Matteus

13 Sinä päivänä Jeesus talosta lähdettyään istui meren rannalla, 2 ja suuret ihmisjoukot kokoontuivat hänen luokseen, joten hän astui veneeseen ja istuutui,+ ja koko ihmisjoukko seisoi rannalla. 3 Sitten hän puhui heille monia asioita kuvauksin* sanoen: ”Katso! Kylväjä lähti kylvämään;+ 4 ja hänen kylväessään jotkin siemenet putosivat tien varteen, ja linnut tulivat ja söivät ne.+ 5 Toiset putosivat kallioisiin paikkoihin, missä niillä ei ollut paljon maata, ja ne nousivat heti oraalle, koska niillä ei ollut syvälti maata.+ 6 Mutta kun aurinko nousi, ne paahtuivat, ja koska niillä ei ollut juurta, ne kuihtuivat.+ 7 Toiset taas putosivat orjantappuroiden sekaan, ja orjantappurat nousivat ja tukahduttivat ne.+ 8 Vielä toiset putosivat hyvään maahan ja alkoivat tuottaa hedelmää,+ tämä sata-, tuo kuusikymmen-, tuo kolmikymmenkertaisesti.+ 9 Jolla on korvat, se kuunnelkoon.”+

10 Niin opetuslapset tulivat paikalle ja sanoivat hänelle: ”Minkä vuoksi sinä puhut heille kuvauksin?”+ 11 Vastaukseksi hän sanoi: ”Teidän on suotu ymmärtää taivasten valtakunnan pyhät salaisuudet,+ mutta noiden ihmisten ei ole suotu.+ 12 Sillä sille, jolla on, annetaan lisää, ja hänellä tulee olemaan runsaasti,+ mutta siltä, jolla ei ole, otetaan sekin, mikä hänellä on.+ 13 Tämän vuoksi minä puhun heille kuvauksin, koska katsoessaan he katsovat turhaan ja kuullessaan he kuulevat turhaan eivätkä tajua merkitystä,+ 14 ja heissä täyttyy Jesajan profetia, joka sanoo: ’Kuulemalla te kuulette, mutta ette suinkaan tajua merkitystä, ja katsomalla te katsotte, mutta ette suinkaan näe.+ 15 Sillä tämän kansan sydän on paatunut*, ja korvillaan he ovat kuulleet osoittamatta vastakaikua*, ja silmänsä he ovat ummistaneet, jotta he eivät koskaan näkisi silmillään eivätkä kuulisi korvillaan eivätkä tajuaisi merkitystä sydämellään eivätkä kääntyisi takaisin enkä minä parantaisi heitä.’+

16 Mutta onnelliset ovat teidän silmänne,+ koska ne näkevät, ja teidän korvanne, koska ne kuulevat. 17 Sillä totisesti minä sanon teille: monet profeetat+ ja vanhurskaat halusivat nähdä, mitä te näette, eivätkä nähneet,+ ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä kuulleet.+

18 Kuunnelkaa siis kuvausta kylväjästä.+ 19 Kun joku kuulee valtakunnan sanan mutta ei tajua sen merkitystä, tulee paholainen+ ja sieppaa pois sen, mikä on kylvetty hänen sydämeensä; tämä on tien varteen kylvetty. 20 Kallioisiin paikkoihin kylvetty on taas se, joka kuulee sanan ja ottaa heti sen iloiten vastaan.+ 21 Hänellä ei ole kuitenkaan juurta itsessään, vaan hän jatkaa jonkin aikaa, ja kun ahdistus tai vaino on noussut sanan johdosta, hän kompastuu heti.+ 22 Orjantappuroiden sekaan kylvetty on taas se, joka kuulee sanan, mutta tämän asiainjärjestelmän* huoli+ ja rikkauden petollinen voima* tukahduttavat sanan, ja hän* tulee hedelmättömäksi.+ 23 Mutta hyvään maahan kylvetty on se, joka kuulee sanan ja tajuaa merkityksen, joka todella kantaa hedelmää ja tuottaa, tämä sata-, tuo kuusikymmen-, tuo kolmikymmenkertaisesti.”+

24 Hän esitti heille vielä toisen kuvauksen sanoen: ”Taivasten valtakunta on verrattavissa mieheen, joka kylvi hyvää siementä peltoonsa.+ 25 Ihmisten nukkuessa tuli hänen vihollisensa ja kylvi vehnän sekaan rikkakasveja* ja meni pois. 26 Kun oras nousi ja tuotti hedelmää, silloin rikkakasvitkin ilmaantuivat. 27 Niinpä talonisännän orjat tulivat paikalle ja sanoivat hänelle: ’Herra, etkö kylvänyt hyvää siementä peltoosi?+ Mistä siihen sitten on tullut rikkakasveja?’+ 28 Hän sanoi heille: ’Joku vihamies on tämän tehnyt.’+ He sanoivat hänelle: ’Tahdotko sitten, että menemme ja keräämme ne?’ 29 Hän sanoi: ’En, jottette vain sattuisi rikkakasveja kerätessänne nyhtämään vehnää niiden mukana. 30 Antakaa molempien kasvaa yhdessä elonkorjuuseen asti, ja elonkorjuuaikana minä sanon elonkorjaajille: Kerätkää ensin rikkakasvit ja sitokaa ne kimppuihin poltettaviksi;+ sitten menkää kokoamaan vehnä minun varastohuoneeseeni.’”+

