‘I te Ingoa o te Vaerua Tapu’
“E teianei, ka aere kotou, e akariro i to te pa enua katoa ei pipi; ka bapetizo atu ei ia ratou i te ingoa o . . . te Vaerua Tapu.”—MATAIO 28:19.
1. Eaa te tuatua ou ta Ioane Papetito i taiku mai no te pirianga ki te vaerua tapu ra?
I TE mataiti 29 o to tatou Tuatau Noa Nei, kua rave a Ioane Papetito i te teateamamaoanga i te mataara no te Mesia i Iseraela, e i te rave anga i tana angaanga, kua akakitekite aia i tetai apinga ou no runga i te vaerua tapu. Inara, kua kite ke ana te ngati Iuda eaa ta te Au Tuatua Tapu Epera i tuatua no te vaerua. Tera ra, penei kua poitirere ratou i ta Ioane tuatua anga: “Ko au nei, te bapetizo nei ia kotou ki te vai, kia tataraara kotou; koia ra ko tei ka aere mai i muri iaku nei . . . nana e bapetizo ia kotou ki te Vaerua Tapu.” (Mataio 3:11) ‘Bapetizoanga ki te vaerua tapu’ e manako ou te reira.
2. Eaa te tuatua ou ta Iesu i taiku maira tei kapiti katoa i te vaerua tapu ra?
2 Ko te ka aere mai ko Iesu ia. I tona oraanga i te enua nei, kare a Iesu i papetito tikai i tetai ki te vaerua tapu, tera ra e manganui te au taime i tuatua ana aia no te vaerua tapu. Pera katoa, i muri ake i tona tuakaouanga, kua taiku aia i te vaerua tapu na tetai mataara ou ke ra. Kua akakite aia ki tana au pipi: “E teianei, ka aere kotou, e akariro i to te pa enua katoa ei pipi; ka bapetizo atu ei ia ratou i te ingoa o te Metua, e no te Tamaiti, e no te Vaerua Tapu.” (Mataio 28:19) Ko te aiteanga e “i te ingoa o” koia oki “te kite anga i.” Te papetito anga i te vai i te kite anga i te Metua, te Tamaiti, e te vaerua tapu e tuke anga katoa oki tona i te papetito anga i te vaerua tapu ra. E apinga ou katoa oki te reira na te kapitianga i te vaerua tapu.
Papetitoia i te Vaerua Tapu
3, 4. (a) I naea i tupu ei te au papetito anga mua i te vaerua tapu? (e) I te pae atu i te papetitoanga ia ratou ra, eaa ta te vaerua tapu i rave ki te au pipi a Iesu i te Penetekote 33 T.N.?
3 Ko te papetito anga i te vaerua tapu, kua taputou a Iesu ki tana au pipi i mua poto ua ake i tona kake anga: “E bapetizoia ra kotou ki te Vaerua Tapu i eianei puke rā.” (Angaanga 1:5, 8) I muri poto ake i tona kake anga ki te rangi, kua tupu taua taputou ra. Kua to mai te vaerua tapu ki rungao i etai 120 au pipi tei akaputuia ra i tetai pia i runga i Ierusalema, i ta Iesu rave anga mei te rangi maira i tana papetito anga mua i te vaerua tapu ra. (Angaanga 2:1-4, 33) Eaa tei tupu? Kua riro te au pipi ra ei tuanga no te kopapa vaerua o Karaiti. Mei ta te apotetoro ko Paulo i akataka maira, “i bapetizoia oki [ratou] e te Vaerua okotai ki roto i te kopapa okotai ra.” (1 Korinetia 12:13) I taua taime rai, kua anauia ratou i te vaerua, kua akatainuia ratou ei ariki e ei taunga a te tuatau ki mua i te Patireia o te Atua i te rangi ra. (Ephesia 1:13, 14; 2 Timoteo 2:12; Apokalupo 20:6) Kua riro katoa te vaerua tapu ei akairo mua e ei apinga akapapu i taua akatuanga kaka ra no te tuatau ki mua, inara kare te reira i te ope katoa.—2 Korinetia 1:21, 22.
