilorlermit, Iller­nar­ner­paamit, avis­saaq­qasoq. Qul­lilerfik kuultiusoq, tipigis­saatinik ikumatitsivik kuultiusoq, iffianut-qaqor­tunut iller­nar­tunut nerriviusaq ator­tullu kuultiusut toq­qup guutisiorfiup Iller­nar­tor­taaniit­tar­put. Pil­liivik kuultiusoq, qul­lilerfiit kuultiusut qulit iffianul­lu-qaqor­tunut iller­nar­tunut nerriviusat qulit guutisiorfiup qarmarsual­lip Iller­nar­tor­taaniit­tar­put. – Mo2 26:33; He 9:2.

• Illernartoq; illernartuuneq.

  Jehovap pis­susiisa ilaat; sutigut tamatigut minguitsuuneq. (Mo2 28:36; Sa1 2:2; Joh 17:11) Oqaatsit hebræerisut grækerisullu inun­nut (Mk 6:20; ApS 3:21), ator­tunut (Ro 7:12; 11:16; Ti2 3:15), sumiif­fin­nut (Mt 4:5; ApS 7:33) iliuutsinullu (Mo2 36:4) ator­neqaraangamik Guutimut iller­nar­tumut tun­niun­neqarsimanermik Jehovamullu kif­far­tor­nermut immik­koor­tin­neqarsimanermik isumaqar­tar­put. Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni oqaaseq ‘iller­nar­tumik’ nutser­neqar­toq minguitsumik pis­suseqar­nermik aamma isumaqarsin­naavoq. – Ko2 7:1; Pe1 1:15, 16.

• Ilumoortoq.

  Biibilimi ilumoor­toq tas­saasin­naavoq tutsuiginar­toq, aalajaatsoq eqqor­torluun­niit. Sallu naaper­tuil­luan­ngin­nerlu ilumoor­tup akerlerai. Aamma tas­saasin­naavoq ilumoor­tumik oqalun­neq ilin­niar­titsis­sutil­luun­niit ilumoor­tut Guutip siuner­taanut piumasaanullu naaper­tuut­tut. (Ef 4:25; Pe2 1:12) Inuk ilumoor­toq malil­lugu inuusoq unneq­qaril­luni Guutip oqaasiani ilin­niar­titsis­sutinik malin­nin­niar­tuar­tuuvoq. – Joh 18:37.

• Ilyria.

  Romamiut nunasiaataat Grækenlandip avan­naata kitaaniit­toq. Paulusi taanna tikil­lugu oqaluus­sivoq, allas­siman­ngilarli Ilyriami nunasial­luun­niit kil­leqarfia tikin­ngilaarlugu oqaluus­sisimanersoq. – Ro 15:19.

• Imermut morsutsin­neqarneq; morsutsitsineq.

  Jiisusip malin­nitsimi imermut morsutsin­neqar­tar­nis­saat piumasaraa. Biibilimi Johan­nesip imermut morsutsitsisar­nera, anersaamut iller­nar­tumut morsutsitsineq, innermut morsutsitsineq allallu eqqaaneqar­put. – Mt 3:11, 16; 28:19; Joh 3:23; Pe1 3:21.

• Immeraanneq.

  Ujaraaq­qat qisumer­ngil­luun­niit atorlugit aalajangiineq. Taakku atisap pooqat­taanut immersak­kamul­luun­niit katersoriarlugit aalater­neqar­tar­put. Immeraatisiaq nak­kar­toq amuneqar­torluun­niit toq­qar­neqar­tar­poq. Immeraan­nermut atatil­lugu amerlaner­tigut qinusoqar­tar­poq. – Mt 27:35; ApS 1:26.

• Immikkoor­niaqatigiit.

  Eqimat­tat ilin­niar­titsis­sum­mik siulersor­timil­luun­niit aalajangiusiman­nit­tut nam­min­nerlu upperisamin­nik maleruaasut. Oqaaseq juutit immik­koor­tuisa nuimasut marluusut, farisiiarit sadukiiarillu, pil­lugit ator­neqar­poq. Kristumiuun­ngitsut kristumiut juutius­sutsimit avis­saar­tutut isigigunaramik­kit ‘immik­koor­niaqatigiin­nik’ imaluun­niit ‘immik­koor­niaqatigiin­nik Naazaratsimiunik’ taasar­paat. Pif­fis­sap ingerlanerani kristumiut ilagiivini immik­koor­niaqatigiit pilersin­neqar­taler­put. ‘Nik­kulaap ilin­niar­titsis­sutaanik malin­nit­tut’ Saq­qum­mersitani eqqaaneqar­put. – ApS 5:17; 15:5; 24:5; 28:22; Sq 2:6; Pe2 2:1.

• Inerittut siulliit.

  Katersuif­fimmi inerit­tut siul­liit; sunul­luun­niit tun­ngatil­lugu angusat pilial­luun­niit siul­liit. Jehovap Israalik­kut inerit­tunik siul­ler­nik – inum­mik, uumasumik naatitamil­luun­niit – imminut tunis­suteqar­tar­nis­saat piumasaraa. Israalik­kut ulluni iffiamik-qaqor­tumik seer­narsaateqan­ngitsumik nerif­fiusar­tuni ullormilu piinsimi ‘inerit­tut siul­lersaan­nik’ Guutimut tunis­suteqar­tar­put. Kristusi malin­nit­taalu tanitat aamma assersuutaasumik ‘inerit­tunik siul­ler­nik’ taaneqar­put. – Ko1 15:23; Mo4 15:21; Us 3:9; Sq 14:4.

• Inngilit.

  Hebræerisut oqaatsimit malakh-imit grækerisullu oqaatsimit aggelos-imit. Oqaatsit taakku marluk nutsiin­navil­lugit ‘oqariar­tor­titamik’ isumaqar­put, anersaalli oqariar­tor­titat ‘inngilinik’ taaneqar­tar­put. (Mo1 16:7; 32:4; Ja 2:25; Sq 22:8) Inngilit anersaajup­put pis­saasut inuit pin­ngor­tin­neqar­nerat sioq­quterujus­suarlugu Guutimit pin­ngor­tin­neqar­tut. Biibilimi aamma ‘Guutip ernerinik’, ‘ullaap ulloriaanik’ ‘iller­nar­tunillu tituusintilik­kuutaanik’ taaneqar­put. (Jb 1:6; 38:7; Jd 14) Kinguaas­siorsin­naan­ngitsutut tamarmillu immik­kul­laris­sutut pin­ngor­tin­neqar­put. 100 mil­lioninit amerlanerup­put. (Sq 5:11) Biibilimi allas­simavoq tamarmik immik­kut ateqarlutillu kinaas­suseqar­tut, taamaak­kaluar­torli guutisiorfigineqarusun­ngil­lat. Amerlanerillu allaat atitik oqaatigerusun­neq ajor­paat. (Mo1 32:30; Lu 1:26; Sq 22:8, 9) Assigiin­ngitsunik inis­sisimaf­feqarlutillu sulias­saqar­put. Ilaat Jehovap issiavis­saarsuata saavani kif­far­tor­put, allat oqariar­tor­titaap­put, Jehovap nunarsuarmi kif­fai ikiorumal­lugit akuliut­tar­put, Guutip eqqar­tuus­sutaanik naam­mas­sin­nit­tar­put nutaarsias­sanillu nuan­nersunik oqaluus­sinermik tapersersuisarlutik. (Ku2 19:35; Ts 34:8; Mt 4:11; Lu 1:30, 31; Sq 5:11; 14:6) Siunis­sami Jiisusi Harmagedon­nimi sorsoqatigis­savaat. – Sq 19:14, 15.

• Inngiliuneq.

  ‘Inngilit akimanersaan­nik’ isumalik. Oqaaseq ‘inngiliuneq’ Biibilimi taamaal­laat ataasersiutitut ator­neqar­tarmat ataasiin­narmik inngiliuneqarsimas­saaq. Biibilimi allas­simavoq inngiliuneq Mikaalimik ateqar­toq. – Da 12:1; Jd 9; Sq 12:7.

• Inussiaan­ngitsoq; inus­siaajun­naarsitaq.

  Romamiut naalak­kersuineranni “inus­siaan­ngitsoq” tas­saavoq inus­siaanani inun­ngor­toq innut­taasutullu tamak­kiisumik pisin­naatitaaf­feqar­toq. “Inus­siaajun­naarsitarli” tas­saavoq allamit inus­siatut pigineqarun­naarsimasoq. Pisor­tatigoor­tumik inus­siaajun­naar­toq Romamiutut innut­taas­suseqaler­tar­poq, politik­kimulli tun­ngasunik suliaqarsin­naatitaanani. Pisor­tatiguun­ngitsumik inus­siaajun­naarsitap innut­taasutut pisin­naatitaaf­fii kil­leqar­tar­put. – Ko1 7:22.

• Inuup Ernera.

  Taaguut iivangkiiliuni 80-t mis­saan­nik Jiisusimut Kristusimut ator­neqar­toq. Taaguum­mit ersersin­neqar­poq Jiisusi pin­ngor­titatut anersaajusutut inut­tut timeqalin­ngitsoq, kisianni erniunermigut tas­saalersoq inuk. Taaguum­mit aamma ersersin­neqar­poq Jiisusip siulit­tuut Danieli 7:13, 14-imilu allas­simasoq eqquutitis­sagaa. Hebræerisut Allak­kani Iller­nar­tuni oqaaseqar­tar­tut nunamiut Ezekieli Daanialilu Guutimit oqariar­tor­titsisimin­nit allaanerunerat erseq­qis­sar­niarlugu inuup erneranik, imaluun­niit inun­nik, taaneqar­put. – Ez 3:17; Da 8:17; Mt 19:28; 20:28.

• Iperartuineq.

  Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni iperaataq isumigut qiler­nilik kapinar­tulil­luun­niit atorlugu iperar­tuineq pineqar­tar­poq. – Joh 19:1.

• Isanneq.

  Im­map itis­susianik uut­tuut. Isan­neq ataaseq 1,8 meteriuvoq. – ApS 27:28.

• Isopi.

  Naasoq mikisunik avalequtilik pilutalillu ileq­qulersuutit malil­lugit minguersaanermi aam­mik imermil­luun­niit ser­par­taatitut ator­neqar­tar­toq. Naasuusimagunar­poq merian (Origanum maru; Origanum syriacum). Johan­nesi 19:29-mi isopi eqqaaneqar­toq tas­saasin­naavoq naasoq merian avalequm­mut aalajanger­neqarsimasoq imaluun­niit naasoq takisuumik kanaar­talik durra (Sorghum vulgare). Svampi viin­nimik seer­nar­tumik akulik durramut aalajangiuteriarlugu Jiisusip qar­nanut isaan­neqarsimasin­naavoq. – He 9:19.

• Israali.

  Guutip Jaakumut atigititaa. Jaakup kinguaavinut tamanut, qanga inuunerat apeq­qutaatin­nagu, taaguutaaler­poq. Jaakup ernerisa aqqaneq-marluk kinguaavi Israalip qitor­naanik Israalik­kun­nillu taaneqar­nerusar­put. Israali aamma naggueqatigiit quliusut kun­ngeqarfian­nut avan­narlermut kun­ngeqarfim­mit kujal­lermit avis­saar­tumut kingusin­nerusuk­kullu kristumiunut tanitanut, “Guutip Israalianut”, taaguutitut ator­neqar­tar­poq. – Ga 6:16; Mo1 32:28; ApS 4:10; Ro 9:6.

• Isumaqatigiis­summut illerfiusaq.