31 Hän esitti heille taas yhden kuvauksen+ sanoen: ”Taivasten valtakunta on sinapinsiemenen+ kaltainen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa; 32 sehän on pienin kaikista siemenistä, mutta kun se on kasvanut, se on suurin vihanneskasveista, ja siitä tulee puu, niin että taivaan linnut+ tulevat ja löytävät lepopaikan sen oksilta.”+

33 Hän puhui heille vielä yhden kuvauksen: ”Taivasten valtakunta on hapatteen+ kaltainen, jonka nainen otti ja kätki* kolmeen suureen mitalliseen* jauhoja, kunnes koko määrä happani.”

34 Tämän kaiken Jeesus puhui ihmisjoukoille kuvauksin. Ilman kuvausta hän ei todellakaan puhunut heille,+ 35 jotta täyttyisi se, mikä oli puhuttu profeetan välityksellä, joka sanoi: ”Tahdon avata suuni kuvauksiin, tahdon julistaa sitä, mikä on ollut kätkettynä perustamisesta lähtien.”+

36 Päästettyään sitten ihmisjoukot luotaan hän meni taloon. Ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen luokseen ja sanoivat: ”Selitä meille kuvaus pellon rikkakasveista*.” 37 Vastaukseksi hän sanoi: ”Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika; 38 pelto on maailma;+ hyvä siemen taas on valtakunnan pojat, mutta rikkakasvit ovat paholaisen pojat,+ 39 ja vihollinen, joka kylvi ne, on Panettelija.+ Elonkorjuu+ on asiainjärjestelmän* päättyminen,*+ ja elonkorjaajat ovat enkeleitä. 40 Sen tähden niin kuin rikkakasvit kerätään ja poltetaan tulessa, niin on asiainjärjestelmän päättymisessä.+ 41 Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he keräävät hänen valtakunnastaan kaiken, mikä aiheuttaa kompastumista,+ ja ne, jotka tekevät laittomuutta, 42 ja heittävät heidät tuliseen pätsiin.+ Siellä tulee olemaan itku ja hampaiden kiristely.+ 43 Silloin vanhurskaat loistavat+ kirkkaasti kuin aurinko+ Isänsä valtakunnassa. Jolla on korvat, se kuunnelkoon.+

44 Taivasten valtakunta on ketoon kätketyn aarteen kaltainen, jonka mies löysi ja kätki, ja ilonsa tähden hän menee ja myy,+ mitä hänellä on, ja ostaa sen kedon.+

45 Vielä taivasten valtakunta on matkustavan kauppiaan kaltainen, joka etsi hyviä helmiä. 46 Löydettyään yhden hyvin kallisarvoisen helmen+ hän meni ja myi heti kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen.+

47 Vielä taivasten valtakunta on nuotan kaltainen, joka laskettiin mereen ja joka kokosi kaikenlaista kalaa.+ 48 Kun se tuli täyteen, he vetivät sen ylös rannalle, ja istuuduttuaan he keräsivät hyvät+ kalat astioihin, mutta kelpaamattomat+ he heittivät pois. 49 Siten on asiainjärjestelmän päättymisessä*: enkelit lähtevät ja erottavat pahat+ vanhurskaista+ 50 ja heittävät heidät tuliseen pätsiin. Siellä tulee olemaan itku ja hampaiden kiristely.+

51 Tajusitteko kaikkien näiden asioiden merkityksen?” He sanoivat hänelle: ”Tajusimme.” 52 Sitten hän sanoi heille: ”Näin ollen jokainen julkinen opettaja*, saatuaan opetusta taivasten valtakunnasta,+ on miehen, talonisännän, kaltainen, joka tuo aarrevarastostaan esiin uutta ja vanhaa.”+

53 Kun nyt Jeesus oli päättänyt nämä kuvaukset, hän meni sieltä poikki maan. 54 Ja tultuaan kotiseudulleen*+ hän alkoi opettaa ihmisiä heidän synagogassaan,+ niin että he olivat perin pohjin hämmästyneitä ja sanoivat: ”Mistä tämä on saanut tällaisen viisauden ja nämä voimateot? 55 Eikös tämä ole se puusepän poika?+ Eikö hänen äitinsä ole nimeltään Maria ja hänen veljensä Jaakob ja Joosef ja Simon ja Juudas? 56 Ja eivätkö hänen sisarensa ole kaikki meidän parissamme?+ Mistä sitten tämä on saanut nämä kaikki?”+ 57 Niin he alkoivat kompastua häneen.+ Mutta Jeesus sanoi heille: ”Ei ole profeetta vailla kunnioitusta muualla kuin kotiseudullaan ja omassa talossaan.”+ 58 Ja heidän epäuskonsa+ vuoksi hän ei tehnyt siellä monia voimatekoja.