4 I etai mataiti tokoiti ua i mua akera, kua tuatua a Iesu kia Nikodema: “Kia kore te tangata e anau akaou ra, kare aia e kite i te basileia o te Atua ra. . . . Kia kore te tangata e anau ki te vai, e te Vaerua, kare aia e o i te basileia o te Atua.” (Ioane 3:3, 5) I teianei e 120 au tangata tei anau akaouia. Na te vaerua tapu ra, kua akatamarikiia ratou ei tamariki vaerua na te Atua, ei au taeake no Karaiti. (Ioane 1:11-13; Roma 8:14, 15) Pouroa teia au angaanga na te vaerua tapu i to ratou tu ra e maata atu te umere i to te au temeio. Pera katoa oki, kare mei te au temeio o muatangana ra, kare te vaerua tapu i akamutu i muri ake i te matenga o te au apotetoro ra mari ra kua rave tamou ua atu na teia mataara e tae roa mai ki to tatou tuatau nei. E mea meitaki tikai no te Au Kite o Iehova kia vai mai i rotopu ia ratou te au mema openga o tei papetitoia i te vaerua no te kopapa o Karaiti, e te tavini nei ratou ei “tavini akono meitaki e te pakari” ei oronga i te kai vaerua i tona tuatau tau ra.—Mataio 24:45-47.
Papetitoia “i te Ingoa o . . . te Vaerua Tapu”
5, 6. I akapeea te au papetito anga mua ra i te vaerua tapu i te taki atu anga ki te au papetito anga ki te vai?
5 Inara peea te papetito anga tei taputouia maira i te ingoa o te Metua, e no te Tamaiti, e no te vaerua tapu? Kare taua au pipi mua tei papetitoia ra i te vaerua i papetitoia i te reira tu papetito anga i te vai. Kua oti ke ana ratou i ta Ioane papetito anga i te vai ra, e i te mea te arikiia ra te reira i taua tuatau ra, kare i anoanoia kia papetito akaouia ratou. Inara ia Penetekote 33 T.N., e urupu nui te au meta tei o atu ki taua papetito anga ou ra i te vai. Akapeea te tupu anga te reira?
6 Kua tupu tetai maniania anga maata i te papetito angaia te 120 ra i te vaerua tapu e kua akaariu maira i te manako o te aronga tini ra. Kua poitirere teia aronga i te akarongo anga i te au pipi ra i te tuatuaanga i te au reo ke ke, i te au reo ke tei kiteia ra e te aronga i akaputu atu i reira ra. Kua akataka atu te apotetoro ko Petero e ko teia temeio e akapapu anga e kua riringiia atu te vaerua o te Atua e Iesu, koia tei akatuia maira mei te mate i te nooanga ra i teianei i te rima katau o te Atua i te rangi. Kua akamaroiroi atu a Petero i te aronga akarongorongo iaia ra: “Kia kite te kopu tangata ravarai o Iseraela ma te papu e kua maani te Atua iaia ei Atu e te Karaiti, ko teia Iesu ta ratou ra i patiti.” E kua taopenga atura aia i te na ko anga: “E tataraara, e tuku okotai ia kotou ra kia papetitoia i roto i te ingoa o Iesu Karaiti no te akakore anga i ta kotou ra au ara, e ka rauka ia kotou te apinga aroa o te vaerua tapu.” E vaitata e 3,000 au meta tei akarongo.—Angaanga 2:36, 38, 41, NW.
7. Na teea mataara te papetito anga i te 3,000 ia Penetekote 33 T.N. ra i tau ei ei papetito angaia i te ingoa o te Metua, e no te Tamaiti, e te vaerua tapu oki?
7 Ka rauka ainei kia tuatuaia e kua papetitoia teia aronga i te ingoa o (te kite anga i) te Metua, te Tamaiti, e te vaerua tapu? Ae. Noatu e kare a Petero i tuatua kia ratou kia papetitoia i te ingoa o te Metua ra, kua kite ke ana ratou ia Iehova e ko te Atu Ngateitei, no te mea e ngati Iuda tikai ratou, e au mema no te iti tangata tei akatapuia Kiaia ra. I tuatua ra a Petero: ‘Kia bapetizoia i roto i te ingoa o te Tamaiti ra.’ No reira te akaari maira to ratou papetito anga i to ratou kite anga e ko Iesu te Atu e te Karaiti oki. Kua riro ratou i teianei ei au pipi nana e kua ariki e ko te akakore anga ara na roto te reira iaia ra. Te mea openga, ko taua papetito anga ra na roto i te kite anga i te vaerua tapu, e kua rave ia te reira i te pau anga ki te taputou, te ka rauka mai ia ratou te vaerua ra ei apinga oronga uaia mai.