  Il­lerfiusaq qisum­mik akaciemik kuultimik qal­lik­kamik sanaaq. Taanna toq­qup guutisiorfiup Iller­nar­ner­paar­taani kingusin­nerusuk­kullu guutisiorfiup Saalumuumit sananeqar­tup Iller­nar­ner­paar­taani inis­sisimavoq. Kuultimik matoqar­poq, kerubillu marluk immin­nut sam­misut qulaaniip­put. Pingaar­ner­tut iluaniip­put inas­sutit qulit allas­simaf­fii ujaraasut marluk. – Mo5 31:26; Ku1 6:19; He 9:4.

• Isumaqatigiissut; angeruseq.

  Aalajangersimasumik iliuuseqar­nis­saq iliuuseqan­ngin­nis­sarluun­niit pil­lugu Guutip inuillu inuil­luun­niit illuatungiliut­tut akor­nganni isumaqatigiis­sut. Ilaan­nik­kut illuatungiliut­toq kisimi piumasaqaatinik eqqor­titsisus­saasar­poq (isumaqatigiis­sut ataasiin­narmut sam­misoq, tassa neriorsuut). Ilaan­nik­kut illuatungiliut­tut piumasaqaatinik eqqor­titsisus­saasar­put (il­lugiil­luni isumaqatigiis­sut). Guutip inun­nik isumaqatigiis­suteqar­nerata saniatigut Biibilimi aamma inuit, naggueqatigiit, inuiaqatigiit eqimat­tallu akor­nganni isumaqatigiis­sutit eqqaaneqar­put. Isumaqatigiis­sutit sun­niuteqangaar­tut ilaat tas­saap­put Guutip Aaperaamik, Daavimik, inuiaqatigiin­nik Israalik­kun­nik (Moorsisip inatsisai tun­ngavigalugit isumaqatigiis­sut) Guutillu Israalianik (isumaqatigiis­sut nutaaq) isumaqatigiis­suteqar­nera. – Mo1 9:11; 15:18; 21:27; Mo2 24:7; Na2 21:7; Lu 22:29; ApS 3:25; Ko2 3:6; He 8:6.

• Itinersuaq.

  Grækerisut oqaatsimit abyssos-imit, ‘itinersior­neqarsin­naan­ngitsumik’ imaluun­niit ‘nateqan­ngitsumik’ isumalik. Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni par­naarus­saaq­qaf­fim­mut par­naarus­saaq­qanermul­luun­niit ator­neqar­tar­poq. Aamma ilivermik isumaqarsin­naavoq. – Lu 8:31; Ro 10:7; Sq 20:3.

J

• Jaaku.

  Iisaap Rebek­kallu ernerat. Kingusin­nerusuk­kut Guutip Israalimik atser­paa. Jaaku Israalik­kun­nut (kingusin­nerusuk­kut juutinik taaneqar­talersunut) ittun­ngor­poq. Aqqaneq-marlun­nik erneqar­poq, taakku kinguaavilu tas­saaler­put Israalik­kut naggueqatigiivi aqqaneq-marluk. Ateq Jaaku inuiaqatigiin­nut Israalik­kun­nut tun­ngatil­lugu ator­neqar­tar­poq. – Mo1 32:29; Mt 22:32.

• Jehova.

  Nunarsuup nutaan­ngornis­saanik nutsik­kami ateq “Jehova” Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni 237-riarlugu ator­neqar­poq. Guutip atiata allan­neqar­nis­saanik aalajangius­saq upper­narsaatinik ukunin­nga tun­ngaveqar­poq:

  1. Hebræerisut Allak­kani Iller­nar­tuni Jiisusip apustiliisalu nalaanni ator­neqar­tuni tamani tetragrammi (tassa Guutip atia hebræerisut aap­persaris­sat sisamat יהוה atorlugit allas­simasoq) allas­simasar­poq.

  2. Jiisusip apustiliisalu nalaanni tetragrammi Hebræerisut Allak­kat Iller­nar­tut grækerisuun­ngor­tin­neqar­neranni aamma allas­simasar­poq.

  3. Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni allas­simavoq Guutip atia Jiisusip allanut eqqaakulasarlugulu ilisimaneqalersik­kaa. – Joh 17:6, 11, 12, 26.

  4. Grækerisut Allak­kat Iller­nar­tut isumas­sarsisitaanik­kut Hebræerisut Allak­kanut Iller­nar­tunut ilan­ngun­neqarmata eqqumiis­saaq Jehovap atia atorun­naariataar­neqar­pat.

  5. Guutip atia naalisarlugu Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni allas­simasar­poq. – Sq 19:1, 3, 4, 6.

  6. Juutit allagaatitoqaan­nit ersersin­neqar­poq juutit kristumiun­ngor­tut Guutip atia allak­kaminni ator­taraat.

  7. Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni Hebræerisut Allak­kanit Iller­nar­tunit issuaanerni Guutip atia ator­neqar­tar­nerata ilimanar­nera Biibilimik ilisimatuut ilaasa isumaqatigaat.

  8. Biibilini oqaatsinut 100-nit amerlanerusunut nutsik­kani Guutip atia Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni allan­neqar­tar­poq.

  Taamaat­tumik qularutis­saan­ngilaq Guutip atiata, Jehovap, Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni allan­neqar­nis­saa tun­ngavis­saqarluar­toq. Nunarsuup nutaan­ngornis­saanik nutsik­kamik nutserisut taamator­piaq ilior­put. Guutip atia ataq­qingaarlugulu allas­simaq­qaarfinni allas­simasunik minitaqar­naveersaar­tar­put. – Sq 22:18, 19.

• Juuda.

  Jaakup nuliaminit Leamit erner­taavisa sisamaat. Jaakup toqulerluni kun­ngip pis­saasup naalak­kersuiuar­tus­sap Juudap kinguaavineersuunis­saa siulit­tuutigaa. Jiisusi nunarsuarmut pigami Juudamik siuaasaqar­poq. Ateq Juuda naggueqatigiin­nut kingusin­nerusuk­kullu kun­ngeqarfim­mut Juudamik taaneqar­tumut ator­neqar­poq. – Mo1 29:35; 49:10; He 7:14.

• Juuti.

  Israalip naggueqatigiivisa quliusut kun­ngeqarfiata ajorsar­titaanerata kingorna inum­mut Juudap naggueqatigiivineersumut taaguutaasoq. (Ku2 16:6) Babylon­nimi tigusaaq­qanerup kingorna Israalip naggueqatigiivinit assigiin­ngitsuneersunut Israalimut uter­tunut ator­neqar­taler­poq. (Ezr 4:12) Kingusin­nerusuk­kut Israalik­kut inuiaqatigiin­nit allanit immik­koor­tin­niarlugit nunani tamalaani ator­neqar­taler­poq. (Est 3:6) Apustilip Paulusip sumiuus­sutsip kristumiut ilagiivini pingaaruteqan­ngin­nera tun­ngavilersoramiuk taaguut assersuutaasumik aamma ator­paa. – Ro 2:28, 29; Ga 3:28.

• Juutit eqqartuus­siviisa qullersaat.

  Jiisusip nalaani eqqar­tuus­siviit qul­lersaat Jerusalem­mimiit­toq 71-inik ilaasor­talik. Palasiuneq, palasiunerusimasut, palasiunerup ilaqutai, utoq­qaaner­tat, naggueqatigiinni ilaqutariin­nilu ittuusut allak­kanillu ilisimasut taak­kua ilagaat. – Mk 15:1; ApS 5:34; 23:1, 6.

K

• Kaajaluisaq; silarleq.

  Toq­qup guutisiorfiup silataa ungaluler­neqarsimasoq, kingusin­nerusuk­kullu guutisiorfiup pingaar­ner­tut illorsuata silataa qarmarsuar­nik ungaluler­neqarsimasoq. Pil­liutinik ikik­kaavik toq­qup guutisiorfiup silarlianiip­poq guutisiorfiullu qarmarsual­lip silarlianiil­luni min­nermi. Biibilimi aamma kaajaluisat illunut illorsuar­nullu tun­ngatil­lugu eqqaaneqar­put. – Mo2 27:9; Ku1 7:12; Mt 26:3; Mk 15:16; Sq 11:2.

• Kaasari.

  Ilaqutariit Romamiut atiat Romami kaasarinut taaguutin­ngor­toq. Aggustusi, Tibeeriusi aamma Claudiusi atiisigut Biibilimi eqqaaneqar­put, Nero atiagut eqqaaneqan­ngik­kaluar­toq taaguut tas­sunga aamma ator­neqar­poq. Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni “kaasari” aamma pisor­tat oqar­tus­saasuinut naalagaaf­fim­mul­luun­niit ator­neqar­poq. – Mk 12:17; ApS 25:12.

• Kaasarimik paarsisut.

  Sak­kutuut Romamiut Romami kaasarimik paarsisut. Kaasarimik tapersersuinermut pis­saaneerutsitsinermul­luun­niit tun­ngatil­lugu kaasarimik paarsisut pif­fis­sap ingerlanerani politik­kik­kut pis­saaneqangaaler­put. – Flp 1:13.

• Kaldeamiut.

  Inuiaqatigiit kuus­suit Tigrisip Eufratillu siam­marlutik naapif­fiisa eqqaanni najugaqar­tut. Itsaq Kaldeamiut nunaanni Uri, Aaperaap peroriar­torfia, illoqarfiit pingaar­nersaraat. – ApS 7:4.

• Kanngut­taatsuliorneq.

  Grækerisut oqaatsimit aselgeia-mit aal­laavilik. Oqaaseq Guutip inatsisaanik ingasat­tumik unioq­qutitsiner­nut isigin­nit­taatsimullu naalan­ngin­nermik sapiiser­pal­laar­nermillu ersersitsisumut ator­neqar­tar­poq. Kan­ngut­taatsulior­toq oqar­tus­saas­sutsimik, inatsisinik najoq­qutas­sianillu ataq­qin­nin­ngin­nermut allaallu suusupagin­nin­nermut takus­sutis­saasumik isigin­nit­taaseqar­poq. Matumani pineqan­ngil­lat eqqun­ngitsulior­nerit annikin­nerusut. – Ga 5:19; Pe2 2:7.

• Karrertaajaaneq; karrertaajaaffik.

  Karrit kanaar­taan­nit qalipaan­nillu avis­saar­titer­nerat; sumiif­fik taama suliaqarfik. Qisuminermik anaaleril­luni karrer­taajaasoqar­tar­poq, karrer­taajagas­salli amerlagaangata qamutit sequtserutit uumasunik qimut­tul­lit ator­neqar­tar­put. Karrit karrer­taajaaf­fim­mut, qat­tunermut ammalor­tumik toq­qis­sulim­mut anorsaarfiusar­tumut, iliorariarlugit qamutinik karrer­taajar­neqar­tar­put. – Mo3 26:5; Es 41:15; Mt 3:12.

• Kerubit.

  In­ngilit qaf­fasis­sumik inis­sisimaf­fil­lit immik­kut ittunik sulias­saqar­tar­tut. Serafinit allaanerup­put. – Mo1 3:24; Mo2 25:20; Es 37:16; He 9:5.

• Kiggitsivik.

  Pil­lak­kanik aalajangiinermut ator­neqar­tar­toq. Ator­tut ilaat isik­kanik taamaal­laat aalajangiisar­put allallu timimut qasunar­tumik, soorlu isik­kat, assaat qungatsillu sukaterun­nerisigut, aalajangiisarlutik. – Jr 20:2; ApS 16:24.

• Kipineqar­simaneq.

