Johannes
10 ”Totta totisesti minä sanon teille: joka ei mene lammastarhaan ovesta,+ vaan kiipeää sinne muualta, se on varas ja ryöstäjä.+ 2 Mutta se, joka menee sisään ovesta,+ on lampaiden+ paimen.+ 3 Tälle ovenvartija+ avaa, ja lampaat+ kuuntelevat hänen ääntään, ja hän kutsuu omia lampaitaan nimeltä ja johdattaa ne ulos. 4 Kun hän on saanut kaikki omansa ulos, hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat+ häntä, koska ne tuntevat hänen äänensä.+ 5 Vierasta ne eivät missään tapauksessa seuraa, vaan pakenevat+ häntä, koska ne eivät tunne vieraiden ääntä.”+ 6 Jeesus puhui heille tämän vertauksen, mutta he eivät ymmärtäneet, mitä ne asiat tarkoittivat, joita hän heille puhui.+
7 Sen tähden Jeesus sanoi jälleen: ”Totta totisesti minä sanon teille: minä olen lampaiden ovi.+ 8 Kaikki ne, jotka ovat tulleet minun sijastani, ovat varkaita ja ryöstäjiä,+ mutta lampaat eivät ole kuunnelleet heitä.+ 9 Minä olen ovi;+ se, joka menee sisään minun kauttani, pelastuu, ja hän menee sisälle ja ulos ja löytää laitumen.+ 10 Varas+ ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan.+ Minä olen tullut, jotta heillä olisi elämä ja olisi se runsaana. 11 Minä olen se hyvä paimen;+ hyvä paimen antaa sielunsa lampaiden puolesta.+ 12 Palkkalainen,+ joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, näkee suden tulevan ja jättää lampaat ja pakenee – ja susi sieppaa ja hajottaa ne+ – 13 koska hän on palkkalainen+ eikä välitä lampaista.+ 14 Minä olen se hyvä* paimen, ja minä tunnen lampaani,+ ja minun lampaani tuntevat minut,+ 15 niin kuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän,+ ja minä annan sieluni* lampaiden puolesta.+
16 Ja minulla on muita lampaita,+ jotka eivät ole tästä tarhasta;+ nekin minun täytyy tuoda*, ja ne kuuntelevat minun ääntäni,+ ja niistä tulee yksi lauma, yksi paimen.+ 17 Tämän vuoksi Isä rakastaa minua,+ koska minä annan sieluni,+ jotta saisin sen takaisin. 18 Kukaan ei ole ottanut* sitä minulta pois, vaan minä annan sen omasta aloitteestani. Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta saada se takaisin.+ Tästä olen saanut käskyn+ Isältäni.”
19 Nämä sanat aiheuttivat jälleen jakauman+ juutalaisten keskuudessa. 20 Monet heistä sanoivat: ”Hänessä on demoni,+ ja hän on hullu. Miksi te kuuntelette häntä?” 21 Toiset sanoivat: ”Nämä eivät ole demonin riivaaman miehen sanoja. Ei kai demoni voi avata sokeiden silmiä?”
22 Silloin oli Jerusalemissa vihkimisjuhla*. Oli talviaika, 23 ja Jeesus käveli temppelissä Salomon pylväskäytävässä.+ 24 Sen tähden juutalaiset ympäröivät hänet ja sanoivat hänelle: ”Kuinka kauan pidät sieluamme jännityksessä? Jos sinä olet Kristus,+ niin sano se meille suoraan.”+ 25 Jeesus vastasi heille: ”Minä sanoin teille, ja silti ette usko. Ne teot, joita minä teen Isäni nimessä, ne todistavat minusta.+ 26 Mutta te ette usko, koska ette ole minun lampaitani.+ 27 Minun lampaani+ kuuntelevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.+ 28 Ja minä annan heille ikuisen elämän,+ eivätkä he ikinä tuhoudu,+ eikä kukaan sieppaa heitä minun kädestäni.+ 29 Se, mitä Isäni+ on antanut minulle, on suurempaa kuin kaikki muu,*+ eikä kukaan voi siepata heitä Isän kädestä.+ 30 Minä ja Isä olemme yhtä.”*+
31 Jälleen juutalaiset poimivat kiviä kivittääkseen hänet.+ 32 Jeesus vastasi heille: ”Olen näyttänyt teille Isältä monia hyviä tekoja. Mikä noista teoista on se, jonka vuoksi kivitätte minut?” 33 Juutalaiset vastasivat hänelle: ”Emme kivitä sinua minkään hyvän teon, vaan rienauksen vuoksi,+ koskapa sinä, vaikka olet ihminen, teet itsesi jumalaksi.”+ 34 Jeesus vastasi heille: ”Eikö Lakiinne ole kirjoitettu:+ ’Minä sanoin: ”Te olette jumalia”’?*+ 35 Jos hän sanoi ’jumaliksi’+ niitä, joita vastaan* Jumalan sana tuli, eikä Raamattua voida tehdä mitättömäksi,+ 36 niin sanotteko te minulle*, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: ’Sinä rienaat’, koska sanoin: olen Jumalan Poika?+ 37 Jos en tee Isäni tekoja,+ älkää uskoko minua. 38 Mutta jos teen niitä, niin vaikka ette uskokaan minua, uskokaa tekoja,+ jotta tulisitte tietämään ja tietäisitte jatkuvasti, että Isä on minun yhteydessäni ja minä olen Isän yhteydessä.”+ 39 Sen tähden he yrittivät jälleen ottaa hänet kiinni,+ mutta hän pääsi pois heidän ulottuviltaan.+
40 Niin hän meni taas Jordanin toiselle puolelle paikkaan, jossa Johannes aluksi kastoi,+ ja majaili siellä. 41 Ja monet tulivat hänen luokseen, ja he sanoivat: ”Johannes ei tosiaankaan tehnyt yhtään ainoata tunnusmerkkiä, mutta kaikki, mitä Johannes sanoi tästä miehestä, on ollut totta.”+ 42 Ja monet uskoivat häneen siellä.+