8. (a) Kapiti katoa ki te papetito anga i te vai, eaa tetai atu papetito anga i rauka i te au Kerititiano akatainuia ra? (e) Koai ma i te pae atu i te 144,000 te papetitoia ra i te ingoa o te vaerua tapu?
8 Ko te aronga tei papetitoia i te vai i taua ra o Penetekote 33 T.N. kua papetito katoaia i te vaerua, kua akatainuia ei au ariki e ei kautaunga no te tuatau ki mua i te Patireia o te rangi ra. Kia tau ki ta te puka o Apokalupo, e 144,000 ua teia aronga. E no reira ko te aronga papetitoia i te vaerua tapu e i te openga ka ‘akairoia’ ei tuanga no te Patireia e 144,000 ua to ratou numero. (Apokalupo 7:4; 14:1) Inara, pouroa te au pipi ou—noatu eaa to ratou manakonakoanga—ka papetitoia ki roto i te vai i te ingoa o te Metua, te Tamaiti, e te vaerua tapu. (Mataio 28:19, 20) Eaa i reira, te aiteanga, o te papetito anga i te ingoa o te vaerua tapu no te au Kerititiano ravarai, me no te “anana iti” me kare no te au “mamoe ke atu” ra? (Luka 12:32; Ioane 10:16) I mua ake i te pauanga i te reira, e tamanako tatou i etai au angaanga a te vaerua i te tuatau o te akonoanga Kerititiano nei.
Te Au Ua o te Vaerua
9. Eaa te angaanga a te vaerua tapu i puapinga maata ei no te au Kerititiano katoatoa ra?
9 Ko tetai angaanga puapinga maata a te vaerua tapu ko te tauturuanga ia tatou kia akatupu i te au tu tangata Kerititiano. E tika e, no te tu apa ua kare e rauka ia tatou i te kopae i te raveanga ara. (Roma 7:21-23) Inara me ka tataraara tatou ma te ngakau tae tikai, ka akakore mai a Iehova i ta tatou ara na runga i te tumu anga o te atinga o Karaiti. (Mataio 12:31, 32; Roma 7:24, 25; 1 Ioane 2:1, 2) E pera katoa, te anoano katoa ra a Iehova ia tatou kia maro atu i to tatou au manako tau kore no te rave ara, e na te vaerua tapu e tauturu ia tatou i te reira tuanga. “E akono i ta te Vaerua ra,” i na Paulo ei, “e auraka e akatupu i to te kopapa ra inangaro.” (Galatia 5:16) E kua akakite maira a Paulo e ka rauka i te vaerua i te akatupu i te au tu memeitaki roa ki roto ia tatou. Kua tata aia: “Ta te Vaerua e akatupu, ko te inangaro ïa, te rekareka, te au, te akakoromaki, te takinga-meitaki, te meitaki, te pikikaa kore, te maru, te akono meitaki.”—Galatia 5:22, 23.
10. Akapeea te akatupu anga i te au ua o te vaerua ki roto i te Kerititiano ra?
10 Akapeea ta te vaerua akariro anga kia tupu te reira au ua ki roto i te Kerititiano ra? Kare te reira e tupu ua mai e no te mea kua akatapuia tatou e kua papetito ei Kerititiano. Ka tau ra tatou kia akono i te reira. Inara me ka piri atu tatou ki etai atu Kerititiano tei akaari ra i te reira au tu, me pure tatou ki te Atua no tona vaerua kia tauturu mai ia tatou kia akatupu i etai au tu tau tikai, me kopae tatou i te pirianga kikino katoa e ka apii i te Puka Tapu no te akoanga e te au akaraanga meitaki oki, ei reira te au ua o te vaerua e tupu ei ki roto ia tatou.—Maseli 13:20; 1 Korinetia 15:33; Galatia 5:24-26; Ebera 10:24, 25.