  Angutip kinguaas­siutaata nuuata amiata peer­neqarsimanera. Aaperaat kinguaavilu kipineqar­tar­nis­samik piumaf­figineqar­put, taman­nali kristumiunut piumasaqaataan­ngilaq. Aamma assigiin­ngitsutigut assersuutitut ator­neqar­tar­poq. – Mo1 17:10; Ko1 7:19; Flp 3:3.

• Kori.

  Paner­tunik imer­palasunil­luun­niit uut­tuut. Batimik uut­tuutip mis­singer­neqar­nera naaper­torlugu kori ataaseq 220 liiteriuvoq. – Ku1 5:25; Lu 16:7, q.a.i.

• Kristumiu.

  Guutip siulersuineratigut Jiisusip Kristusip malin­nit­taanut taaguutaalersoq. – ApS 11:26; 26:28.

• Kristusi.

  Jiisusip taaguutaa grækerisut oqaatsimit Christos-imit, hebræerisut oqaatsimut ‘Mis­siarsimik’, imaluun­niit ‘Tanitamik’, nutser­neqar­tar­tumut assingusoq. – Mt 1:16; Joh 1:41.

• Kristusimik akerlilersuisoq.

  Grækerisut oqaaseq marloqiusamik isumaqar­poq. Kristusimik akerlilersuisoq pineqarsin­naavoq. Aamma Kristusiunerar­toq, Kristusip inis­sisimaf­fianik arsaarin­nin­niartoq, pineqarsin­naavoq. Inuit, peqatigiif­fiit eqimat­tal­luun­niit sal­lul­lutik Kristusimut sin­niisuunerar­tut, Mis­siarsiunerar­tut imaluun­niit Kristusimik ilin­niar­titaanillu akerlilersuisut tamarmik pis­sutis­saqarluar­tumik Kristusimik akerlilersuisutut taaneqarsin­naap­put. – Jo1 2:22.

L

• Legiuuni.

  Itsaq Romamiut sak­kutuui legiuunimik taaneqar­tut 4.000-t 6.000-llu akor­nganni amerlas­suseqar­tar­put. Biibilimi oqaaseq ‘legiuuni’ ator­neqaraangat amerlasoor­pas­suit pineqar­tar­put. – Mt 26:53; Mk 5:9; Lu 8:30.

• Leptoni.

  Grækerisut Allak­kat Iller­nar­tut allan­neqar­nerisa nalaanni juutit aningaasaataat min­ner­paaq kan­ngus­sak imaluun­niit kan­ngus­saasaq. – Mk 12:42, q.a.i; Lu 21:2, q.a.i.

• Levi; Levikkuusoq.

  Jaakup nuliaminit Leamit ernerisa pingajuat; aamma naggueqatigiit taaguutaat. Levip erneri pingasut Levik­kut immik­koor­tuinut pingasunut siuaasan­ngor­put. Ilaan­nik­kut oqaatsimi “Levik­kut” naggueqatigiit pineqar­tar­put, amerlaner­tigulli Aaron­nip kinguaavi palasiusut pineqar­neq ajor­put. Naggueqatigiit Levik­kut nunami neriorsuutigisami nunaam­mik tunineqan­ngil­lat, naggueqatigiilli allat nunaatis­satut pis­sarsiaanni illoqarfin­nik 48-nik tunineqar­put. – Mo5 10:8; Na1 5:27; He 7:11.

M

• Makedonia.

  Grækenlandip avan­naatungaani nunap immik­koor­tua Alexanderersuup nalaani nuimalersoq Romamiullu tiguaanerisa tungaanut nam­minersor­toq. Apustili Paulusi Europamut tikeraaq­qaarmat Makedonia Romamiunit nunasiaatigineqar­poq. Paulusi pingasoriarluni Makedoniamut tikeraar­poq. – ApS 16:9.

• Mannat.

  Israalik­kut ukiuni 40-ni inoqajuitsumiin­nerminni pingaar­ner­tut nerisaat Jehovameersut. Ulloq qasuersaarfik minil­lugu ullaat tamaasa tupin­nar­tulior­nik­kut nunami kaner­nerup ataaniiler­tar­put. Israalik­kut takoq­qaaramik­kit oqar­put: “Suunuku?”, imaluun­niit hebræerisut: “Man hu?” (Mo2 16:13-15, 35) Jiisusip aamma man­nat assersuutitut eqqar­tor­pai. – Joh 6:49, 50.

• Marriortoq.

  Marraq atorlugu qum­muat­talior­tar­toq, puugutarsualior­tar­toq immersagalior­tar­torluun­niit. Marrior­tumut hebræerisut oqaaseq nutsiin­navil­lugu ‘ilusilersuisumik’ isumaqar­poq. Marrior­tup marrarmik ilusilersuisar­nera Jehovap inun­nut inuiaqatigiin­nullu ataasiak­kaanut kisimi oqar­tus­saaneranut assersuutitut ator­neqakulasar­poq. – Es 64:7; Ro 9:21.

• Meediamiut.

  Inuiaqatigiit Jafetip ernerata Madajip kinguaavi. Iranip qatsis­suanut qaq­qar­tuumut, Meediamik taaneqar­tumut, nunas­sip­put. Meediamiut ukiumi 33-mi Kr.in.king. ullormi piinsimi Jerusalem­mimi najuup­put. – ApS 20:16.

• Miini.

  Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni miini ataaseq drakmanik 100-nik naleqar­poq 340 gram­minillu oqimaas­suseqarluni. – Lu 19:13.

• Minguitsuuneq.

  Oqaaseq taanna Biibilimi timik­kut minguitsuus­sutsimut ator­neqaan­nar­nani aamma ileq­qus­satigut anersaak­kullu mingun­nar­tunik, ajoqutaasunik aserorsaataasunillu sam­misaqan­ngil­luin­nar­nermut kiisalu ajoquteqaler­naveersaar­nermut mingutsin­neqar­naveersaar­nermullu aamma ajoquteqarun­naar­nermut minguitsuujun­naar­nermullu ator­neqar­tar­poq. Moorsisip inatsisaani oqaaseq ileq­qulersuutit malil­lugit minguersar­nermut ator­neqar­tar­poq. – Mo3 10:10; Ts 51:9; Mt 8:2; Ko1 6:11.

• Mingut­tooq; mingut­tuujuneq.

  Timik­kut mingut­tuujunermut ileq­qoris­saar­nerluun­niit pil­lugu inatsisinik unioq­qutitsinermut innersuus­sutaasin­naavoq. Biibilimili Moorsisip inatsisai naaper­torlugit akuerineqarsin­naan­ngitsunut mingut­tuunul­luun­niit tun­ngatil­lugu ator­neqar­nerusar­poq. (Mo3 5:2; 13:45; Mt 10:1; ApS 10:14; Ef 5:5) – Takuuk MINGUITSUUNEQ.

• Missiarsi.

  Hebræerisut oqaatsimit ‘tanitamik’ isumalim­mit aal­laavilik. “Kristusi” grækerisut oqaatsimit aamma taama isumalim­mit aal­laaveqar­poq. – Da 9:25; Joh 1:41.

• Moolokki.

  Am­monik­kut guutiat. – ApS 7:43.

• Moorsisip inatsisai.

  Ukiumi 1513-imi Kr.in.si. Siinaajip inoqajuitsuani Jehovap Moorsisi aqqutigalugu inatsisit Israalik­kun­nut tun­nius­sai. Biibilip atuagar­tai siul­liit tal­limat Moorsisip inatsisaanik taaneqakulasar­put. (Mt 5:17; Lu 24:44) Oqaaseq “inatsisit” mikisumik naqin­neqaraangat Moorsisip inatsisaani inatsit inatsim­miluun­niit najoq­qutas­siaq pineqarsin­naasar­poq. – Mo4 15:16.

• Myrra.

  Gum­mihar­piksi tipigis­soq orpik­kanit kapinar­tunit orpeeq­qanil­luun­niit Commiphora-mik taaneqar­tar­tunit pisoq. Uulia iller­nar­tumik tanis­sinermi ator­neqar­tar­toq myrramik akoqar­tar­poq. Myrra atisanut sinif­fin­nullu tipigis­saatitut ator­neqar­tar­poq. Aamma uuliamut tagiar­tuinermi ator­neqar­tar­tumut, timimut tar­ngutinut viin­nimullu silaarus­saatitut akulerun­neqar­tar­poq. Myrra aamma toqusut timaan­nik ilisinis­samut piareersaanermut ator­neqar­tar­poq. – Mo2 30:23; Us 7:17; Mk 15:23; Joh 19:39.

N

• Naalakkap unnuk­korsior­titsinera.

  Jiisusip toquneranik eqqaaniaal­luni nereqatigiin­neq. Unnummi tas­sani iffiaq-qaqor­toq seer­narsaateqan­ngitsoq viin­nilu, Kristusip timaanut aavanullu assersuutaasut, ator­neqar­tar­put. Kristumiut Biibilimi taama nal­lius­sisar­nis­samik peq­quneqarmata ‘eqqaaniaanermik’ taaneqar­tar­nera naleq­qup­poq. – Ko1 11:20, 23-26.

• Naapertuil­luarneq.

  Biibilimi Guutip eqqor­tut eqqun­ngitsullu pil­lugit najoq­qutas­siaa naaper­torlugu eqqor­tumut ator­neqar­tar­poq. – Mo1 15:6; Mo5 6:25; Sf 2:3; Mt 6:33.

• Naazaratsimiu.

  Jiisusip illoqarfim­mit Naazaratsimit pisuunini pis­sutigalugu taaguutaa. Hebræerisut oqaatsimut Esaja 11:1-imi ‘naanermik’ nutser­neqar­tumut assingugunar­poq. Kingusin­nerusuk­kut aamma Jiisusip malin­nit­taanut ator­neqar­poq. – Mt 2:23; ApS 24:5.

• Naggatissap nalaa.

  Saatanip aqutseriaasiata suujun­naarsitaanis­saa sioq­qutilaarlugu pif­fis­saq aalajangersimasoq. Tamanna Kristusip najuun­nerata nalaani pis­saaq. Inngilit Jiisusimit siulersor­neqarlutik “ajor­tut naaper­tuil­luar­tunit avis­saar­tis­savaat” suujun­naarsil­lugillu. (Mt 13:40-42, 49) Jiisusip ilin­niar­titaasa ‘naggatis­sap nalaa’ qaqugu nal­liutis­sanersoq paaserusup­paat. (Mt 24:3) Jiisusip qilam­mut utin­ngin­nermini malin­nitsini pif­fis­sap tamatuma nalaata tungaanut najor­niarlugit neriorsor­pai. – Mt 28:20.

• Najuunneq.

  Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni allas­simaf­fiit ilaanni oqaatsimi tas­sani Jiisusip Kristusip Mis­siarsitut kun­ngin­ngor­tin­neqar­nerminiit naggatis­sap naangajaler­nerata tungaanut takus­saanani kun­ngisut najuun­nera pineqar­tar­poq. Kristusip najuun­nera tas­saagin­nan­ngilaq tikiuteriarluni aal­lapal­lan­neq, pif­fis­saavorli sivisulaar­toq aalajangersimasoq. – Mt 24:3.

• Nakkutilliisoq.

  Angut pingaar­tumik ilagiin­nik nak­kutil­liinis­samut paarsinis­samullu akisus­saasoq. Grækerisut oqaaseq episkopos illersuil­luni nak­kutil­liinermik isumaqar­poq. Oqaatsit “nak­kutil­liisoq” aamma “utoq­qaaner­taq” (presbyteros) kristumiut ilagiivini inis­sisimaf­fim­mut ataatsimut innersuus­sutaap­put. Oqaatsimi “utoq­qaaner­taq”-mi toq­qak­kap inersimal­luar­nera pineqar­tar­poq oqaatsimilu “nak­kutil­liisoq”-mi toq­qar­neqar­nermi pisus­saaf­figilik­kat pineqar­tarlutik. – ApS 20:28; Ti1 3:2-7; Pe1 5:2.

