Apostolien teot
14 Ikonionissa Paavali ja Barnabas menivät sitten yhdessä juutalaisten synagogaan ja puhuivat sillä tavoin, että hyvin monista juutalaisista ja kreikkalaisista tuli uskovia.+ 2 Mutta ne juutalaiset, jotka eivät uskoneet, yllyttivät muiden kansojen ihmisiä ja lietsoivat heissä vihaa veljiä kohtaan.+ 3 Siksi he viipyivät siellä melko pitkän aikaa ja puhuivat rohkeasti Jehovan valtuuttamina, ja hän vahvisti ansaitsematonta* hyvyyttään koskevan sanoman antamalla heidän tehdä ihmetekoja ja ihmeitä.+ 4 Mutta kaupungin asukkaat jakautuivat, niin että toiset olivat juutalaisten puolella, toiset apostolien puolella. 5 Kun sekä muihin kansoihin kuuluvat että juutalaiset hallitusmiehineen aikoivat kohdella heitä röyhkeästi ja kivittää heidät,+ 6 he saivat tietää siitä ja pakenivat Lykaonian kaupunkeihin Lystraan ja Derbeen ja niiden ympäristöön.+ 7 Siellä he jatkoivat hyvän uutisen julistamista.
8 Lystrassa oli vammainen mies, joka oli ollut jaloistaan rampa syntymästä saakka eikä ollut koskaan kävellyt. 9 Tämä mies istui kuuntelemassa Paavalin puhetta. Kun Paavali katsoi häntä tarkasti ja huomasi, että hänellä oli uskoa ja hänet voitiin siksi parantaa,*+ 10 hän sanoi kuuluvalla äänellä: ”Nouse jaloillesi.” Silloin mies hypähti pystyyn ja alkoi kävellä.+ 11 Kun ihmisjoukot näkivät, mitä Paavali oli tehnyt, he huusivat lykaonian kielellä: ”Jumalat ovat tulleet ihmisten kaltaisiksi ja laskeutuneet meidän luoksemme!”+ 12 He alkoivat kutsua Barnabasta Zeukseksi mutta Paavalia Hermeeksi, koska pääasiassa hän puhui. 13 Kaupungin edustalla olevan Zeuksen temppelin* pappi toi porteille sonneja ja seppeleitä ja halusi uhrata yhdessä ihmisjoukkojen kanssa.
14 Mutta kun apostolit Barnabas ja Paavali kuulivat siitä, he repäisivät vaatteensa, ryntäsivät ihmisjoukon keskelle ja huusivat: 15 ”Miehet, miksi te teette näin? Mekin olemme ihmisiä, ja meillä on samat heikkoudet kuin teillä.+ Me julistamme teille hyvää uutista, jotta te hylkäisitte nämä turhat asiat ja kääntyisitte elävän Jumalan+ puoleen, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on.+ 16 Menneiden sukupolvien aikana hän on sallinut kaikkien kansojen kulkea omia teitään,+ 17 vaikka hän on antanut todisteen itsestään+ tekemällä hyvää: hän on antanut teille sateita taivaasta, hedelmällisiä aikoja+ ja runsaasti ruokaa ja täyttänyt sydämenne ilolla.”+ 18 Vaikka he sanoivat tämän, he hädin tuskin saivat estettyä ihmisjoukkoja uhraamasta heille.
19 Antiokiasta ja Ikonionista saapui kuitenkin juutalaisia, jotka taivuttivat ihmisjoukot puolelleen,+ ja he kivittivät Paavalia ja raahasivat hänet kaupungin ulkopuolelle, koska luulivat hänen kuolleen.+ 20 Mutta kun opetuslapset kerääntyivät hänen ympärilleen, hän nousi ja meni kaupunkiin. Seuraavana päivänä hän lähti Barnabaan kanssa Derbeen.+ 21 Julistettuaan hyvää uutista siinä kaupungissa ja autettuaan useita tulemaan opetuslapsiksi he palasivat Lystraan, Ikonioniin ja Antiokiaan. 22 Siellä he vahvistivat opetuslapsia,+ rohkaisivat heitä pysymään uskossa ja sanoivat: ”Meidän täytyy mennä Jumalan valtakuntaan monien vaikeuksien läpi.”+ 23 Lisäksi rukoiltuaan ja paastottuaan+ he nimittivät vanhimpia jokaiseen seurakuntaan+ ja jättivät heidät Jehovan huolenpitoon, hänen, johon nämä nyt uskoivat.
24 Sitten he kulkivat Pisidian halki ja tulivat Pamfyliaan,+ 25 ja julistettuaan sanaa Pergessä he menivät alas Attaliaan. 26 Sieltä he purjehtivat Antiokiaan. Tässä kaupungissa Jumalaa oli pyydetty osoittamaan heille ansaitsematonta* hyvyyttä työssä, jonka he olivat nyt saaneet päätökseen.+
27 Kun he olivat saapuneet perille ja koonneet seurakunnan yhteen, he kertoivat, mitä kaikkea Jumala oli tehnyt heidän välityksellään ja miten hän oli avannut kansoille oven uskoon.+ 28 Niin he viipyivät jonkin aikaa opetuslasten luona.