Akataoongaia e te Vaerua Tapu
11. Na teea mataara te akataoonga angaia te aronga pakari e te vaerua tapu ra?
11 I ta Paulo tuatuaanga ki te aronga pakari o Ephesia, kua taiku atura aia i tetai atu angaanga a te vaerua tapu i tana tuatua anga: “E matakite ia kotou uaorai e te anana katoa oki, ta te vaerua tapu i akataoonga ia kotou na ei akaaere, ei tiaki i te putuputuanga a te Atua ra, tana i oko i te toto o tana uaorai Tamaiti ra.” (Angaanga 20:28, NW) Ae, ko te au akaaere o te putuputuanga, me kare aronga pakari, na te vaerua tapu ratou i akataoonga. Na teea mataara? I te mea ko taua aronga pakari tei akataoongaia ra kua umuumuia ratou kia tau ki te au turanga tei papaia ki roto i te Puka Tapu akauruia ra. (1 Timoteo 3:1-13; Tito 1:5-9) Na te tauturu anake ua a te vaerua tapu ra e raukaʼi ia ratou i te akatupu i taua au turanga ra. Pera katoa oki, ka pure te pupu o te aronga pakari ra i te arataki anga a te vaerua tapu, kia kite me te tau ra tetai tangata pakari ou ta ratou i akatika ra, ki te au turanga e me kare ainei. E ko taua akataoonga anga tikai ra ka raveia i raro ake i te akaaere anga a te tavini akono meitaki e te pakari tei akatainuia ra i te vaerua.
Na te Vaerua e Arataki
12. Akapeea e raukaʼi i te vaerua kia mana ki rungao ia tatou na roto mai i te Puka Tapu?
12 Kua kite te au Kerititiano e ko te Au Tuatua Tapu kua tataia i raro ake i te mana o te vaerua tapu ra. E no reira, ka eeu aere ratou i te reira no te pakari tei akauruia e te vaerua ra, mei te au kite o Iehova i mua ake i te tuatau Kerititiano ra. (Maseli 2:1-9) Ka tatau ratou i te reira, ka akamaaraara i te reira, e ka tuku na te reira e arataki i to ratou au oraanga. (Salamo 1:1-3; 2 Timoteo 3:16) Na te vaerua e tauturu ia ratou kia ‘kimi i te au mea oonu ra o te Atua ra.’ (1 Korinetia 2:10, 13; 3:19) E angaanga puapinga maata te aratakianga a te vaerua o te Atua i tona au tavini na teia mataara i to tatou tuatau nei.
13, 14. Eaa ta Iesu i taangaanga i te akono anga i te au manamanata i roto i te putuputuanga, e akapeea tana rave anga i te reira i teia tuatau nei?
13 Pera katoa, i roto i te puka o Apokalupo, kua tuku mai a Iesu tei akatuakaouia ra i te au tuatua ki nga putuputuanga e itu i Asia Minora ra. (Apokalupo, nga pene 2 e te 3) I roto i reira kua akakite aia e i akara ana aia i te au putuputuanga ra e kua kite oki i to ratou tu i te pae vaerua. Ko tetai papaki, kua kite aia, e te akanoo ra i te akaraanga meitaki no te akarongo. I roto i etai ke ra, kua akatika ua te aronga pakari i te au akonoanga ke ke, te akaturi, e te tu maanaana ua kia taviivii i te anana. I te putuputuanga i Saradi, e tokoiti ua nga meta tiratiratu, ko te toenga kua mate ke ana i te pae vaerua. (Apokalupo 3:1, 4) I akapeea ta Iesu akono anga i te reira au manamanata? Ma te vaerua tapu. I te akoanga i taua nga putuputuanga e itu ra, kua taopenga atura ta Iesu tuatua kia ratou tataki tai ma te tuatua anga: “E tuku i tetai e taringa tona kia akarongo i ta te Vaerua e tuatua ra ki te au putuputuanga.”—Apokalupo 2:7, 11, 17, 29; 3:6, 13, 22, NW.
14 I teia tuatau katoa oki, te akarakara ra a Iesu i te au putuputuanga. E kia kite aia i etai au manamanata, te akono ra rai aia i te reira na roto i te vaerua tapu. Ka rauka i te vaerua tapu i te tauturu ia tatou kia kite e kia akatikatika oki i taua au manamanata ra na roto tikai i ta tatou tatauanga i te Puka Tapu. Ka rauka katoa mai te tauturu na roto i te au puka apii Puka Tapu tei neneiia e te tavini akono meitaki e te pakari koia te aronga akatainuia i te vaerua ra. Me kare, ka rauka mai ia na roto i te aronga pakari i roto i te putuputuanga na te vaerua ra ratou i akataoonga mai. Noatu rai eaa te tu, me e ako i te aronga tataki tai me kare i te putuputuanga katoa ra, te akono ra ainei tatou i te au tuatua a Iesu: “E taringa tona kia akarongo i ta te Vaerua e tuatua ra”?