• Nalitsinni pissutsit.

  Grækerisut oqaaseq aion nutsiin­navil­lugu ‘nalaanik’ isumaqar­poq, kisianni aamma pif­fis­sami aalajangersimasumi pis­sutsit ilisar­naataan­nik isumaqarsin­naavoq. Nunarsuarmi pis­sutsit ataatsimut isigalugit Guutimullu kif­far­tun­ngitsut inooriaasiat Biibilimi ima eqqar­tor­neqar­put: “Nalitsinni pis­sutsit.” (Ti2 4:10; Mt 13:22) Moorsisip inatsisai tun­ngavigalugit isumaqatigiis­sut iluaqutigalugu Guutip pis­sutsit nutaat, Israalik­kut juutil­luun­niit nalaan­nik taaneqarsin­naasut, atuutilersip­pai. Jiisusi Kristusi akiliutitut uter­titsis­sutitut imminut pil­liutigigami pis­sutsinik nutaanik, kristumiut tanitat ilagiivinut tun­nganerusunik, atuutsitsiler­nis­samut Guutimit ator­neqar­poq. Tamanna pis­sutsit nutaat, Moorsisip inatsisai tun­ngavigalugit isumaqatigiis­summi siumut assersuutaasut, aal­laq­qaataan­nut ilisar­naataavoq. – Mt 24:3; Mk 4:19; Ro 12:2; Ko1 10:11.

• Nalun­ngeqatigin­nissut.

  Inuit suup eqqor­tuuneranik eqqun­ngitsuuneranillu, qanoq ilior­tariaqar­nermik ilior­tariaqan­ngin­nermillu, misigisaat. Grækerisut oqaaseq Biibilimi ator­neqar­toq nutsiin­navil­lugu nam­mineq pil­luni paasisimasaqar­nermik isumaqar­poq. Tassa eqqun­ngitsulior­nerup kingorna nalun­ngeqatigin­nis­sutitta isor­nar­torsiorlutaluun­niit unnerluutigisin­naavaatigut eqqor­tulior­nerul­luun­niit kingorna imminut iluarisimaar­tutut misigitis­sin­naal­luta. Aamma aalajangiinerloq­qunata mianersoq­qusin­naavaatigut. – Ro 2:14, 15; 9:1.

• Nappaassuaq toqoraataasoq.

  Nap­paat sunaluun­niit tuniluut­toq nap­paalaner­tut siaruaas­sin­naasoq toqoraataasorlu. – Lu 21:11.

• Naqissut.

  (Amerlaner­tigut marrar­nut naqitsivis­sianul­luun­niit) naqitsit pigin­nit­tuunermut, tutsuiginas­sutsimut isumaqatigiis­sum­mul­luun­niit takus­sutis­saasoq. Itsaq naqis­sut mat­tusuujusar­poq (ujaq­qamik, nagguaatsup tuugaavanik qisum­mil­luun­niit sanaajusar­poq) mumisitanik naqin­nilik ilusilil­luun­niit. Naqis­sut tutsuiginas­sutsimut, pigin­nit­tuunermut, toq­qor­tamut iser­tuk­kamul­luun­niit takus­sutaasutut assersuutitut ator­neqar­tar­poq. – Joh 6:27; Ef 1:13; Sq 5:1; 9:4.

• Nardusi.

  Uulia aap­palualut­toq tipigis­soq akisooq naasumit nardusimit (Nardostachys jatamansi-mit) piiar­neqar­tar­toq. Nardusi akisum­mat uulianik akikin­nerusunik akuneqakulasar­poq ilaan­nik­kullu uulia nardusiutit­tuusaarlugu tuniniar­neqar­tarluni. Mak­korsili Johan­nesilu allap­put “nardusivik” Jiisusimut ator­neqar­toq. – Mk 14:3; Joh 12:3.

• Nassuk.

  Uumasut nas­sui imerfit­tut, uuliaasivit­tut, pilik­kiisivit­tut, pin­nersaasivit­tut, nipilersuutitut qarlor­taatitul­luun­niit kalerrisaarutitut ator­neqar­tar­put. (Sa1 16:1, 13; Ku1 1:39; Ez 9:2) “Nas­suk” nukit­tus­sutsimut, tiguaanermut ajugaanermullu assersuutitut ator­neqar­tar­poq. – Mo5 33:17; Mi 4:13; Lu 1:69.

• Nisani.

  Babylon­nimi tigusaaq­qanerup kingorna abibimut, juutit upperisarsior­nik­kut qaam­matisiutaanni qaam­mam­mut siul­lermut qaam­matisiutillu upperisarsiutaan­ngitsut naaper­torlugit qaam­matit arfineq-aap­paan­nut, taaguut nutaaq. Ullutsinni nisani tas­saavoq marsip qiteq­qun­neraniit apriilip qiteq­qun­neranut. (Ne 2:1) Juutit qaangiif­fiat nisanip 14-ianni nal­lius­sineqar­tar­poq, aamma ullormi tas­sani Naalak­kap unnuk­korsior­titsinera Jiisusimit Kristusimit pilersin­neqar­poq. (Lu 22:15, 19, 20) Ulloq taanna qisum­mik naal­liutsitsiviliami toqun­neqar­poq. – Lu 23:44-46.

• Nutaarsiassat nuan­nersut.

  Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni Guutip kun­ngeqarfia Jiisusimullu Kristusimut upper­nik­kut aniguisitaaneq pil­lugit nutaarsias­sat nuan­nersut. – Lu 4:18, 43; ApS 5:42; Sq 14:6.

O

• Orpik inuus­sutaasoq.

  Or­pik naatsiivimmi Edenimiit­toq. Biibilimi allas­siman­ngilaq inerititaa immini naas­saan­ngitsumik inuuneqalersitsisin­naasoq. Inerititaanilli nerinis­samut Guutimit akuerisaasut naas­saan­ngitsumik inuuneqaler­nis­saan­nut orpik qular­naveeq­qutaavoq. Saq­qum­mersitani orpik Guutip inuuin­nar­titsisar­neranut assersuutaavoq. – Mo1 2:9; 3:22; Sq 2:7; 22:19.

P

• Palasi.

  Guuti sin­nerlugu inuiaqatigiin­nut kif­far­tuus­saminut sas­sar­nis­samut pigin­naatitaasoq aamma Guuti inatsisaalu pil­lugit inuiaqatigiin­nik ilitsersuisar­toq. Palasit aamma inuiaqatigiit sin­nerlugit Guutimut sas­sar­tar­put pil­liutis­sanik sas­saas­sinermik­kut inuiaqatigiillu pil­lugit qin­nus­sinik­kut. Moorsisip inatsisaasa atuutiler­nerat sioq­qul­lugu ilaqutariinni ittuusoq ilaqut­taminut palasitut kif­far­tor­tar­poq. Moorsisip inatsisai atuutilermata Aaron­nip kinguaavi angutit naggueqatigiin­nit Levik­kun­neersut palaseqatigiit­tut kif­far­tor­put. Angutit Levik­kut allat ikior­titut kif­far­tor­put. Isumaqatigiis­sut nutaaq atuutilermat anersaak­kut Israalik­kuusut inuiaqatigiin­ngor­put palasit Jiisusimik Kristusimik palasiunil­lit. – Mo2 28:41; He 9:24; Sq 5:10.

• Palasit nuimasut.

  Hebræerisut Allak­kani Iller­nar­tuni oqaatsit taakku ‘palasiunermik’ taaneqar­put. Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni oqaatsit “palasit nuimasut” palasioqatigiit siulersor­taan­nut, immaqa aamma palasiunerujun­naarsimasunut palaseqatigiillu 24-t siulersor­taan­nut, ator­neqar­tar­put. – Na2 26:20; Ezr 7:5; Mt 2:4; Mk 8:31.

• Palasiuneq.

  Moorsisip inatsisaani palasini akimaner­paaq inuiaqatigiit sin­nerlugit Guutimut sas­sar­tar­toq palasinillu allanik nak­kutil­liisoq. Taanna kisimi toq­qup guutisiorfiup kingusin­nerusuk­kullu guutisiorfiup qarmarsual­lip Iller­nar­ner­paar­taanut ukiumut ataasiaan­narluni, tassa ullormi saam­maan­nar­titsivimmi, isersin­naatitaasar­poq. Oqaaseq “palasiuneq” aamma Jiisusimut Kristusimut ator­neqar­poq. – Mo3 16:2, 17; 21:10; Mt 26:3; He 4:14.

• Paratiisi.

  Naatsiiviliarsuaq alianaatsoq, naatsiivil­luun­niit naatsiiviliarsuar­tut ittoq. Sumiif­fik siul­leq taamaat­toq tas­saavoq Edeni Jehovap inuit aap­pariit siul­liit pil­lugit pin­ngor­titaa. Jiisusip pinerlut­tup aap­paa qisum­mik naal­liutsitaaf­fimmi eqqaaniit­toq oqaluuk­kamiuk nunarsuup paratiisin­ngor­nis­saa oqaatigimisaar­paa. Korintimiunut allak­kat aap­paat 12:4-mi oqaaseq siunis­sami paratiisimut aamma Saq­qum­mersitat 2:7-imi qilammi paratiisimut innersuus­sutaagunar­poq. – Er 4:13; Lu 23:43.

• Peqqis­simineq.

  Oqaaseq Biibilimi inooriaaserisimasaq, eqqun­ngitsuliat iliuuserin­ngitsuuk­kal­luun­niit pil­lugit qaman­nga pisumik peq­qis­simil­luni isumamik allan­ngor­titsinermut ator­neqar­tar­toq. Ilumoorluni peq­qis­simineq inerititaqar­tar­poq, tassa iliuutsinik allan­nguisitsisar­poq. – Mt 3:8; ApS 3:19; Pe2 3:9.

• Pergamenti.

  Savap, savaasap nersus­suaaq­qal­luun­niit amia allaf­fis­sian­ngorlugu suliarineqarsimasoq. Papyrusimit nin­nguneruvoq, aamma Biibili pergamentimut allariarlugu imuneqar­tar­poq. Pergamentit Paulusip Timuutiusimut nas­saq­qusai tas­saasimagunar­put Hebræerisut Allak­kat Iller­nar­tut ilaat. Allak­kat imusat Immap Uumaatsup eqqaani nas­saat ilaat pergamentimut allan­neqar­put. – Ti2 4:13.

• Perloq­qussut.

  Inuup inuun­ngitsul­luun­niit ajor­tumik pineqar­nis­saanik sioorasaarut nalunaarul­luun­niit. Oqaasipilun­nerunanilu kamarujus­suar­nerun­ngilaq. Perloq­qusineq amerlaner­tigut ajor­tumik pisoqar­nis­saanik nalunaarutaasar­poq siulit­tuutaasarluniluun­niit, aamma Guutip inuul­luun­niit oqar­tus­saas­suseqar­tup perloq­qus­sutaa siulit­tuutaasar­poq eqquut­tus­saq. – Mo1 12:3; Mo4 22:12; Mk 11:21; ApS 23:12; Ro 12:14; Ga 3:10.

• Piareersarfik.

  Ul­loq qasuersaarfik aqaguk­kaangat juutit pisariaqar­tunik piareersaaf­fian­nut taaguut. Ullumik­kut tal­liman­ngor­nermik taasak­katsinni seqineq tarrik­kaangat piareersarfik naasar­poq ullorlu qasuersaarfik aal­lar­tit­tarluni. Juutit ulloq unnum­miit unnum­mut naatsorsor­tar­paat. – Mk 15:42; Lu 23:54.

