Johannes

14 ”Älköön sydämenne tulko levottomaksi.+ Uskokaa Jumalaan,+ uskokaa myös minuun.+ 2 Isäni talossa on monta asuinsijaa.+ Ellei olisi, niin olisin sanonut sen teille, sillä olen menossa valmistamaan teille sijaa.+ 3 Ja jos menen ja valmistan teille sijan, niin tulen jälleen+ ja otan teidät kotiin luokseni,+ jotta tekin olisitte siellä, missä minä olen.+ 4 Ja minne minä olen menossa, tien sinne te tiedätte.”

5 Tuomas+ sanoi hänelle: ”Herra, emme tiedä, mihin olet menossa.+ Kuinka tiedämme tien?”

6 Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen tie+ ja totuus+ ja elämä.+ Kukaan ei tule Isän luo muuten kuin minun kauttani.+ 7 Jos olisitte tunteneet minut, olisitte tunteneet Isänikin; tästä lähin te tunnette hänet ja olette nähneet hänet.”+

8 Filippus sanoi hänelle: ”Herra, näytä meille Isä, niin se riittää meille.”

9 Jeesus sanoi hänelle: ”Niin kauan aikaa olen ollut teidän kanssanne, ja etkö ole kuitenkaan tullut tuntemaan minua, Filippus? Joka on nähnyt minut, on nähnyt myös Isän.+ Kuinka sinä sitten sanot: ’Näytä meille Isä’?+ 10 Etkö usko, että minä olen Isän yhteydessä ja Isä on minun yhteydessäni?+ Niitä asioita, jotka minä sanon teille, en puhu omasta aloitteestani*, vaan Isä, joka pysyy minun yhteydessäni, tekee tekojaan.+ 11 Uskokaa minua, että minä olen Isän yhteydessä ja Isä on minun yhteydessäni; jos ette, niin uskokaa itse tekojen vuoksi.+ 12 Totta totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, sekin tulee tekemään niitä tekoja, joita minä teen, ja hän tulee tekemään suurempia tekoja+ kuin nämä, sillä minä olen menossa Isän luo.+ 13 Ja mitä pyydättekin minun nimessäni, sen minä teen, jotta Isä kirkastettaisiin Pojan yhteydessä.+ 14 Jos pyydätte* mitä tahansa minun nimessäni, niin teen sen.

15 Jos rakastatte minua, niin noudatatte minun käskyjäni,+ 16 ja minä pyydän Isältä, ja hän antaa teille toisen auttajan* olemaan kanssanne ikuisesti,+ 17 totuuden hengen,*+ jota maailma ei voi ottaa vastaan,+ koska se ei näe sitä eikä tunne sitä. Te tunnette sen*, koska se pysyy teidän luonanne ja on teissä.+ 18 En jätä teitä orvoiksi.*+ Minä tulen teidän luoksenne. 19 Vielä vähän aikaa, niin maailma ei enää minua näe,+ mutta te tulette näkemään minut,+ koska minä elän ja te tulette elämään.+ 20 Sinä päivänä te tiedätte, että minä olen Isäni yhteydessä ja te olette minun yhteydessäni ja minä olen teidän yhteydessänne.+ 21 Se, jolla on minun käskyni ja joka noudattaa niitä, on se, joka rakastaa minua.+ Sitä taas, joka rakastaa minua, minun Isäni rakastaa, ja minä rakastan häntä ja näytän itseni hänelle selvästi.”

22 Juudas,+ ei Iskariot, sanoi hänelle: ”Herra, mitä on tapahtunut, niin että sinä aiot näyttää itsesi selvästi meille etkä maailmalle?”+

23 Jeesus sanoi hänelle vastaukseksi: ”Jos joku rakastaa minua, niin hän noudattaa+ minun sanaani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja teemme hänen luokseen asuinsijamme.+ 24 Joka ei rakasta minua, se ei noudata minun sanojani; ja se sana, jonka kuulette, ei ole minun, vaan Isän, joka on lähettänyt minut.+

25 Olen puhunut nämä asiat teille viipyessäni teidän luonanne. 26 Mutta auttaja*, pyhä henki, jonka Isä tulee lähettämään minun nimessäni, se* opettaa teille kaikki ja palauttaa mieleenne kaiken, minkä minä olen teille sanonut.+ 27 Minä jätän teille rauhan, annan teille oman rauhani.+ En minä anna sitä teille sillä tavoin kuin maailma sen antaa. Älköön sydämenne tulko levottomaksi älköönkä arkailko pelosta. 28 Te kuulitte, että minä sanoin teille: minä menen pois ja tulen takaisin teidän luoksenne. Jos rakastaisitte minua, niin te iloitsisitte siitä, että menen Isän luo, sillä Isä on minua suurempi.+ 29 Nyt olen siis sanonut sen teille, ennen kuin se tapahtuu,+ jotta uskoisitte, kun se tapahtuu. 30 En puhu enää paljon* teidän kanssanne, sillä maailman hallitsija+ on tulossa. Ja hänellä ei ole mitään otetta minuun,+ 31 mutta jotta maailma tietäisi, että minä rakastan Isää, minä teen juuri niin kuin Isä on antanut minulle käskyn+ tehdä. Nouskaa, lähdetään täältä.