Te Vaerua e te Angaanga Tutu Aereanga
15. Eaa ta te vaerua tapu i rave kia Iesu no runga i te angaanga tutu aereanga?
15 I tetai atianga te tutu aereanga a Iesu i roto i tetai tunako i Nazareta, kua akaari aia i tetai akaou atu akono anga a te vaerua. Te akakite maira te papaanga kia tatou e: “Eeu akera aia i taua buka ra, kite iora aia i te ngai i tataia ra, ‘Tei rungao iaku te Vaerua o te Atu, koia i akatainu mai iaku ei tutu aere i te evangelia i te tangata rikiriki; kua tono mai iaku e akanā i te aronga ngakau aue, ei tutu aere i te ora no te aronga tuikaa, kia akara akaou te matapo, e e tuku oki i te aronga i tapekaia ra.’ Kua akamata atura aia i te tuatua kia ratou, Teianei tuatua i tataia nei, ta kotou i akarongo nei, kua tupu ïa i teianei rā.” (Luka 4:17, 18, 21; Isaia 61:1, 2) Ae, kua akatainuia a Iesu ki te vaerua tapu no te tutu aere i te tuatua meitaki.
16. I te anere mataiti mua ra, akapeea te o oonu anga te vaerua tapu ra ki roto i te tutu aereanga i te tuatua meitaki?
16 I mua poto ake i tona matenga, kua totou atura Iesu i tetai angaanga tutu aereanga te ka raveia e tana au pipi. Kua na ko maira aia: “Na mua ra te evangelia nei i te akakiteia atu i to te pa enua ravarai e tikaʼi.” (Mareko 13:10) E tupu anga mea ngiti ua to taua au tuatua ra i te anere mataiti mua ra, e meitaki oki ta te vaerua tapu tuanga i rave i reira ra. Na te vaerua tapu i arataki ia Philipa kia tuatua atu ki te eunuka Etiopia ra. Na te vaerua tapu i arataki atu ia Petero kia Korenelio, e na te vaerua tapu i arataki kia tonokia a Paulo raua ko Banaba ei apotetoro mei Anetioka atura. I muri iora, i to Paulo inangaro anga kia tutu aere ki Asia e ki Bitunia, kua araiia aia e te vaerua tapu na tetai mataara. I anoano te Atua kia neke atu te angaanga akakitekite aere ki roto ia Europa ra.—Angaanga 8:29; 10:19; 13:2; 16:6, 7.
17. I teia tuatau nei, akapeea to te vaerua tapu o anga ki roto i te angaanga tutu aereanga?
17 I teia tuatau nei, kua maata akaou te o atu anga te vaerua tapu ki roto i te angaanga tutu aereanga. I tetai atu tupu anga o ta Isaia 61:1, 2, kua akatainu te vaerua o Iehova ra i te au taeake o Iesu kia tutu aere. I te tupu anga openga o ta Mareko 13:10 ra, kua tutu aereia te tuatua meitaki ki to “te pa enua ravarai” tikai, e teia aronga akatainuia ra, e na te urupu maata e tauturu ana. (Apokalupo 7:9) Na te vaerua e turu ana ia ratou katoatoa i te reira. Mei to te anere mataiti mua ra, te akatuera ra te reira i te au ngai e te arataki ra i te tupu anga te angaanga. Te akamaroiroi ra i te aronga tataki tai, ma te tauturu anga ia ratou kia kore e akama e kia akatupu i to ratou tu karape no te apii. Pera katoa, kua tuatua a Iesu ki tana au pipi: “E noku nei e taki naiaʼi kotou ki mua i te aroaro o te au tutara, e te ui ariki, ei kite no ratou, e no te au etene. Kia tuku ra ratou ia kotou, auraka e taitaia i te tu o ta kotou ka karanga atu; . . . Kare oki ko kotou tei karanga atu, ko te Vaerua ra o to kotou Metua tei tuatua i roto ia kotou na.”—Mataio 10:18-20.
18, 19. Na teea mataara to te vaerua kapiti anga ma te vaine akaipoipo ou i te patianga i te aronga ngakau maru kia “rave ua mai aia i te vai ora”?