• Pigaartoq.

  Inuit pigisallu ajoquser­neqaq­qunagit, unnuak­kuunerusoq, paarsisar­toq ulorianar­torsior­toqaler­neranilu kalerrisaarisar­toq. Inuit illoqarfim­mut qanil­lival­laan­ngin­nerini takusin­naajumal­lugit pigaar­tut amerlaner­tigut illoqarfiup qarmarsuini napasulianilu nasit­tuusar­put. Sak­kutooq pigaar­toq paarsisumik taaneqar­tar­poq. – Mt 27:65; 28:4.

• Piitsunut tunis­suteqarneq.

  Nal­lit­tuil­luni pisariaqar­titsisumut tunis­suteqar­neq. Hebræerisut Allak­kani Iller­nar­tuni toq­qaan­nar­tumik eqqaaneqan­ngilaq, Moorsisilli inatsisaani Israalik­kut piitsunut pisus­saaf­feqar­ner­tik pil­lugu ersaril­luin­nar­tumik ilitsersor­neqar­put. – Mt 6:2.

• Pillertat.

  Sul­ler­ngit pis­sis­saar­tar­tut amerlasoor­pas­suul­lutik ingerlaar­tar­tut. Moorsisip inatsisaani nerisas­satut minguitsutut isigineqar­put. Amerlasoor­pas­suul­lutik ingerlaar­tut aqqusaak­katik tamaasa neril­lugillu aseror­ter­tarmatigit erloqinar­torsior­titsiner­tut isigineqar­tar­put. – Mo2 10:14; Mt 3:4.

• Pilliivik.

  Nerriveeraasaq, ikik­kaavik qaleriis­siarluun­niit issumik, ujaq­qanik qisum­mil­luun­niit saviminermik qal­lik­kamik sanaaq guutisior­nermi pil­liuteqar­nermut tipigis­saatinil­luun­niit ikumatitsinermut ator­neqar­tar­toq. Tupermi guutisiorfimmi guutisiorfim­milu qarmarsualimmi inimi saarlermi tipigis­saatinik ikumatitsisarfeeraqar­poq. Taanna qisum­mik kuultimik qal­lik­kamik sanaajuvoq. Pil­liutinik ikik­kaavik annerusoq kan­ngus­saasoq guutisiorfiup qarmarsual­lip silarlianiip­poq. Pil­liiviit aamma guutipilus­sior­nermi nalingin­naap­put. – Mo2 39:38, 39; Ku1 6:20; Mt 5:23, 24; Lu 1:11; ApS 17:23.

• Pilliiviup nassuusartai.

  Pil­liiviit ilaasa teqeq­quini sisamaasuni anil­langanerit nas­sut­tut isik­kul­lit. – Mo3 8:15; Ku1 2:28; Sq 9:13.

• Pilliut.

  Guutimut qujamasun­neq, pisuunermik nas­sueruteqar­neq attaveqarlualeq­qik­kusun­nerlu ersersin­niarlugit sas­saan­neqar­toq. Aabelip nalaaniilli inuit nam­mineq kajumis­sutsimik pil­liutinik assigiin­ngitsunik, soorlu uumasunik, sas­saas­sisar­put, Moorsisilli inatsisai atuutilermata pil­liuteqar­tar­nis­saq piumasaqaataaler­poq. Jiisusip inuunini pil­liutitut naam­mal­luin­nar­tutut tun­nium­magu uumasunik pil­liuteqar­tar­nis­saq pisariaarup­poq. Kristumiulli pil­liutinik anersaak­kut ittunik Guutimut suli sas­saas­sisar­put. – Mo1 4:4; He 13:15, 16; Jo1 4:10.

• Pilliut ikual­lagassaq.

  Uumasoq ilivitsuutil­lugu Guutimut pil­liutitut ikik­kaavimmi ikual­lan­neqar­toq. Guutisior­tup uumasoq (nersus­suaq angutiviaq, savaasaq angutiviaq, tui quluar­tar­toq tuiluun­niit piaraq) tamaat tun­niut­tar­paa. – Mo2 29:18; Mo3 6:2; Mk 12:33; He 10:6.

• Porneia.

  – Takuuk ATOQATIGIIN­NIKKUT EQQUN­NGITSULIORNEQ.

• Pujoortit­tagaq tipigissoq.

  Naasup issera paner­toq (gummiharpiks) orpin­nit orpik­kanillu aalajangersimasunit Boswellia-mik taaneqar­tar­tuneersoq. Ikumatin­neqaraangami tikka tungusun­nit­tar­poq. Tupermi guutisiorfimmi guutisiorfim­milu qarmarsualimmi tipigis­saam­mut ikumatitas­samut iller­nar­tumut akugitin­neqar­tar­poq. Aamma karrinut pil­liutinut Iller­nar­tumilu iffianut-qaqor­tunut iller­nar­tunut qaleriiaak­kanut tamanut ilineqar­tar­poq. – Mo2 30:34-36; Mo3 2:1; 24:7; Mt 2:11.

• Pupinneq; pupissoq.

  Amik­kut nap­paat perulun­nar­toq. Biibilimi inuit saniatigut aamma atisat illullu pupin­nermik eqqugaasarmata oqaaseq “pupin­neq” ullumik­kut nap­paam­mut pupin­nermik taaneqar­tar­tumut tun­ngaan­nan­ngilaq. Inuk pupin­nermik eqqugaasoq pupis­sumik taaneqar­tar­poq. – Mo3 14:54; Lu 5:12.

• Puunik atisineq.

  Puut, soorlu karrinut puut, amerlaner­tigut savaasap meq­quinik taar­tunik ikaar­titik­kanik sanaajusar­tut toqusoor­nermi, aliasun­nermi peq­qis­siminermilu atineqar­tar­put. – Mo1 37:34; Lu 10:13.

Q

• Qaamman­niffik.

  Juutit qaam­matisiutaanni qaam­matit tamarmik ulluisa siul­lersaat. Qaam­man­nif­fimmi inuit nal­liut­torsioqatigiil­lutik nerersuar­tar­put immik­kullu ittunik pil­liuteqar­tarlutik. Kingusin­nerusuk­kut nuna tamak­kerlugu pingaarutilit­tut nal­lius­sineqar­talermat ullormi tas­sani inuit sulineq ajor­put. – Mo4 10:10; Na2 8:13; Kl 2:16.

• Qaangiiffik.

  Israalik­kut Egyptenimit aniguisitaanerat nal­lius­siniarlugu abibip (kingusin­nerusuk­kut nisanimik taaneqar­talersup) 14-ianni ukiumoor­tumik nal­liut­torsior­neq. Ullormi tas­sani savaaraq (imaluun­niit savaasaq) toqoriarlugu sian­neqar­tar­poq, aamma naasunik sungar­nitsunik akuneqar­tarlunilu iffiamik-qaqor­tumik seer­narsaateqan­ngitsumik illuler­neqar­tar­poq. – Mo2 12:27; Joh 6:4; Ko1 5:7.

• Qaasiut.

  Seqer­ngup nuin­ngin­nerani ulloriaavoq kingul­liul­luni kangiatigut nuisar­toq, taamaalil­lunilu ullup nutaap aal­lar­tiler­neranut takus­sutis­saasar­toq. – Pe2 1:19; Sq 22:16.

• Qalipakut.

  Karriup nerineqarsin­naasup qalipakui karrer­taajaanermi teq­qalatitsinermilu peer­neqar­tar­tut. Qalipakut naleqan­ngitsunut piumaneqan­ngitsunullu assersuutitut ator­neqar­tar­put. – Ts 1:4; Mt 3:12.

• Qamutit.

  Ilaan­nik­kut qamutit marlun­nik assakaasul­lit hestinillu qimut­tul­lit assar­tuutitut sorsun­nermilu ator­neqar­tar­tut pineqar­tar­put. – Mo2 14:23; Eq 4:13; ApS 8:28; Sq 9:9.

• Qisummik naal­liutsit­siviliaq.

  Or­piup kanaar­taa nunamut man­ngus­saq pil­lak­kap aalajanger­neqarfia. Inuiaqatigiit ilaanni toqumik pil­laanermut aam­ma/imaluun­niit toqungasut timaanik mianersoq­qus­sutitut kan­ngunarsaatitul­luun­niit nap­paanermut ator­neqar­tar­poq. Assyriamiut, sorsun­nermi naak­kit­taatsutut ilisimaneqar­tut, tigusatik akus­sak­kut sakis­saap tungaanut qisus­suar­nik inngigis­sunik kaperiarlugit nivingatit­tar­paat. Juutilli inatsisaat naaper­torlugit Guutimik mitaatil­liisutut guutilianil­luun­niit pal­lorfigin­nit­tutut eqqar­tuun­neqar­tut, pinerlut­tutut maajun­nar­tutut isigineqar­tut, ujaq­qanik mil­loorlugit periutsil­luun­niit allat atorlugit toqun­neqaq­qaar­tar­put timaallu toqungasut mianersoq­qus­sutitut qisun­nut, imaluun­niit orpin­nut, nivin­ngar­neqar­tarlutik. (Mo5 21:22, 23; Sa2 21:6, 9) Romamiut ilaan­nik­kut pil­lagar­tik qisum­mik naal­liutsitsiviliamut qilersuin­nar­tar­paat, qilersor­neqar­torlu ullor­pas­suarni naal­lioreerluni, imerusoreerluni, kaareerluni kias­suullu ataani naal­lioreerluni toqusar­poq. Pisuni allani, assersuutigalugu Jiisusimik toqutsinermi, unnerluutigineqar­tup assai isigaalu qisum­mut naal­liutsitsiviliamut kikiat­tuut­tar­paat. (Lu 24:20; Joh 19:14-16; 20:25; ApS 2:23, 36) Grækerisut oqaaseq stauros qisum­mik naal­liutsitsiviliamik nutser­neqar­toq orpiup kanaar­taanik nunamut man­ngus­samik isumaqar­poq, Jiisusilu taamaat­tumi toqumik pil­lar­neqar­poq. Grækerisut oqaatsip san­ningasulim­mik isumaqarsimaneranut upper­narsaatis­saqan­ngilaq. Guutimik ilisarisiman­nin­ngitsut san­ningasulik Kristusip toqunera ukiunik hundredilik­kuutaanik sioq­qul­lugu upperisarsior­nermi ilisar­naatitut ator­tar­paat. Jiisusip malin­nit­taasa naal­liutsitaasar­nis­saan­nut kan­ngunarsagaasar­nis­saan­nullu tun­ngatil­lugu oqaaseq stauros ator­neqarmat oqaatsit “qisum­mik naal­liutsitsiviliaq” grækerisut oqaatsip isumaanut naaper­tuul­luin­nar­put. – Mt 16:24; He 12:2.

• Qulerarterutit.

  Up­perisarsior­nermut tun­nganerusumik 10 procentimik akileraar­neq tunis­suteqar­nerluun­niit. Aamma ‘pis­sarsiat qulinginik’ ‘iser­titallu qulinginik’ tun­nius­sinermik taaneqar­tar­poq. (Ml 3:10; Mo5 26:12; Mt 23:23; He 7:5) Moorsisip inatsisaasa atuun­neranni nunap inerititaasa nersutaatillu amerleriar­nerisa qulerar­terutaat ukiut tamaasa Levik­kun­nut tapersiis­sutitut tun­niun­neqar­tar­put. Levik­kut qulerar­terutit qulerar­terutaat palaseqatigiin­nut Aaron­nik­kun­nut tapersiis­sutitut tun­niut­tar­paat. Aamma allat qulerar­terutaat tun­niun­neqar­tar­put. Iser­titat qulinginik tun­nius­sisar­nis­saq kristumiunut piumasaqaataan­ngilaq.

R

• Romamiut kaasareqarfiata sinniisua.

  Nunasiami Romamiut senatian­nit aqun­neqar­tumi kaasarip sin­niisua nuimaneq. Inatsisitigut sak­kutooqar­nik­kullu pis­saaneqar­poq. Iliuutsini senatimut nas­suiar­tar­tus­saagaluarlugit nunasiami oqar­tus­saas­suseqar­ner­paavoq. – ApS 13:7; 18:12.

S

• Saagorsuaq.

  An­noraamineq ikaar­titigaq kerubinik allapalaagalik kusanar­toq tupermi guutisiorfimmi guutisiorfim­milu qarmarsualimmi Iller­nar­tumik Iller­nar­ner­paamillu immik­koor­titsisoq. – Mo2 26:31; Na2 3:14; Mt 27:51; He 9:3.

• Saalumuup Torsuusaasaa Sukalik.

  Jiisusip nalaani guutisiorfimmi aqqutis­siaq qalialik silarliup annerup kangiatungaaniit­toq amerlasuut Saalumuup guutisiorfiata qarmakuisa ilaat­tut isigisaat. Jiisusi ‘ukiuk­kut’ tas­sani pisup­poq, aamma kristumiut siul­liit guutisiorumal­lutik tas­sani naapit­tar­put. – Joh 10:22, 23; ApS 5:12.

• Saammaas­sinerup matua.

  Isumaqatigiis­sum­mut illerfiusap matua. Ullormi saam­maan­nar­titsivimmi ajor­tuliat pil­lugit pil­liutit aavat palasiunerup tamatuma saavani ser­par­tar­tar­paa. Hebræerisut oqaatsip nagguia oqaluut ‘(ajor­tuliamik) matoorinermik’ immaqaluun­niit ‘(ajor­tuliamik) peersinermik’ isumaqar­poq. Matu kuultivim­mik sanaajuvoq, kerubillu marluk isuini inis­sisimap­put. Ilaan­nik­kut ‘saam­maaf­fim­mik’ imaluun­niit ‘matumik’ taaneqaan­nar­tar­poq. – Mo2 25:17-22; Na1 28:11; He 9:5.

• Saatani.

  Hebræerisut oqaaseq ‘akerlilersuisumik’ isumalik. Hebræerisut grækerisullu ilisarsiniutitut taan­naasorsiutitut ator­neqaraangat Saatani Diaavulu, Guutimik akerlilersuiner­paaq, pineqar­tar­poq. – Jb 1:6; Mt 4:10; Sq 12:9.

• Sadukiiarit.

  Juutit immik­koor­niaqatigiit nuimasut akimasunik pisuunik palasinillu guutisiorfimmi suliarineqar­tar­tunut oqar­tus­saas­suseqangaar­tunik ilaasor­tal­lit. Ileq­qutoq­qanik oqalut­tuarsianik amerlasuunik farisiiarinit maleruar­neqar­tunik farisiiarillu upperisaan­nik allanik ajat­tuisuup­put. Toqusunik makititsisoqar­nis­saa inngileqar­neralu upperin­ngilaat. Aamma Jiisusimik akerlilersuisuup­put. – Mt 16:1; ApS 23:8.

• Sakkutuup atisai.

  Sak­kutuup illersuutitut atisai – tassa niaqoror­tin­naveeq­qut, sakis­sak­kut saat­tuaasaq, qiterut, kanaar­naveeq­qutit eqqor­tin­naveeq­qullu. – Sa1 31:9; Ef 6:13-17.

• Samaaria.

  Israalimi naggueqatigiit quliusut kun­ngeqarfianni avan­narlermi ukiut 200-t mis­saanni illoqarfiit pingaar­nersaat, aamma kun­ngeqarfiup avan­narliup nunataata tamarmi taaguutaa. Illoqarfik qaq­qami aamma taama taaneqar­tar­tumi qarmar­neqar­poq. Jiisusip nalaani nunap immik­koor­tua avam­mut Galiliiap kujam­mullu Judiiap akor­ngan­niit­toq Samaariamik taaneqar­tar­poq. Jiisusi angalanermini nunap immik­koor­tuani tas­sani amerlaner­tigut oqaluus­sineq ajor­poq, ilaan­nik­kulli aqqusaaraangamiuk tas­sani najugaqar­tunik oqaloqateqar­tar­poq. Samaariamiut anersaamik iller­nar­tumik tunineqarmata Petrusip kun­ngeqarfim­mut matuersaatit assersuutaasut aap­paat ator­paa. – Ku1 16:24; Joh 4:7; ApS 8:14.

• Samaariamiut.

  Taaguut siul­lermik Israalik­kut naggueqatigiivisa quliusut kun­ngeqarfian­nut avan­narlermut tun­ngatil­lugu ator­neqar­tar­poq, Assyriamiulli 740-mi Kr.in.si. Samaaria tiguarmas­suk takor­nar­tat Assyriamiunit eqqun­neqar­tut aamma taama taaneqar­taler­put. Jiisusip nalaani taaguut naggueqatigiin­nut politik­kimul­luun­niit tun­ngatin­neqar­nani upperisarsior­nik­kut immik­koor­niaqatigiin­nut itsaq Siikem­mip Samaariallu eqqaan­niit­tunut tun­ngatin­neqar­tar­poq. Aalajangersimasunut tun­ngatil­lugu immik­koor­niaqatigiit upperisaat juutit upperisaan­nit allaanerul­luin­nar­put. – Joh 8:48.

• Seernarsaat.

  Naqit­tak­kamut pul­las­saatitut imer­palasumul­luun­niit seer­narsaatitut akulerun­neqar­tar­toq, pingaar­tumik naqit­tak­kap seer­narsaatil­lip ilaa tul­liani iffior­nis­samut atugas­satut immik­koor­tin­neqar­toq. Biibilimi ajor­timut ileq­qorlun­nermullu assersuutitut ator­neqar­nerusar­poq, aamma iser­tor­tumik tamanullu anngut­tumik ineriar­tor­nermut ator­neqar­tar­poq. – Mo2 12:20; Mt 13:33; Ga 5:9.

• Seernar­saateqan­ngitsoq.

  Seer­narsaat ator­nagu iffiugaq. – Mo5 16:3; Mk 14:12; Ko1 5:8.

• Siulersuisuuneq.

  Grækerit oqaasiat ‘siulersuisumik akimasumik’ isumalik. Inuit aalajaatsut ajor­tip sun­niutaanit toqus­sutaasar­tunit aniguisil­lugit inuunermut naas­saan­ngitsumut Jiisusip Kristusip siulersuisutut pingaaruteqarluin­nar­tumik inis­sisimaf­feqar­neranut innersuus­sutaavoq. – ApS 3:15; 5:31; He 2:10; 12:2.

• Siulit­tuineq.

  Grækerisut oqaaseq siulit­tuinermik nutser­neqar­tar­toq aamma ‘Guutip tusarlius­saanik ingerlatitseq­qiinermik’ imaluun­niit ‘isumas­sarsiarititaasumik tusarliinermik’ isumaqar­poq. Tassa tusarlius­samik isumas­sarsisitaasumik, Guutip piumasaanik saq­qum­mersitsinermik oqaluus­sis­sutigin­nin­nermil­luun­niit isumaqar­poq. Tusarlius­sat taamaat­tut siulit­tuutinut taamaal­laat tun­ngasariaqan­ngil­lat. Aamma isumas­sarsisitaanik­kut ileq­qoris­saar­nis­saq pil­lugu ilin­niar­titsinermut Guutillu peq­qus­sutaanut eqqar­tuus­sutaanul­luun­niit tun­ngasin­naap­put. – Ez 37:9, 10; Da 9:24; Mt 13:14; Ko1 14:24; Pe2 1:20, 21.

• Siulit­tuisartoq.

  Siunis­sami pisus­sanik siulit­tuisin­naanerar­toq. Palasit angak­kuar­tar­tut, anersaarsiorlutik siulit­tuisar­tut, ulloris­sat najoq­qutaralugit siulit­tuisar­tut allallu Biibilimi taama eqqaaneqar­put. – Mo3 19:31; Mo5 18:11; ApS 16:16.

• Stoikerit isumaliuter­sortartut.

  Grækerit isumaliutersor­tar­tut isumatusaar­nerup pin­ngor­titallu ataqatigiis­sin­nerisigut pil­luar­nerup anguneqarsin­naaneranik upperin­nit­tut. Isumaqar­put silatul­luin­nar­toq anniar­nermit inuul­luar­nermillu sun­ner­neqarsin­naan­ngitsoq. – ApS 17:18.

• Sukaq.

  Sanaami napasoq tamatumun­ngaluun­niit assingusoq. Guutisiorfimmi illunilu kun­ngip Saalumuup sanaani sukat ator­neqar­put. Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni assersuutaasumik tapersersuinermut (Ti1 3:15) inis­sisimaf­fim­millu peer­neqar­tus­saan­ngitsumut (Sq 3:12) ator­neqar­tar­poq. – Eq 16:29; Ku1 7:21.

• Sullortooq.

  Oqaaseq naasunut assigiin­ngitsunut masarsunni naasar­tunut ator­neqar­tar­toq. Naasoq Arundo donax amerlaner­tigut pineqar­tar­poq. – Mt 27:29; Sq 11:1.

• Synagogi.

  Oqaaseq ‘kat­tus­sinermik; katersuun­nermik’ isumaqar­toq. Allas­simaf­fin­nili amerlanerni illu sumiif­fil­luun­niit juutit Allak­kanik Iller­nar­tunik atuf­fas­sinermut, ilitsersuinermut, oqaluus­sinermut qinunermullu katersuun­nermut ator­tagaat pineqar­tar­poq. Jiisusip nalaani Israalimi illoqarfiit angilaar­tut tamarmik synagogeqar­tar­put illoqarfiillu anginerit arlalin­nik synagogeqar­tarlutik. – Lu 4:16; ApS 13:14, 15.

• Syria; Syriamiut.

  Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni Syria tas­saavoq Romamiut nunasiaataat, tas­sanilu Antiokia illoqarfiit pingaar­nersaraat. Hebræerisut Allak­kani Iller­nar­tuni Syria (aamma Aramimik taaneqar­toq) assigerluin­nangajap­paa. Syriami kaasarip sin­niisuata Palæstina tamaat oqar­tus­saaf­figaa. – Lu 2:2; ApS 18:18; Ga 1:21.

• Syrtisi.

  Afrikap Avan­naani Liibyap sineriaani iterlarujus­suit marluk ikkatsut. Ikkarluit sioraan­naasut tinit­tar­nera ulit­tar­neralu pis­sutigalugit allan­ngorar­tuarmata itsaq umiar­tor­tut tas­suunaar­nis­sar­tik merserisar­paat. – ApS 27:17.

T

• Talenti.

  Hebræerit oqimaas­sutsimut aningaasallu nalinginik uut­tueriaasiat anner­paaq. Talenti ataaseq 34,2 kiiluuvoq. Grækerit talentiat min­neruvoq 20,4 kiiluul­lunilu. – Na1 22:14; Mt 18:24.

• Tanissineq.