18 I te puka o Apokalupo, kua akaketaketa akaou maira te Puka Tapu i te o atu anga te vaerua tapu ki te angaanga tutu aereanga. I reira kua akakite mai a Ioane: “E te tuatua nei te vaerua ma te vaine akaipoipo ou ra, E aere mai. E ko tei akarongo ra, ka tuatua katoa aia e, E aere mai. E ko tei kaki ra, ka aere mai. E tei anoano ua ra, ka rave ua mai aia i te vai ora.” (Apokalupo 22:17) Ko te vaine akaipoipo ou ra, tei komonoia e te aronga toenga o te 144,000 te vai nei i te enua nei, te pati nei i te katoatoa kia rave ua mai ratou i te vai ora. Inara e tamanako ana, kua tuatua katoa te vaerua tapu “E aere mai”! Na teea mataara?
19 I te mea ko te tuatua te tutu aereia ra e te pupu vaine akaipoipo ou ra—i teia tuatau nei te tauturuia ra e te urupu maata o te au mamoe ke atu ra—no te Puka Tapu katoa mai, e kua tataia i raro ake i te mana tikai o te vaerua tapu ra. E na taua vaerua rai i akatuera i te au ngakau e te au manako o te pupu vaine akaipoipo ou ra kia kite i te Tuatua akauruia ra e kia akataka atu i te reira kia etai ke ra. Ko te aronga tei papetitoia ra ei pipi ou na Iesu Karaiti te rekareka ra i te rave ua anga i te vai ora ra. E te rekareka ra ratou i te taokotai anga ma te vaerua e te vaine akaipoipo ou ra i te tuatuaanga “E aere mai”! kia etai ke atura. I teia tuatau nei, e tere atu i te a mirioni te piri atura ma te vaerua i teia angaanga nei.
Noo Tau Anga ki to Tatou Papetito Anga
20, 21. Akapeea tatou me akono kia tau ki to tatou papetito anga i te ingoa o te vaerua tapu, e eaa te manako tau no tatou i teia papetito anga?
20 Ko te papetito anga i te ingoa o te vaerua tapu e akakitekiteanga ki te au tangata e kua kite tatou i te vaerua tapu e kua akatika i te tuanga ta te reira e akono ra i te au akakoroanga a Iehova. Te akakite ra e ka taokotai tatou ma taua vaerua ra, ma te kore e rave i tetai apinga ei arairai i tana angaanga i rotopu i te au tangata o Iehova ra. E no reira, te kite nei tatou e te taokotai katoa nei ma te tavini akono meitaki e te pakari. Te angaanga taokotai nei tatou ma te akanoonoo anga a te aronga pakari i roto i te putuputuanga. (Ebera 13:7, 17; 1 Petero 5:1-4) Te ora nei tatou ma te pakari i te pae vaerua, kare na te pae kopapa, e te tuku ra na te vaerua e akanoo i to tatou tu tangata, ma te akariro anga i te reira kia maata atu te aiteite kia Karaiti. (Roma 13:14) E kapiti atu tatou ma te vaerua e te vaine akaipoipo ou ra ma to tatou ngakau katoa i te tuatuaanga “E aere mai”! ki te au mirioni ua atu te aronga penei ka akarongo mai.
21 E apinga manako oonuia te papetito anga ‘i te ingoa o te vaerua tapu ra’! Inara, e maata te au akameitakianga te ka tupu mai! E no reira kia tupu ua atu rai te numero o te aronga te ka papetitoia i te reira tu. E kia tamou tatou ravarai i te akono kia tau ki te aiteanga o te reira papetito anga, ia tatou e tavini ra ia Iehova e kia tamou katoa oki i te “kaka ma te vaerua tapu.”—Roma 12:11, NW.
Eaa Taau i Maara no Runga i te Vaerua Tapu?
◻ Na teea mataara te rave anga angaanga a te vaerua tapu ia Penetekote 33 T.N.?
◻ Akapeea e raukaʼi ia tatou i te akatupu i te au ua o te vaerua?
◻ Na teea mataara ta te vaerua tapu ra akataoonga anga i te aronga pakari ra?
◻ Akapeea ta Iesu akono anga i te au manamanata o te putuputuanga na roto i te vaerua tapu ra?
◻ Akapeea te o oonu anga te vaerua ki roto i te angaanga tutu aereanga?
[Tutu i te kapi 15]
Te papetito anga ta Petero i tutu aere ra na roto katoa ia i te ingoa o te Metua e te vaerua tapu
[Tutu i te kapi 17]
Te o oonu ra te vaerua tapu ki roto i te tutu aereanga i te tuatua meitaki