  Hebræerisut oqaaseq ‘imer­palasumik tanis­sinermik’ isumaqar­poq. Uulia inum­mut ator­tumul­luun­niit immik­kut ittumik kif­far­tor­nermut immik­koor­tin­neqar­tumut ator­neqar­tar­poq. Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni oqaaseq aamma qilaliar­nis­samik neriuuteqar­tutut toq­qak­kat anersaamik iller­nar­tumik kuineqar­neran­nut ator­neqar­poq. – Mo2 28:41; Sa1 16:13; Lu 4:18; ApS 10:38; Ko2 1:21.

• Tarneq.

  Hebræerisut oqaaseq nefesh grækerisullu oqaaseq psyche Biibilini amerlanerni taama nutser­neqar­tar­put. Oqaatsit taak­kua Biibilimi ator­neqar­tar­nerisa misis­sor­neranni ersaris­sivoq (1) inun­nut, (2) uumasunut imaluun­niit (3) inuup uumasul­luun­niit uumas­suseqar­neranut innersuus­sutaasar­tut. (Mo1 1:20; 2:7; Mo4 31:28; Pe1 3:20, q.a.i.) Upperisarsior­nermut tun­ngas­sutilinni assigiin­ngitsuni oqaatsip “tar­nerup” ator­neqar­tar­neranit allaanerul­luin­nar­tumik Biibilimit ersersin­neqar­poq oqaatsit nefesh aamma psyche pin­ngor­titanut nunarsuarmiit­tunut tun­ngatil­lugu ator­neqaraangata timil­lit, tigus­saasut, takus­saasut toqusus­saasullu pineqar­tar­tut. Nutsik­kami matumani hebræerisut grækerisullu oqaatsit taakku allas­simaf­fiit ataqatigiin­nerisa isumaat apeq­qutaatil­lugu nutser­neqar­tar­put. Amerlaner­tigut oqaatsit ukunun­nga tun­ngasut ator­neqar­tar­put: “Inuuneq”, “pin­ngor­titaq”, “inuk” imaluun­niit “uanga” (taggisip taar­taa “-nga”). “Tar­neq” eqqaaneqaraangat amerlaner­tigut qup­per­nerup ataani ilan­ngus­saqar­tar­poq. Oqaaseq “tar­neq” allas­simaf­finni qup­per­neril­luun­niit ataanni ilan­ngus­sani ator­neqaraangat qulaani nas­suiaatit tun­ngavigalugit paasineqar­tas­saaq. Tar­neq tamak­kerlugu iliuuseqar­neq tas­saavoq ilumoorluni, qaman­nga pisumik tamak­kiisumillu iliuuseqar­neq. (Mo5 6:5; Mt 22:37) Allas­simaf­fiit ilaanni hebræerisut grækerisullu oqaatsit taakku pin­ngor­titat uumas­suseqar­tut kis­saataan­nut piumasaan­nul­luun­niit innersuus­sutaasin­naasar­put. Aamma toqungasumut toqusul­luun­niit timaanut innersuus­sutaasin­naap­put. – Mo4 6:6; Us 23:2; Es 56:11; Hg 2:13.

• Tartarussi.

  Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni Nooap nalaani inngilit naalan­ngitsut par­naarus­satut nikanarsagaal­lutik igitaanerat. Petrusimit allak­kat aap­paat 2:4-mi oqaluut tartaroo “inngilit ajor­tulior­tut” Guutimik ilisarisiman­nin­ngitsut upperisarsior­nik­kut oqalut­tualiaan­nut Tar­tarus­simut (tassa guutinut min­nerusunut par­naarus­sivim­mut taar­tumut nunap iluaniit­tumut) igitaaneran­nut tun­ngan­ngilaq. Oqaaserli Guutimit nikanarsagaaneran­nut tun­ngavoq. Qilammi inis­sisimaf­fitik immik­kullu pisin­naatitaaf­fitik annaavaat, aamma Guutip siuner­taanik alutor­naqisumik ilisimasaqarun­naarlutik isumak­kut taar­nersuarmut itisuumut pisin­neqar­put. Naalak­kersuisor­tik, Saatani Diaavulu, peqatigalugu qaqugorsuarmut suujun­naarsitaanis­saat Biibilimi ersersin­neqarmat siunis­saat aamma taar­tuuvoq. Taamaat­tumik Tar­tarussi tas­saavoq inngilit pikitsitsisut nikanarsagaal­lutik inis­sisimaf­figisin­naasaanni appasin­ner­paaq. Saq­qum­mersitat 20:1-3 “itinersuaq” eqqaaneqar­toq assigin­ngilaa.

• Taseq innerusoq.

  Sumiif­fik assersuutaasoq ‘innermik ikual­las­saam­millu ikumasoq’, aamma ‘toqup aap­paanik’ taaneqar­toq. Ajor­tulior­tar­tut peq­qis­simin­ngitsut, Diaavulu allaallu toqu Iliverlu (imaluun­niit Hadesi) tas­sunga naloriun­neqas­sap­put. Pin­ngor­titaq anersaajusoq aamma toqu Iliverlu, innermik ikual­lan­neqarsin­naan­ngitsut, eqqaaneqarmata taseq qaqugorsuarmut naal­liutsitsinermut assersuutaanani naas­saan­ngitsumik suujun­naarsitsinermut assersuutaasimas­saaq. – Sq 19:20; 20:14, 15; 21:8.

• Teqeqqumi ujarak.

  Ujarak teqeq­qumiit­toq, qarmat marluk naapif­fianni atas­sutitut pingaarutilik. Ujarak pingaar­neq tun­ngavimmi ujaraavoq teqeq­qumiit­toq. Ujarak mat­tusooq illorsuarni tamanit iserfigineqarsin­naasuni illoqarfiullu qarmarsuini ator­neqar­tar­poq. Oqaaseq nunarsuup tun­ngaviler­neqar­neranut assersuutitut ator­neqar­poq. Aamma kristumiut ilagiivisa, anersaak­kut illutut eqqar­tor­neqar­tut, ‘tun­ngavian­ni’ Jiisusi ‘ujaq­qatut teqeq­qumiit­tutut’ taaneqar­poq. – Ef 2:20; Jb 38:6.

• Tipigis­saammik pujoor­titsiviit.

  Ator­tut kuultimik, sølvimik kan­ngus­sam­mil­luun­niit sanaat tupermi guutisiorfimmi guutisiorfim­milu qarmarsualimmi tipigis­saam­mik pujoor­titsinermut aamma aamarsuar­nik pil­liivim­miit­tunik qul­lilerfiullu kuultiusup iperaanik ikumasimasumik peersinermut ator­neqar­tar­tut. Aamma aamaasivim­mik taaneqar­tar­put. – Mo2 37:23; Na2 26:19; He 9:4.

• Tipigissaat ikumatitassaq.

  Kutsun­nik tar­ngutinillu tipigis­sunik akuugaq arriitsumik ikual­lal­luni nunguk­kiar­tor­tar­toq. Tupermi guutisiorfimmi guutisiorfim­milu qarmarsualimmi tipigis­saat ikumatitas­saq immik­kut ittoq sisamanik akoqar­tar­poq. Iller­nar­tumi tipigis­saatinik ikumatitsisarfimmi ullaak­kut unnuak­kullu ullormilu saam­maan­nar­titsivimmi Iller­nar­ner­paami ikumatin­neqar­tar­poq. Guutip kif­faasa aalajaatsut qin­nutaan­nut iluarineqar­tunut assersuutitut ator­neqar­poq. Kristumiut guutisior­nerminni tamatumin­nga atuisar­nis­saat piumasaqaataan­ngilaq. – Mo2 30:34, 35; Mo3 16:13; Sq 5:8.

• Toqusunik makititsineq.

  Grækerisut oqaaseq anastasis nutsiin­navil­lugu ‘nikuin­nermik; makin­nermik’ isumaqar­poq. Biibilimi toqusunik makititsinerit qulingiluat, soorlu Jehovap Guutip Jiisusimik makititsinera, eqqaaneqar­put. Elia, Eliisa, Jiisusi, Petrusi Paulusilu toqusunik aamma makititsip­put, Guutilli pis­saaneratigut makititsinerat Biibilimit erseq­qis­sar­neqar­poq. Nunarsuarmi “toqusunik naaper­tuil­luar­tunik naaper­tuil­luan­ngitsunil­lu” makititsinis­saq Guutip siuner­taanut pingaaruteqarluin­nar­poq. (ApS 24:15) Biibilimi aamma qilam­mut makititsineq, ‘toqusunik makititsinermik siul­lermik’ taaneqar­toq, eqqaaneqar­poq. Tamatumani Jiisusip qatan­ngutai anersaamik iller­nar­tumik tanin­neqar­tut makitin­neqar­put. – Sq 20:5, 6; Joh 5:28, 29; 11:25; Flp 3:11.

• Trompeti.

  Qarlor­taat saviminermik sanaaq kalerrisaarinermut nipilersor­nermullu ator­neqar­tar­toq. Jehovap eqqar­tuus­sutaanik nalunaaruteqar­toqaraangat arlaan­nil­luun­niit pingaarutilim­mik pisoqaraangat assersuutaasumik trompetimik qarlor­tar­toqar­tar­poq. – Ko1 15:52; Sq 8:2–11:15, q.a.i.

• Tunussineq.

  Grækerisut oqaaseq (apostasia) oqaluum­mik nutsiin­navil­lugu ‘qimagun­nermik’ isumaqar­tumik aal­laaveqar­poq. Taggit ‘sumigin­naanermik, qimagun­nermik, tunus­sinermik pikitsitsinermil­luun­niit’ isumaqar­poq. Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni ‘tunus­sineq’ guutisior­nermik ilumoor­tumik tunus­sisunut pingaar­ner­tut ator­neqar­poq. – ApS 21:21; Te2 2:3.

• Tupin­nartuliat.

  Iliuutsit pisul­luun­niit inuit pis­saaneran­nit nas­suiarsin­naasaan­nil­luun­niit annerungaar­tunit aal­laavil­lit. Oqaatsip isumaqataa ‘ilimasaarusior­neq’ ilaan­nik­kut Biibilimi aamma ator­neqar­tar­poq. – Mt 11:20; He 2:4, q.a.i.

• Tupiusalior­fimmik nallius­sivik.

  Aamma paar­nanik inerit­tunik katersuif­fim­mik taaneqar­tar­toq. Hebræerit qaam­matisiutaat naaper­torlugu etanimip 15-21 nal­lius­sineqar­tar­poq. Israalimi ukiup naasoris­saaf­fiusup naaler­nerani Jehovap ajun­ngisaarluni inerit­tunik tun­nius­sisimanera nuan­naarluni qujamasul­lunilu nal­lius­sineqar­tar­poq. Nal­lius­sinerup nalaani inuit Egyptenimit anineq pil­lugu eqqaasitsis­sutitut tupiusani, imaluun­niit qaliaasalinni, najugaqar­tar­put. Jerusalem­mimut nal­lius­siar­tor­nerit pingasuusut angutit tamarmik peqataaf­figisas­saasa ilagaat. – Mo3 23:34; Ezr 3:4; Joh 7:2.

• Tussiaat.

  Erinarsuut Guutimik unnersiutigin­nis­sut. Nipilersor­tulerluni tus­siar­toqar­tar­poq, aamma Jehovamik guutisior­tut ilaatigut Jerusalem­mimi guutisiorfimmi tus­siar­tar­put. – Lu 20:42; ApS 13:33; Ja 5:13.

U

• Ullaap ulloriaa.

  – Takuuk QAASIUT.

• Ulloq eqqartuus­siffik.

  Ul­loq, imaluun­niit pif­fis­saq, aalajangersimasoq eqimat­tat inuiaqatigiillu ataasiak­kaat inuil­luun­niit ataatsimut isigalugit Guutimut akisus­saatitaaf­fis­saat. Tas­saasin­naavoq toqumik pil­lar­neqar­tus­satut eqqar­tuun­neqar­tut toqutaaf­fis­saat, kisianni aamma tas­saasin­naavoq eqqar­tuus­sif­fik inuit ilaasa annaan­neqar­nis­samut naas­san­ngitsumillu inuuneqaler­nis­samut periarfis­saqalis­sutigisaat. Jiisusip Kristusip apustiliisalu ‘ulloq’ inuusunik toqusimasunillu ‘eqqar­tuus­sif­fis­saq’ eqqar­tor­paat. – Mt 12:36.

• Ulloq piinsi.

  Jerusalem­mimut nal­lius­siar­tor­nerit pingasuusut juutit angutit tamarmik peqataaf­figisas­saasa aap­paat. Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni ulloq piinsi, ‘(ul­lut) 50-is­saan­nik’ isumaqar­toq, Hebræerisut Allak­kani Iller­nar­tuni paar­nanik inerit­tunik katersuif­fim­mik aamma ullut 50-ianni nal­lius­sivim­mik taaneqar­poq. Nisanip 16-ian­nit naatsorsorlugu ullut 50-is­saanni nal­lius­sineqar­tar­poq. – Mo2 23:16; 34:22; ApS 2:1.

• Ulloq qasuersaarfik.

  Hebræerisut oqaatsimik ‘qasuersaar­nermik; atuuk­kun­naar­tumik’ isumalim­mik aal­laavilik. Juutit sapaatip-akun­neranik naatsorsuisar­nerat naaper­torlugu ullut arfineq-aap­paat (tal­liman­ngor­nik­kut seqer­ngup tarrin­neraniit arfinin­ngor­nik­kut seqer­ngup tarrin­nis­saata tungaanut). Ukiup ingerlanerani ullut nal­liut­torsiorfiit allat taamatut­taaq ukiut arfineq-aap­paat 50-is­saallu qasuersaarfin­nik taaneqar­tar­put. Guutisiorfimmi palasit kif­far­tor­tut eqqaas­san­ngik­kaanni ullormi qasuersaarfimmi suliaqar­neq iner­teq­qutaavoq. Ukiuni qasuersaarfiusuni nuna naggoris­saq­qusaananilu hebræerit nunaq­qatimin­nik akiitsulin­nik akileeq­quseq­qusaaneq ajor­put. Moorsisip inatsisaani ulloq qasuersaarfik pil­lugu kil­liliis­sutit ingasat­tajaan­ngil­lat, upperisarsior­nik­kulli siulersor­taasunit ilaar­tor­neqangaarmata Jiisusip nalaani maleruar­nis­saat inun­nut artor­nangaar­poq. – Mo2 20:8; Mo3 25:4; Lu 13:14-16; Kl 2:16.

• Ulloq saammaan­nar­titsivik.

  Nal­liut­torsiorfik Israalik­kun­nut pingaar­ner­paaq, aamma yom kip­purimik taaneqar­tar­toq (hebræerisut jom hakkippurim, “ulloq matoorif­fik”), etanimip qulinganni nal­lius­sineqar­tar­toq. Ukiup ingerlanerani ullormi tas­sani taamaal­laat palasiuneq nam­mineq ajor­tuliani aamma Levik­koqatimi nunaq­qatimilu ajor­tuliaat pil­lugit pil­liutit aavat sas­saak­kumal­lugu guutisiorfiup Iller­nar­ner­paar­taanut iser­tar­poq. Pil­liutit taakku Jiisusip pil­liutaanut, inuit ajor­tuliaat pil­lugit ataasiaam­mik tamak­kiisumillu saam­maan­nar­titsis­sum­mut inuillu Jehovamik eqqis­seqateqar­nis­saan­nik periarfis­siisumut, assersuutaap­put. Ullormi tas­sani iller­nar­tumik ataatsimeersuar­toqar­tarlunilu iisin­ngin­niar­toqar­tar­poq, aamma ulluuvoq qasuersaarfik suliaqarfioq­qusaan­ngitsoq. – Mo3 23:27, 28; ApS 27:9; Kl 1:20; He 9:12.

• Ullorissat najoqqutaralugit siulittuisartoq.

  Pisus­sanik siulit­tuiumal­luni seqer­ngup, qaam­matip ulloris­sallu ingerlar­ngan­nik misis­suisar­toq. – Mt 2:1.

• Ullut iffiamik-qaqortumik seernar­saateqan­ngitsumik nerif­fiusartut.

  Israalik­kut ukiumut nal­lius­sisar­tagaasa annerit pingasut siul­lersaat. Nisanip 15-ianni, qaangiif­fiup aqaguani, aal­lar­tit­tar­poq ullunilu arfineq-marlunni nal­lius­sineqar­tarluni. Egyptenimit anineq pil­lugu eqqaasitsis­sutitut qaqor­tuliat seer­narsaateqan­ngitsut kisimik nerineqar­tar­put. – Mo2 23:15; Mk 14:1.

• Ullut kingulliit.

  Biibilimi siulit­tuutini pisut oqalut­tuarisaanermut pingaaruteqar­tut sak­kor­tuner­paar­taanni pif­fis­saq innersuus­sutigineqaraangat oqaatsit taakku taak­kunun­ngalu assingusut, soorlu ullut kingul­liit, ator­neqar­tar­put. (Da 10:14; ApS 2:17) Suna siulit­tuutigineqar­toq apeq­qutaatil­lugu pif­fis­saq taanna ukiualun­nik ukior­pas­suar­nil­luun­niit sivisus­suseqarsin­naavoq. Nalitsinni pis­sutsit ‘ulluisa kingul­liinut’, Jiisusip takus­saanani najuun­neranut, tun­ngatil­lugu Biibilimi oqaatsit taakku ator­neqar­nerusar­put. – Ti2 3:1; Ja 5:3; Pe2 3:3.

• Unioq­qutitsineq.

  Pingaar­tumik inatsisinik unioq­qutitsinik­kut kil­lis­samik qaangiineq. Biibilimi ‘unioq­qutitsineq’ aamma ‘ajor­tulior­neq’ assigiim­mik isumaqar­put. – Ts 51:5; Ro 5:14.

• Uppernar­saalluni neriorsuineq.

  Aalajangersimasumik iliuuseqar­niarluni, pil­liuteqar­niarluni, tunis­suteqar­niarluni, kif­far­tor­niarluni imminiluun­niit iner­teq­qutaan­ngitsunik iliuuseqar­naveersaar­niarluni Guutimut pingaar­torsiorluni neriorsuineq. Aamma ilumoor­tumik upper­narsaanerusin­naal­lunilu inuup aalajangersimasumik iliuuseqar­niar­neranik iliuuseqan­ngin­niar­neranil­luun­niit pingaar­torsiorluni neriorsuinerusin­naavoq. Amerlaner­tigut annerusumut, pingaar­tumik Guutimut, neriorsuinerusar­poq. Jehovap Aaperaamik isumaqatigiis­sutini upper­narsaal­luni neriorsuinik­kut naqis­suser­paa. – Mt 5:33; Mo1 14:22; He 6:16, 17.

• Ussat.

  Silatuutut oqariar­taaseq, oqalut­tuaq naatsoq ilin­niutis­sar­talik oqaatsil­luun­niit amerlan­ngitsut atorlugit ilumoor­tumik ersersitsisoq. Biibilimi ussat paasiuminaas­sin­naal­lunilu nalorsitsaarutaasin­naavoq. Ussammi ilumoor­toq taal­lior­palaar­tumik, pingaar­tumik assersuusior­nik­kut, ersersin­neqar­tar­poq. Oqariar­taatsit ilaat inun­nik aalajangersimasunik illaruaatigin­nin­nermut nikas­saanermullu ator­neqar­taler­put. – Oq 12:9; Pe2 2:22.

• Utoqqaq; utoqqaanertaq.

  Angut ukioq­qor­tooq, Biibilimi innut­taasuni inuiaqatigiin­niluun­niit oqar­tus­saas­suseqarlunilu akisus­saas­suseqar­toq pineqar­nerusar­poq. Saq­qum­mersitani oqaaseq pin­ngor­titanut qilam­miit­tunut ator­neqar­poq. Grækerisut oqaaseq presbyteros ilagiinni siulersuinermik akisus­saaf­fil­lit pineqaraangata ‘utoq­qaaner­tamik’ nutser­neqar­tar­poq. – Mo2 4:29; Us 31:23; Ti1 5:17; Sq 4:4.

V

• Viinni pilliutis­satut kuineqartoq.

  Pil­liutinut amerlaner­paanut ilan­ngul­lugu pil­liivim­mut kuerar­neqar­tar­toq. Paulusip taanna assersuutitut atorlugu oqaatigaa inuunini kristumioqatini pil­lugit atorusul­lugu. – Mo4 15:5, 7; Flp 2:17.

• Viinnip puua amiusoq.

  Pooq uumasup ilivitsup, soorlu savaasap saval­luun­niit, amianik sanaaq viin­nimut ator­neqar­tar­toq. Viinni nutaaq qap­pioraangami kuldioxidilior­tarami taamaalil­lunilu puumik pul­latsitsisarami puumut nutaamut immiun­neqar­tar­poq. Puut amiusut nutaat tasit­tar­put, nutaan­ngitsulli qeratasuut pul­lat­toqar­til­lugu qaar­tar­put. – Js 9:4; Mt 9:17.

• Viinnissanik tunguiaaffik.

  Amerlaner­tigut qaarsumi kalkitalimmi itersaliat marluk pineqar­tar­put. Itersaliap aap­paa por­tunerulaar­tumi inis­sisimasar­poq aap­paanullu kuuf­feeraqar­tarluni. Viin­nis­sat itersaliami qul­lermi sequtser­neqaraangamik tunguat itersaliamut appasin­nerusumut kuut­tar­poq. Viin­nis­sanik tunguiaaf­fik Guutip eqqar­tuus­sineranut assersuutaasumik ator­neqar­poq. – Sq 19:15.

Z

• Zeusi.

  Grækerit guuter­pas­suisa annersaat. Lystramiut kuk­kul­lutik Bar­naba Zeusiusoraat. Kigar­torlugit allagatoq­qani Lystrap eqqaani nas­saarineqar­tuni “palasit Zeusimut kif­far­tor­tut” aamma “Zeusi seqinermut guutigititaq” eqqaaneqar­put. Paulusip qeqer­tamit Maltamit aal­lalerluni umiarsuaq ilaaf­figisaa siumigut “Zeusip erneri”-nik, tassa angutinik marlulis­sanik Castorimik Pol­luximillu, ilisar­naateqar­poq. – ApS 14:12; 28:11.

• Ziionni; Qaqqaq Ziionni.

  Jebusik­kut illoqarfiat Jebusimik taaneqar­tar­toq pal­lit­taalisaq Jerusalem­mip qat­tunerata kujataani-kangisis­suaniit­toq. Kun­ngip Daavip tiguaramiuk tas­sani illorsualior­poq, illoqarfillu ‘Daavip Illoqarfianik’ taaneqar­taler­poq. (Sa2 5:7, 9) Daavip Illerfiusaq qaq­qamut Ziion­nimut nuum­magu qaq­qaq Jehovap immik­kut iller­nar­tutut isigiler­paa. Kingusin­nerusuk­kut guutisiorfik Morijap qaq­qaaniit­toq ilaan­nik­kullu illoqarfik Jerusalemmi tamarmiusoq Ziion­nimik taaneqar­taler­poq. Grækerisut Allak­kani Iller­nar­tuni assersuutitut ator­neqakulasar­poq. – Ts 2:6; Pe1 2:6; Sq 14:1.